Lajikekokeiden tuloksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lajikekokeiden tuloksia"

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Lajikekokeiden tuloksia RUUKKI 1980

2 Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS- POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 ESIPUHE Tähän tiedotteeseen on koottu alustavia tuloksia avomaan vihanneskasvien lajikokeista v, , Tiedote on tarkoitettu lähinnä paikallisen neuvonnan ja opetuksen käyttöön. Kokeet ovat olleet yhteiskokeita Puutarhantutkimuslaitoksen kanssa. Lopullisista tuloksista laaditaan yhteisjulkaisuja. Kun näiden julkaisujen laatiminen vie oman aikansa, on tässä vaiheessa katsottu aiheelliseksi koota Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tulokset jälleen erilliseksi tiedotteeksi. Viljelijöiden kannaltahan on tärkeää saada tuorein tieto nopeasti käyttöön. SISÄLLYS Kukkakaalin lajikoe (kesälajikkeet) s.1 Punajuurikkaan lajikoe s. 5 Rapean keräsalaatin lajikoe s. 9 Pehmeän keräsalaatin lajikoe Pikkuistukassipulin lajikoe s.14 Sipulin lajikoe s.16 ISSN X

3 -1- KUKKAKAALIN LAJIKOE , KESÄLAJIKKEET TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla järjestettiin kukkakaalin kesälajikkeiden lajikoe vuosina Vuonna 1977 oli kokeessa 14 lajiketta ja vuosina lajiketta.' Verranteena oli Progress AH SF 74. Kukkakaalin kesäviljelyyn voidaan kokeiden perusteella suositella Grandessa Type ES LD ja Progress AH SF 74; joista edellinen muutaman vuorokauden aikaisempi. Progress AH SF 74 tekee suuria lehdistön peittämiä päitä. KOKEEN SUORITUS JA SÄÄOLOSUHTEET. Kaalin taimet kasvatettiin 5 x 8 cm turveruukuissa muovihuoneessa. Vuonna 1979 taimet idätettiin kasvihuoneessa, josta ne harventamisen jälkeen siirrettiin muovihuoneeseen. Kukkakaali kylvettiin toukokuun alussa. Taimet istutettiin kesäkuun puolivälissä, istutustiheyden ollessa 50 x 50 cm. Maalaji oli hieno hieta. Keväällä annettiin -1 - Puutarhan Y-lannos 1:tä 1500 kg/ha ja kasvukaudella pintalannoituksena yhteensä 400 kg/ha kalkkisalpietaria. Rikkakasvit torjuttiin Trifluraliini-valmisteella (Treflan). Kaalikärpäsen torjunnassa riitti kaksi käsittelyä dimetoaatilla, 0,20 % liuosta 1 dl taimen, juurälle. Ensimmäinen käsittely. heti istutuksen jälkeen ja toinen käsittely 3 vk Myöhemmin. Sadonkorjuu aloitettiin varhaisemmilla lajikkeilla heinäkuun lopulla. Korjuu jatkui syyskuun puoleenväliin saakka.. Vuoden 1977 kasvukausi oli neljänneksi kylmin 1900-luvulla. Kaikkina kasvukauden kuukausina keskilämpötila jäi alle normaalin. Kylmä syksy viivästytti kukkakaalin kehitystä. Myöhäisimmät lajikkeet eivät ehti:- neet kasvukauden aikana valmistua kunnolla. Kasvukausi 1978 oli alukili lämmin, mutta muuttui sitten viileämmäksi. Heinä-, elo- ja syyskuu olivat normaalia kylmempiä. Vuosi 1979 oli kasvukaudeltaan ja sademäärältään normaali.

4 -2- SATOTULOKSET V satoisin lajike oli Progress AH SF 74, joka oli myös eräs aikaisimmista lajikkeista (taulukko 1). Vuonna 1978 parhaan sadon antoi linja C 012 Sv, joka on melko myöhäinen lajike. Aikaisemmista lajikkeistaparliaal: olivat Progress AH SF 74 ja Grandessa Type ES LD. Vuonna 1979 paras sato saatiin lajikkeesta C 012 Sv. Aikaisemmista lajikkeista olivat apisilam parhaita Progress AH SF 74 ja Grandessa Type ES LD. Taulukko 1. Kauppakelpoisen sadon määrä vuosina Lajike Sato kg/ keskiarvo suhdeluku Progress AH SF C 012 Sv Runa WW Junal DP C 011 Sv Grandessa Type ES LD Talbion Sg C 006 Sv Sami OE Roberna VDB Danova LD Corvilia LD Viba LD Brendo DP Progress AH SF Alpha Fortados RS Merita RS Climax R Viljavuusluvut: ph 6.0, Ca 1120, K 230, p 13.0, Mg 110

5 z AS L 03 MM vnns r- 17L ds i71.53u00d S 0 0.

6 -4- Varhaisimmista lajikkeista olivat keskimaarin kolmena vuonna satoisimpia Progress AH SF 74 ja Grandessa Type LD, joka oli 3 vrk aikaisempi kuin Progress AH (Kuva 1.) Viikkoa mhäisempiä lajikkeita olivat Sami 0E, C 006 Sv, Vita LD, Brenda DP, Junal DP ja Danova LD, joista Patoi$ oli Junal DP. Myöhäisimpään ryhmään kuuluivat c 011 Sv, Rima WW, C 012 Sv ja Talbion Sg. Lajikkeet olivat runsaat kaksi viikkoa Grandessa Type ES LD:tä myöhäisempiä, joten ne eivät sovellu kukkakaalin kesäviljelyyn. Grandessa Type ES LD ja Progress AH SF 74 olivat erittäin hyvälaatuisia lajikkeita (taulukko 2.). Kauppakelpoisen sadon osuus oli kummallakin yli 90 %. Lajikkeilla Vita LD ja Brando DP oli runsaasti nukkaisia päitä. Taulukko 2. Kukkakaalin lajittelu painoprosenteittain. Lajike Lajittelu p-% Extra II Nukkaiset Muut g/kpl progress AH sf C 012 Sv Runa WW Junal DP C 011 Sv Grandessa Type ES LD Talbion Sg C 006 Sv Sami OE Roberna VDB Danova LD Corvilia LD Vita LD Brendo DP Pogress AH SF Alpha Fortados RS Merita RS Climax R

7 -5- PUNAJUURIKKAAN LAJIKOE V TIIVISTELMÄ Koeasemalla suoritettiin vuosina punajuurikkaiden lajivertailu pyöreillä ja pitkillä lajikkeilla. Koe järjestettiin ilman kerranteita. Pyöreitä lajikkeita oli kaikkiaan 15 kpl ja pitkiä 6 kpl. Kokeessa olleista pyöreistä lajikkb-...sta voidaan viljelyyn suositella Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80, pitkistä Malanga SP ja Formanova B LD. SUORITUS JA SÄÄOLW:THTEET Kylvö pyrittiin suorittamaan keväällä niin aikaisin kuin mahdollista kukkimistaipumuksen selville saamiseksi. Maalaji oli hieno hieta? Viljavuusluvut olivat: ph 5.6, Ca 930, K 1109 P 13.2 ja Mg 102. Lannoitus: Puutarhan Y-lannos kg/ha ja lisäksi lannoiteboraattia 10 kg/ha. Siementä käytettiin 70 g/100 m2 ja riviväli oli 40 cm. Rikkakasvien torjunta suoritettiin kloridatsoni-valmisteella (Pyramin). Sato korjattiin syyskuun alussa. Vuodet 1977 ja 1978 olivat kasvukaudeltaan normaalia kylmempiä. Sadotkaan eivät yltäneet normaaliin (taulukko 3.)-:_uin muutamalla lajikkeella. Kasvukauden 1979 sää oli suc?:uisin. Så.dot olivat runsaita ja hyvänlaatuisia. SATO TULOKSET V satoisimpia lajikkeita olivat Little Bali Sg SF 80, Fireball ZZ ja Tardell DP. Parhaita lajikkeita v olivat pyöreistä Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80 sekä pitkistä Halanga SF, Formanova B LD ja Formanova A LD. Keskimäärin v sadon määrä oli suurin lajikkeilla Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80, jotka olivat kaikki pyöreitä lajikkeita. Pitkistä lajikkeista ei satoa saatu niin runsaasti kuin pyöreistä. Parhaita näistä olivat Halanga SP JA F)rmanova B LD.

8 -6- Lajikkeidan kukkimistaipumus (taulukko 4) kävi selville v. 978, jolloin kahdeksan vuorokauden kuluttua kylvöstä oli -5 C pakkasta. Tniten kukkavartisia esiintyi lajikkeilla Nina WW (14 %) ja Probat sis (11 %) sekä Formanova A LD (10 %). Lajikkeista Uniball Sg, Boltardy Sg ja M,2::_E1ga SP kukkavartisia ei löytynyt ja lajikkeella Little Bali Sgr SF 80 niitä oli 1 p-10. Kaikki lajikkeet antoivat hyvänlaatuista satoa. Huonoja, viallisia ja haljenneita ei juuri esiintynyt. Pitkien lajikkeiden laatua huononsivat käyrät juurikkaat, joita Formanova LD:llä oli 46 % juurikkaiden painosta.

9 Taulukko 3. Punajuurikkaiden kauppakelpoiset sadot vuosina Lajike Sato kg/100 m ka sl PIöreät Boltardy Sg Uniball Sg Little Bali Sg SF Tardell DP ; ' Nero RS Probat SP Vroegy DP SF Rubia Sv SF Rondarka VDB Slowbolt (E 403) Nina (Tio 627) WW Mona LD NOM Little Bali Sg SF 80 «Mm Dardani SP Little Bali Sg SF FirabUI ZZ Q Little Bali Sg SF Sapra ZZ Pitkät Halanga SP Formanova B LD Formanova A LD Little Bali Sg SF E 406 Sv E 407 Sv Little Bali Sg SF Formanova LD

10 Taulukko 4. Lajittelu p-% Lajike 4-8 cm 4-8 i.8.11uråt cm 810y-li 10 cm cm pienet alle 4 cm kukka - varti - set haljenteet r8reät Boltardy Sg Uniball Sg Little Bali Sg SF Tardell DP Nero RS Probat SP Vroegy DP SF Rubia Sv SF Rondarka VDB Slobolt Sv (E403) Nina n:o 627 WW i6 5 0 Mona LD Little Bali Sg SF 80 v. 77, Fireball ZZ Little Bali Sg SF 80 v Dardani SP Little Bali Sg SF 80 v Supra ZZ 71r Pitkät Halanga SP Formanova B LD Little Bali Sg SF Formanova A LD E 406 Sv E 407 Sv Little Bali Sg SF 80 v Formanova LD

11 -9- RAPEAN KERÄSALAATIN LAJIKOE TIIVISTELMÄ Rapean keräsalaatin lajikokeessa oli v yhteensä 12 lajiketta. Vuosina 1977 ja oli 7 lajiketta ja vuonna lajiketta. Parhaiten menestyivät seuraavat lajikkeet ja linjat: TIRES, N.o 72 AS, Great Lakes 118 (Siemen 0y),L 16 Sg ja PM 115 AS. KOKEEN SUORITUS Vuosina 1977 ja -78 kylvettiin rapea keräsalaatti avomaalle kesäkuun alkupuolella 40 x 40 cm etäisyydelle. Vuonna 1979 taimet kasvatettiin kasvihuoneessa 5 x 8 cm turveruukuissa ja istutettiin 3 viikon ikäisenä. Maan viljavuusluvut olivat keskimäärin seuraavat: ph 5.3, Ca 720, X 180, P 11,6 ja Mg 79. Keväällä annettiin Puutarhan Y-lannos kg/ha. Kasvukaudella oli tarpeen yksi pintalannoitus 200 kg/ha kalkkisalpietaria, joka annettiin välittömästi harvennuksen jälkeen. Taimikasvatus joudutti huomattavasti sadon kehitystä. Sadonkorjuu aloitettiin elokuun alussa. SATOTULOKSET Taimikasvatus lisäsi kauppak.wipoisen sadon määrää (taulukko 5) huomattavasti. Vaillinaisesti kerineitä ei v ollut. Täydet kolme vuotta mukana ollista lajikkeista _ Tires antoi parhaan tuloksen, 164 kg/100 m kauppakelpoista satoa. Linja oli myös koko koesarjan satoisin. Runsassatoisia lajikkeita olivat mm. n:o 72 AS, Great Lakes 118 SF 73 (Siemen Oy), L 16 Sg ja FM 115 AS. Vuosina 1977 ja 1978 oli runsaasti vaillinaisesti kerineitä. Vuonna 1979, jolloin käytettiin esikasvatettuja taimia, niitä ei ollut lainkaan. Great Lakes 118 RS oli selvästi myöhäisin lajike. Sillä oli yli puolet sadosta vaillinaisesti kehittyneitä. Kaikilla Great Lakes kannoilla näytti olevan taipumusta lehden_reunatautiin.

12 -10- Taulukko 5. Kauppakelpoinen sato kg/100 m 2 vuosina 1977._ 79 Lajike Sato kg/100 m ka sl Tires L 16 Sg Great Lakes 118 RS Fortyniner A N:o 72 AS Great Lakes 118 RS , y 16 Sg N:o 71 AS *Go Great Lakes 118 SF 73 Siemen Oy «NE FM 115 AS le Great Lakes 118 NK MUU FM 117 AS FM 116 AS GEN, 11, Great Lakes 659 RS

13 -11- PEHMEÄN KERÄSALAATIN LAJIKOE AVOMAALLA JA MUOVIHUONEESSA V TITVISTELMÄ Koesarjan tarkoituksena oli selvittää eri salaattilajikkeiden menestyminen avomaa- ja muovihuoneviljelyssä. Mukana oli yhteensä 12 lajiketta. Avomaaviljelyssä menestyivät parhaiten lajikkeet Benita NZ, Reskia RZ, Mantilia P ja America Sg SF 80. Muovihuoneviljelyyn suositaitavia ovat Benita NZ, Reskia RZ, Regalia Sg ja America Sg SF 80. KOKEEN SUORITUS Vuosina 1977 ja -78 kylvettiin salaatti kesäkuun puolessavälissä avomaalle ja muovihuoneeseen. Taimettumisen jälkeen harvennettiin salaatti 20 x 30 cm etäisyydelle. Muovihuoneessa kasvualustana oli turve. Vuonnaffl ytettiin esikasvatettuja n. 3 vk:n ikäisiä taimia, jotka istutettiinvem:n etäisyyksille kesäkuun puolessavälissä. Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.9-; Ca 950, I( 200, P 11.5, Mg 130. Lannoitus: Keväällä Puutarhan Y-lannos kg/ha ja kesällä annettiin yksi pintalannoitus kalkkisalpietaria 200 kg/ha. Taimikasvatus joudutti sadon valmistumista muovihuoneessa lähes kuukaudella ja avomaalla kuukaudella. Kauppakelpoisen sadon määrään avomaalla ei taimikasvatuksella ollut vaikutusta. Sitävastoin muovihuoneessa sadon lisäys oli huomattava. SATOTULOKSET Muovihuoneessa saatiin kaikista lajikkeista runsaampia satoja kuin avomaalla. Joillakin lajikkeill lisäys oli jopa 50 % (Nunhems Helga NZ). Kauppakelpoinen sato ei kuitenkaan kaikilla lajikkeilla ollut muovihuoneessa suurempi (Taulukko 6.). Nunhems Hilde NZja Cosmo DP tuottivat avomaalla enemmän parempilaatuista satoa. Avomaalla parasta satoa saatiin lajikkeista Benita NZ, Reskia RZ, Mantilia P ja America Sg SP 80. Muovihuoneessa vastaavasti olivat parhaita Benita NZ, Reskia RZ, Regalia Sg ja America Sg SP 80.

14 Taulukko 6. Kauppakelpoinen sato v avomaalla ja muovi huoneessa. Lajike Kauppakelpoinen sato kg/ 00 m2 : Avo maa sl muovihuone si Reskia RZ Mantilia P Nya Hilde Sv SF Magna VDB Nunhems Hilde NZ Regalia Sg America Sg SF Marian P Cosmo DP Nunhems Helga NZ Nya Hilda Sv SF 80 vb Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF80 v Vuosina 1977 ja -78 oli avomaalla vaillinaisesti kerineiden määrä suuri. Vuonna 1979 niitä ei ollut ainoallakaan lajikkeella. Sitävastoin lehden reunatautisten ja kukkavartisten määrä lisääntyi avomaalla huomattavasti vuonna Kukkavartisia oli myös muovihuoneessa runsaammin vuonna 1979, jolloin käytettiin esikasvatettuja taimia, kuin muina vuosina. Ilmeisesti la- jikkeiden kukkimistaipumus tuli tällöin paremmin esille. Kukkavartisia esiintyi runsaasti (taulukko 7) lajikkeilla Chica ZZ, Nunhems Hilda NZ, Nunhems Helga NZ, Magna VDB ja Nya Hilde Sv SF 80 sekä lajikkeella Cosmo DP vain avomaalla viljeltynä. Muovihuoneessa oli lehdenreunatautisten osuus suuri. Mutta selvää tautisten määrän pienenemistä havaittiin kun käytettiin valmiita taimia.

15 -1 3- Taulukko 7. Lajittelu p-% Lajittelu p-% kauppakelpoi - nen sato Lehden,- reunatautiset Vaillinaisesti kerineet Kukka-Itikuut vartiset Avomaa..._ Reskia RZ Mantilia P Nya Hilde Sv SF Magna VDB Nun.:!:::Lerris Hilde NZ Regalia Sg A,merica Sg SF Marian P Cosmo DP Nunhems Helga NZ Nya Hilde Sv SF 80 v Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF v Muovihuone Reskia HZ Regalia Sg America Sg SF Nya Hilde Sv SF Mantilia P ", 4 Magna VDB Nunhems Helga NZ MuricL P Nunhems Hilde NZ Cosmo DP Nya Hilde Sv SF v Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF 80 v

16 -14- PIXKUISTUKASSIPULIN LAJIKOE v TIIVISTELMÄ Vuosina 1977 ja -78 järjestettiin koe, jossa käytettiin konekylvöä sipulin pikkuistukkaiden viljelyssä. Lajikkeita oli 14 kpl, Suurin kauppakelpoinen sato saatiin lajikkeesta Sturon Sg ja Jumbo Sg. KOKEEN SUORITUS Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.8, Ca 1080, X 13.0, P 12.9 ja Mg 120. Lannoitus: keväällä 750 kg/ha Puutarhan Y-lannos 1. Koe kylvettiin Ojord-koeruutujen kylvökoneella. Siementä ei peitattu vantaiden tukkeutumisen vuoksi. Riviväli oli 12.5 cm ja siemenmenekki 10 g/m2. Koe kylvettiin kesäkuun alussa. Sipulikärpäsen torjunta suoritettiin dimetoaatti-ruiskutuksin (Roxion). Liuosta käytettiin runsaasti. Sato korjattiin naattien tuleennuttua ja kuivattiin +300C:n lämmössä 3-4 vuorokautta. RikkakasviruiskutUksissa käytettiin propaklorin + klorprofaamin (Ramrod Sipulan-neste)ruiskutusta. SATOTULOXSET Vuonna 1977 saatu istukassato (taulukko 8) oli paljon heikompi kuin vuoden 1978 sato. Xesähän oli erit'täin kylmä. Sturon Sg ja Jumbo Sg näyttivät kuitenkin menestyneen vuonna 1977 jopa paremmin kuin seuraavana lämpimänä kesänä. Sturpn g ja. o. Sg olivat hyvin.voimakasvuisia lajikkeita. Kasvusto peitti tasaisesti koko koeruudun. Muiden lajikkeiden kasvu oli vajavaisempaa ja aukkoisuutta esiintyi.

17 -15- Taulukko 8 Kauppakelpoiset ja kokonaissadot v Lajike kauppakel poinen sato kg/100 m' koko sadosta kokonaissato kg/100 m ka si Sturon Sg Jumbo Sg Zittauer Zirius Hund LD Superbunt Sv Stuttgarter RS Rijnsburger Hund LD Zittauer Beno OE Stuttgarter Riesen SP Diskos LD Vigo OE Idol OE Stuttgarter Riesan Wez WaV Zittauer Gelbe SP / Stuttgarter Piano OE Diskos LD

18 -16- SIPULIN LAJIKOE TIIVISTELMÄ Vuonna järjestetyn sipulin lajikokeen tarkoituksena oli löytää istukassipulilajike, jokwisatoisuutensa sekä muiden viljelyominaisuuksiensa puolesta soveltuisi viljeltäväksi Pohjois-Suomessa. Parhaan tuloksen antoivat lajikkeet Superbunt Sv, Sturon Sg ja Diskos LD. KOKEEN SUORITUS Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.7, Ca 900, K 140, P1'1 6, Mg 87. Lannoitus 1000 kg/ha Puutarhan Y-lannos 1, kasvukauden alkupuolella 200 kg/ha kalkkisalpietaria. Istutusetäisyys oli 10 cm,-ja riviväli 40 cm. Istukaskoko mm. Sipulikärpäsen toukan torjumiseksi upotettiin istukkaat ennen istutusta 0.1 %:een dimetoaatti-valmiste liuokseen (Roxion). Rikkakasvien torjunta suoritettiin propaklori + klorprofaamin (Lamrod + Sipulan-neste) -ruiskutuksella. Sato korjattiin sipulien tuleennuttua elo-syyskuun vaihteessa. roston yhteydessä naateista poistettiin 2/3. Sipulit kuivattiin n. 30 C:n lämpötilassa 3-4 viikkoa. SATOTULOKSET Pilaantuneiden, sipulikärpäsen vioittamien ja kaulasipulien prosentuaalinen osuus 'oli kaikilla lajikkeilla samaa luokkaa (taulukko 9). Lajikkeet antoivat % koko sadon määrästä kauppakelpoista satoa. Vuodet olivat sääolosuhteiltaan erilaisia ja sadot vaihtelivat sen mukaan. V oli kylmä, jolloin saatiin heikohko sato.

19 Taulukkö 9. Kauppakelpoisen sadon määrä Lajike kaulapakelp iaan kg/100 m2 sato sl koko sadosta Superbunt Sv Sturon Sg Diskos LD Zittauer Beno OE Stuttgarter Riesan SP Zittauer Zirius Hund LD Stuttgarter RS Stuttgarter Riesen Wez Wav Idol OE v ) OE Jumbo Sg Diskos LD v Stuttgarter Piano OE Diskos LD v Zittauer Gelbe SP Rijnsburger Hund. LD Diskos LD v Wabasto Prunsviger OE Vuonna 1978 satoa saatiin.kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. V oli normaali lämmin kasvukausi, mutta muuten epäedullis4. ten viljelyolosuhteiden vuoksi satotaso jäi alhaiseksi. Keskimäärin parhaaksi selvisi Superbunt Sv. Muita hyviä lajikkeita olivat Sturon Sg ja Diskos LD.

20 "s. o-i'f / 1 i'-';. 4. L'..11'.-., ` PI -.. ir- '''. - Ys.;. 4-:Nrt ''t i'..,' ' 5'. r, ' 1 14?,: - P r;-a~j rs 14 : ' ',.. t,f4. - 1"&r; 1-j, r, riti Y 414<rj, 73' 7. -`0.,'..,..:,"... T..44 ''51".-;.,:' ::, )5,....,;:. T. : r>i!,1.14.r;.: :44 'Yr.r...j. r. <-.. r;.: 4.".-.?. *- -, ,1<..,- ";;;:...'" 1_ - ti :4-1. ''''"s-r_>.'1, Z l' t i...',i.7 5 'W;,-:;' :, 11,`",4 ;:4: *.- r', k.> 14,.'fr4r:h ; ".1 k'

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 4/84 SIRKKA LUOMA ja HEIKKI HAKKOLA Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Keräkaalin lajikekokeiden tuloksia vuosilta 975-83 JOKIOINEN 984 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 14 Avomaan vihannesviljely Irma Hupila & Raili Pessala PORKKANAN KYLVÖ PLANET JUNIORILLA JA MINI-NIBEXILLA Raili Pessala PURJON TAIMIKASVATUS

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille

Lisätiedot

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010 Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 8 Avomaan vihannesviljely Vuokko Virolainen & Raili Pessala AVOMAANKURKUN KASVUALUSTA KEVYTRAKENTEISESSA MUOVIHUONEESSA Raili Pessala AVOMAANKURKUN

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 Pirkko Manninen, Kyllikki Sampolahti ja Helvi Marjanen: Lantun, porkkanan ja punajuurikkaan satoisuus paikalliskokeissa. Koetuloksia vuosilta

Lisätiedot

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa

Lisätiedot

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON 1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows Knowledge grows KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN Miten kasitonnari tehdään? Millaisia satoja kauralla satokisoissa on saatu? Miten suuret sadot tehdään? Millaisia satoja muualla maailmassa kauralla saadaan?

Lisätiedot

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Tehoa kotoiseen valkuaisruokintaan ja laiduntamiseen seminaari 20-21.2.2013 Leppävirta Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia Antti Ilomäki Ilomäen tila Jämsä 20.2.2013 Tausta Palkokasvien viljelyä

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen

Tomaatin viljely. Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatin viljely Töiden tekeminen puutarhatuotannossa/kasvihuone Tuula Tiirikainen Tomaatti (Solanum lycopersicum) Etelä-Amerikasta kotoisin oleva tomaatti on tärkein kasvihuonevihanneksemme. Vuonna 2014

Lisätiedot

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening

Lisätiedot

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Boori (B) Suomen juurikasmaiden booritilanne Tyydyttävä Juurikasmaiden booripitoisuudet vuosina 2002-2012 Varsinais-Suomessa,

Lisätiedot

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Starttifosforikokeen tuloksia 2012-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisato t/ha Juurisadon muutos eri viljavuusluokissa Tyydyttävä P-luku alle

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Hamppu viljelykiertokasvina

Hamppu viljelykiertokasvina Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen

Lisätiedot

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Lehtilannoitekokeet 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) HtS, m ph 6.4 Ca 3900 K 253 P 10 Mg 248 Na 44 Mn 9 Huononlainen B 1.4 Hyvä Koevuosi 2014 Lajike: Diana KWS Ruudun koko: 8m X 2m Siemenetäisyys:

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. PIRJO KIVIJÄRVI, PIRJO DALMAN ja RITVA VALO. Vihanneslajikkeet Etelä-Savon tutkimusasemalla v

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. PIRJO KIVIJÄRVI, PIRJO DALMAN ja RITVA VALO. Vihanneslajikkeet Etelä-Savon tutkimusasemalla v MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE 3/93 PIRJO KIVIJÄRVI, PIRJO DALMAN ja RITVA VALO Vihanneslajikkeet Etelä-Savon tutkimusasemalla v. 1983-91 Jokioinen 1993 ISSN 0359-7652 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS TIEDOTE

Lisätiedot

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö

Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta. Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammalesta kasvihuonekasvien kasvualusta Risto Tahvonen MTT Piikkiö Rahkasammal kasvualustaksi 15.3.2013 2 Sammalmateriaalin muokkaus Nosto syksyllä käsityönä Parkanon seudulta METLAn koealueilta

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta

Lisätiedot

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Maissin viljelyn perusvaatimukset Maissin viljelyn perusvaatimukset Essi Tahvola ProAgria Pohjois-Savo Maissi (Zea mays L.) on C4-kasvi kaukaisilta mailta Sopeutunut lyhyeen päivän pituuteen ja matalaan CO 2 pitoisuuteen Yöttömät yöt sekoittavat

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista 2013 Miika Hartikainen, MTT Ruukki Säätiedot Ohran lajikekokeet Kauran lajikekokeet Vehnän lajikekokeet KERE: Greening Effect tautiainekoe KERE: Tautitorjuntakokeet

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita 5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta

Lisätiedot

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)

Lisätiedot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot

HOITO-OHJEET. Viljelylaatikot HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle

Lisätiedot

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille Essi Saarinen, Perttu Virkajärvi, Arto Huuskonen, Maarit Hyrkäs, Markku Niskanen, Maiju Pesonen ja Raija Suomela MTT Miksi vilja ja nurmi eivät riitä? Viljelykierron

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225

Lisätiedot

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976

MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella

Lisätiedot

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

27176 27176 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastokeräkaali Vaihtoehto I. Varastokeräkaalin taimet esikasvatetaan itse. Taimimäärä 30000 kpl/ha. Taimia kasvatetaan 33000

Lisätiedot

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat Juha Salopelto Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 3700-4000 Kg /ha Ohra keskisato 9 300 Kg /ha NOS kokeiden ka sato 200-1000 Kg /ha 3700-4000

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät. ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.

Lisätiedot

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla 31.10.2013 Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla ProAgria Etelä-Suomen YmpäristöKompassi hankkeessa selvitetään, voitaisiinko varhaisperunan noston jälkeen kylvettävällä kerääjäkasvilla

Lisätiedot

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh. 040-5179365, janne.laine@bayer.com Mitä Bayer on tutkinut? Kolmen vuoden koesarja 2011 2013 (ja 2014) Neljä sikatilaa:

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet

Rehumaissin viljelyohjeet Rehumaissin viljelyohjeet MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä. Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen Activate

Lisätiedot

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta

Lisätiedot

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja

Lisätiedot

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari

Lisätiedot

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa. (Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa

Lisätiedot

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Vihannesosion tuloksia Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012, Kauhajoki Vihannesosion vuoden 2011 tilakokeet

Lisätiedot

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa

Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa www.verdera.fi / infoverdera@lallemand.com Koetoimintaraportti 02.09.2015 Biologisten kasvunedistäjien testaus luomuyrttien ja -purjon taimikasvatuksessa 1. Kokeen tarkoitus Kokeen tarkoituksena oli testata

Lisätiedot

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran

Lisätiedot

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84

Lisätiedot

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013 MAISSI Maissi reagoi päivän pituuteen. Kasvu nopeutuu vasta päivien lyhetessä heinäkuun puolivälissä Maissin tärkein osa on tähkä, tavoite maito/taikinatuleentuminen

Lisätiedot

Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla

Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla MTT:n selvityksiä 31 Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Kasvintuotanto MTT:n selvityksiä 31 26 s. Ruohosipulin lajikkeet ja viljelytekniikka avomaalla Terhi Suojala Maa-

Lisätiedot

Kuminan kasvinsuojelua

Kuminan kasvinsuojelua Kuminan kasvinsuojelua - mitä on IPM viljely - kuminan perustaminen hernekasvustoon - rikkakasvitorjunnasta - Bernerin tutkimuskokeista - kasvit.fi uusi suunnittelutyökalu Lepaa 08.03.2014 Lasse Matikainen

Lisätiedot

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista

Lisätiedot

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki

Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013. Raija Suomela MTT Ruukki Säätökastelu ja säätösalaojitus happaman vesikuorman ehkäisijöinä: tuloksia MTT Ruukista 2010-2013 Raija Suomela MTT Ruukki MTT:n koekenttä SIIKAJOKI Ojitusalueet (1-3) noin 2 ha Koko pelto 6 ha Alueiden

Lisätiedot

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun

Lisätiedot

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö Pellot tuottamaan tulosseminaari 7.2.2012 Joensuu Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli Sanna-Mari Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015 Hurrin tila Talouskeskus Huittisissa, n. 3 km keskustasta Korkeakosken kylässä Loimijoen rannalla Nykyinen isäntäpari omistanut tilan vuodesta 1988 Päätuotantosuuntana

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

PUUTARHAMARTAN POP UP

PUUTARHAMARTAN POP UP PUUTARHAMARTAN POP UP Viikko 14/2016 VUODEN 2016 VIHANNES KUKKIVAT KAALIT Parsakaali (broccoli) Kukkakaalit Valkoisia ja värikkäitä lajikkeita Vihreä kukkakaali (parsakukkakaali) Romanescu KUKKIVAT KAALIT

Lisätiedot

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89

Lisätiedot

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, puh. (08) 271371

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Agrimarket- Viljelijäristeily

Agrimarket- Viljelijäristeily Agrimarket- Viljelijäristeily Viking Mariella 2.-4.12.2013 Ajankohtaista syysrapsista: Lajikkeet ja viljelytekniikka kaksoiskylvömenetelmällä Pertti Tamminen Berner Oy Syysrapsin viljely kiinnostaa 2012

Lisätiedot

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Timperintie SAUVO. metsäpuiden taimet Vihannes-Superex NPK kg 40 Vihannekset, turve-ja kivivillaviljely 57,62

Timperintie SAUVO. metsäpuiden taimet Vihannes-Superex NPK kg 40 Vihannekset, turve-ja kivivillaviljely 57,62 Myynti 050-5717333 sabina.nordström@jarvenkyla.fi Kastelulannoitteet Kekkilä Lavakoko 84180 84184 Kukka-Superex NPK 11-3-26 Ruukkukasvi-Superex NPK 16-4-24 25 kg 25 kg 40 40 Ruukkukasvit ja leikkokukat

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala Kokemuksia sinimailasen viljelystä Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki 17.10.2011 Toimittanut Jukka Rajala Sinimailasen viljelijä Marko Mäki-Arvela 29.8.2011 2 2011 Maatila Maatila Uudessakaupungissa

Lisätiedot

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli

PELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ

Lisätiedot

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Ympäristöystävällistä tehoviljelyä? Kasvinsuojeluseuran ja PesticideLife-hankkeen SYYSPUINTI 2011 Martti Yli-Kleemola Koelohko Koejäsenet KWS Scirocco ja Trappe kevätvehnät 100 kg N /ha typpitasolla lannoitettuna

Lisätiedot