Lajikekokeiden tuloksia

Transkriptio

1 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS POHJOIS-POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 AVOMAAN VIHANNESVILJELY Sirkka Luoma & Heikki Hakkola Lajikekokeiden tuloksia RUUKKI 1980

2 Maatalouden tutkimuskeskus POHJOIS- POHJANMAAN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 10 ESIPUHE Tähän tiedotteeseen on koottu alustavia tuloksia avomaan vihanneskasvien lajikokeista v, , Tiedote on tarkoitettu lähinnä paikallisen neuvonnan ja opetuksen käyttöön. Kokeet ovat olleet yhteiskokeita Puutarhantutkimuslaitoksen kanssa. Lopullisista tuloksista laaditaan yhteisjulkaisuja. Kun näiden julkaisujen laatiminen vie oman aikansa, on tässä vaiheessa katsottu aiheelliseksi koota Pohjois-Pohjanmaan koeaseman tulokset jälleen erilliseksi tiedotteeksi. Viljelijöiden kannaltahan on tärkeää saada tuorein tieto nopeasti käyttöön. SISÄLLYS Kukkakaalin lajikoe (kesälajikkeet) s.1 Punajuurikkaan lajikoe s. 5 Rapean keräsalaatin lajikoe s. 9 Pehmeän keräsalaatin lajikoe Pikkuistukassipulin lajikoe s.14 Sipulin lajikoe s.16 ISSN X

3 -1- KUKKAKAALIN LAJIKOE , KESÄLAJIKKEET TIIVISTELMÄ Pohjois-Pohjanmaan koeasemalla järjestettiin kukkakaalin kesälajikkeiden lajikoe vuosina Vuonna 1977 oli kokeessa 14 lajiketta ja vuosina lajiketta.' Verranteena oli Progress AH SF 74. Kukkakaalin kesäviljelyyn voidaan kokeiden perusteella suositella Grandessa Type ES LD ja Progress AH SF 74; joista edellinen muutaman vuorokauden aikaisempi. Progress AH SF 74 tekee suuria lehdistön peittämiä päitä. KOKEEN SUORITUS JA SÄÄOLOSUHTEET. Kaalin taimet kasvatettiin 5 x 8 cm turveruukuissa muovihuoneessa. Vuonna 1979 taimet idätettiin kasvihuoneessa, josta ne harventamisen jälkeen siirrettiin muovihuoneeseen. Kukkakaali kylvettiin toukokuun alussa. Taimet istutettiin kesäkuun puolivälissä, istutustiheyden ollessa 50 x 50 cm. Maalaji oli hieno hieta. Keväällä annettiin -1 - Puutarhan Y-lannos 1:tä 1500 kg/ha ja kasvukaudella pintalannoituksena yhteensä 400 kg/ha kalkkisalpietaria. Rikkakasvit torjuttiin Trifluraliini-valmisteella (Treflan). Kaalikärpäsen torjunnassa riitti kaksi käsittelyä dimetoaatilla, 0,20 % liuosta 1 dl taimen, juurälle. Ensimmäinen käsittely. heti istutuksen jälkeen ja toinen käsittely 3 vk Myöhemmin. Sadonkorjuu aloitettiin varhaisemmilla lajikkeilla heinäkuun lopulla. Korjuu jatkui syyskuun puoleenväliin saakka.. Vuoden 1977 kasvukausi oli neljänneksi kylmin 1900-luvulla. Kaikkina kasvukauden kuukausina keskilämpötila jäi alle normaalin. Kylmä syksy viivästytti kukkakaalin kehitystä. Myöhäisimmät lajikkeet eivät ehti:- neet kasvukauden aikana valmistua kunnolla. Kasvukausi 1978 oli alukili lämmin, mutta muuttui sitten viileämmäksi. Heinä-, elo- ja syyskuu olivat normaalia kylmempiä. Vuosi 1979 oli kasvukaudeltaan ja sademäärältään normaali.

4 -2- SATOTULOKSET V satoisin lajike oli Progress AH SF 74, joka oli myös eräs aikaisimmista lajikkeista (taulukko 1). Vuonna 1978 parhaan sadon antoi linja C 012 Sv, joka on melko myöhäinen lajike. Aikaisemmista lajikkeistaparliaal: olivat Progress AH SF 74 ja Grandessa Type ES LD. Vuonna 1979 paras sato saatiin lajikkeesta C 012 Sv. Aikaisemmista lajikkeista olivat apisilam parhaita Progress AH SF 74 ja Grandessa Type ES LD. Taulukko 1. Kauppakelpoisen sadon määrä vuosina Lajike Sato kg/ keskiarvo suhdeluku Progress AH SF C 012 Sv Runa WW Junal DP C 011 Sv Grandessa Type ES LD Talbion Sg C 006 Sv Sami OE Roberna VDB Danova LD Corvilia LD Viba LD Brendo DP Progress AH SF Alpha Fortados RS Merita RS Climax R Viljavuusluvut: ph 6.0, Ca 1120, K 230, p 13.0, Mg 110

5 z AS L 03 MM vnns r- 17L ds i71.53u00d S 0 0.

6 -4- Varhaisimmista lajikkeista olivat keskimaarin kolmena vuonna satoisimpia Progress AH SF 74 ja Grandessa Type LD, joka oli 3 vrk aikaisempi kuin Progress AH (Kuva 1.) Viikkoa mhäisempiä lajikkeita olivat Sami 0E, C 006 Sv, Vita LD, Brenda DP, Junal DP ja Danova LD, joista Patoi$ oli Junal DP. Myöhäisimpään ryhmään kuuluivat c 011 Sv, Rima WW, C 012 Sv ja Talbion Sg. Lajikkeet olivat runsaat kaksi viikkoa Grandessa Type ES LD:tä myöhäisempiä, joten ne eivät sovellu kukkakaalin kesäviljelyyn. Grandessa Type ES LD ja Progress AH SF 74 olivat erittäin hyvälaatuisia lajikkeita (taulukko 2.). Kauppakelpoisen sadon osuus oli kummallakin yli 90 %. Lajikkeilla Vita LD ja Brando DP oli runsaasti nukkaisia päitä. Taulukko 2. Kukkakaalin lajittelu painoprosenteittain. Lajike Lajittelu p-% Extra II Nukkaiset Muut g/kpl progress AH sf C 012 Sv Runa WW Junal DP C 011 Sv Grandessa Type ES LD Talbion Sg C 006 Sv Sami OE Roberna VDB Danova LD Corvilia LD Vita LD Brendo DP Pogress AH SF Alpha Fortados RS Merita RS Climax R

7 -5- PUNAJUURIKKAAN LAJIKOE V TIIVISTELMÄ Koeasemalla suoritettiin vuosina punajuurikkaiden lajivertailu pyöreillä ja pitkillä lajikkeilla. Koe järjestettiin ilman kerranteita. Pyöreitä lajikkeita oli kaikkiaan 15 kpl ja pitkiä 6 kpl. Kokeessa olleista pyöreistä lajikkb-...sta voidaan viljelyyn suositella Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80, pitkistä Malanga SP ja Formanova B LD. SUORITUS JA SÄÄOLW:THTEET Kylvö pyrittiin suorittamaan keväällä niin aikaisin kuin mahdollista kukkimistaipumuksen selville saamiseksi. Maalaji oli hieno hieta? Viljavuusluvut olivat: ph 5.6, Ca 930, K 1109 P 13.2 ja Mg 102. Lannoitus: Puutarhan Y-lannos kg/ha ja lisäksi lannoiteboraattia 10 kg/ha. Siementä käytettiin 70 g/100 m2 ja riviväli oli 40 cm. Rikkakasvien torjunta suoritettiin kloridatsoni-valmisteella (Pyramin). Sato korjattiin syyskuun alussa. Vuodet 1977 ja 1978 olivat kasvukaudeltaan normaalia kylmempiä. Sadotkaan eivät yltäneet normaaliin (taulukko 3.)-:_uin muutamalla lajikkeella. Kasvukauden 1979 sää oli suc?:uisin. Så.dot olivat runsaita ja hyvänlaatuisia. SATO TULOKSET V satoisimpia lajikkeita olivat Little Bali Sg SF 80, Fireball ZZ ja Tardell DP. Parhaita lajikkeita v olivat pyöreistä Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80 sekä pitkistä Halanga SF, Formanova B LD ja Formanova A LD. Keskimäärin v sadon määrä oli suurin lajikkeilla Uniball Sg, Boltardy Sg ja Little Bali Sg SF 80, jotka olivat kaikki pyöreitä lajikkeita. Pitkistä lajikkeista ei satoa saatu niin runsaasti kuin pyöreistä. Parhaita näistä olivat Halanga SP JA F)rmanova B LD.

8 -6- Lajikkeidan kukkimistaipumus (taulukko 4) kävi selville v. 978, jolloin kahdeksan vuorokauden kuluttua kylvöstä oli -5 C pakkasta. Tniten kukkavartisia esiintyi lajikkeilla Nina WW (14 %) ja Probat sis (11 %) sekä Formanova A LD (10 %). Lajikkeista Uniball Sg, Boltardy Sg ja M,2::_E1ga SP kukkavartisia ei löytynyt ja lajikkeella Little Bali Sgr SF 80 niitä oli 1 p-10. Kaikki lajikkeet antoivat hyvänlaatuista satoa. Huonoja, viallisia ja haljenneita ei juuri esiintynyt. Pitkien lajikkeiden laatua huononsivat käyrät juurikkaat, joita Formanova LD:llä oli 46 % juurikkaiden painosta.

9 Taulukko 3. Punajuurikkaiden kauppakelpoiset sadot vuosina Lajike Sato kg/100 m ka sl PIöreät Boltardy Sg Uniball Sg Little Bali Sg SF Tardell DP ; ' Nero RS Probat SP Vroegy DP SF Rubia Sv SF Rondarka VDB Slowbolt (E 403) Nina (Tio 627) WW Mona LD NOM Little Bali Sg SF 80 «Mm Dardani SP Little Bali Sg SF FirabUI ZZ Q Little Bali Sg SF Sapra ZZ Pitkät Halanga SP Formanova B LD Formanova A LD Little Bali Sg SF E 406 Sv E 407 Sv Little Bali Sg SF Formanova LD

10 Taulukko 4. Lajittelu p-% Lajike 4-8 cm 4-8 i.8.11uråt cm 810y-li 10 cm cm pienet alle 4 cm kukka - varti - set haljenteet r8reät Boltardy Sg Uniball Sg Little Bali Sg SF Tardell DP Nero RS Probat SP Vroegy DP SF Rubia Sv SF Rondarka VDB Slobolt Sv (E403) Nina n:o 627 WW i6 5 0 Mona LD Little Bali Sg SF 80 v. 77, Fireball ZZ Little Bali Sg SF 80 v Dardani SP Little Bali Sg SF 80 v Supra ZZ 71r Pitkät Halanga SP Formanova B LD Little Bali Sg SF Formanova A LD E 406 Sv E 407 Sv Little Bali Sg SF 80 v Formanova LD

11 -9- RAPEAN KERÄSALAATIN LAJIKOE TIIVISTELMÄ Rapean keräsalaatin lajikokeessa oli v yhteensä 12 lajiketta. Vuosina 1977 ja oli 7 lajiketta ja vuonna lajiketta. Parhaiten menestyivät seuraavat lajikkeet ja linjat: TIRES, N.o 72 AS, Great Lakes 118 (Siemen 0y),L 16 Sg ja PM 115 AS. KOKEEN SUORITUS Vuosina 1977 ja -78 kylvettiin rapea keräsalaatti avomaalle kesäkuun alkupuolella 40 x 40 cm etäisyydelle. Vuonna 1979 taimet kasvatettiin kasvihuoneessa 5 x 8 cm turveruukuissa ja istutettiin 3 viikon ikäisenä. Maan viljavuusluvut olivat keskimäärin seuraavat: ph 5.3, Ca 720, X 180, P 11,6 ja Mg 79. Keväällä annettiin Puutarhan Y-lannos kg/ha. Kasvukaudella oli tarpeen yksi pintalannoitus 200 kg/ha kalkkisalpietaria, joka annettiin välittömästi harvennuksen jälkeen. Taimikasvatus joudutti huomattavasti sadon kehitystä. Sadonkorjuu aloitettiin elokuun alussa. SATOTULOKSET Taimikasvatus lisäsi kauppak.wipoisen sadon määrää (taulukko 5) huomattavasti. Vaillinaisesti kerineitä ei v ollut. Täydet kolme vuotta mukana ollista lajikkeista _ Tires antoi parhaan tuloksen, 164 kg/100 m kauppakelpoista satoa. Linja oli myös koko koesarjan satoisin. Runsassatoisia lajikkeita olivat mm. n:o 72 AS, Great Lakes 118 SF 73 (Siemen Oy), L 16 Sg ja FM 115 AS. Vuosina 1977 ja 1978 oli runsaasti vaillinaisesti kerineitä. Vuonna 1979, jolloin käytettiin esikasvatettuja taimia, niitä ei ollut lainkaan. Great Lakes 118 RS oli selvästi myöhäisin lajike. Sillä oli yli puolet sadosta vaillinaisesti kehittyneitä. Kaikilla Great Lakes kannoilla näytti olevan taipumusta lehden_reunatautiin.

12 -10- Taulukko 5. Kauppakelpoinen sato kg/100 m 2 vuosina 1977._ 79 Lajike Sato kg/100 m ka sl Tires L 16 Sg Great Lakes 118 RS Fortyniner A N:o 72 AS Great Lakes 118 RS , y 16 Sg N:o 71 AS *Go Great Lakes 118 SF 73 Siemen Oy «NE FM 115 AS le Great Lakes 118 NK MUU FM 117 AS FM 116 AS GEN, 11, Great Lakes 659 RS

13 -11- PEHMEÄN KERÄSALAATIN LAJIKOE AVOMAALLA JA MUOVIHUONEESSA V TITVISTELMÄ Koesarjan tarkoituksena oli selvittää eri salaattilajikkeiden menestyminen avomaa- ja muovihuoneviljelyssä. Mukana oli yhteensä 12 lajiketta. Avomaaviljelyssä menestyivät parhaiten lajikkeet Benita NZ, Reskia RZ, Mantilia P ja America Sg SF 80. Muovihuoneviljelyyn suositaitavia ovat Benita NZ, Reskia RZ, Regalia Sg ja America Sg SF 80. KOKEEN SUORITUS Vuosina 1977 ja -78 kylvettiin salaatti kesäkuun puolessavälissä avomaalle ja muovihuoneeseen. Taimettumisen jälkeen harvennettiin salaatti 20 x 30 cm etäisyydelle. Muovihuoneessa kasvualustana oli turve. Vuonnaffl ytettiin esikasvatettuja n. 3 vk:n ikäisiä taimia, jotka istutettiinvem:n etäisyyksille kesäkuun puolessavälissä. Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.9-; Ca 950, I( 200, P 11.5, Mg 130. Lannoitus: Keväällä Puutarhan Y-lannos kg/ha ja kesällä annettiin yksi pintalannoitus kalkkisalpietaria 200 kg/ha. Taimikasvatus joudutti sadon valmistumista muovihuoneessa lähes kuukaudella ja avomaalla kuukaudella. Kauppakelpoisen sadon määrään avomaalla ei taimikasvatuksella ollut vaikutusta. Sitävastoin muovihuoneessa sadon lisäys oli huomattava. SATOTULOKSET Muovihuoneessa saatiin kaikista lajikkeista runsaampia satoja kuin avomaalla. Joillakin lajikkeill lisäys oli jopa 50 % (Nunhems Helga NZ). Kauppakelpoinen sato ei kuitenkaan kaikilla lajikkeilla ollut muovihuoneessa suurempi (Taulukko 6.). Nunhems Hilde NZja Cosmo DP tuottivat avomaalla enemmän parempilaatuista satoa. Avomaalla parasta satoa saatiin lajikkeista Benita NZ, Reskia RZ, Mantilia P ja America Sg SP 80. Muovihuoneessa vastaavasti olivat parhaita Benita NZ, Reskia RZ, Regalia Sg ja America Sg SP 80.

14 Taulukko 6. Kauppakelpoinen sato v avomaalla ja muovi huoneessa. Lajike Kauppakelpoinen sato kg/ 00 m2 : Avo maa sl muovihuone si Reskia RZ Mantilia P Nya Hilde Sv SF Magna VDB Nunhems Hilde NZ Regalia Sg America Sg SF Marian P Cosmo DP Nunhems Helga NZ Nya Hilda Sv SF 80 vb Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF80 v Vuosina 1977 ja -78 oli avomaalla vaillinaisesti kerineiden määrä suuri. Vuonna 1979 niitä ei ollut ainoallakaan lajikkeella. Sitävastoin lehden reunatautisten ja kukkavartisten määrä lisääntyi avomaalla huomattavasti vuonna Kukkavartisia oli myös muovihuoneessa runsaammin vuonna 1979, jolloin käytettiin esikasvatettuja taimia, kuin muina vuosina. Ilmeisesti la- jikkeiden kukkimistaipumus tuli tällöin paremmin esille. Kukkavartisia esiintyi runsaasti (taulukko 7) lajikkeilla Chica ZZ, Nunhems Hilda NZ, Nunhems Helga NZ, Magna VDB ja Nya Hilde Sv SF 80 sekä lajikkeella Cosmo DP vain avomaalla viljeltynä. Muovihuoneessa oli lehdenreunatautisten osuus suuri. Mutta selvää tautisten määrän pienenemistä havaittiin kun käytettiin valmiita taimia.

15 -1 3- Taulukko 7. Lajittelu p-% Lajittelu p-% kauppakelpoi - nen sato Lehden,- reunatautiset Vaillinaisesti kerineet Kukka-Itikuut vartiset Avomaa..._ Reskia RZ Mantilia P Nya Hilde Sv SF Magna VDB Nun.:!:::Lerris Hilde NZ Regalia Sg A,merica Sg SF Marian P Cosmo DP Nunhems Helga NZ Nya Hilde Sv SF 80 v Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF v Muovihuone Reskia HZ Regalia Sg America Sg SF Nya Hilde Sv SF Mantilia P ", 4 Magna VDB Nunhems Helga NZ MuricL P Nunhems Hilde NZ Cosmo DP Nya Hilde Sv SF v Chica ZZ Benita NZ Nya Hilde Sv SF 80 v

16 -14- PIXKUISTUKASSIPULIN LAJIKOE v TIIVISTELMÄ Vuosina 1977 ja -78 järjestettiin koe, jossa käytettiin konekylvöä sipulin pikkuistukkaiden viljelyssä. Lajikkeita oli 14 kpl, Suurin kauppakelpoinen sato saatiin lajikkeesta Sturon Sg ja Jumbo Sg. KOKEEN SUORITUS Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.8, Ca 1080, X 13.0, P 12.9 ja Mg 120. Lannoitus: keväällä 750 kg/ha Puutarhan Y-lannos 1. Koe kylvettiin Ojord-koeruutujen kylvökoneella. Siementä ei peitattu vantaiden tukkeutumisen vuoksi. Riviväli oli 12.5 cm ja siemenmenekki 10 g/m2. Koe kylvettiin kesäkuun alussa. Sipulikärpäsen torjunta suoritettiin dimetoaatti-ruiskutuksin (Roxion). Liuosta käytettiin runsaasti. Sato korjattiin naattien tuleennuttua ja kuivattiin +300C:n lämmössä 3-4 vuorokautta. RikkakasviruiskutUksissa käytettiin propaklorin + klorprofaamin (Ramrod Sipulan-neste)ruiskutusta. SATOTULOXSET Vuonna 1977 saatu istukassato (taulukko 8) oli paljon heikompi kuin vuoden 1978 sato. Xesähän oli erit'täin kylmä. Sturon Sg ja Jumbo Sg näyttivät kuitenkin menestyneen vuonna 1977 jopa paremmin kuin seuraavana lämpimänä kesänä. Sturpn g ja. o. Sg olivat hyvin.voimakasvuisia lajikkeita. Kasvusto peitti tasaisesti koko koeruudun. Muiden lajikkeiden kasvu oli vajavaisempaa ja aukkoisuutta esiintyi.

17 -15- Taulukko 8 Kauppakelpoiset ja kokonaissadot v Lajike kauppakel poinen sato kg/100 m' koko sadosta kokonaissato kg/100 m ka si Sturon Sg Jumbo Sg Zittauer Zirius Hund LD Superbunt Sv Stuttgarter RS Rijnsburger Hund LD Zittauer Beno OE Stuttgarter Riesen SP Diskos LD Vigo OE Idol OE Stuttgarter Riesan Wez WaV Zittauer Gelbe SP / Stuttgarter Piano OE Diskos LD

18 -16- SIPULIN LAJIKOE TIIVISTELMÄ Vuonna järjestetyn sipulin lajikokeen tarkoituksena oli löytää istukassipulilajike, jokwisatoisuutensa sekä muiden viljelyominaisuuksiensa puolesta soveltuisi viljeltäväksi Pohjois-Suomessa. Parhaan tuloksen antoivat lajikkeet Superbunt Sv, Sturon Sg ja Diskos LD. KOKEEN SUORITUS Maalaji oli hieno hieta. Viljavuusluvut: ph 5.7, Ca 900, K 140, P1'1 6, Mg 87. Lannoitus 1000 kg/ha Puutarhan Y-lannos 1, kasvukauden alkupuolella 200 kg/ha kalkkisalpietaria. Istutusetäisyys oli 10 cm,-ja riviväli 40 cm. Istukaskoko mm. Sipulikärpäsen toukan torjumiseksi upotettiin istukkaat ennen istutusta 0.1 %:een dimetoaatti-valmiste liuokseen (Roxion). Rikkakasvien torjunta suoritettiin propaklori + klorprofaamin (Lamrod + Sipulan-neste) -ruiskutuksella. Sato korjattiin sipulien tuleennuttua elo-syyskuun vaihteessa. roston yhteydessä naateista poistettiin 2/3. Sipulit kuivattiin n. 30 C:n lämpötilassa 3-4 viikkoa. SATOTULOKSET Pilaantuneiden, sipulikärpäsen vioittamien ja kaulasipulien prosentuaalinen osuus 'oli kaikilla lajikkeilla samaa luokkaa (taulukko 9). Lajikkeet antoivat % koko sadon määrästä kauppakelpoista satoa. Vuodet olivat sääolosuhteiltaan erilaisia ja sadot vaihtelivat sen mukaan. V oli kylmä, jolloin saatiin heikohko sato.

19 Taulukkö 9. Kauppakelpoisen sadon määrä Lajike kaulapakelp iaan kg/100 m2 sato sl koko sadosta Superbunt Sv Sturon Sg Diskos LD Zittauer Beno OE Stuttgarter Riesan SP Zittauer Zirius Hund LD Stuttgarter RS Stuttgarter Riesen Wez Wav Idol OE v ) OE Jumbo Sg Diskos LD v Stuttgarter Piano OE Diskos LD v Zittauer Gelbe SP Rijnsburger Hund. LD Diskos LD v Wabasto Prunsviger OE Vuonna 1978 satoa saatiin.kaksi kertaa enemmän kuin edellisenä vuonna. V oli normaali lämmin kasvukausi, mutta muuten epäedullis4. ten viljelyolosuhteiden vuoksi satotaso jäi alhaiseksi. Keskimäärin parhaaksi selvisi Superbunt Sv. Muita hyviä lajikkeita olivat Sturon Sg ja Diskos LD.

20 "s. o-i'f / 1 i'-';. 4. L'..11'.-., ` PI -.. ir- '''. - Ys.;. 4-:Nrt ''t i'..,' ' 5'. r, ' 1 14?,: - P r;-a~j rs 14 : ' ',.. t,f4. - 1"&r; 1-j, r, riti Y 414<rj, 73' 7. -`0.,'..,..:,"... T..44 ''51".-;.,:' ::, )5,....,;:. T. : r>i!,1.14.r;.: :44 'Yr.r...j. r. <-.. r;.: 4.".-.?. *- -, ,1<..,- ";;;:...'" 1_ - ti :4-1. ''''"s-r_>.'1, Z l' t i...',i.7 5 'W;,-:;' :, 11,`",4 ;:4: *.- r', k.> 14,.'fr4r:h ; ".1 k'