Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen"

Transkriptio

1 Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla (7 lajiketta), keräkaalilla (10 lajiketta), kukkakaalilla (2 lajiketta) ja parsakaalilla (5 lajiketta). Lisäksi oli pienempiä näyteruutuja useilla eri vihanneksilla mm. lanttu, nauris, punajuuri, salaatteja, papu, kesäkurpitsa. Pienillä näyteruuduilla haluttiin kokeilla, miten eri lajit kasvavat pohjoisessa ja mitä lajeja tulevissa kokeissa kannattaisi kasvattaa. Monet pienten näyteruutujen vihanneksista on kasvatettu suosituksia tiheämmässä, joten hehtaarisadot ovat suurempia kuin harvemmassa kylvössä. MTT SOTKAMON 2010 VIHANNESKOETULOKSET PORKKANA Porkkanan lajikekokeessa oli seitsemän lajiketta. Maalajina oli multava hiekkainen karkea hieta. Porkkanat kylvettiin toukokuun 22. päivänä (paitsi lajike toukokuun 24. päivänä). Rivivälinä käytettiin 40 cm ja taimivälinä noin 3 cm. Torjunta-aine käsittelyjä ei tarvittu. Porkkanasato lajiteltiin neljään luokkaan; alle 50 g, g, yli 250 g ja huonot. Yli 250 g porkkanoita ei esiintynyt. Suurin kauppakelpoinen sato (kokoluokka g) saatiin lajikkeesta Exelso, joka on varhais- tai varastoporkkana riippuen kylvöajasta. Exelson sadosta pienten porkkanoiden osuus oli aika suuri. Lähes samaan satotasoon pääsi uutuus lajike Kolmanneksi tuli Napoli. Parhaiten tuleentuneita olivat Napoli, Namdal ja Juuren pituus ei paljon vaihdellut eri lajikkeiden välillä. Lisäksi porkkanoille laskettiin satoindeksi, joka ilmoittaa juuren painon koko kasvin (juuret + naatit) painosta.

2 Taulukko 1. Porkkanalajikkeiden kylvö -ja korjuuajat, kasvuaika (laskettu orastamisesta korjuuseen) Lajike Kylvöaika Korjuuaika Kasvuaika vrk Napoli Varhais Namdal Keskiaikainen, varhais Norwalk Uutuus Kesäviljelyyn Exelso Kesä- tai varasto Uutuus Kevät ja kesäviljelyyn Vac 49 Varhais Soprano Varasto Taulukko 2. Porkkanan lajikekokeen satotulokset, MTT Sotkamo *) satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta Sotkamo Lajike alle 50g tn/ha g tn/ha Huonot tn/ha Kokosato tn/ha Satoindeksi *) Juuren pituus (50-250g) cm Tuleentuneet % Napoli 14,9 40,8 17,6 73,3 0, Namdal 20,6 34,4 19,9 74,9 0, Norwalk 30,1 28,1 11,6 69,8 0, Exelso 22,9 44,0 10,9 77,7 0, ,8 43,4 14,1 70,3 0, Vac 49 23,7 36,0 19,3 79,0 0, Soprano 22,7 36,5 9,7 68,9 0,

3 alle 50 g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 1. Porkkanan lajikekokeen sadot kokoluokittain, MTT Sotkamo % alle 50 g g Huonot Napoli Namdal Norwalk Exelso Vac 49 Soprano Kuvio 2. Eri porkkanaluokkien osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo 2010

4 KERÄKAALI Keräkaalin lajikekokeeseen kuului 10 lajiketta, joista yksi oli punakaali (Rodima). Lajikkeet Bloktor, Vivaldi, Consul, Rodima kylvettiin 4.5 ja muut Esikasvatus tapahtui kasvihuoneessa. Kaalit istutettiin 15.6 ulos. Koealueen maalaji oli multava hieno hieta. Kaalien rivivälinä käytettiin 50 cm ja taimiväli 45 cm. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Kaaleja vaivasi lähes koko kasvuajan kaalikoit ja torjuntana käytettiin jo taimivaiheessa Bioruiskutetta (pyretriini). Taimille annettiin heti istutuksen jälkeen Danadim Progress (dimetoaatti) kastelukäsittely kaalikärpästen torjuntaan. Bioruiskute-käsittely annettiin uudestaan kaksi viikkoa istutuksesta. Vielä 12.7 laitettiin Kestac 50 (alfa-sypermetriini) ruiskutus kaalikoiden takia. Lisäksi kokeella pidettiin harsoja. Useista torjuntakäsittelyistä huolimatta kaalikoit, olivat ongelmana, mikä alensi huomattavasti kaalien kauppakelpoisuutta. Yhden lajikkeen koko sato kerättiin samalla kertaa. Kuva 1. Keräkaalikoe, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Varhaiskaalit tuottivat suuremman kokonaissadon kuin myöhäisemmät kaalit. Myöhäisistä lajikkeista Artost menestyi parhaiten. Suurin kauppakelpoisensadon osuus kokonaissadosta oli lajikkeilla Tiara ja Kilaherb. Jetma korjattiin liian aikaisin, kasvuajaksi tuli vain 37 vrk:ta, joten niiden kerät jäivät löyhiksi.

5 Taulukko 3. Keräkaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen ilmoittamat Kokeen kasvuajat vrk Jetma Varhais- ja kesäviljelyyn, vrk 37 Tiara Aikainen 42 Checkmate Aikainen, vrk 56 Vivaldi Syysviljelyyn 78 Consul Kesä- ja syysviljelyyn, 90 vrk 96 Kilaherb Keskiaikainen, 100 vrk 96 Artost Myöhäinen 63 Budena Myöhäinen 127 vrk, keskipitkään varastointiin 125 Bloktor Varastolajike, vrk 125 Rodima, punakaali Varastolajike, vrk 125 Keräkaalin sadot, Sotkamo % Kokonaissato Kauppakelpoiset Kauppakelpoisuus-% Jetma Tiara Checkmate Vivaldi Consul 0 Kilaherb Artost Budena Bloktor Rodima 0 Kuvio 3. Keräkaalin sadot ja kauppakelpoisen sadon osuus kokonaissadosta, MTT Sotkamo

6 Taulukko 4. Keräkaalilajikkeiden kerän ja kannan korkeus (cm) sekä kerän tiiviys ja muoto (mitattu kauppakelpoisesta sadosta) Lajike Kerän korkeus cm Kannan korkeus cm Kerän tiiviys Kerän muoto Jetma 14,8 5,5 Löyhä Suippo Tiara 13,8 5,6 Tiivis Pyöreä Checkmate 13,8 6,7 Tiivis Pyöreä Vivaldi 14,4 6,3 Tiivis Suippo Consul 13,1 6,8 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Pyöreä/litteän pyöreä Kilaherb 14,1 7,4 Yläosasta tiivis/alaosasta löyhä Suippo/litteän pyöreä Artost 12,9 6,4 Tiivis Litteän pyöreä Budena 12,7 5,3 Tiivis Suippo Bloktor 11,8 5,5 Tiivis Suippo/litteän pyöreä Rodima 15,2 6,2 Tiivis KUKKAKAALI Kukkakaali kokeessa oli kaksi lajiketta. Kukkakaalit kylvettiin 11.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa. Taimet istutettiin ulos Riviväli oli 50 cm ja taimiväli 45 cm. Tuholaistorjuntakäsittelyt olivat samat kuin keräkaalilla. Myöskään kukkakaalilla ei ollut kastelua käytössä. Sato kerättiin vähitellen, korjuukertoja oli yhteensä kuusi. Määrällisesti ja laadullisesti parhaan sadon tuotti Oviedo. Jerez tuotti lähes saman sadon, mutta laatu oli huono (toukan vioittamia, harittavia, violettia väriä, karvaisuutta ja jo pienenä vanhentuneita). Lisäksi kesän kuumuus ja kuivuus luultavasti huononsi sadon laatua ja alensi sadon määrään. Molempien lajikkeiden kukinnot olivat avoimia. Taulukko 5. Kukkakaalilajikkeiden kasvuajat Lajike Siemenliikkeen tiedot Kasvuajat vrk (6 korjuu kertaa) Oviedo Aikainen, vrk 37,42,44,46,49,51 Jerez Kesä- ja alkusyksyn viljelyyn vrk 59,64,73,77,88,109

7 Kaikki yhteensä I laatu II laatu Huonot Jerez Oviedo Kuvio 4. Kukkakaalilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 PARSAKAALI Parsakaalin lajikekokeeseen kuului viisi lajiketta. Ne kylvettiin ja istutettiin ulos samoilla etäisyyksillä ja samaan aikaan kuin kukkakaalit. Torjunta-aine käsittelyt olivat samat kuin kerä- ja kukkakaalilla. Kokeella ei ollut kastelua käytössä. Satoa korjattiin vähitellen, korjuu kertoja oli 2-4. Suurimmat I luokan hehtaarisadot tuottivat myöhäislajike Belstar ja Sirtaki, mutta niillä oli myös II luokkaa ja huonoja enemmän kuin lajikkeilla Monopoly ja Verdasco. Monopoly ja Verdasco lajikkeilla I luokan sadon osuudet kokonaissadosta olivat suurimmat. Näillä lajikkeilla myös kukinnon muoto ja kukinnon muut ominaisuudet olivat parhaat. Kuumasta ja kuivasta kesästä johtuen parsakaalit alkoivat vanhentua jo pieninä. Lajikkeet Aquiles ja Sirtaki tekivät pääsadon jälkeen sivuversoja, joita kerättiin 2-3 kertaa, sivuversojen kertasato vaihteli g.

8 I luokkaa II luokka Huonot, pienet Aquiles Belstar Monopoly Sirtaki Verdasco Kuvio 5. Parsakaalin lajikekokeen sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Taulukko 6. Parsakaalin kasvuajat, kukinnon muoto ja muita ominaisuuksia Lajike Lajikkeen kuvaus Kasvuajat Kukan muoto Kukinto Aquiles Keskiaikainen 65 vrk 48,51,56 Tasainen/kovera Löyhä, punaisia nuppuja, epätasaisia Belstar Myöhäinen, 90 vrk 51,56 Kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia Monopoly 61 vrk 56,59 Kupera Tiivis, hieman erikorkuiset kukinnot, hyviä Sirtaki Aikainen, vrk 44,48,51,56 Tasainen/kupera Tiivis/löyhä, punertavia, epätasaisia, muutama onttovartinen Verdasco Kevät- ja kesäviljelyyn 56,59 Kupera Tiivis, hyvä

9 KESÄKURPITSA Kesäkurpitsa kokeessa oli kaksi lajiketta, Anissa ja President. Ne kylvettiin 24.5 ja esikasvatettiin kasvihuoneessa, jonka jälkeen istutettiin avomaalle Rivivälinä oli 1m ja taimivälinä 0,5 m. Kastelua ei ollut käytössä. Maan peruslannoituksen lisäksi annettiin lisälannoitus 9.8. Satoa korjattiin 15 kertaa välisenä aikana. Sato oli laadultaan hyvää. Lajike President saavutti suuremman I luokan sadon kuin Anissa. Pilaantuneita oli vähän ja niitä alkoi esiintyä elo-syyskuussa. Lopulta härmä levisi kasvustoon I luokka II luokka Pilaantuneet Anissa President Kuvio 6. Kesäkurpitsa lajikkeiden sadot, MTT Sotkamo. II luokkaan luokiteltiin kuuluvaksi käyrät ja pintavialliset. Pilaantuneita alkoi esiintyä elo-syyskuussa. PAVUT Kokeessa oli kaksi papu lajiketta, Primel (vihreä) ja Valdor (keltainen, vahapapu). Molemmista lajikkeista puolet esikasvatettiin kasvihuoneessa ryhmätaimina (kylvettiin 31.5) ja puolet kylvettiin suoraan avomaalle Rivivälinä oli 33 cm ja taimivälinä 7 cm.

10 Satoa korjattiin 10 kertaa. Ensimmäinen sato korjattiin heinäkuun lopussa ja viimeinen syyskuun alussa. Esikasvatetut pavut alkoivat tuottaa satoa aikaisemmin ja niistä saatiin suurempi sato kuin suoraan kylvetyistä. Kuva 2. Vahapapu Valdor, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) Taulukko 7. Papulajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike ja kylvötapa Hyvät kg/m² Primel (esikasvatus) 2,8 Primel (suorakylvö) 2,5 Valdor (esikasvatus) 3,4 Valdor (suorakylvö) 0,8 PUNAJUURET Punajuurikokeissa kokeiltiin viittä eri lajiketta pienissä näyteruuduissa. Punajuurikkaat kylvettiin 14. kesäkuuta 33 cm:n rivivälein ja taimiväleinä oli 10 cm. Kokeella ei ollut kastelua. Sato korjattiin 9.8. Kauppakelpoisiksi luokiteltiin halkaisijaltaan yli 4 cm, laadultaan hyvät juuret. Kuoren rupisuus oli ongelmana kaikilla lajikkeilla, joka johtui ainakin osaksi kuivuudesta. Pinnan rupisuus oli suurin kauppakelpoisuutta alentava tekijä.

11 Koko sato Kauppakelpoiset Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH.007 F1 Kuvio 7. Punajuurilajikkeiden sadot, MTT Sotkamo 2010 Kuva 3. Punajuuri Chioggia, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula)

12 Taulukko 8. Punajuurilajikkeiden muoto ja mallon väri Lajike Muoto ja mallon väri Chioggia Egyptische Platronde Tardel Zeppo RZ BRH. 007 F1 Malto: valkoinen, selkeät punaiset renkaat Kuori vaaleampi kuin muilla, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat erottuivat aika selvästi, naatin tyvi oranssi, muoto litteän pyöreä Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, muoto vaihtelee pitkulaisesta pyöreään Malto: Tummanpunainen, renkaat eivät erotu selvästi, kokovaihtelu suurta (muutama suuri ja paljon pieniä), kuoressa paljon rupia Malto: Punainen, renkaat vaaleampia eli renkaat näkyy selvästi, muoto pitkulainen KAURAJUURI JA MUSTAJUURI Kokeessa oli yksi kaurajuuri lajike ja kolme mustajuuri lajiketta. Molemmat lajit kylvettiin Kylvöksen riviväli oli 33 cm ja taimiväli 8 cm. Kastelua ei ollut käytössä. Sato korjattiin Sadosta suurin osa oli pituudeltaan alle 20 cm, haaroittuneita ja mutkaisia juuria ei esiintynyt. Aikaisempi kylvö olisi luultavasti nostanut satomääriä. Kuva 4. Mustajuuri Hoffmann s schwarze Phahl, Sotkamo2010 (Kati Hoppula)

13 Taulukko 9. Kaurajuuren ja mustajuuren sadot ja halkaisija, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kg/ha Halkaisija mm Kaurajuuri Kaurajuuri, Sandwich island ,8 Mustajuuri Mustajuuri, Eenåring kæmpe ,6 Mustajuuri Mustajuuri, Lange Jan ,4 Mustajuuri Mustajuuri, Hoffmann s schwarze Pfahl ,5 Kuva 5. Kaurajuuri Haferwurz, MTT Sotkamo 2010 (Kati Hoppula) LANTTU JA NAURIS Kokeessa oli viisi lanttulajiketta pienissä näyteruuduissa. Lantut kylvettiin Simolantun siementen itävyydestä oltiin epävarmoja ja se kylvettiin laatikkoon 2.6 ja taimet istutettiin peltoon Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 15 cm. Kun suositus on suurikokoisille mukuloille 5-6 neliölle ja viljeltäessä pienempiä riviväli cm ja taimiväli noin 20 cm. Nauriita kokeessa oli neljä lajiketta. Nauriin kylvöaika oli Riviväli oli 33 cm ja taimiväli

14 10 cm. Koealalla käytettiin kaalikoiden, kirppojen ja rapsikuoriaisten torjuntaan Bioruiskutetta (pyretriini) 2.7 ja Kestacia (alfasypermetriini) Kastelua ei ollut käytössä. Lantun sato korjattiin Hehtaarisadot suuria, koska kasvusto oli ylitiheä. Todellisuudessa sadot ovat ainakin puolta pienempiä. Kokeessa halkaistiin viisi kauppakelpoista, jos kauppakelpoisia ei ollut tarpeeksi, niin loput otettiin kakkosluokasta. Lajikkeilla Wilhelmsburger ja Globus oli muutamia sisältä haljenneita ja tummuneita. Simo-lantut olivat sisältä hyviä. Nauriin sadot korjattiin lajikkeittain, Snowball ja Market express 9.8, Coldenball 11.8 ja Enon kanta Lajikkeiden Snowball ja Goldenball koko jakauma vaihteli paljon, osa oli liian suuria ja osa pieniä. Tämän takia korjuuaikaa oli vaikea määrittää. Osalla korjuu liian myöhään ja yli suuret nauriit nostivat kokonaissadon määrää. Kuoren rupisuus vähensi huomattavasti kauppakelpoisuutta kaikilla lajikkeilla. Kaikilla lajikkeilla esiintyi myös mallon tummuutta. Taulukko 10. Lanttulajikkeiden sadot laatuluokittain, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Koko sato Hyvät I luokka Huonot Epämuodostuneet, halkeilleet Pienet (alle 6 cm) Lanttu Wilhelmsburger Lanttu Östgötä II Lanttu Globus Lanttu Simo Lanttu Magres Nauris Snowball Nauris Market express Nauris Enon kanta Nauris Goldenball

15 PINAATTI Kokeeseen kuului neljä eri pinaattityyppiä. Pinaateilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli 3 cm. Pinaattityypeistä Tyee F1, Nores ja Tanskan kuningas kukkivat herkästi, sen sijaan Uuden Seelannin pinaatti ei kukkinut. Taulukko 11. Eri pinaattityyppien sato eri kylvö- ja korjuukerroittain, MTT Sotkamo 2010 Tyyppi Kylvö pvm Korjuu pvm Kukkineet (kg/m²) Kukkimaton (kg/m²) Tyee F ,11 0,88 Nores ,82 0,55 Tanskan Kuningas ,71 0,41 Tyee F ,02 0,00 Nores ,96 0,00 Tanskan Kuningas ,09 0,00 Uuden Seelannin ,00 0,71 Uuden Seelannin ,00 2,72 Uuden Seelannin ,00 1,23 Uuden Seelannin ,00 0,42 PERSILJA JA TILLI Persiljalla kokeiltiin yhtä lajiketta ja tillistä oli kaksi lajiketta. Persilja kylvettiin 11.6 ja siitä korjattiin kaksi satoa (16.8 ja 28.9). Tilli kylvettiin 10.6 ja sato korjattiin 2.8 lehtitillivaiheessa. Molemmilla lajeilla riviväli oli 33 cm ja taimiväli persiljalla 10 cm ja tilillä 5 cm. Taulukko 12. Persiljan ja tillin sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Kokonaissato kg/100m² Persilja Petra 208 Tilli Superdukat 31 Tilli Mammut 25

16 PALSTERNAKKA, RETIKKA JA RETIISI Retikalla ja retiisillä kokeessa oli yksi lajike ja palsternakalla kaksi. Kaikki lajit kylvettiin 14.6, riviväli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Retiisi korjattiin Kasvuaika venyi pitkäksi ja retiisit ehtivät liian suuriksi ja halkeilivat. Kunnon satoa ei saatu. Palsternakan itäminen sekä alkukasvu oli hidasta ja kasvukausi jäi lyhyeksi. Tämän takia palsternakan mukulakoko ja sato jäivät pieneksi. Retikat kukkivat korjuu hetkellä ja sato jäi vähäiseksi. Taulukko 13. Palsternakan ja retikan korjuupäivät ja sadot, MTT Sotkamo 2010 Laji Lajike Korjuu pvm Kokosato Palsternakka White Gem Palsternakka Javelin Retikka Ronde Zwarte PILLISIPULIT Pillisipuleja oli kolme lajiketta. Ne kylvettiin Riviväli oli 25 cm ja taimiväli 5 cm. Lajike White Ishikura tuotti suurimman sadon. Taulukko 14. Pillisipulien korjuuajat, sadot kokoluokittain (halkaisija), MTT Sotkamo 2010 Lajike Korjuuaika Isot (yli1cm)kg/m² Pienet (alle 1cm) kg/m² Kokosato kg/m² White Lisbon ,6 0,0 1,6 White Ishikura ,7 0,2 1,9 Toga ,3 0,2 1,4 JÄÄVUORISALAATIT Kokeessa oli kolme jäävuorisalaattilajiketta. Riviväli 33 cm ja taimiväli 10-20cm. Jäävuorisalaattien sato korjattiin Taimiväli oli lyhyt ja tästä johtuen hehtaarisadot suuria. Brensonin kerä oli tiivis, pyöreä ja se pysyi hyvin koossa. Lisäksi Brensonin kerät olivat

17 tasakokoisia ja huonoja ei ollut. Sonette ja Antartica olivat avoimia, epäsäännöllisen muotoisia ja helposti hajoavia. Taulukko 15. Jäävuorisalaattien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike yli 120g alle 120g Huonot Brenson Sonette Antartica MUUT SALAATIT Lisäksi pienillä koeruuduilla kasvatettiin pinaattikiinankaalia, sinappikaalia, sareptansinappia ja lehtimangoldia. Pinaattikiinankaali lajike, Black summer F1, kylvettiin 14.6, mutta itävyys oli huono. Pinaattikiinankaali kylvettiin 28.7 uudelleen, tällöin itävyys oli vähän parempi, mutta sato oli kuitenkin vähäistä. Sinappikaali, Vild. maskrosbladig- lajike, kylvettiin myös 14.6, mutta kukki jo 27.7 (kasvuajaksi tuli 5 viikkoa) ja kunnon satoa ei saatu. Sareptansinappin, Pizzo-lajike kylvettiin Sen taimista suurin osa ehti kukkimaan eli kunnon satoa ei saatu. Lehtimangoldin Orange Fantasia-lajike kasvoi hyvin. Sen lehtisatoa kerättiin muutamia kertoja, mutta satomittauksia ei tehty. RYVÄSSIPULI Kokeilimme myös kahden ryvässipulilajikkeen kasvatusta pienellä koeruudulla. Istukkaat laitettiin maahan 10.6 ja sato korjattiin 1.9. Riviväli oli 33 cm ja taimiväli 10 cm. Sato punnittiin sekä tuoreena naatteineen että kuivattuna ilman naatteja. Lajike SPK saavutti suuremman sadon kuin lajike A Taulukko 16. Ryvässipulien sadot, MTT Sotkamo 2010 Lajike Tuoreena varsineen Kuivattu, varret poistettu A SPK

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle

Lisätiedot

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen Marjo Keskitalo ja Arjo Kangas MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminaseminaari Lepaa (7.3) Ylivoimainen kuminaketju -hanke Kesto 2010 2013 Agropolis Oy, MTT

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille

Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Vihannesviljelijämatka Hollantiin 28. 30.9.2010 vihannesten lajikejalostajien esittelykentille Matkaraportti 14.10.2010 Satafood Kehittämisyhdistys ry Jaana Laurila Merja Mäkinen Kaija Vesanen Manner-Suomen

Lisätiedot

GrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse

GrowCamp. - täydellinen kasvimaa. Kasvata itse GrowCamp - täydellinen kasvimaa Kasvata itse innostava harra stus ei etanoita terveellisiä tuotteita oma sta piha sta vi Kasvata itse! Yhä useampi kasvattaa omat vihanneksensa. On sanoinkuvaamattoman ihanaa

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, puh. (08) 271371

Lisätiedot

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen!

Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! Nuorten ideoista kasvaa parempi huominen! YOUNG PEOPLE FOR YOUNG PEOPLE -hankkeen toiminnan ytimenä on nuorten ideoiden kuuleminen. Minipuutarha-info aloittelevalle kotipuutarhurille on esimerkki nuorten

Lisätiedot

2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014

2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 2462891-9 TASEKIRJA 1.1.2013 31.12.2014 Livonsaaren Osuuspuutarha 2462891-9 Tilinpäätös 31.12.2013 Sisällysluettelo 1 Toimintakertomus 2 Tase 3 Tuloslaskelma 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 5 Tilikirjaluettelo

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA

Lisätiedot

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät 4.-6.4.2017 Mikkelin kaupunginkirjasto Ruralia-instituutti /Riitta Kaipainen www.helsinki.fi/ruralia 4.4.2017 1 Etelä-Savo - väestö: 151 562 as. - pinta-ala:

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla

Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla MTT:n selvityksiä 31 Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Kasvintuotanto MTT:n selvityksiä 31 26 s. Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Maa-

Lisätiedot

Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat)

Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Ohjeita vihannesten virkkaamiseen / Tanja Rantanen, Marketta Rahikainen (Kädentaitomartat) Yleistä vihannesten virkkauksesta: Vihannekset virkataan spiraalina, toisin sanoen siirrytään ilman ketjusilmukoita

Lisätiedot

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E

Digikasvio. Oleg ja Konsta 8E Digikasvio Oleg ja Konsta 8E Vaahteran parhaita tuntomerkkejä ovat isot 3- tai 5-halkioiset lehdet.vaahtera kasvaa 10 20 metriä korkeaksi. Pvm: 13.9.2011 Paikka: Varisssuo Kasvupaikka: Sekametsä Vaahtera

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84

Lisätiedot

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi

sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi 2 Berner Oy Viljelijän Berner Eteläranta 4B 00130 Helsinki Varasto: Katriinantie 20 01530 Vantaa sähköpostiosoite: etunimi.sukunimi@berner.fi www.hl-vihannes.fi verkkokauppa: www.viljelijänberner.fi Myynti

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

AMPPELITOMAATTI TUMBLER

AMPPELITOMAATTI TUMBLER AHKERALIISA o Monikäyttöinen, matala (20 30 cm) kesäkukka, joka viihtyy ruukussa, parvekelaatikossa, amppelissa ja kukkapenkissä. Menestyy sekä auringossa että varjossa. Kukkii ahkerasti koko kesän, jos

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Kaupunkilaisten oma pelto

Kaupunkilaisten oma pelto Kaupunkilaisten oma pelto ? Lähi- ja luomuruuasta kiinnostunut Tiedät mistä ruokasi tulee Perustetaan ruokaosuuskunta Kerätään yhteinen potti Palkataan puutarhuri ja vuokrataan pelto Sadonkorjuu kerran

Lisätiedot

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit

Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit Luomuviljelyn peruskurssi Luomukasvinviljelyn erikoiskasvit LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuvat: Kaija Hinkkanen 2 Herne Kuva: Kaija Hinkkanen Kasvupaikkavaatimukset Hyvärakenteinen

Lisätiedot

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Signum 10.7.2013 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:

Lisätiedot

30 vuotta siemenestä laatikkoon

30 vuotta siemenestä laatikkoon Tuote- ja palvelukuvasto 2014 30 vuotta siemenestä laatikkoon 2 YHTEYSTIEDOT YLI 30-VUOTIAS HL-VIHANNES ON AINUTLAATUINEN VIHANNESVILJELIJÖI- DEN LUOTTOPARTNERI HL-Vihanneksen osaava henkilökunta on yhdessä

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa 15.-16.11.2016 Marja Turakainen ja Susanna Muurinen Ankeroisen elinkierto 1. Kysta, jossa munia 2. Infektoiva toukka (J2) 3. Juureen tunkeutunut toukka. Toukka imee

Lisätiedot

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011

Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2. Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Luomuviljelyyn soveltuvia omenalajikkeita Osa 2 Anssi Krannila Hortonomi, puutarhaneuvos 19.10.2011 Moskovskoje Zimneje (Moskovan Talvi) 1/2 Risteytys: Wealthy X Antonovka Obuknovennaja Jalostettu Moskovan

Lisätiedot

Hyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito

Hyötyviljelyn. Perusteet. Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Hyötyviljelyn Perusteet Kasvimaan ja keittiöpuutarhan perustaminen ja hoito Kasvimaat ja keittiötarhat Vinkki: Palsta-alueilla näet, että viljellä voi monella tavalla ja tyylillä. Kasvimaan perustaminen

Lisätiedot

Peltokasvien luomuviljely

Peltokasvien luomuviljely Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren

Lisätiedot

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan.

Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Signum 21.12.2012 /Minor use 1 (6) SIGNUM Kasvitautien torjuntaan Minor use (vähäiset käyttötarkoitukset)-käyttöohjeet kasvitautien torjuntaan. Perustuu kasvinsuojeluaineasetuksen 51 artiklaan. Tehoaineet:

Lisätiedot

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

Tuote- ja palvelukuvasto 2015

Tuote- ja palvelukuvasto 2015 Tuote- ja palvelukuvasto 2015 30 vuotta siemenestä laatikkoon 2 3 YHTEYSTIEDOT TERVEHDYS YLI 30-VUOTIAS HL-VIHANNES ON AINUTLAATUINEN VIHANNESVILJELIJÖI- DEN LUOTTOPARTNERI HL-Vihanneksen osaava henkilökunta

Lisätiedot

TUOTEKUVASTO 2015. Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod

TUOTEKUVASTO 2015. Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit. on valittu vuod TUOTEKUVASTO 2015 Amppelit - Ruukkukukat - Ryhmäkasvit - Hyötykasvit Tapio Koivula n Puutarha K on valittu vuod en 2014 Suomen kukk apuutarhaksi y Riippupetunia Amppelit Helppo hoitoinen, kukkien väreissä

Lisätiedot

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet Huomio yksityiskohtiin -lehtilannoitteet RATKAISU HIVENRAVINTEIDEN PUUTOKSEEN -sarja on hivenravinneratkaisu kasvien oikea-aikaiseen täsmäkäsittelyyn. Yhdenkin hivenravinteen puute estää

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden

Lisätiedot

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010 Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl

2,5dl 1kpl / 3,75dl 1,5kpl Määrät 10kg / 20kg tavoitteen mukaan. Jos määrää ei ilmoitettu, syö vapaasti. * katso lista vaiheeseen sopivista tuotteista MAANANTAI Aamupala: Kaurapuuro Välipala: 2,5dl tai 1kpl / 3,75dl tai 1,5kpl Lounas:

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. 17.10.2007 Sivu 1 Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 17.10.2007 Sivu 1 Perustietoa hankkeesta: 2,5-vuotinen Tacis - Interreg -yhteishanke, 1/2007 6/2009 Hakija: MTT Ruukki Yhteistyötahot: Petroskoin

Lisätiedot

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia

Lajikekokeiden tuloksia MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Lajikekokeiden tuloksia 1977-79 RUUKKI 1980 Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS-

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Satoa ruukusta ja laatikosta

Satoa ruukusta ja laatikosta PUUTARHAMARTTOJEN POP UP Satoa ruukusta ja laatikosta SATOA RUUKUSTA JA LAATIKOSTA Hyötykasvit viihtyvät ja tuottavat satoa, kun ne saavat riittävästi valoa. Suoran valon on osuttava kasveihin vähintään

Lisätiedot

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy

Vastuullista ruokatuotantoa. 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy Vastuullista ruokatuotantoa 09.12.2014 Timo Kaila Hankintapäällikkö Apetit Ruoka Oy APETIT OYJ 8.4.2014 1 Sopimusviljelijät Marja-Liisa Mikola-Luoto ja Mika Luoto Lähiruokaa pakkasesta 140 sopimusviljelytilaa

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/ 11.3.2010 Miksi öljykasvien keskisadot ovat käytännön viljelyssä jäänet kauas niiden satopotentiaalista Yksi selittävä tekijä voi olla viljelytekniikan hallinta

Lisätiedot

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Biologinen kasvinsuojelu

Biologinen kasvinsuojelu Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4)

Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS/28.1.2015 1 (4) Centium 36 CS Rikkakasvien torjuntaan Voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille. Kan ge skadliga långtidseffekter på vattenlevande organismer. Säilytä lasten

Lisätiedot

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna

Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Eri viljalajikkeiden satoisuus ja rehuarvo kokoviljasäilörehuksi korjattuna Sanna Kykkänen 1), Maarit Hyrkäs 1), Raija Suomela 2), Essi Saarinen 2), Perttu Virkajärvi 1) ja Arto Huuskonen 2) 1) Luonnonvarakeskus

Lisätiedot