Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Transkriptio

1 Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra

2 Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa viljelyssä rikkakasvien hallinta on suurin haaste. Monivuotinen koe, muuttujina viljelykierto ja yksivuotisten rikkakasvien torjunta rikkaäestyksen ja sen eri muunnelmien avulla.

3 Lohkon viljavuustiedot Lohkolla 6 maalajina hiue- ja hietasavi, multavuus vaihtelee multavan ja runsasmultaisen välillä. Lohkolta otettu kaksi maanäytettä. ph 6,4 6,2 Kalsium (Ca) Tyydyttävä hyvä Fosfori (P) Tyydyttävä Välttävä Kalium (K) Hyvä Tyydyttävä Magnesium (Mg) Tyydyttävä Korkea Rikki (S) Tyydyttävä Hyvä Boori (B) Tyydyttävä

4 Lohkolle tehdyt toimenpiteet Perusmuokkauksena kyntö 11.5 muokkaustoimenpiteet aloitettiin tasausäestyksellä Lietelannan levitys 29 tn/ha 16.5 äestys, joustopiikkiäkeellä 16.5 Kylvettiin ohra, minkä kylvötiheys oli 500 kpl/m². Koululla käytettiin omaa siementä, lajike Elmeri. Lanta-analyysi Liukoinen typpi Kokonaistyppi Fosforin (P), kokonaispitoisuus Kalium (K), kokonaispitoisuus Kuiva-aine ja kosteus Tilavuuspaino 1,7 kg/m3 3,1 (±0,6) kg/m3 0,50 (±0.08) kg/m3 3,0 (±0.6) kg/ Kuiva-aine 5,8% ja kosteus 94,2% 900 kg/m3

5 Rikkatorjuntakoe Koejäseniä on 4. 1: ei rikkatorjuntaa, (0) 2: kertaalleen rikkaäestys (RÄ1) 3: sokkoäestys + rikkaäestys 2-3 lehtiasteella (RÄ2) 4: rikkaäestys 2-3 lehtiasteella+ aluskasvi (AK) Kerranteita on myös neljä. A, B, C ja D A B C D Koeruutuja on 16 kpl ja Koeruudun koko on 9x100 metriä AK RÄ1 RÄ2 0 RÄ2 AK RÄ1 0 RÄ2 0 AK RÄ1 RÄ1 AK 0 RÄ2

6 Rikkakasvilaskennat ja havainnot alkukesästä 22.5: koejäsen 3 tehtiin rikkakasvilaskenta ennen sokkoäestystä. Siemenrikkakasvit eivät olleet vielä itäneet. 3C ruudulla havaittiin pari juolavehnäpesäkettä. 30.5: koejäsenille 1, 2 ja 4 tehtiin rikkakasvilaskenta. Koeruuduilta 3 rikkakasvilaskentaa 0,25 m² alalta. Jauhosavikkaa, harvakseltaan sirkkalehtiasteella ja juolavehnän kehitysvaihe 3-5 lehteä. Esimerkkinä 2A:lla esiintyi 1-9 yksilöä jauhosavikkaa per 0,25 m². 31.5: Rikkakasviäestys, ohran ollessa 2-3 lehtiasteella.

7 Sääolot Poikkeuksellisen kuiva kesä Sateita tuli vähän kerralla Termisen kasvukauden alkamispäivä oli Tehoisa lämpösumma 1543 (12.9) Tehoisan lämpötilan summankertymä & sadesumman kehitys

8 Havainnot 18.6, ennen sadetta A ja B kerranteet olivat harvoja, mikä johtuu epätasaisesta itämisestä ja sateettomuudesta. Ohrissa oli havaittavissa kirvoja ja itämättömillä alueilla kasvoi sirkkataimi vaiheella olevia jauhosavikoita sekä ohdakkeita. Juolavehnä pesäkkeiden koko vaihteli 1-5 m² välillä. C ja D kerranteet itivät nopeammin edullisempien kosteusolojen vuoksi. Kasvusto oli tiheämpää ja itäminen tasaisempaa. Kerranneilla myös jauhosavikkaa, juolavehnä pesäkkeitä sekä 1D:ssä oli havaittavissa yksittäisiä peltomataria.

9 Kuvat ennen sadetta A kerranneesta 18.6

10 Kuvat sateen jälkeen A kerranneesta 27.6

11 Havainnot 27.6, sateen jälkeen välisenä aikana vettä oli satanut hieman yli 40 mm tehtyjen havaintojen perusteella eroja ei vielä havaittu Sateen vaikutukset alkoivat näkyä heinäkuun alkupuolella. Aukko paikoilla ohra oli alkanut itämään ja huomattavissa oli ohran eri kasvuvaiheet 1-2 lehtiasteelta röyhylle tuloon. Sateen vaikutuksesta, myös rikkakasvit olivat kasvaneet. Koeruuduilla havaittiin eniten jauhosavikkaa, yksittäisiä peltomataria sekä yksi ohdakepesäke. Juolavehnä alueilla ei ollut tapahtunut muutosta. A ja B kerranteet olivat kasvustoltaan epätasaisimmat kun taas C ja D ovat tiheämpiä ja itäneet tasaisemmin.

12 Kaksi käsittelyä (sokko+ rikkaäestys) viivästytti tähkälle tuloa VASEMMALLA ON 3C JA OIKEALLA JA KAUEMPANA VASEMMALLA KÄSITTELEMÄTTÖMÄT.

13 Rikkakasvikartoitus 15.8 Jokaiselta koeruudulta tehtiin 10 havaintoa, 1 m² alalta. Havaintoja tehtiin yhteensä 150 kpl, koska 3B jätettiin kartoituksesta pois, kylvövirheen vuoksi. Rikkakasvihavainnoissa todettiin eniten jauhosavikkaa. Jauhosavikkaa esiintyi lähes jokaisella havaintoruudulla yhdestä yksilöstä 30 yksilöön. Juolavehnä pesäkkeet olivat hyvin tiheitä, mutta eivät olleet kesän aikana lähteneet laajenemaan. Peltoemäkkiä, pelto-ohdaketta ja peltovalvattia oli myös havaittavissa koeruuduilla, yksittäisinä.

14 Kuvat ennen puintia, A kerranneilta ruutu, käsittelemätön Sokkoäestys+ rikkaäestys Rikkaäestys kertaalleen Aluskasvi +rikkaäestys

15 Jauhosavikan määrä kpl/m ruutu rikkaäestys sokkoäestys+rikkaäestys rikkaäestys+aluskasvit A C D Käsittelemätön ja sokko + rikkaäestys erosivat tilastollisesti merkittävästi (p<0,05) Rikkaäestys ja sokko + rikkaäestys erosivat tilastollisesti merkittävästi (p<0,05)

16 Puinti 22.8 Jokainen koeruutu puitiin ja punnittiin erikseen. Viljan kosteus mitattiin grainsensorilla. Viljan kosteusprosentti vaihteli välillä. Viljan lajittelematon tuorepaino vaihteli kilon välillä. Koeruutujen kokonaissato 3500kg/ha ja lohkon kokonaissato 3696kg/ha?

17 Satotulokset, lajittelematon ruutu rikkaäestys rikkaäestys+sokkoäestys rikkaäestys+aluskasvit A-kerranne C-kerranne D-kerranne KÄSITTELYT EIVÄT VAIKUTTANEET LAJITTELEMATTOMIIN SATOTASOIHIN TILASTOLLISESTI MERKITSEVÄSTI

18 Yhteenveto tähänastisista analyyseista Sokkoäestys ja rikkaäestys vähensi yksivuotisten (jauhosavikan) määrää kasvustossa. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta raakasatoon.

19 Kasvustonäytteiden keruu koejäseniltä, puinnin jälkeen 27.8 Näytteet kerättiin puimattomalta reuna-alueelta. Jokaiselta koeruudulta kerättiin kuusi näytettä. Näytteenotto ala 0,25 m². Koeruuduilta näytteitä tuli 90. Jokaiselta kohdalta tehtiin omat näytepussit. Käytännössä ohra, jauhosavikka, juolavehnä sekä muut rikat lajiteltiin omiin merkittyihin paperipusseihin ja vietiin kuivumaan vanhalle navetalle.

20 Tutkimus jatkuu Tänä vuonna Botaaninen analyysi Sadon rikkakasvipitoisuuden analysointi Tulevina vuosina Koe jatkuu suunnitelman mukaan. Tarvittaessa tehdään tarkennuksia.