Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010
|
|
- Ari-Pekka Hänninen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 21 Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman lajikekokeet perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle vuonna 28 ja Ruukkiin 29. Uusia lajikkeita istutettiin Sotkamoon ja Rovaniemelle myös vuonna 29 ja kaikille koeasemille vuonna 21. Vadelmat istutettiin tihkuletkuilla kasteltuun penkkiin avomaalle. Penkin katteena oli mansikkamuovi. Vadelmakokeiden taimiväli oli 5 cm ja riviväli 2 metriä. MTT:n lajikekokeilla käytetty istutustiheys oli tavallista käytäntöä noin puolet tiheämpi. Vadelmien tuentana käytettiin päällekkäistä parilankatuentaa. Satoversot leikattiin n cm:n poimintakorkeuteen keväällä ja samalla satoversot harvennettiin jättäen parhaista satoversoista 6-8 kappaletta yhtä istutusaukkoa kohden. Vuonna 28 istutetuilla lajikkeilla kesä 21 oli ensimmäinen varsinainen satovuosi. Viime vuoden satoa voidaan pitää vadelman harjoittelusatona ja hajamarjan tuottona. Vuonna 29 istutetuilla lajikkeilla kesä 21 oli ensimmäisen satovuosi ja siten lajikkeiden sadontuotto ei ole vielä täydessä mitassaan. Vuoden 21 lajikkeille kulunut kesä oli istutusvuosi. Lajikkeita istutettiin 4-6 tainta ruutuun, paikkakunnasta riippuen. Istutettujen taimien lukumäärissä oli eroja paikkakuntien välillä johtuen taimien saatavuudesta istutusvuonna. Ruutuja kullakin lajikkeella oli neljä. Koeruutujen järjestys arvottiin kunkin kerranteen sisällä. Koeruutujen satunnaisella järjestyksellä pyrittiin tasaamaan kasvuoloja koekentällä, jotta satotulokset olisivat luotettavia. Satolaskelmissa on otettu huomioon taimien lukumäärien vaihtelut paikkakunnittain. Keskimääräinen sato on määritelty 5 cm:n taimivälillä ja laskennallisella sadolla rivimetriä ja hehtaaria kohden, 2 m rivivälillä. Kasvinsuojelutoimenpiteen vaihtelivat paikkakunnittain, riippuen osittain viimekesän tuholaispaineesta. Sotkamossa vadelmakasvustot ruiskutettiin kertaalleen Calypso- valmisteella hillanälvikkäiden torjumiseksi ja kerran Teldor - valmisteella harmaahometta vastaan. Rovaniemellä vadelmakasvustoille ei annettu mitään kemiallisia käsittelyjä. Ruukissa va-
2 delman lajikekoe käsiteltiin Calypso- valmisteella hillanälvikkäiden torjumiseksi ja Nissorun- valmisteella vihannespunkkien torjumiseksi. Sotkamo Vuonna 28 Sotkamoon istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada), Ottawa (Kanada) ja Ville (Suomi). Vadelmista Fallgold on muista lajikkeista poiketen niin kutsuttu jatkuvasatoinen, keltainen vadelmalajike, joka tekee uusien versojen latvukseen syksyllä raakileet. Raakileet eivät ehdi suomen oloissa kypsyä ja latvaosa kuolee talvella joka vuosi. Keväällä verson alaosa kasvattaa kesän sadon. Fallgold- lajikkeen versosta kuolee siis säännöllisesti joka vuosi noin kolmannes verson latvasta ja sadon tuottaa ainoastaan 2/3 satoversoa, mikä selittää muita alhaisempaa satotasoa. Kuva 1. Fallgold -lajikkeen satoa, MTT Sotkamo 21 (Kati Hoppula) Vuonna 29 Sotkamoon istutettiin uudet lajikkeet: Borgunn (Norja), Fertödi Venusz (Unkari), Glen Ample (Skotlanti), Illuzia (Venäjä), K93-11 (Kanada), Kolokolsik (Venäjä), Kredo (Venäjä), Meteor (Venäjä), Polka (Puola) ja Trojana (Venäjä). Lajikkeet Kolokolsik, Glen Ample ja Fertödi Venusz olivat täysimääräisenä neljänä kerranteena kokeessa mukana. Muilta lajikkeilta taimien lukumäärä oli vajaa. Vajaista lajikkeista tulokset ovat vain suuntaa antavia, eikä tuloksia voida luotettavasti verrata kokeessa täysimääräisenä mukana oleviin lajikkeisiin. Vuonna 21 Sotkamoon istutettiin norjalaiset lajikkeet Balder, Borgunn, Orion, Stiora ja Varnes. Uusimmilta lajikkeilta voidaan odottaa satoa vasta ensivuonna 211.
3 Sotkamossa parhaimmat sadot vuonna 28 istutetuista lajikkeista antoivat Jenkka, Ottawa ja Muskoka (Kuvio 1). Jenkka tuotti satoa yli 9 g/m kohden, Ottawa yli 8 g/m ja Muskoka lähes 8 g/m. Kokonaissato oli lajikkeella Jenkka lähes 5 kg/ha ja lajikkeella Ottawa yli 4 kg/ha (Kuvio 2). Vadelmalajikkeista heikoimman sadon antoi Jatsi, jolla hehtaarisato jäi alle 2 kg/ha. Vadelman lajikekoe -8 Sotkamo g/metri Fallgold (16) Heisa (16) Jatsi (16) Jenkka (16) Maurin Makea (16) Muskoka (16) Ottawa (16) Ville (16) Kuvio 1. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -8 Sotkamo 21 Kg/ ha Fallgold (16) Heisa (16) Jatsi (16) Jenkka (16) Maurin Makea (16) Muskoka (16) Ottawa (16) Ville (16) Kuvio 2. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
4 Hyvien marjojen osuus kokonaissadosta vaihteli lajikkeilla välillä % (Taulukko 1). Homeen osuus kokonaissadon määrästä jäi hyvin pieneksi ja kaikilla lajikkeilla alle 1 %:iin koko sadosta. Eniten homeisia marjoja oli lajikkeella Ville. Härmää ei vuonna 28 istutettujen vadelmien sadossa esiintynyt. Suurimman vaihtelun sadon laatuun aiheutti luokka muut eli muiden kuin tautien aiheuttamat vauriot marjoissa, esim. veden ja hyönteisten vioitukset. Laadultaan parhaimman sadon antoi Heisa, jolla kauppakelpoisten marjojen osuus oli yli 8 % kokonaissadosta. Suurimmat marjat olivat lajikkeilla Maurin Makea ja Ottawa, joilla marjakoko oli yli 2 g. Taulukko 1. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Sotkamossa 21. Sotkamo Istutus -8 Hyvä % Home % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 49,2,2 5,5 1, Heisa 81,6,3 18,1 1, Jatsi 65,7,3 34, 1, Jenkka 73,8,1 26,1 1, Maurin Makea 58,9,1 41, 2, Muskoka 73,1,4 26,5 1, Ottawa 67,,4 32,7 2, Ville 76,7,6 22,8 1, 3657 Vuoden 29 lajikkeista ensimmäisen vuoden sadot olivat suurimmat lajikkeilla Borgunn ja K93-11, joista Borgunn tuotti satoa yli 13 g/m ja K93-11 yli 1 g/m (Kuvio 3). Huomioon on kuitenkin otettava, että satotaso on laskettu vain yhdestä koeruudusta. Täysimääräisenä kokeessa mukana olleista lajikkeista Glen Ample ja Kolokolsik antoivat satoa keskimäärin 8 g/m. Heikoimman sadon antoi Fertödi Venusz, jolla keskimääräinen satotaso oli kuitenkin lähes 5 g rivimetriä kohden. Hehtaarisadoissa Glen Ample antoi yli 4 kg/ha ja Kolokolsik vajaat 4 kg/ha (Kuvio 4). Hehtaarisato jäi Fertödi Venusz -lajikkeella noin 25 kg/ha.
5 Vadelman lajikekoe -9 Sotkamo 21 g/metri Borgunn (5) Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) K93-11 (5) Kolokolsik (2) Kredo (5) Meteor (5) Polka (5) Trojana (1) Kuvio 3. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Sotkamo Kg/ha Borgunn (5) Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) K93-11 (5) Kolokolsik (2) Kredo (5) Meteor (5) Polka (5) Trojana (1) Kuvio 4. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Sotkamossa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
6 Sadon laatu vaihteli myös vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden kesken. Hyvien marjojen osuus kokonaissadosta vaihteli välillä % (Taulukko 2). Laadultaan parhaimman sadon antoi Polka ja heikoimman Meteor. Härmän osuus marjasadosta oli lähes nolla, vain yksittäisiä tapauksia. Homeen osuus marjasadosta oli myös hyvin vähäinen. Suurimman vaihtelun sadon laatuun aiheutti 29 istutetuilla lajikkeilla myös luokka muut eli muiden kuin tautien aiheuttamat vauriot marjoissa. Marjakoko oli uusilla vadelmalajikkeilla selvästi suurempi kuin vuoden 28 lajikkeilla. Keskimääräinen marjakoko oli pienimmilläänkin yli 2 g ja suurimmillaan lähes 4 g. Suurimarjaisin lajike oli Glen Ample ja pienimarjaisimmat lajikkeet Meteor ja Kredo. Taulukko 2. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Sotkamossa 21. Sotkamo Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Istutus -9 Borgunn 1 53,,7 46,3 3, Fertödi Venusz 61,9 1, 37,1 3, Glen Ample 75,2 1,,3 23,7 3,7 426 Illuzia 54,1, 45,9 2,6 423 K ,2,7 34,2 3, Kolokolsik 58,5,7 4,8 2,5 391 Kredo 63,6,2 36,2 2, Meteor 49,4 1,2 49,4 2, Polka 81,7 2,3 16, 3,2 311 Trojana 59, 1,1 39,9 2,4 283 Kuva 1. Glen Amplen satoa (Kati Hoppula) Kuva 2. Kredon satoa (Kati Hoppula)
7 Rovaniemi Vuonna 28 Rovaniemelle istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada), Ottawa (Kanada) ja Ville (Suomi). Vuonna 29 istutettiin täydet neljä koeruutua lajikkeista Fertödi Venusz (Unkari) ja Glen Ample (Skotlanti), sekä yhden koeruudun verran lajikkeita Illuzia (Venäjä), Kolokolsik (Venäjä) ja Trojana (Venäjä). Vuonna 21 Rovaniemelle istutettiin norjalaiset lajikkeet Balder, Borgunn, Orion, Stiora ja Varnes. Uusimmilta lajikkeilta voidaan odottaa satoa vasta ensivuonna 211. Vadelman satotasot olivat Rovaniemellä huomattavasti alhaisempia kuin Sotkamossa ja Ruukissa. Rovaniemellä vuoden 28 lajikkeista parhaimmat sadot tuottivat Ville ja Jatsi. Ville- lajike tuotti satoa noin 35 g/m ja Jatsi- lajike vajaat 2 g/m (Kuvio 5). Hehtaarisato oli lajikkeella Ville vajaat 2 kg/ha ja lajikkeella Jatsi vajaat 1 kg/ha (Kuvio 6). Vadelman lajikekoe -8 Rovaniemi 12 g/metri Fallgold (2) Heisa (2) Jatsi (2) Jenkka (2) Maurin Makea (2) Muskoka (2) Ottawa (2) Ville (2) Kuvio 5. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
8 Vadelman lajikekoe -8 Rovaniemi Kg/ha Fallgold (2) Heisa (2) Jatsi (2) Jenkka (2) Maurin Makea (2) Muskoka (2) Ottawa (2) Ville (2) Kuvio 6. Vuonna 28 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Hyvien marjojen osuus eri lajikkeiden kokonaissadosta vaihteli välillä % (Taulukko 3). Laadultaan parhaimman sadon antoi lajike Ottawa. Lajikkeesta riippuen sadon laatuun vaikuttivat homeisten marjojen osuus ja muut määrittelemättömät vauriot marjoissa. Homeisten marjojen osuus oli Rovaniemellä suurin verrattuna muihin toimipaikkoihin. Eniten harmaahometta oli lajikkeilla Jatsi, Ville ja Heisa. Härmäisten marjojen osuus kokonaissadosta oli enimmillään 3 %. Lajikkeiden marjakoot vaihtelivat välillä 1-2 g. Suurimmat marjat olivat lajikkeilla Fallgold ja Ottawa ja pienimmät lajikkeilla Heisa ja Ville. Taulukko 3. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Rovaniemi Istutus -8 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 45,1,1 54,8 2, 343 Heisa 57,1 14,8 1, 27, 1, 426 Jatsi 51,3 21,3 1,3 26,1 1,5 944 Jenkka 64,8 5,5,3 29,4 1,5 699 Maurin Makea 63,4 2, 3, 31,7 1,9 94 Muskoka 65,2 9,9,7 24,3 1,5 276 Ottawa 68,4 8,2 1,1 22,2 2, 772 Ville 62,5 16,5,5 2,5 1,1 179 Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden ensimmäisen vuoden satotasot jäivät hyvin vaatimattomiksi (Kuviot 7 ja 8). Keskimääräiset sadot olivat suurimmat lajikkeilla Illuzia ja Kolokolsik,
9 joista Illuzia tuotti satoa noin 1 g/m ja Kolokolsik noin 4 g/m. Huomioon on kuitenkin otettava, että satotaso molemmilla lajikkeilla oli laskettu vain yhdestä koeruudusta. Täysimääräisenä kokeessa mukana olivat Glen Ample ja Fertödi Venusz, joista Glen Ample tuotti noin 4 g/m ja Fertödi Venus alle 1 g/m. Hehtaarisadot vaihtelivat välillä 16-5 kg/ha (Taulukko 4). Vadelman lajikekoe -9 Rovaniemi g/ metri Fertödi Venusz (2) Glen Ample (2) Illuzia (5) Kolokolsik (5) Trojana (5) Kuvio 7. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m). Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Rovaniemi Kg/ha Fertödi Venusz (2) Glen ample (2) Illuzia (5) Kolokolsik (5) Trojana (5) Kuvio 8. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
10 Hyvien marjojen osuus eri lajikkeiden kokonaissadosta vaihteli välillä %. Laadultaan paras lajike oli Fertödi Venusz, mutta sillä satotaso oli myös alhaisin. Uusilla lajikkeilla homeisten marjojen osuus oli vain muutaman prosentin luokkaa. Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden homeensietokyky näyttäisi olleen jonkin verran parempi kuin 28 istutetuilla lajikkeilla. Pienistä satotasoista ja vähäisistä taimimääristä johtuen tulokset ovat kuitenkin vain suuntaa antavia. Härmän osuus 29 istutettujen lajikkeiden kokonaissadosta oli hyvin vähäinen. Härmää oli kokonaissadosta kaikilla lajikkeilla alle 1 %. Sadon laatua heikensi eniten muut, määrittelemättömät vauriot marjoissa. Marjakooltaan suurin lajike oli Glen Ample, jolla keskimääräinen marjakoko oli 3,5 g. Kaikki uudet lajikkeet olivat selvästi vanhempia lajikkeita kookkaampia. Taulukko 4. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Rovaniemellä 21. Rovaniemi Istutus -9 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fertödi Venusz 86, 5,8 8,2 2,6 16 Glen ample 71,9 2,8,1 25,2 3,3 191 Illuzia 54,8 4,4,5 4,2 2,5 491 Kolokolsik 66,5 2,3 31,2 2,2 25 Trojana 81,5 1,6 16,9 2,4 159 Ruukki Vuonna 29 Ruukkiin istutettuja vadelmalajikkeita olivat Fallgold (USA), Fertödi Venusz (Unkari) Glen Ample (Skotlanti), Heisa (Suomi), Jatsi (Suomi), Jenkka (Suomi), Maurin Makea (Suomi), Muskoka (Kanada) ja Ottawa (Kanada). Kaikkia lajikkeita istutettiin täydet neljä koeruutua ja kuusi tainta koeruutua kohden. Lajiketta Ville ei pystytty ottamaan kokeisiin taimien saatavuusongelmien vuoksi. Ruukin satotasot olivat parempia kuin Rovaniemellä, mutta heikompia kuin Sotkamossa. Ruukin kasvustot istutettiin kuitenkin vasta vuotta myöhemmin kuin muilla paikkakunnilla. Satoisimmat lajikkeet olivat Jenkka, Glen Ample ja Maurin Makea (Kuvio 9). Sato rivimetriä kohden oli lajikkeella Jenkka 75 g, lajikkeella Glen Ample 66 g/m ja lajikkeella Maurin Makea 59 g/m. Heikkosatoisimpia olivat lajikkeet Fertödi Venusz ja Fallgold, joilla sato rivimetriä kohden oli noin 25 g. Hehtaarisadoissa laskettuna Jenkka tuotti keskimäärin
11 38 kg/ha, Glen Ample noin 33 kg/ha ja Maurin Makea n. 3 kg/ha (Kuvio 1 ja Taulukko 5). Fertödi Venusz ja Fallgold jäivät satotasoiltaan alle 13 kg/ha. Vadelman lajikekoe -9 Ruukki g/metri Fallgold (24) Fertödi Venusz (24) Glen Ample (24) Heisa (24) Jatsi (24) Jenkka (24) Maurin Makea (24) Muskoka (24) Ottawa (24) Kuvio 9. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden keskimääräinen sato rivimetriä kohden (g/m) Ruukissa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä. Vadelman lajikekoe -9 Ruukki Kg/ ha Fallgold (24) Fertödi Venusz (24) Glen Ample (24) Heisa (24) Jatsi (24) Jenkka (24) Maurin Makea (24) Muskoka (24) Ottawa (24) Kuvio 1. Vuonna 29 istutettujen vadelmalajikkeiden hehtaarisadot (Kg/ha) Ruukissa 21. Lajikenimen perässä on istutettujen taimien lukumäärä.
12 Kauppakelpoisen sadon määrä kokonaissadosta vaihteli Ruukissa välillä % (Taulukko 5). Homeen osuus sadosta oli 1-4 % eli hieman suurempi kuin Sotkamossa. Homeelle herkin lajike oli Maurin Makea. Härmän osuus satotappioista oli huomattavasti muita paikkakuntia korkeampi. Härmäisten marjojen osuus kokonaissadosta oli enimmillään 1 %. Härmälle arimpia lajikkeita olivat Fertödi Venusz ja Glen Ample. Muut määrittelemättömät vauriot olivat Ruukin vadelmakokeillakin suurin kauppakelpoisen sadon määrää verottava tekijä. Suurimarjaisimmat lajikkeet olivat Glen Ample ja Fertödi Venusz. Pienimmät marjat olivat lajikkeella Heisa. Taulukko 5. Vadelmalajikkeiden kokonaissadon laatujakauma prosentteina (%), keskimääräinen marjakoko (g/marja) ja hehtaarisato (Kg/ha) Ruukissa 21. Ruukki istutus -9 Hyvä % Home % Härmä % Muu % g/marja Kg/ha Fallgold 41,5 1,4 2,5 54,6 1, Fertödi Venus 46,2 1,9 1, 41,9 2, Glen Ample 65,3 1,7 8, 25, 3,6 339 Heisa 71,3 2,1 2,1 24,5 1,1 246 Jatsi 67,9 3,3 2,2 26,6 1, Jenkka 62,8 2,2 5,2 29,8 1, Maurin Makea 56,9 4,2 3,6 35,3 2, Muskoka 6,5 1,9 1,3 36,3 1, Ottawa 7,1,9 2,6 26,4 2, Yhteenveto vadelman lajikekokeista 21 Tavanomaiseen tai hyvään satotasoon Sotkamossa pääsivät lajikkeet Jenkka, Ottawa, Glen Ample, Kolokolsik ja Muskoka. Jenkka- lajikkeen satotaso oli lähes 5 kg/ha. Ottawa- ja Glen Ample- lajikkeiden satotasot olivat keskimäärin yli 4 kg/ha ja Kolokolsikja Muskoka- lajikkeiden noin 4 kg/ha. Lajikkeet Ville ja Heisa tuottivat myös melko hyvää satoa Sotkamossa, mutta marjakoko oli molemmilla kokeen pienimpiä. Lajikkeet Glen Ample ja Kolokolsik yllättivät nopealla sadontuotollaan, sillä vuosi 21 oli niille vasta ensimmäinen istutusvuoden jälkeinen kesä. Lajikkeet Jenkka, Ottawa ja Muskoka oli istutettu jo vuonna 28. Talvenkestävyydeltään Sotkamon paras lajike oli Glen Ample, joka selvisi
13 talvesta ilman vaurioita (Taulukko 6). Lähes yhtä hyvin talvehtivat myös lajikkeet Ville ja Jenkka, joilla talvivauriot jäivät hyvin vähäisiksi. Vuonna 29 istutettujen lajikkeiden joukossa oli myös talvenkestävyydeltään hyviä lajikkeita, jotka eivät vielä vuonna 21 olleet päässeet kunnolla sadontuottoikään. Ruukissa satotasot jäivät Sotkamoa alhaisemmiksi, mutta olivat Rovaniemen satomääriä paremmat. Satoisimmat lajikkeet Ruukissa olivat Jenkka ja Glen Ample, joista vain Jenkka pääsi lähelle tavanomaista satotasoa. Jenkka- lajike tuotti satoa 38 kg/ha ja Glen Ample- lajike 33 kg/ha. Talvenkestävyydeltään parhaimmaksi osoittautui myös Ruukissa Glen Ample, joka selvisi talvesta lähes vaurioitta. Muilla lajikkeilla talvivaurioita oli selvästi enemmän kuin Sotkamossa. Satoisimmalla Jenkka- lajikkeella talvehtiminen oli Ruukissa keskivertoa huonompi. Rovaniemellä kaikkien lajikkeiden satotasot jäivät heikoiksi, eivätkä olleet enää taloudellisesti kannattavalla tasolla. Parhaimman sadon tuotti pienimarjainen Ville, jolla satotaso jäi 17 kg/ha. Muilla lajikkeilla satotasot jäivät alle 1 kg/ha. Rovaniemellä kaikki vadelmalajikkeet kärsivät mittavia talvivaurioita ja olivat kitukasvuisia verrattuna Ruukin ja Sotkamon kasvustoihin. Talvenkestävyydeltään paras lajike Rovaniemellä oli Ville. Sotkamossa ja Ruukissa hyvin talvehtinut Glen Ample ei enää Rovaniemen korkeudella ollut yhtä kestävä kuin eteläisemmissä oloissa. Glen Ample ja venäläiset Kolokolsik ja Illuzia olivat kuitenkin ainoita lajikkeita, jotka välttyivät taimikuolemilta talven aikana. Uusien vadelmalajikkeiden marjat olivat, Glen Ample- lajiketta lukuun ottamatta, muodoltaan pitkulaisempia kuin vanhoilla lajikkeilla. Glen Ample- lajikkeen marjat erottautuivat selvästi pyöreinä uusien lajikkeiden joukosta. Vuonna 29 istutetuilla, uusilla lajikkeilla marjakoko oli myös selvästi suurempi kuin vuonna 28 istutetuilla lajikkeilla. Lajikekokeen suurimmat marjat olivat Glen Ample- lajikkeella. Marjakoko vaihteli paikkakunnasta riippuen, mutta alimmillaankin Glen Ample- lajikkeen marjakoko oli yli 3 g. Suurikokoisia lajikkeita olivat myös mm. Borgunn, K93-11, Fertödi Venusz ja Illuzia. Marjojen makuarvioita ei vuonna 21 tehty. Uusista lajikkeista kiinnostavia olivat Glen Ample- ja Kolokolsik- lajikkeiden lisäksi myös norjalainen Borgunn, kanadalainen K93-11 ja venäläinen Illuzia. Borgunn, K93-11 ja Illuzia osoittautuivat Sotkamossa erittäin satoisiksi ja myös kohtalaisen talvenkestäviksi. Vähäisistä taimimääristä johtuen näistä lajikkeista ei kuitenkaan voitu tehdä luotettavia päätelmiä.
14 Liitteet Taulukko 6. Vadelman lajikekokeiden talvehtimistulokset Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 21. Talvehtimisasteikko: = kuollut, 1 = yli 5 % vaurioita, 2 = alle 5 % vaurioita ja 3 = ei vaurioita. Suluissa kuolleiden taimien määrä. Kunto -3 lajike Sotkamo Ruukki Rovaniemi Borgunn 2,6 - - Fallgold 1,8 2,,9 (2) Fertödi Venusz 2,1 1,9 1, (3) Glen Ample 3, 2,9 1,4 Heisa 2,4 2,2 1,6 (3) Illuzia 2, - 1,6 Jatsi 1,3 (2) 1,9 1,5 (2) Jenkka 2,7 1,8 1,4 (3) K ,6 - - Kolokolsik 2,1-1,5 Kredo 3, - - Maurin Makea 1,9 1,5 (1),7 (7) Meteor 3, - Muskoka 2,6 2, 1,4 (5) Ottawa 2,6 2,3 1,3 (2) Polka 2,2 - - Trojana 2, -,8 (1) Ville 2,8-1,8 (1)
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna Kekkonen,
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotVadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Kirjoittanut: Kati Hoppula, Tutkija MTT Sotkamo Vadelman tehotuotantokoe perustettiin MTT:n toimipaikoille Sotkamoon ja Rovaniemelle
LisätiedotMansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010
Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010 Kirjoittanut: Kati Hoppula, tutkija MTT Sotkamo Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet perustettiin MTT:n tutkimusasemille
LisätiedotPensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki
Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna
LisätiedotMansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,
LisätiedotVadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.
(Artikkeli julkaistu aiemmin Puutarha- ja Kauppa-lehdessä, päivitetty 2011) Vadelman kausihuonetuotanto kannattaa Teksti: Kalle Hoppula, Markku Kajalo ja Kati Hoppula Kuvat: Kati Hoppula Vadelma tuottaa
LisätiedotRaportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI
Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta 18 Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI Johdanto Marjanviljelyn koetilalle perustettiin Uusien mansikkalajikkeiden viljelykoe
LisätiedotKoetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo
Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto
LisätiedotMuskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV
Vadelmat AIKAISET LAJIKKEET Muskoka FinE I IV Keskikokoiset tai suuret marjat ovat pyöreitä ja väriltään tummanpunaisia. Aromikkaat, makeat marjat. Satoisa tai runsassatoinen lajike pakastukseen. Hennohkot,
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-
LisätiedotVadelman pensasmaiset satotaimet
Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotHerukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo
Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun
LisätiedotTerttuherukan viljely ja lajikkeet
Kuvat Luke (S. Karhu, K. Laine) ja internet-kuvakaappaukset Terttuherukan viljely ja lajikkeet Saila Karhu & Jorma Hellstén Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat
LisätiedotMarjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka
Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen
LisätiedotVadelman lajikeseuranta 2007 2010 Loppuraportti
Vadelman lajikeseuranta 27 21 Loppuraportti Helena Kauppinen Marjaosaamiskeskus 21 1 1. Tiivistelmä...3 2. Seurannan toteutus...4 2.1. Taimet...4 2.2. Marjatilat...4 2.3. Olosuhteet...5 3. Versojen pituus...9
LisätiedotPorkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Porkkanan lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotKeräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi
Keräkaalin lajikekokeen 2011-2012 tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela,
LisätiedotHerukat: Taimet ja lajikkeet
Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.
LisätiedotBerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula
BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä 2016 Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula Sivu 1 18.11.2016 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa
LisätiedotAjankohtaista kasvinsuojelusta. Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013
Ajankohtaista kasvinsuojelusta Tuomo Tuovinen Pellonpiennarpäivä, Suonenjoki 13.6.2013 MANSIKKA Saksankäärökärsäkäs, uusi tuhooja mansikalle? Saksankäärökärsäkäs (Neocoenorrhinus germanicus) - Keski-Euroopassa,
LisätiedotKarhunvadelman viljely
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karhunvadelman viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Onko karhunvadelmalle kysyntää?
LisätiedotYLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON
1 YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON Erikoistutkija Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen. marjo.keskitalo@mtt.fi KOKEEN TAUSTAA Kuminan kylvösiemenmääräksi
LisätiedotPEURANIEMEN TAIMITARHA OY
PEURANIEMEN TAIMITARHA OY KOTIMAISTA TAIMITUOTANTOA vuodesta 1996 Marjakasvien taimet Ammattiviljelijöille Taimikauppiaille / kotitarveharrastajille Taimistoille jatkokasvatukseen Lisäyspalvelu asiakkaan
LisätiedotKylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita
Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen,
LisätiedotAlustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua
Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua Lauri Jauhiainen ja Oiva Niemeläinen Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat ja biotuotanto Suomen Nurmiyhdistyksen vuosikokous 30.8.2016 Luke/Tike satotilaston
LisätiedotKuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia
Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena
LisätiedotVadelman eri tuentamenetelmät
Vadelman eri tuentamenetelmät Pirjo Kivijärvi ja Sanna Kauppinen MTT Ekologinen tuotanto Mikkeli 1.4.2004 31.3.2007 Historiakatsaus vadelman tuennasta Lähde: Suuri Puutarhatietokirja, II osa, 1934. Vadelman
LisätiedotRapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva
Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä
LisätiedotMansikan aitouskoetulokset vuonna 2015
Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön
LisätiedotHerukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010
Herukat ja karviainen Ydinkasviaineiston aitouskoe 2010 Juho Hautsalo Hannu Tiainen tammikuussa 2016 1 Suomen varmennetussa taimituotannossa noudatetaan Maa- ja metsätalousministeriön asetusta (MMM 9/2006)
LisätiedotBerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset
BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset Maatinki 25.10.2016 Raija Kumpula Sivu 1 Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Marjantuotanto Pohjois-Savossa Kannattavuuskerroin 2016E
LisätiedotTunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen
Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen Johdanto Marjantuotanto on Suomessakin siirtymässä kiihtyvään tahtiin tunneleihin. Tunneliviljelyllä on monia etuja verrattuna perinteiseen avomaatuotantoon
LisätiedotLöytyikö mustaherukkakokeesta. tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö. Kuvat Luke. Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä
Kuvat Luke Löytyikö mustaherukkakokeesta tuoreherukkalajiketta? Saila Karhu Luonnonvarakeskus Piikkiö Tuoreherukan tuotanto -teemapäivä 8.11.2017 Marjamaat -hanke ProAgria Almiai Venny 1 Teppo Tutkija
LisätiedotTihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema
Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,
LisätiedotLajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta
Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen
LisätiedotRAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus
RAPORTTI VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla Raija Kumpula Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus Johdanto Marjanviljelyn koetilalla yksi keskeinen koetoiminnan aihe on
LisätiedotSaskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus
Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia Yleistietoa Viljelty Pohjois-Amerikassa 1900-luvulta saakka Nykyiset lajikkeet peräisin luonnonkannoista Nimetty saskatoon kaupungin mukaan Kasvin tuntomerkit
LisätiedotMehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa
Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa Tutkimuksesta kilpailukykyä marjan- ja hedelmänviljelyyn ja mehiläistalouteen Ruralia Instituutti, Mikkeli 2.2.2010
LisätiedotIstutus 125 15,9 1988 Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159
Markku Kajalo 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo VADELMA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen Vaihtoehto 1: Tihkukastelu + muovikate, tuotantokustannus 9,91 /kg, satotaso 2300 kg/ha Kotimainen
LisätiedotLAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN
LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi
LisätiedotKausihuonelaskelma
Kausihuonelaskelma 16.12.2014 Markku Kajalo, Oulun yliopisto/kajaanin yliopistokeskus, Sotkamo Taustatietoja kausihuoneinvestoinnin laskelmalle Esimerkkinä tuoreena myyty vadelma. Kausihuoneen tarvikekustannus
LisätiedotTaimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?
Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset
LisätiedotTutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia
Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MMT Erikoistutkija, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Kuminaviljelyttäjien tilaisuudet kevät 213 Esitykset sekä muutakin
LisätiedotTietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista 2016-2017 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 4.4.2018 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 2016-17 viljellyistä Graminorin mansikkajalosteista
LisätiedotKarviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Karviaisen viljely Erikoismarjojen viljely 25.4. ja 9.5.2018 Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä Karviaisen viljely Suomessa Puutarhatilastot
LisätiedotKuminaa yksin vai suojakasvin kanssa
Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset Voidaanko kuminaa viljellä
LisätiedotHedelmän- ja marjanviljely
Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta
LisätiedotHumalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja
Humalan viljely - esimerkkejä ja havaintoja Humala-info Pyhäjärvi-instituutti 15.2.2018 Johanna Pihala 1 Kasvupaikka Lämmin, aurinkoinen paikka, suojassa kovilta tuulilta Toisaalta sopivasta tuulesta voi
LisätiedotUUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE. Katse syyshoitoon. Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta. Mikkeli
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA-JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Katse syyshoitoon Kokemuksia Norjasta ja Tanskasta Mikkeli 3.11.2017 Matala V. 2006: Mansikan viljely Syyshoito eli sadonkorjuun jälkeiset
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotSäilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?
Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012
LisätiedotPrestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care
Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care Prestop Gliocladium catenulatum J1446 Juuristotautien torjunta mansikalla
LisätiedotTietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen
Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista 216-217 Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen Sivu 1 28.3.218 Tietoja ja kokemuksia koetilalla 216-17 viljellyistä mansikkalajikkeista
LisätiedotMarjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica
Marjasinikuusama Lonicera caerulea var. edulis Lonicera caerulea var. kamtschatica Alkuperä ja hakusanat 2 Haskaps, Blue Honeysuckle, Honeyberry haskap Japani honeyberry Venäjä kamtschatica ja edulis Venäläiset
LisätiedotKorjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla
Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotSyysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan
LisätiedotNurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät
Nurmesta Tulosta -hanke Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät Nurmex-tietoisku 16 Marita Jääskeläinen ProAgria Etelä-Pohjanmaa Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon
LisätiedotNurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa
Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja
LisätiedotKausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon?
Kalle Hoppula ja Markku Kajalo MTT ( artikkeli aiemmin julkaistu Puutarha- ja Kauppalehdessä, päivitetty 2011) Kausihuoneviljelyllä lisää kannattavuutta mansikan tuotantoon? Isossa-Britanniassa nopeasti
LisätiedotKotimainen paakkutaimi 1. vuosi (perustamisvuosi)
Markku Kajalo, 16.12.2014 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo MANSIKKA (1 ha) C2 ja C2 pohjoinen VAIHTOEHTO 2 (tihkukastelussa ja kastelulannoituksessa käytetään vesijohtoverkostosta ostamalla
LisätiedotMARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009
MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotKuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,
LisätiedotKuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä
Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,
LisätiedotHORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014
HORTI-FUTURIA JA MARJANVILJELYN KOETILAN KÄYNNISTÄMINEN -HANKKEITTEN LOPPUSEMIMAARI 11.12.2014 (korjattu ja täydennetty 23.1.-15) Koetilan tuloksia 2012-2014 Kenttämestari Jari Känninen RUMBAA POLKAA JIVEÄ
LisätiedotVihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotHoneoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET
Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös
LisätiedotApila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa. Kokeen tarkoitus ja toteutus
Sivu 1 / 5 Apila ontuu kasvukaudessa vain kerran niitetyissä nurmissa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja
LisätiedotMaissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa
Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
LisätiedotMansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen
Mansikkapellot marjomaan Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli 3.11.2017Jarmo Röppänen Tunneliviljely muuttaa marjojen satokautta ja viljelyn kustannusrakennetta Viljelykausi jatkuu jolloin marjan keskihinta
LisätiedotOnko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016
Onko kerääjäkasvin lajikkeella merkitystä? Lajikekokeet Uudenmaan maatiloilla 2016 UusiRaHa hankkeen seminaari Hyvinkää, Hyria, 9.3.2017 Hannu Känkänen, Luke Italianraiheinän lajikekoe 9 maatilalla Uudellamaalla
LisätiedotKokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.
Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.2014 PesticideLife hankkeen tavoitteet -Tukea NAPin toimeenpanoa ja päivitystä
LisätiedotNurmen satopotentiaalista tuottavuutta
Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen
LisätiedotBiologinen kasvinsuojelu
Biologinen kasvinsuojelu Heini Koskula Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Heini Koskula / Biotus Oy Taustaa petojen käytöstä Mistä on kyse? Petopunkkeja
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotBiokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula
Biokalvokoe -väliraportti Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki 3.12.2015 Raija Kumpula Sivu 1 28.1.2016 1. johdanto Erilaisten katteiden käyttö on yleistä marjojen ja vihannesten viljelyssä. Niiden käytöllä
LisätiedotTUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN
1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon
LisätiedotLUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö
LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu
LisätiedotMARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET
MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET Minni Tapola 040 568 11 65 Minni.tapola@bayer.com CONTENT CHAPTER I Kuulumisia Bayerilta Organisaatio kasvanut Minni Tapola erikoiskasvien ks, viljan tautiaineet
LisätiedotMarjakasvien vuotuisia hoitotöitä
UUTTA TIETOA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ MARJA- JA HEDELMÄYRITTÄJILLE Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä Aloittavien marjanviljelijöiden työpaja 4. tapaaminen 4.4. Joensuu Koonnut Marjo Marttinen ProAgria Keski-Suomi
LisätiedotSäilörehun tuotantokustannus
Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta
LisätiedotTuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)
Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata) koeviljelyn kokemuksia Bertalan Galambosi MTT-Mikkeli Kumariini tuoksuiset heinät Maarianheinät (Hierochloe) Metsämaarianheinä
LisätiedotCf. Maatalouden. Mansikan lajikeseurantakokeet. vuosina Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Taa Hietaranta. Nl, tutkimuskeskus
Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja S A RJ A Taa Hietaranta Mansikan lajikeseurantakokeet vuosina 1995-1996 Cf. Maatalouden Nl, tutkimuskeskus Hietaranta Maatalouden 1/itkinmskeskus, Pitutarbatuotanuon
LisätiedotSertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe
13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä
LisätiedotMatkaraportti Opintomatka Ruotsiin
Matkaraportti Opintomatka Ruotsiin 26.-28.6.2018 Pirkanmaan Ymppi-hanke järjesti kesäkuussa kahden päivän opintomatkan Ruotsiin. Opintomatkalle osallistui 19 henkilöä. Opintomatkalla vietettiin yksi päivä
LisätiedotHerukkaviljelmän perustaminen
Herukkaviljelmän perustaminen Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula Tutkija Kati Hoppula Suonenjoki 15.11.2013 Herukkaviljelmän sijainti Ei hallanaralle paikalle. Itärinne vähiten hallanarka,
LisätiedotVadelmien tuotanto tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen
Vadelmien tuotanto tunneleissa Marjamaat-hanke Joensuu 2.2.2017 Arja Raatikainen Tavoitteet Mitä vadelman tuotannolla haetaan? Mihin markkinaan tuotetaan? Viljelläänkö yhtä tai useampaa lajiketta? Viljelläänkö
LisätiedotVihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen
Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla
LisätiedotTyppi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)
Typpi porraskokeen tuloksia 213-216 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT) Mihin juurikas tarvitsee typpeä? - Lehtivihreän määrä kasvaa - Lehtiala kasvaa - Kasvin yleinen elinvoima / lehtialan kesto kasvaa
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotHerne säilörehun raaka-aineena
Herne säilörehun raaka-aineena Kaisa Kuoppala, Luke Jokioinen Katariina Manni, HAMK Mustiala Marketta Rinne, Luke Jokioinen 2 Etunimi Sukunimi Uusvanha herne Herne on perinteinen kasvi, jonka viljely osataan
LisätiedotOmenapuupuistoon istutettiin yhteensä 14 eri lajiketta. Jokaiselle kuukaudelle tuli oma nimikkolajikkeensa:
Vuonna 2001 valmistui kaikkien imatralaisten käyttöön Vuoksen kauniille rantamaille vanhan rautatiesillan kupeeseen Omenapuupuisto. Puistossa kasvaa lähes 300 omenapuuta - henkilökohtaisesti nimettynä
LisätiedotKehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki
Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect Miika Hartikainen, MTT Ruukki Kokeen taustaa Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden mahdollista pidentävää vaikutusta eri ohralajikkeiden kasvuaikaan, Greening
LisätiedotNurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle
Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie
LisätiedotTerra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013
Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla 2012-2013 Karelia ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Simo Paukkunen Lokakuu 2013 Sisällys 1 Johdanto... 1 2 Aineisto ja menetelmät... 1 3 Tulokset... 6 3.1 Oraiden
LisätiedotFosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa
Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa Kari Ylivainio, Risto Uusitalo, Terhi Suojala-Ahlfors MITEN KESTÄVYYTTÄ VILJELYYN? Pellon kasvukunto, ravinnetalous ja rikkakasvien hallinta keinoja peltokasvien
LisätiedotRuokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi
Liite 9.6.2003 60. vuosikerta Numero 2 Sivu 5 Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi Oiva Niemeläinen, Päivi Nykänen-Kurki ja Tiina Tontti, MTT Ruokonata ja koiranheinä olivat selkeästi
Lisätiedot