Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan
|
|
- Ahti Saarnio
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Biohajoavat katteet vaihtoehtona rikkakasvien hallintaan Jukka Salonen & Kari Tiilikkala, Terhi Suojala-Ahlfors, Riitta Kemppainen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Esityksen valokuvat: Tekijät
2 Esityksen sisältö Tarkastelun pääasiallinen kohde: Vihannesviljely Tarve Tutkimusta ja tuotekehitystä (R&D) Biohajoavien katteiden valikoima Vertailukokeiden tuloksia Teknologiset haasteet Rikkakasvintorjunta Satovaikutukset (määrä & laatu) Näkymiä Luomupäivät 2016, Turku 16.-
3 Katteille on käyttöä, markkinoita, tarvetta Puutarhatuotannossa Sadon määrä ja laatu (m.l. puhtaus) paranevat Ravinteiden huuhtoutuminen vähenee Kastelun tarve vähenee Kasvinsuojelussa Rikkakasvien tehokas torjunta tavoitteena Herbisidien ehtyvä valikoima vihannesviljelyssä Torjunta-aineiden tarve vähenee/poistuu Käytön kannalta Kasvualusta ja katteen levitys Kasvustojen perustaminen ja hoito Kate estää ja kestää Katteen kustannus Katteen maatuminen vs. hävitys Luomupäivät 2016, Turku 16.-
4 Kate ja viljelykasvin kilpailu pitävät rikkakasvit kurissa Luomupäivät 2016, Turku 16.-
5 Papereita ON testattu: Tekes-hanke AGRIPAP Lue myös: T Haapala ym. (2014): Feasibility of paper mulches in crop production: a review. Agricultural and Food Science 23: Luomupäivät 2016, Turku 16.-
6 PAPERIKATE & KOIVUTISLE: MTT:n tutkimukset, Stora Enson tuotekehitys Taustalla MTT:n pitkäaikainen tutkimustyö pyrolyysi- eli kuivatislaustuotteiden hyödyntämisestä kasvinsuojelussa professori Kari Tiilikkalan johdolla Yksi tutkimustyön haara on koivutisleen käyttö paperiin imeytettynä. Menetelmä hidastaa paperikatteen maatumista. MTT pani vireille patenttihakemuksen ja neuvotteli IPR-oikeuksien myynnistä Stora Enso Oyj:n kanssa, joka omistaa nyt innovaation. Luomupäivät 2016, Turku 16.-
7 Kenttäkokeiden kertomaa. Katekokeet Piikkiössä (MTT 2014, Luke 2016) Teknologiaa Biologiaa Luomupäivät 2016, Turku 16.-
8 Katekoe 2014 (MTT Piikkiö, Terhi Suojala-Ahlfors) Päätarkoitus: Katteiden vaikutus maan lämpötilaan ja kosteuteen Vertailtavat katteet: Ei katetta / Bioska / Musta muovi / Stora Enson paperi vm Jokaista katetta 2 penkkiä + reunapenkit paperia Katteet levitetty 26.5., keräkaalin taimet ( Lennox ) istutettu Kasvuston päällä hyönteisverkko Koealue Luomupäivät 2016, Turku 16.-
9 Katteen kesto levitysvaiheessa, katse kalustoon OK OK Kierrätykseen Luomupäivät 2016, Turku 16.- Säätöön
10 Katekoe 2014, Maan lämpötila Viljelyn alussa maan lämpötila PAPERIKATTEESSA 1-1,5 astetta matalampi kuin Bioskan alla ja noin 2 astetta matalampi kuin mustan muovin alla. Viikon keskilämpötila paperikatteen alla vain 0,1-0,5 astetta korkeampi kuin ilman katetta. Kasvuston tultua peittävämmäksi erot katteiden välillä vähäisempiä Maan lämpötila / vk-keskiarvot Viikon alkupäivä Paperi Bioska Muovi Ei katetta kaalikasvusto hyvin peittävä Luomupäivät 2016, Turku 16.-
11 0:00 1:30 3:00 4:30 6:00 7:30 9:00 10:30 12:00 13:30 15:00 16:30 18:00 19:30 21:00 22:30 0:00 1:30 3:00 4:30 6:00 7:30 9:00 10:30 12:00 13:30 15:00 16:30 18:00 19:30 21:00 22:30 Katekoe 2014, Maan lämpötila Kuumana päivänä lämpötilaero eri katteiden alla voi olla jopa 10 o C Kuuma päivä: Pilvinen päivä: ,0 25,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Paperi 1 Paperi 2 Bioska 1 Bioska 2 Muovi Ei katetta 2 20,0 15,0 10,0 5,0 Paperi 1 Paperi 2 Bioska 1 Bioska 2 Muovi Ei katetta 2 0,0 0, PAPERIKATTEEN ALLA MAAN LÄMPÖTILA ALHAISEMPI KUIN MUOVIN / BIOSKAN ALLA Luomupäivät 2016, Turku 16.-
12 Katekoe 2014, Maan kosteus eri katteiden alla Maan kosteudessa ei havaittu eroja eri katteiden välillä Alkukesä varsin kostea, ei kastelutarvetta ennen heinäkuuta Kasvuston tultua peittäväksi erot todennäköisesti pieniä Luomupäivät 2016, Turku 16.-
13 Katteiden kesto 2014 ensimmäiset repeämät paperiin tulivat n. kahden viikon kuluttua paperien kutistumisen seurauksena Bioska-katteeseen alkoi tulla reikiä/pieniä repeämiä 3-4 viikon kuluttua levityksestä Räpi 2014 Piikkiö 2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-
14 Katekoe 2014, Katteiden kesto ja maatuminen papereiden ja myös Bioskan reunat alkoivat maatua 3-4 viikon kuluttua ja olivat lähes hajonneet n. kuukauden kuluttua levityksestä kaalin lehdet peittivät katteen täysin n. 1,5 kuukauden kuluttua istutuksesta, joten katteet olivat hoitaneet tehtävänsä! verkon ulkopuolella, sipulialueella, heinäkuun puolivälin jälkeen Bioska-kate enemmän rikki kuin paperi. Paperin peittävyys yhä n. 100 %, Bioskalla enää n. 75 % Paperin reunat maatuneet Reikiä Bioska-katteessa Luomupäivät 2016, Turku 16.-
15 Katekoe 2014, Rikkakasvien torjunta Vaikutus rikkakasvien kasvuun (keräkaali, ) Dry weight, g / 5 m2 Weed biomass Weed biomass Control Bioska Black plastic SE paper Luomupäivät 2016, Turku 16.-
16 Katekoe 2014, keräkaalisato Kerän paino kg/kpl Kaalin neliösato kg/m2 Bioska Ei katetta Muovi Paperi Ei suuria eroja sadossa eri katteiden välillä. Paperikate vähintään muiden veroinen! Luomupäivät 2016, Turku 16.-
17 Katteiden vertailukoe 2016 (Luke, Piikkiö) TUTKIMUSKYSYMYKSET: Vertailla yhden kasvukauden kestävien biohajoavien katteiden käyttökelpoisuutta vihannesten viljelyssä. Koekasveina jäävuorisalaatti ja taimisipuli Testata katteiden teho rikkakasvien torjunnassa Verrata erilaisten katteiden soveltuvuutta koneelliseen levitykseen katelevityskoneena italialainen punainen Ferrari Luomupäivät 2016, Turku 16.-
18 Katteiden vertailukoe 2016 (Luke, Piikkiö) Vertailussa mukana: Vihannespenkki ilman katetta Musta muovi, mansikkamuovi Bioska (Suomi, paksuus:15 micronia) Valota (Italy, 15 micronia), markkinoija Avagro BioAgri (BioBag Int.,18 micronia),mm. Hankkija Stora Enson paperi, vm Walki Mulch Nordic paperi, vm Suojaruuduissa BioBagin salaattikalvo (BioAgriS, 12 micronia, reiät valmiina) Jäävuorisalaatti Skindel, taimiväli 30 cm Taimisipuli Hytech, taimiväli 15 cm Kateleveys 1,2 m Penkit n. 5 m/kasvi Katteiden levitys Taimien istutus Rikkakasvit: (si) ja (sa & si) Sadot: Salaatti ja Sipuli Luomupäivät 2016, Turku 16.- Valota-kalvo
19 Katteiden vertailukoe 2016, Luke Piikkiö Koekenttä Luomupäivät 2016, Turku 16.-
20 Katekoe 2016: RikkakasviLAJISTO (ei katetta) Pihatatar Salaatti Sipuli Pihatähtimö Ukontatar Juola Orvokki Kylänurmikka Hatikka Saunio Lutukka Savikka Kpl / m2 Luomupäivät 2016, Turku 16.-
21 Osa rikkakasvilajeista kasvaa tärkkelyskalvon läpi Rikkaheinät Peltokorte Vahvat kestorikat Luomupäivät 2016, Turku 16.-
22 Istutusaukot haasteena..rikkakasvien elintilana Taimisipulit biohajoavissa katteissa BioAgri-salaattikalvo Luomupäivät 2016, Turku 16.-
23 Hyönteisverkko suojaa kaalin ja katteen Luomupäivät 2016, Turku 16.-
24 g / m2 Katekoe 2016, Jäävuorisalaatti, Luke Piikkiö 150,0 RikkaBIOMASSA, Salaatti ,0 50,0 BioAgri 0,0 Bare soil Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
25 Katekoe 2016: Salaattisadon MÄÄRÄ 35 Kauppakelpoinen salaattisato (tn/ha) Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri BioagriS Stora Enso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
26 Katekoe 2016: Salaattisadon LAATU 100 Kauppakelpoisten kerien osuus (% kerien kokonaispainosta) Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri BioagriS Stora Enso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
27 g / m2 Katekoe 2016, Taimisipuli, Luke Piikkiö 250 RikkaBIOMASSA, taimisipuli (2 näyteajankohtaa) JUN JUN Bare soil Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
28 Taimisipulin SATOtulokset, Katekoe 2016, Piikkiö kg/m2 Kauppakelpoinen sipulisato kuivauksen jälkeen 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 1. ala 2. ala =Kitkentä =Kitkentä ,6 0,4 0,2 0,0 Bare soil Plastic Bioska Valota Bioagri StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
29 g / m2 Katekoe 2016, Rikkakasvit: sipuli vs. salaatti RikkaBIOMASSA, Sipuli Salaatti Ei katetta Plastic Bioska Valota BioAgri BioAgriS StoraEnso Walki Luomupäivät 2016, Turku 16.-
30 Materiaalit ja Kustannukset vertailussa (1,2 m leveä kalvo, sis. ALV) Musta mansikkamuovi 300 m/rulla snt/m 2 Bioska-kalvo m/rulla Valota-kalvo m/rulla snt/m 2 BioAgri-kalvo m/rulla Stora Enso paperi 300 m/rulla snt/m 2 Walki paperi?? Luomupäivät 2016, Turku 16.-
31 Biohajoavat katteet rikkakasvien torjunnassa käyttö ja torjunnan teho Vaihtoehtoina biomuovi tai paperi Perusraaka-ainetta (paperi, tärkkelys) höystettävä apu-aineilla Levitys- ja istutusteknologia uusiksi, erityisesti paperikatteilla Torjuvat rikkakasveja erinomaisesti (ehjänä säilyessään) Taimiaukot: rikkakasvien mahdollisuus.1 kitkentä usein tarpeen Rivivälien rikkakasvit hoidettava mekaanisesti / kemiallisesti Nopeakasvuiset viljelykasvit peittävät katteen ja rikkakasvit Harsot ja hyönteisverkot turvaavat katteen säilymistä (tuuli) Hinnoiteltu mustan muovin tasolle, paperi hieman kalliimpaa Poiskeruu ja jätemaksu jäävät pois (vrt. musta muovi) 1-vuotiseen käyttöön hyviä vaihtoehtoja markkinoilla Biohajoavuus Suomen oloissa? Luomupäivät 2016, Turku 16.-
32 Työ jatkuu tuotekehityksessä Useita tärkkelyspohjaisia biohajoavia katteita markkinoilla Stora Enso Oyj jatkaa paperikatteiden kehittämistä ja kauppaan tulevien versioiden viimeistelyä. Walki Oy valmiina paperikatteiden markkinoille (?) Monivuotiset biohajoavat katteet haasteena Biohajoavilla katteilla on kysyntää, kotimaa / ulkomaat Tuotteen ja Teknologian (levitys, istutus, kesto) integraatio Luomupäivät 2016, Turku 16.-
33 Rohkeasti kokeilemaan biohajoavia katteita! Apetit Oyj, Räpin koetila 2014 Luomupäivät 2016, Turku 16.-
34 Kiitos! LuomuPuutarha-hanke / MMM, MAKERA-rahoitus Tilakokeiden viljelijät - Esko ja Hanna Holma - Isto Kärkäinen - Antti Vehnämäki - Apetit Oyj, Räpin koetila Koetoiminnan rahoittajat - Stora Enso Oyj - Walki Oy - Avagro Oy (Valota Italy) - BioBag Finland Oy Luomupäivät 2016, Turku 16.-
35 Luomupäivät 2016, Turku 16.-
Biohajoavien katemateriaalien kehittely marjan- ja vihannesviljelyyn
Kuva: Niina Pitkänen/MTT Biohajoavien katemateriaalien kehittely marjan- ja vihannesviljelyyn Kari Tiilikkala, Jukka Salonen, Riitta Kemppainen, Terhi Suojala-Ahlfors, LUKE Luonnonvarat ja Biotuotanto-
LisätiedotBiohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan
Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 36/2017 Biohajoavia katteita vihannesten rikkakasvintorjuntaan Jukka Salonen, Terhi Suojala-Ahlfors, Kari Tiilikkala, Riitta Kemppainen ja Ari Eskola Biohajoavia katteita
LisätiedotBiokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula
Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä
LisätiedotKatevaihtoehdot marjanviljelyssä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katevaihtoehdot marjanviljelyssä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 2. tapaaminen 27.2. Miksi kate? Estää rikkakasvien kasvua Auttaa pitämään
LisätiedotLuomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin
Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin Pirjo Kivijärvi1, Terhi Suojala-Ahlfors1, Asko Hannukkala1, Satu Latvala1, Anu Koivisto1, Sari Iivonen2 ja Emmi Kuivainen2 1 2 Luonnonvarakeskus (Luke)
LisätiedotKestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä
Kestävä kasvinsuojelu puutarhatuotannossa infopäivä Onnistunut kasvinsuojelu on avaintekijä puutarhaviljelyssä laadukkaan sadon tuottamiseksi. Kuitenkin muuttuva ilmasto lisää kasvitauti- ja tuholaisuhkia
LisätiedotVihannesten lannoitustutkimus Lukessa v
Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v. 2014-2016 Vihannesviljelypäivä, Laitila 27.1.2016 Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus, Piikkiö terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Taustalla Tiedon puute: vihanneksilta
LisätiedotSataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat
SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa - Viljelmän perustamistavat Saila Karhu Luonnonvarakeskus (Luke) Tuotetiedot ja Internet-linkit ovat esimerkinomaisia eivätkä Luken
LisätiedotJäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011
Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita
LisätiedotAntti Korpela, VTT Jukka Ahokas, HY Maataloustieteiden laitos
Nopeasti yleistyvä kateviljely voi jo lähitulevaisuudessa tarjota paperille uutta merkittävää kysyntää. Paperin luontainen biohajoavuus on kateviljelyssä etu, jonka merkitys korostuu tulevaisuudessa. VTT
LisätiedotKuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon
Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Luomumarjatyöpajat. Kasvuston perustaminen Pieksämäki
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Luomumarjatyöpajat Kasvuston perustaminen Pieksämäki 7.3.2018 Marjamaat-hanke Tiedotushanke, suunnattu marjan-ja hedelmäntuottajille tai tuotannon
LisätiedotJohdatus päivän teemaan
Rikkakasvit hallintaan luomutilalla torjunnassa tutkimuksesta käytäntöön Johdatus päivän teemaan Heikki Jalli Luonnonvarakeskus (Luke) 4.4.2017 1 TODELLISUUTTA 2007-2009 Luonnonmukaisesti viljellyillä
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotRavinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT
Ravinne ja lannoitusasiaa Tapio Salo MTT Makroravinteet Useiden vihanneslajien makroravinteiden tarve on korkea Ravinteita sekä korjattavassa sadossa että peltoon jäävissä kasvinosissa Ravinnetarpeen ajankohta
LisätiedotVihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta konstit ovat monet
Vihannesviljelyn mekaaninen rikkakasvien hallinta konstit ovat monet Kestävyyttä viljelyyn Sauli Jaakkola asiantuntija, Pyhäjärvi-instituutti Sisältö Taustaa Hankkeen tuloksia pilot-kokeiluista Torjunta-aineettomia
LisätiedotHarsot, kankaat ja katteet
Harsot, kankaat ja katteet Missä ja miten käytetään erilaisia puutarhan kankaita? Tutustu oppaaseen niin tiedät, kuinka kasvit suojataan paahtavalta auringolta ja kylmältä tuulelta, mikä estää maalajeja
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotTulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet. Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3.
Tulevaisuuden kasvinsuojelu kehitys- ja tutkimustarpeet Satakunnassa varjellen viljelty hankkeen päätösseminaari Kari Tiilikkala, Säkylä, 11.3. 2014 4.4.2014 Tietoa tarpeeseen Kasvinsuojeluaineiden poistumat
LisätiedotLuomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin
Luomupellon rikkakasvit hallintaan viljelyn keinoin LUKEKAS hanke (Aluskasvit, Torjunta) PRODIVA hanke (Seurannat, Tiedonvälitys) Jukka Salonen www.coreorganic.org HANKE-kuvausta Luomupellon rikkakasvit
LisätiedotRikkakasvihankkeen tuloksia. Jukka Reiniharju
Rikkakasvihankkeen tuloksia Jukka Reiniharju Johdanto Rikkakasvit paakkutaimituotannossa Varjostavat Kilpailevat vedestä ja ravinteista Kilpailevat juuritilasta paakussa Taimiarkit suuralustoilla Kitkeminen
LisätiedotVihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus
Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotSataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus
SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSatovarmuutta luonnonkasvien viljelyllä. Jaana Väisänen, OAMK Luonnonvara-ala, Arvopilotti-hanke https://virtaaluonnosta.wordpress.
Satovarmuutta luonnonkasvien viljelyllä Jaana Väisänen, OAMK Luonnonvara-ala, Arvopilotti-hanke https://virtaaluonnosta.wordpress.com Puoliviljely ja viljely ovat meille kiinnostavia yhteistyösuuntia./../kun
LisätiedotMatkakertomus. Norja, Tanska, Saksa
Matkakertomus Norja, Tanska, Saksa 18.-21.9.2017 Hans OlavMoskvil, Nykirke -2 ha avomaalla, 4,8 ha tunneleissa, kaikki maapenkeissä - taimimäärä noin 33 000 kpl/ha - esim. Malwinan satotaso 1. vuosi 15
LisätiedotHerbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa
Herbisidien tehoerot viljojen rikkakasvitorjunnassa 1 Heikki Jalli. Tapio Kujala Luke etunimi.sukunimi @luke.fi Rikkakasvien kasvun säätely kemiallisesti perustuu pellon rikkakasvilajiston tuntemiseen
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotHerukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotHumuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan
Humuspehtoori oy Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan Yritys valmistaa maanparannus- ja lannoiteaineita, joilla parannetaan pellon kaikkia kasvuominaisuuksia. Tuotteiden
LisätiedotRikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon
Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ seminaari 23.11.211 Hyvinkää,
LisätiedotBerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
LisätiedotNestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE)
Nestemäisten kierrätysravinteiden käyttö maataloudessa (NESTERAVINNE) MATO-tutkimusohjelman vuosiseminaari 7.2.2018 Säätytalo, Sali 15, Helsinki Petri Kapuinen Luke, Tuotantojärjestelmät Toivonlinnantie
LisätiedotSiankärsämön. viljely ja sadon. kuivaus. Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo
Siankärsämön viljely ja sadon kuivaus Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo 14.3.2017 Käyttö Kamatsuleeni (sininen eteerinen öljy) tulehduksia ehkäisevä Myös muita eteerisiä öljyjä (pineeni, kamferi)
LisätiedotKerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa
Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotViljely ilman glyfosaattia
Viljely ilman glyfosaattia Glyfosaatin ympäristökuormituksen vähentäminen hankeseminaari Ruissalo 1.9.2016 Heikki Jalli Luke Kasvinterveys heikki.jalli@luke.fi Glyfosaatilla torjutaan ensisijaisesti juolavehnää
LisätiedotKasvualustojen uudet raakaaineet
Kasvualustojen uudet raakaaineet case BiHii Oy Kari Tiilikkala, Maarit Hellstedt, Liisa Särkkä, Tapio Salo, Kristiina Regina Luonnonvarakeskus (Luke) Mirja Mustonen Kalajoen kaupunki Turkistuottajat, Stora
LisätiedotMAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS. KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976
MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS KASVINVILJELYLAITOKSEN TIEDOTE N:o 2 LEILA-RIITTA ERVIO : RIKKAKASVIEN TORJUNTA SYYSRUKIISTA KEVÄÄLLÄ TIKKURILA 1976 Rikkakasvien torjunta syysrukiista keväällä Kasvinviljelylaitoksella
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotMarjanviljelyn edellytykset
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjanviljelyn edellytykset Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 1. Kokoontuminen 21.1. Mitä asioita muuttuu, kun siirtyy peltoviljelystä
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus Transfarmin Kuminan viljelypäivät 26.1.2013 Riihimäki, 28.1.2013 Loimaa Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotHOITO-OHJEET. Viljelylaatikot
HOITO-OHJEET Viljelylaatikot Viljelylaatikoiden malleja Viljeltävistä kasveista yleistä Tarkista siemenien tuoteselosteesta tarvitseeko esikasvatusta, erityistä lämpöä (kasvihuone), soveltuuko avomaalle
LisätiedotPesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä
PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön
LisätiedotTerve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen
Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen MATO-seminaari 7.2.2018 Marja Jalli, Erja Huusela-Veistola marja.jalli@luke.fi Mukana: Luke Bayer Crop Science Hankkija Oy Helsingin Yliopisto Yara Suomi
LisätiedotRikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua
Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua Pentti Ruuttunen MTT Kasvintuotannon tutkimus PAREMPAA SATOA KUMINASTA -seminaari 12.11.2012 Loimaa, 19.11.2012 Ilmajoki Toukokuussa 2009 kylvetty
LisätiedotHajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat
Hajahuomioita marjakasvuston perustamisvaiheen töihin pl.maan kasvukuntoon liittyvät asiat Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi 0400 648 275 marjo.marttinen@proagria.fi MAALAJI Hieno hieta, karkea
LisätiedotUBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä
UBINAM Uusien biohajoavien muovimateriaalien aiheuttamien ympäristöriskien arviointi Itämeren meriympäristössä Hermanni Kaartokallio Suomen ympäristökeskus (SYKE) merikeskus CIRCWASTE- Kiertotalouden kirittäjät
LisätiedotKotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita
Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotAVOMAANKURKUN KASVATUS
AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
Lisätiedot29.4.2010. Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010
Ruokohelpi Marjukka Kautto viljelyvastaava Länsi-Suomi Huhtikuu 2010 1 Vapon helpiorganisaatio Viljelyalueet sekä viljelyvastaavat: Etelä-Suomi Itä-Suomi (E) Itä-Suomi (P) Länsi-Suomi Pohjois-Suomi Marjo
LisätiedotKasvihuoneen kasvutekijät. ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari
Kasvihuoneen kasvutekijät ILMANKOSTEUS Tuula Tiirikainen Keuda Mäntsälä Saari Kasvien kasvuun vaikuttavat: - Lämpö - Valo - Vesi - Ilmankosteus - Hiilidioksidi - Ravinteet - Kasvin perinnölliset eli geneettiset
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
LisätiedotKORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ. Kasvihuonetyöskentely/Tuula Tiirikainen, Mäntsälä, Saari
KORISTEKASVIEN KASVUNSÄÄTÖ Miksi kasvua säädellään? Rajoitetaan liikaa pituuskasvua tukevoitetaan kasvua edistetään kasvien haaroittumista KASVUNSÄÄTÖMENETELMÄT VILJELYTEKNIIKKA Valo - lisävalo - tila
LisätiedotTuloksia projektista Växthus-LED. Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014
Tuloksia projektista Växthus-LED Daniel Sjöholm/Mats Borg 29-30.10.2014 Rahoittajat Projektiaika 1.12.2012-30.11.2014 Rahoittajat: Pohjanmaan liitto (ERUF-medel) Österbottens svenska producentförbund (ÖSP)
LisätiedotUutuus Refine Super SX
Uutuus Refine Super SX DuPont Crop Protection 2017 www.dupont.fi Anne-Maj Grimm Puh 040 5555 323 anne-maj.grimm@dupont.com Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan
LisätiedotMansikkapellot marjomaan Mikkeli
Mansikkapellot marjomaan Mikkeli 3.11.2017 fgsatavarma SataVarMa Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa Marja Tuononen, Minna Pohjola ProAgria Länsi-Suomi Saila Karhu, Marja Rantanen,
LisätiedotOhrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017
Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017 Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä.
LisätiedotKoulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke)
Koulutuksella osaamista luomukasvistuotantoon (KOULU-hanke) Aloitustilaisuus 26.2.2019 Tiedekeskus Tuorla, Piikkiö Sauli Jaakkola, Pyhäjärvi-instituutti Hankkeen tavoitteet ja sisältö Hankkeen tavoitteena
LisätiedotJaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa
Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan
LisätiedotViherlannoitus vihannesten viljelykierrossa
Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi
LisätiedotPELLOT TUOTTAMAAN. MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ. Hankeseminaari, Joensuu Päivi Kurki MTT Mikkeli
PELLOT TUOTTAMAAN MTTn tilakokeet 2010 NURMIEN TÄYDENNYSKYLVÖ Hankeseminaari, Joensuu 25.11.2010 Päivi Kurki MTT Mikkeli MTTn KOKEET 2010 6. Apilan viljely säilörehuksi Koe 6.1. LOHKOKOHTAINEN SATOMÄÄRÄ
LisätiedotMarjakasvien vuotuisia hoitotöitä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi
LisätiedotAvomaan vihannesviljely
Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan
LisätiedotPesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN
PesticideLife-hanke MITÄ SAAVUTETTIIN Sanni Junnila MTT Loppuseminaari 13.11.2013 Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa Vuosina 2010-2013 Kokonaisbudjetti 1,02 M EU 50
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotMaaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta
Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan
LisätiedotAluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan
Aluskasvien mahdollisuudet luomuviljan rikkakasveja vastaan Jukka Salonen Luke Jokioinen ProAgria / Elina-hanke Kaakkois-Suomi Vierailu Jokioisilla 21.09.2016 1 Teppo Tutkija 3.10.2016 www.coreorganic.org
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotKasvualustat ammattiviljelyyn
Kasvualustat ammattiviljelyyn Saatavana myös viljelmäkohtaiset seokset. www.novarbo.fi Kasvualustaseokset Kevytruukutusmulta on ilmava kasvualustaseos, joka soveltuu myös heikkojuuristen kasvien viljelyyn.
LisätiedotEU-avustaja koulutus Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki
EU-avustaja koulutus 21.3 Kauhava 31.3 Kauhajoki ja 4.4. Seinäjoki 05.04.201 Asialistaa Vuosien 2015 ja 2016 tukipäätökset Tukihakuaikataulut 201 Maksuaikataulut Valvonnassa vastaan tullutta, opiksi meille
LisätiedotPYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa
PYROLYYSItuotteista synteettisten kemikaalien korvaajia, hiiltä sekä energiaa Kari Tiilikkala, Ansa Palojärvi ja Visa Nuutinen MTT, Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Hajautetut biojalostamot- seminaari
LisätiedotKasvinsuojelu nurmen tuotannossa
Marketing Team, Nordic Countries Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa Joensuu 25.5.2012 Janne Laine, 040-5179365, janne.laine@bayer.com Sisältö 1. Rikkatorjunnan lähtökohtia 2. Oikea ruiskutusajankohta 3.
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotKEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN
KEKKILÄN TUOTTEET MARJANVILJELYYN KEKKILÄ PROFESSIONAL WWW.KEKKILA.COM KEKKILÄ PROFESSIONAL MARJANVILJELY KAUSIHUONEISSA + Pidentää kasvukautta + Hometta yleensä vähemmän + Säät eivät häiritse poimintaa
LisätiedotEcopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.
Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa
LisätiedotJättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt. Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30
Jättiputken torjunta sekä torjunnan kustannukset ja hyödyt Auditorio Eija Pouta ja Sirkka Juhanoja 13:15-14:30 Esittäytymiskierros (13:25) Kirsi Ahonen Valonia x Sirkka Juhanoja Luke Noora Kalliomäki Maa-
LisätiedotRefine Super SX UUTUUS
Refine Super SX UUTUUS Parannettu ja tehostettu seos haastavien rikkakasvien torjuntaan Joustava käsittelyajankohta Kevätkäytön jälkeen voi kylvää syysrapsia Täysin liukenevaa SX teknologiaa Soveltuu pohjavesialueille
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotNurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotKUMINAN KASVINSUOJELU 2018
KUMINAN KASVINSUOJELU 2018 Lepaa 24.3.2018 Asmo Saarinen Viljelijän Berner KASVINSUOJELU KUMINAN PERUSTAMISVUONNA KYLVÖVUONNA RATKAISTAAN TULEVIEN SATOVUOSIEN KUMINASADOT 1. Kuminan tasainen taimettuminen
LisätiedotRikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra
Rikkatorjuntakoe Lohko 6, Ohra Yleisselvitys kokeen tarkoituksesta Kokeen tarkoitus on tutkia yksi- ja monivuotisten rikkakasvien esiintymistä sekä runsastumista usean vuoden aikana. Luonnonmukaisessa
LisätiedotKuminan kasvattaminen Suomessa
Kumina kasvina kaksivuotinen kasvi ensimmäisenä vuotena lehtiruusuke ja porkkanamainen juuri toisena vuotena kasvi kukkii ja muodostaa siemenet sarjakukkainen aromikasvi kuminaöljy antaa maun, (karvoni)
LisätiedotKasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista
Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotHapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell
Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot
LisätiedotHAJOAVAT MUOVI- JA PAPERIKATTEET TAIMITARHATUOTANNOSSA
HAJOAVAT MUOVI- JA PAPERIKATTEET TAIMITARHATUOTANNOSSA Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö Puutarhatalouden koulutusohjelma Lepaa, kevät 2014 Katri Sipiläinen TIIVISTELMÄ LEPAA Puutarhatalouden koulutusohjelma
Lisätiedot