Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo"

Transkriptio

1 Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010

2 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun, Lapin ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukset. Lisäksi materiaalisponsoreina Kekkilä, Puutarha Tahvoset, Marja-Suomen Taimituotanto ja Avagro. Budjetti: euroa. Kesto: 3/2008-2/2012 Toteuttajat: MTT (Sotkamo, Rovaniemi, Ruukki), Oulun yliopisto, ProAgria Oulu Hanke ottaa riskejä ja tekee virheitä viljelijän puolesta.

3 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kenttäkokeita MTT:llä Sotkamossa, Rovaniemellä ja Ruukissa: - Lajikekokeita mansikalla, vadelmalla, herukoilla ja pensasmustikalla. - Viljelymenetelmäkokeita mansikalla, vadelmalla ja mustaherukalla. Kausihuoneet, kastelu, lannoitus, mansikan tabletop, mansikan taimityypit, vadelman ja herukan katteet Tuotantokustannus- ja investointilaskelmia: - Mansikka, mustaherukka, vadelma, pensasmustikka kausihuoneet, tihkukastelu, tabletop, taimityypit, koneinvestoinnit yms.

4 Mansikan lajikkeet 1, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka % 0 % 8 % Honeyoe % 0 % 2 % Korona % 0 % 6 % Bounty % 0 % 15 % Suvetar % 0 % 3 % Valotar % 0 % 10 % Senga Sengana % 0 % 8 % Kaunotar % 0 % 10 % Jonsok % 0 % 10 % Kulkuri % 0 % 2 %

5 g/taimi, g/planta Bounty Honeyoe Jonsok Kaunotar Korona 400 Kulkuri Polka Senga Sengana Suvetar Valotar

6 Mansikan lajikkeet 2, MTT Sotkamo 2010 Ruiskutukset 2 x Teldor, istutus 2009 rönsytaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pienet% Kent % 0 % 2 % Frida % 0 % 1 % Hannibal % 0 % 2 % Babette % 0 % 1 % St Jean D'Orleans % 0 % 1 % EL % 0 % 1 % EL % 0 % 4 % St Jean D'Orleans kukki selvästi muita myöhemmin. Koska koko koe ruiskutettiin samanaikaisesti, epäonnistui tämän lajikkeen hometorjunta.

7 g/taimi, g/planta Babette EL EL Frida Hannibal Kent St J. D'Orl

8 Mansikan lajikkeet 3, MTT Sotkamo 2010 Ei torjunta-aineita, istutus 2009 Lajike / taimityyppi g/taimi g/marja home% härmä% pieni% SLU 120 / rönsy % 0 % 2 % Salsa / WB % 0 % 1 % Polka / WB % 0 % 2 % Sonata / WB % 0 % 2 % SLU 220 / rönsy % 0 % 1 % SLU 123 / rönsy % 0 % 0 % SLU 112 / rönsy % 0 % 4 % GF / frigo % 0 % 0 % SLU 217 / rönsy % 0 % 6 % WB-Polkan menestyminen selvästi huonompaa kuin rönsytaimi-polkan. Numerolajikkeiden alhaisia satotasoja selittää heikko talvehtiminen.

9 g/taimi, g/planta SLU 112 SLU 120 SLU 123 SLU 217 SLU 220 GF Polka WB Salsa WB Sonata WB

10 Mansikan lajikkeet, MTT Sotkamo 2009 Kaksi homeruiskutusta, yksi härmäruiskutus, istutus 2008 tervetaimista Lajike g/taimi g/marja home% härmä% pieni% Polka % 0.0 % 1.2 % Honeyoe % 0.0 % 0.6 % Korona % 0.0 % 0.5 % Bounty % 0.0 % 4.9 % Suvetar % 0.2 % 0.6 % Valotar % 0.0 % 4.0 % Senga Sengana % 0.0 % 1.3 % Kaunotar % 0.0 % 2.6 % Jonsok % 0.0 % 2.0 % Kulkuri % 0.0 % 1.5 %

11 g/taimi, g/planta Jordgubbssorter, MTT Sotkamo Bounty 600 Honeyoe 500 Jonsok Kaunotar Korona Kulkuri Polka Senga Sengana Suvetar Valotar

12 Lisää lajikkeita istutettu 2010, tuloksia saadaan 2011: Gudleif, Blink ja Iris (Norja) Zumba (Hollanti) Nisga a ja Stolo (Kanada)

13 Mansikan taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo Sadot g/taimi Odotuspetitaimi Tervetaimi Vuosi istutus 2009 istutus viljelyvuosia 2 3 g/vuosi sato yht g Vertailu jatkuu vielä 2011.

14 Taimityyppivertailu, Polka, MTT Sotkamo Kotimainen tervetaimi päihittää tuottavuudessa Hollannista tuodun odotuspetitaimen siitä huolimatta, että se ei ensimmäisenä vuonna tuota satoa. Miksi on näin? Jatkotutkimuksen paikka! Kysymyksiä: Eikö odotuspetitaimi jaksa? Pärjäisikö pienempi hollannintaimi vertailussa paremmin? Onko Polkan emoaineisto Hollannissa taantunut? Pärjäisikö jokin toinen lajike paremmin? Onko Hollannin taimituotantosysteemi huono?

15

16 Kausihuoneviljely + Pidentää kasvukautta keväästä ja syksystä + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse + Parempi laatu ja toimitusvarmuus - Enemmän käsityötä. - Enemmän kastelua - Korkeammat perustamiskustannukset - Pölytyksen merkitys korostuu Pöytäviljely (Tabletop) + Maalevintäiset kasvitaudit eivät aiheuta pahoja ongelmia. + Ei tarvetta viljelykierrolle. + Poiminnan nopeutuminen. + Paremmanlaatuinen marja (?) - Kaikki hoito tehtävä käsityönä. - Kastelu ja lannoitus tehtävä paljon huolellisemmin - Korkeammat perustamiskustannukset - Talvehtiminen? ± Huom. myös lajikevalinta!

17 Mansikka: Kausihuone vs avomaa Jos oletetaan, että mansikan hinta ja tuotantokustannukset kausihuonetta lukuun ottamatta pysyvät molemmissa tuotantomenetelmissä samana, tarvitaan kausihuoneessa noin 4 tn/ha lisää myytävää satoa vuosittain. Kausihuoneella 10 vuoden poistoaika. MTT Sotkamossa 2010: Polka: Kausihuoneessa +5,6 tn/ha (23,7-18,1) Honeyoe: Kausihuoneessa +2,5 tn/ha (16,7-14,2) Bounty: Kausihuoneessa +6,3 tn/ha (22,0-15,7)

18 Mansikka kausihuoneessa 2010, istutus 2008 MTT Sotkamo, kasvualustana maa, ei kasvinsuojelua Kate Lajike g/taimi g/marja home% avomaa Bounty % kausihuone Bounty % avomaa Honeyoe % kausihuone Honeyoe % avomaa Polka % kausihuone Polka % Kausihuone auttaa: satotaso marjakoko home Bounty +38 % +23 % -30 % Honeyoe +13 % +13 % -80 % Polka +25 % +12 % -44 %

19 Tabletop-viljely vähentää hometta, mutta pienentää marjakokoa. Kokeessa ei hometorjuntaa kate alusta lajike istutus g/taimi g/marja home% avomaa maa Polka kotim % kausihuone maa Polka kotim % avomaa pöytä Polka WB % avomaa pöytä Polka WB % kausihuone pöytä Polka WB % kausihuone pöytä Polka WB %

20 Tabletop-viljely monivuotisilla taimilla: Mahdollista kausihuoneessa talvenkestävillä lajikkeilla Kate Lajike Istutus g/taimi g/marja home% avomaa Polka WB % avomaa Polka WB % kausihuone Polka WB % kausihuone Polka WB % avomaa Salsa WB % avomaa Salsa WB % kausihuone Salsa WB % kausihuone Salsa WB % avomaa Sonata WB % avomaa Sonata WB % kausihuone Sonata WB % kausihuone Sonata WB %

21 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Bounty, rönsytaimet, istutus Miten pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Bounty Satotaso + 17 % + 11 % + 9 % Marjakoko + 4 % + 7 % + 22 % Home + 3 % -1 % - 10 % Härmä Ei esiintynyt Ei esiintynyt Ei esiintynyt

22 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Ruukki 2009 Lajikkeina Polka, Honeyoe, Sonata, Salsa. WB-taimet, istutus Miten kesäkuussa pystytetty kausihuone vaikutti maassa viljellyn mansikan satoon? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 15% + 9 % - 11 % - 9 % Marjakoko -2 % + 10 % + 7 % + 6 % Home Härmä Kausihuone käytännössä poisti homeen Marjoissa ei härmäoireita MTT Ruukin koetulokset vuodelta 2010 eivät vielä valmistuneet.

23 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykoe, Sotkamo 2009 Pöydillä wb-taimilla Honeyoe, Polka, Salsa ja Sonata. Miten kausihuone vaikutti pöydillä viljellyn mansikan myöhäistettyyn satoon elo-syyskuussa? Honeyoe Polka Salsa Sonata Satotaso + 8 % + 4 % + 1 % + 20 % Marjakoko - 10 % + 3 % - 5 % + 21 % Home - 66 % - 78 % - 27 % - 75 % Härmä Ulkona ei härmää, kausihuoneessa oli Härmää sisäsadossa 4 % 2 % 4 % 1 %

24

25 Kastelutarve eri viljelymenetelmillä Sotkamossa 2009, l/taimi/kasvukausi Kastelutarve l/taimi yht. pöytä kausihuoneessa, WB, sato 450 g/taimi 15,5 pöytä ulkona, WB, sato 420 g/taimi 12,7 maassa kausihuoneessa, kotim.taimi, sato 600 g/taimi 37,9 maassa ulkona kotimainen taimi, sato 540 g/taimi 23,3

26 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2009 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, ensimmäinen satovuosi

27 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2009 Kastelusta ja kastelulannoituksesta ei ollut hyötyä. Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y lisäsi homeisten marjojen määrää. Kastelulannoitteena koko kesän Ferticare Kombi 2. Kompromissiratkaisu, mutta oliko järkevä? Millainen tulos olisi, jos ravinnesuhteita olisi säädetty pitkin kasvukautta? MTT Piikkiössä säätämisellä ei saatu hyötyä.

28 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe, Sotkamo 2010 Lajike Käsittely g/taimi g/marja home% Bounty 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Bounty 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Bounty 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Bounty 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Bounty 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Honeyoe 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Honeyoe 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Honeyoe 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Honeyoe 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Honeyoe 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Polka 1 rak.lann kevät, ei kastelua % Polka 2 rak.lann. kevät+kesä, tihkuk % Polka 3 rak.lann. kevät, tihkuk % Polka 4 kast.lann. koko kesä, tihkuk % Polka 5 kast.lann. satokaudelle, tihkuk % Kaikkien käsittelyjen ravinnetasot samat, käsittelyissä 2-5 kasteluraja -150 hpa Tervetaimet, istutus 2008, toinen satovuosi

29 Mansikan kastelu- ja lannoituskoe MTT Sotkamossa 2010: Järkevin lannoitusstrategia oli antaa koko kesän annos keväällä rakeisena hidasliukoisella typellä (Puut. Kesto Y) tai kastelulannoittaa tasaisesti koko kesä (Ferticare Kombi 2). Satokauden alussa annettu Puutarhan Kesto Y ei tänä vuonna lisännyt homeisten marjojen määrää. Kastelulannoituksen keskeyttäminen satokauteen pienensi tänä vuonna marjakokoa ja satotasoa. Kastelulla saatiin lajikkeesta riippuen lisää satoa 3-8 % eli kg/ha. Edellisvuonna kastelulla ei sadonlisää. Tihkukastelulla on saatava vähintään 1-2 tn/ha sadonlisää, jotta se kannattaa. Tässä tapauksessa tihkukastelu tappiollinen investointi.

30 Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamon tutkimusasema Kipinäntie 16, Sotkamo Sähköposti Puh

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)

Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Istutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159 Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20503 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19375 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 21013 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 19885 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 1 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään yrityksen omaa vettä ->

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Herukkaviljelmän perustaminen

Herukkaviljelmän perustaminen Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Mansikan viljely tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma Tavoitteet Sadon ajoitus pääsatokauden ulkopuolelle Hyvälaatuinen sato Lajikkeet, jotka eivät menesty

Lisätiedot

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989

MUUTTUVAT JA KIINTEÄT KUS- TANNUKSET YHTEENSÄ 20117 Vähennetään ha-tuet 1128 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 18989 Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Kotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi) TUOTOT (tuet v 2013) määrä [kpl, h, kg,

Lisätiedot

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN

Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN TAIMITYYPIN VAIKUTUS MANSIKAN SADONTUOTTOON JA VILJELIJÄN TALOUTEEN Laura Mäkelä Opinnäytetyö Kevät 2014 Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO V Kasvuston perustaminen kaksivuotisilla paljasjuurisilla ostotaimilla. Viljelyperiodi

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014

HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Seppälä 9.12.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Seppälä 9.12.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaiseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo

Markku Kajalo Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MUSTAHERUKKA C2 ja C2 pohj. VAIHTOEHTO II Viljelyperiodi 10 vuotta, 3. viljelyvuotena saadaan 1. sato. Kasvuston perustaminen

Lisätiedot

Kausihuonelaskelma

Kausihuonelaskelma Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009

Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut. Raija Roos 11.2009 Marjojen kasvuohjelmien kasviravinneratkaisut Raija Roos 11.2009 Maan kunto Korostuu monivuotisilla kasveilla Luontaisesti enemmän pinta- kuin syväjuurisia Maan kunnolla ratkaseva merkitys juuriston tapaan

Lisätiedot

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009

MATKARAPORTTI. Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 MATKARAPORTTI Mansikan ja vadelman viljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Norja 14. 16.9.2009 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN

KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa

Lisätiedot

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN

MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN MANSIKKAVILJELMÄN PERUSTAMINEN LAPVÄÄRTTIIN Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2013 Oma Allekirjoituksesi Hanna Klåvus TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

IPM-kokemuksia kesältä 2010

IPM-kokemuksia kesältä 2010 IPM-kokemuksia kesältä 2010 Pauliina Laitinen, Sanni Junnila, Marja Jalli ja Heikki Jalli PesticideLife-hanke Kasvinsuojelun syyspuinti 1.11.2010 HAMK Mustiala LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke

Lisätiedot

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18

Valitun kasvin tuottamisteknologia. Viljojen kasvatus moduli. Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 Valitun kasvin tuottamisteknologia Viljojen kasvatus moduli Valitun kasvin tuottamisteknologia - opintopiste (op): 18 1. Kasvituotannon perusteet ja ravinteet 2 op 2. Viljojen kasvatus 4 op 3. 4 op 4.

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. OPETUSMATERIAALI PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3. PERUNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 4. UUDET

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013

Ajankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,

Lisätiedot

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy

Opintomatkaraportti. Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007. Laatinut Markku Levy Opintomatkaraportti Marjanviljelijöiden opintomatka Norjaan 18-21.9.2007 Laatinut Markku Levy Tutkimus ja neuvonta Norjassa BioForsk: Kisen tutkimusasema Johtaja Arnfinn Nes arnfinn.nes@bioforsk.no www.bioforsk.no

Lisätiedot

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen Timo Karhula MTT Taloustutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Suomen maatalouden perusongelma Maatalouden

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Nurmisiementuotannon kannattavuus

Nurmisiementuotannon kannattavuus Nurmisiementuotannon kannattavuus Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomi Kasvinviljelytilojen kannattavuus Vaihtelu suurta - millä oletuksin lasketaan; sato, kustannukset, viljelytekniikka Tilojen välillä (viljelymenetelmät,

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980

Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 Marjatuotannon ajankohtaispäivä 14.11.2013 Futuria, Suonenjoki Eeva Leppänen Marjaosaamiskeskus 040-128 02980 marja.suonenjoki@ssmy.inet.fi Mennyttä kesää muistellen Talvi piti pitkään otettaan - Terminen

Lisätiedot

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa Timo Karhula MTT Taloustutkimus Kuminasta kilpailukykyä Kymmenellä askeleella keskisato nousuun seminaarit 25 ja 27.3.2014 Kumina Asema maailmalla Viennin arvo

Lisätiedot

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon

Näkökulmia luomupuutarhatuotannon Näkökulmia luomupuutarhatuotannon kannattavuuteen Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 9.10.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Sisältö: Havaintoja neuvojan näkökulmasta luomupuutarhayritysten kannattavuuteen

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016

Kannattavuus on avainasia. Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 Kannattavuus on avainasia Timo Mallinen, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tukitilaisuudet Huhtikuu 2016 ProAgria Etelä-Suomen toiminta-alue 14 000 maatilaa 9000 asiakasta 700 000 ha peltoa 160 toimihenkilöä

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

26731 26731 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto II. Keräkaalin viljely ilman biohajoavaa muovikatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus

Lisätiedot

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle Kasvinsuojelun syyspuinti Ilmajoki 1.11.2011 Marja Jalli MTT, Patrik Erlund NSL, Sari Peltonen ProAgria, Antti Hannula HAMK, Elina Seppä HY, Sirpa Thessler MTT LIFE08

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy

IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn. Suonenjoki Matias Rönnqvist Berner Oy IP viljelyn ohjeet marjanviljelyyn Suonenjoki 14.11.2013 Matias Rönnqvist Berner Oy Tarpeenmukainen kasvinsuojelu ei ole oireenmukainen kasvinsuojelu! Asetus integroidun torjunnan periaatteista 1. Kasvintuhoojien

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275)

Kylvöalaennuste 2014. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 25.2.2014. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 (221100275) Kylvöalaennuste 2014 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 2.2.2014 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=4 Kokonaisvastaajanäyte 1 200 vastaajaa vastausprosentti oli

Lisätiedot

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin 1 Marjamaat-hanke tiedottaa Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin Marjamaat-hankkeessa on runsaasti toimintaa laajalla alueella eli Pohjois-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa. Tervetuloa mukaan!

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti Viljelykierrolla kannattavuutta Kasvintuotannon tulos 2015: kevätviljat selvällä miinuksella Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Syysrapsi ensimmäistä kertaa laskelmissa v. 2015: hyvä tulos selittyy

Lisätiedot

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013

Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 Puutarhainfopäivät Kuusamossa 7.6. 8.6.2013 YmpäristöAgro infopiste Puutarhapäivä yhteistyössä Puutteenkylän Puutarha, KTK ja Kuusamon palstaviljelijät, ProAgria Oulun hallinnoima YmpäristöAgro hanke Koillismaan

Lisätiedot

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1. Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei! Tuotannon

Lisätiedot

KASVINSUOJELUAINEIDEN JA ERIKOISLANNOITTEIDEN YHTEISHANKINTA

KASVINSUOJELUAINEIDEN JA ERIKOISLANNOITTEIDEN YHTEISHANKINTA KASVINSUOJELUAINEIDEN JA ERIKOISLANNOITTEIDEN YHTEISHANKINTA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma Mustiala, 2014 Vesa Poikela TIIVISTELMÄ MUSTIALA Maaseutuelinkeinojen

Lisätiedot

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija

Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus. Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija Herukkakurssi Kastelu ja lannoitus Jari Känninen Marjatuotannon erikoisasiantuntija 20.3.2017 Sivu 1 23.3.2017 Hoitotoimenpiteet Kastelu Lannoitus Kasvinsuojelu 2017 käytettävissä olevat torjuntaaineet

Lisätiedot

Herukat säiden armoilla

Herukat säiden armoilla Liite 18.10.2004 61. vuosikerta Numero 3 Sivu 5 Herukat säiden armoilla Marja Aaltonen, MTT Laadukas hedelmä- ja marjasato saadaan jo pienestä määrästä kukkia. Herukan raakileita varisi kuitenkin tänä

Lisätiedot

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT

4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT 4. MARJAKASVIT JA MANSIKAT Marjakasvit Marjakasvimme myydään pääasiassa astiataimina 3 litran ruukussa. Joidenkin tuotteiden astian myyntikoko on 2 litraa. Keväällä on saatavana herukoista ja vadelmista

Lisätiedot

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 12.02.2015 Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu 5.5. 10.5. 15.5. 20.5. 25.5. 30.5. 4.6. 9.6. 14.6. 19.6.

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 Kannattavuus on avainasia Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9 milj. euroa 150 työntekijää Viljatilan johtaminen/kannattavuus

Lisätiedot

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen LUSTI - Luonnonmarjojen saatavuuden turvaaminen viljelytekniikoin Henri Vanhanen Luonnonmarjojen talteenotto Viimeisimmän arvion mukaan Suomen metsät tuottavat vuosittain 129-386 milj.kg puolukkaa ja 92-312

Lisätiedot

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta Pellervo Kässi Riski rypsin ja viljan viljelyssä Keväällä sidotaan panoksia maahan epävarmuudessa tulevan kesän sääoloista: Siemenet Lannoitteet Työ Sadon varmistamiseksi

Lisätiedot

MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006

MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006 1 MATKARAPORTTI HML:N OPINTOMATKA UNKARIIN 8.-14.10.2006 Sisä-Savon Seutuyhtymä Marjaosaamiskeskus Marja- ja kasvisfutuurihanke Ilkka Voutilainen 2 HML:n opintomatka Unkariin 8.-14.10.2006 Ilkka Voutilainen,

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Kauppakelpoinen sato 10665 kg/0,3 ha, tuotantokustannus 0,822 /kg 0,30 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h,

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

Risto Tahvonen Terhi Suojala Leija Sironen (toim.) Kasvukauden oloihin sopeutuva puutarhaviljely

Risto Tahvonen Terhi Suojala Leija Sironen (toim.) Kasvukauden oloihin sopeutuva puutarhaviljely Risto Tahvonen Terhi Suojala Leija Sironen (toim.) Kasvukauden oloihin sopeutuva puutarhaviljely Risto Tahvonen, Terhi Suojala ja Leija Sironen (toim.) Kasvukauden oloihin sopeutuva puutarhaviljely Horticultural

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä. 3.11.2008 Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 3.11.2008 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista ilman

Lisätiedot