Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi"

Transkriptio

1 Porkkanan lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Anu Räty 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) Hanna Kekkonen, MTT Ruukki Kaisa Soppela, MTT Rovaniemi Porkkanan lajikekokeessa oli varhais-kesä, varasto- ja teollisuusporkkanoita. Kokeita tehtiin kasvukaudella 2011 ja 2012 lähes samoilla lajikkeilla. Testattavana oli kahden kasvukauden aikana yhteensä 14 lajiketta. Porkkanat kasvatettiin 50 cm rivivälillä. Kylvöt tehtiin vuonna 2011 Sotkamossa ja Ruukissa toukokuun 21. päivänä ja Rovaniemellä toukokuun 27. päivänä. Vuonna 2012 kylvöihin päästiin Sotkamossa 22.5, Ruukissa 25.5 ja Rovaniemellä Sato korjattiin lajikkeiden valmistumisen mukaan syyskuussa. Sato lajiteltiin neljään luokkaan: alle 50g, g, yli 250g ja huonot eli haljenneet, haaroittuneet, vioittuneet yms. Porkkana sadosta punnittiin myös juuri- ja naattisato satoindeksin laskemiseksi sekä luokasta g mitattiin juuren pituus. Kuva 1. Porkkanan lajikekoe, Ruukki 2011 (Anu Räty) Erilaiset kasvukaudet näkyivät porkkanan satotasoissa Molempina koevuosina parhaimpiin porkkanan satotasoihin päästiin Ruukissa. Kuitenkin jokaisella tutkimuspaikkakunnilla kaikki lajikkeet saivat kasvukaudella 2012 pienemmän

2 kokonaissadon kuin Poikkeuksen tähän teki Napoli, joka kasvatti satoaan 2012 Sotkamossa ja Ruukissa. Kasvukaudella 2011 varhaislajikkeista Jerada sai suurimmat kokonaissadot kaikilla paikkakunnilla. Mutta kaudella 2012 lajike ei pärjännytkään, vaan satoisimmaksi lajikkeeksi osoittautui Sotkamossa ja Ruukissa Napoli. Rovaniemellä 2012 suurimman sadon tuotti Rosalie. Varastolajikkeista 2011 Sotkamossa ja Ruukissa Maestro oli paras. Rovaniemellä Exelso sai parhaimman sadon. Lajikkeet vaihtuivat 2012, Sotkamossa paras oli Namdal ja Ruukissa Exelso. Porkkanakoko pieneni vuonna 2012 vuodesta Pienten alle 50 g porkkanoiden osuus kokonaissadosta kasvoi lähes kaikilla lajikkeilla. Vuonna 2011 isoja eli yli 250 g juuria kasvoi eniten Ruukissa. Kasvukaudella 2012 yli 250 g juuria saatiin huomattavasti vähemmän. Teollisuuslajikkeistakaan ei saatu yhtä paljon yli 250 g porkkanoita kuin edellisellä satokaudella. Juuren pituus ei paljon vaihdellut lajikkeiden välillä. Vuonna 2011 Ruukissa saatiin pisimmät ja painavimmat porkkanat. Mutta kasvukaudella 2012 porkkanoiden pituus ja paino erot tasoittuivat tutkimuspaikkakuntien välillä. Kumpanakaan kasvukautena tuholaisista ja kasvitaudeista ei ollut ongelmia, eikä torjunta-aine käsittelyjä tarvittu. Rovaniemellä 2011 ongelmaksi muodostuivat myyrät, jotka tuhosivat huomattavan osan sadosta. Lisäksi epämuodostuneita ja haaroittuneita porkkanoita esiintyi runsaasti. Nämä nostivat Rovaniemellä huonojen osuutta kaudella Vuonna 2012 Rovaniemellä saatiin tulokset vain varhaislajikkeista. Kuva 2. Jerada lajikkeen satoa Sotkamo (Anu Räty)

3 Taulukko 1: Kokeen porkkanalajikkeet ja siemententoimittajat Lajike Aikaisuus Siemenliike Rosalie Varhais HL-Vihannes Oy Circeo Varhais HL-Vihannes Oy Napoli Varhais Helle Oy Norwalk Kesä Helle Oy Jerada Varhais HL-Vihannes Oy Carboli Varasto HL-Vihannes Oy Exelso Kesä- tai varasto S.G.Nieminen Morelia Varasto HL-Vihannes Oy Merida Varasto Elomestari Oy Maestro Varasto S.G.Nieminen Namdal Varasto Helle Oy Silvano Teollisuus S.G.Nieminen Extremo Teollisuus S.G.Nieminen Olimpo Teollisuus S.G.Nieminen Taulukko 2. Porkkanan lajikekoe satotulokset () MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Sotkamo Ruukki Rovaniemi Rosalie 51,5 45,6 64,6 63,9 43,5 31,0 Circeo 60,8 35,4 67,2 61,1 58,2 20,0 Napoli 56,3 59,7 81,3 92,1 44,5 30,0 Norwalk 47,9 46,5 69,1 63,7 40,7 23,6 Jerada 77,2 49,5 109,8 60,4 59,2 29,5 Carboli 49,9 25,9 65,6 32,4 45,6 Exelso 61,9 39,1 89,8 66,5 57,7 Morelia 63,3 45,7 91,9 59,3 57,4 Merida 59,6 44,9 90,5 56,1 47,9 Maestro 70,4 40,8 93,6 48,7 47,0 Namdal 50,8 64,2 Silvano 78,8 41,9 110,4 86,1 55,4 Extremo 42,5 79,3 Olimpo 78,2 116,5 66,5

4 Taulukko 3. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 8,9 17,7 34,6 22,0 0,0 0,0 8,0 5,9 Circeo 12,3 7,9 36,3 21,7 0,0 0,0 12,2 5,7 Napoli 5,2 16,8 40,1 34,7 0,0 0,0 11,0 8,3 Norwalk 7,9 15,6 31,5 25,2 0,0 0,0 8,5 5,7 Jerada 11,0 11,0 50,1 34,3 0,0 0,0 16,1 4,1 Carboli 7,4 2,5 40,7 17,2 0,0 0,0 1,8 6,1 Exelso 6,1 2,8 47,1 32,5 1,1 0,5 7,6 3,3 Morelia 6,1 3,6 46,0 37,7 3,6 0,0 7,5 4,4 Merida 6,7 9,6 46,0 30,5 0,9 0,0 6,1 4,8 Maestro 20,3 3,2 46,5 35,5 0,0 0,0 3,7 2,1 Namdal 5,7 34,9 0,0 10,2 Silvano 6,5 2,1 66,5 34,0 2,7 1,4 3,0 4,4 Olimpo 5,5 60,5 7,5 4,6 Extremo 2,6 33,9 1,1 5,0 Taulukko 4. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Ruukki Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 3,7 26,9 50,8 28,1 0,0 0,0 10,0 8,9 Circeo 3,0 14,5 47,4 36,5 4,4 0,0 12,3 10,2 Napoli 6,7 8,8 59,8 62,2 0,3 0,0 14,5 21,1 Norwalk 6,5 8,3 46,8 42,1 0,3 0,0 15,5 13,3 Jerada 2,9 2,7 81,0 45,1 2,7 0,0 23,1 12,6 Carboli 3,8 3,7 54,6 19,2 0,0 0,0 7,2 9,6 Exelso 2,8 9,2 71,6 45,9 5,4 0,0 10,0 11,4 Morelia 4,6 3,9 72,7 39,2 3,6 0,3 11,0 15,9 Merida 5,4 3,5 71,3 29,7 0,6 0,0 13,2 23,0 Maestro 4,9 3,5 74,3 35,0 2,5 0,0 11,9 10,2 Namdal 10,2 31,3 0,0 22,6 Silvano 2,7 8,6 80,4 62,9 15,4 0,0 11,9 14,3 Olimpo 2,0 88,1 18,0 8,4 Extremo 9,5 50,0 0,0 19,7

5 Taulukko 5. Porkkanan lajikekokeen satotulokset MTT Rovaniemi Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 15,0 24,0 12,9 2,1 0,0 0,0 15,6 4,8 Circeo 4,7 6,8 25,0 8,4 0,0 0,0 28,5 4,7 Napoli 13,1 6,5 17,1 4,8 0,0 0,0 14,3 18,2 Norwalk 21,9 11,0 9,9 2,8 0,0 0,0 8,9 9,8 Jerada 2,3 10,8 28,3 13,8 0,0 0,0 28,6 5,2 Carboli 7,4 23,7 0,0 14,4 Exelso 7,4 24,0 0,0 26,4 Morelia 9,8 33,7 0,0 14,0 Merida 7,0 19,0 0,0 21,8 Maestro 19,7 17,2 0,0 10,1 Namdal Silvano 12,7 32,5 0,3 10,1 Olimpo 2,3 34,3 0,0 29,9 Extremo Taulukko 6. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina ( ) koko sadosta MTT Sotkamo Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 17,2 38,9 67,2 48,2 0,0 0,0 15,6 12,9 Circeo 20,3 22,4 59,8 61,4 0,0 0,0 20,0 16,2 Napoli 9,3 28,1 71,2 58,1 0,0 0,0 19,5 13,8 Norwalk 16,4 33,5 65,7 54,2 0,0 0,0 17,9 12,3 Jerada 14,2 22,2 64,9 69,4 0,0 0,0 20,9 8,4 Carboli 14,9 9,8 81,5 66,5 0,0 0,0 3,6 23,7 Exelso 9,8 7,0 76,1 83,1 1,8 1,3 12,2 8,5 Morelia 9,7 8,0 72,7 82,4 5,7 0,0 11,9 9,7 Merida 11,2 21,4 77,1 67,9 1,5 0,0 10,2 10,7 Maestro 28,8 7,9 66,0 87,0 0,0 0,0 5,3 5,1 Namdal 11,2 68,8 0,0 20,0 Silvano 8,3 5,0 84,4 81,0 3,4 3,5 3,9 10,5 Olimpo 7,1 77,4 9,6 5,9 Extremo 6,1 79,6 2,5 11,7

6 Taulukko 7. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina () koko sadosta MTT Ruukki Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 5,8 42,04 78,6 44,0 0,0 0,0 15,6 14,0 Circeo 4,5 23,69 70,5 59,7 6,6 0,0 18,4 16,6 Napoli 8,2 9,58 73,6 67,5 0,4 0,0 17,8 22,9 Norwalk 9,3 13,04 67,8 66,1 0,4 0,0 22,5 20,8 Jerada 2,7 4,43 73,8 74,7 2,5 0,0 21,1 20,9 Carboli 5,8 11,36 83,2 59,2 0,0 0,0 11,0 29,5 Exelso 3,2 13,83 79,7 69,0 6,0 0,0 11,1 17,1 Morelia 5,0 6,65 79,1 66,1 3,9 0,5 12,0 26,7 Merida 6,0 6,23 78,8 52,9 0,6 0,0 14,6 40,9 Maestro 5,2 7,20 79,4 71,8 2,7 0,0 12,7 21,0 Namdal 15,91 48,8 0,0 35,3 Silvano 2,5 9,93 72,8 73,1 13,9 0,3 10,8 16,6 Olimpo 1,7 75,7 15,4 7,2 Extremo 12,01 63,1 0,0 24,9 Taulukko 8. Porkkanan eri kokoluokkien ja huonojen osuus prosentteina () koko sadosta MTT Rovaniemi Lajike Hyvät, alle 50g Rosalie 34,5 77,4 29,7 6,9 0,0 0,0 35,9 15,6 Circeo 8,1 34,2 42,9 42,0 0,0 0,0 49,0 23,8 Napoli 29,4 22,1 38,4 16,3 0,0 0,0 32,2 61,6 Norwalk 53,7 46,5 24,4 11,9 0,0 0,0 21,9 41,6 Jerada 3,9 36,2 47,8 46,3 0,0 0,0 48,3 17,5 Carboli 16,3 52,0 0,0 31,6 Exelso 12,8 41,5 0,0 45,7 Morelia 17,1 58,6 0,0 24,3 Merida 14,7 39,7 0,0 45,6 Maestro 42,0 36,6 0,0 21,4 Namdal Silvano 22,8 58,6 0,5 18,1 Olimpo 3,4 51,6 0,0 44,9 Extremo

7 Taulukko 9. Kauden 2011 porkkanalajikkeiden satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, juuren pituus ja paino laskettu gramman porkkanoista. So = MTT Sotkamo, Ru = MTT Ruukki, Ro = MTT Rovaniemi Lajike Satoindeksi Juuren pituus (cm) Juuren paino (g) So Ru Ro So Ru Ro So Ru Ro Rosalie 0,85 0,84 0, ,1 92,0 43,3 Circeo 0,83 0,83 0, ,3 116,4 83,2 Napoli 0,82 0,81 0, ,1 96,0 71,7 Norwalk 0,83 0,79 0, ,9 83,3 63,7 Jerada 0,85 0,84 0, ,8 131,9 94,3 Carboli 0,84 0,81 0, ,8 92,7 64,1 Exelso 0,82 0,82 0, ,5 132,6 79,1 Morelia 0,82 0,81 0, ,9 119,4 85,9 Merida 0,85 0,84 0, ,0 115,6 78,5 Maestro 0,81 0,82 0, ,3 111,4 64,7 Silvano 0,79 0,76 0, ,1 143,5 75,3 Olimpo 0,79 0,76 0, ,3 140,3 88,2 Taulukko 10. Kauden 2012 porkkanalajikkeiden satoindeksi = juuren osuus kokonaismassasta, juuren pituus ja paino (keskiarvo g porkkanoista). So = MTT Sotkamo, Ru = MTT Ruukki, Ro = MTT Rovaniemi Lajike Satoindeksi Juuren pituus (cm) Juuren paino (g) So Ru Ro So Ru Ro So Ru Ro Rosalie 0,83 0,79 0,86 15,9 16,0 14,8 69,3 64,3 61,4 Circeo 0,83 0,76 0,88 16,2 16,3 15,5 76,0 75,4 71,7 Napoli 0,81 0,82 0,86 16,7 16,6 15,7 77,0 89,9 68,5 Norwalk 0,82 0,81 0,85 16,1 16,3 14,8 72,2 80,9 68,9 Jerada 0,84 0,84 0,87 16,4 18,0 16,3 83,0 108,0 67,5 Carboli 0,84 0,81 17,1 16,4 100,5 77,5 Exelso 0,80 0,78 18,3 15,8 120,4 85,5 Morelia 0,79 0,81 16,6 17,9 96,6 109,2 Merida 0,82 0,83 16,6 18,6 81,9 101,3 Maestro 0,82 0,78 16,4 15,3 97,7 99,7 Namdal 0,85 0,82 17,4 17,0 86,4 79,3 Silvano 0,78 0,77 15,6 14,0 114,3 96,7 Extremo 0,80 0,79 16,1 15,0 109,6 95,8

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki 2010-2012 Kati Hoppula (1, Kalle Hoppula (1, Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, (1 etunimi.sukunimi@mtt.fi Sirkka Luoma ja Hanna

Lisätiedot

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen

Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Kirjoittanut: Anu Räty, Tutkija MTT Sotkamo Vihannesviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen -hankkeessa tehtiin vuonna 2010 lajikekokeita porkkanalla

Lisätiedot

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä? Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Tutkimuskysymykset

Lisätiedot

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla Vihannesosion tuloksia Pirjo Kivijärvi ja Veikko Hintikainen Hankkeen päätösseminaari 18.4.2012, Kauhajoki Vihannesosion vuoden 2011 tilakokeet

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-

Lisätiedot

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2008 2011 Kati Hoppula 1), Kalle Hoppula 1), Vesa Järvelin ja Janne Ylijoki, MTT Sotkamo, 1) etunimi.sukunimi@mtt.fi Tarja Hietaranta,

Lisätiedot

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen MTT Ruukin alustavia tutkimustuloksia kasvukaudelta 2010 Raija Suomela ja Essi Saarinen Esityksen runko Vilja-tuloksia Lajikekokeet Ruukissa, ohra ja kaura Kasvitautiainekoe Innovatiiviset rehukasvit Nurmi-tuloksia

Lisätiedot

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo Marjatsemppi-kiertue, syyskuu 2010 Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto

Lisätiedot

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia Kuminan pellonpiennarpäivät 213 lajikekokeen tuloksia Marjo Keskitalo, MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen Jokioinen 17.6.213 Lamminkylän pelto Kuolleiden taimien määrä kpl/m2 ensimmäisenä talvena

Lisätiedot

Vadelman pensasmaiset satotaimet

Vadelman pensasmaiset satotaimet Suomalaisen marjantuotannon kilpailukyvyn parantaminen ja kestävä kehittäminen muuttuvassa ilmastossa 2010-2012 Vadelman pensasmaiset satotaimet Pauliina Palonen, Tero Tommila ja Timo Hytönen Helsingin

Lisätiedot

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta Maarit Hyrkäs, Perttu Virkajärvi ja Panu Korhonen, Maaninka Raija Suomela, Ruukki (14.3.2016 Oamk) 5.4.2016 Liminka 6.4.2016 Toholampi 1 5.4.2016 Liminka Esityksen

Lisätiedot

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT

Luomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:

Lisätiedot

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli 12.4.2011 Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja n viljely Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli Sisältö Viljelyn edellytykset Tuotannon suunnittelu Jäävuorisalaattilajikkeita Kukkakaalilajikkeita Parsakaalilajikkeita

Lisätiedot

Vihannesten lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan

Vihannesten lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan Maa- ja elintarviketalous 136 Vihannesten lajikevalinta käyttötarkoituksen mukaan Marja Kallela, Petri Vanhala, Terhi Suojala-Ahlfors ja Hanna Kairikko Kasvintuotanto Maa- ja elintarviketalous 136 73 s.

Lisätiedot

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Syysrypsin viljely Antti Tuulos Antti Tuulos 19.4.2012 1 Esityksen sisältö: Syysrypsi viljelykasvina Syysrypsin perustaminen suojaviljaan Satotuloksia kevätviljan ja syysrypsin seoskasvustoista Allelokemikaalit Ravinteiden talteenotto

Lisätiedot

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon

Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Kylvötavan ja -tiheyden vaikutus porkkanasatoon Abbas Aflatuni Lauri Jauhiainen Maatalouden tutkimuskeskus, Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema, 92400 Ruukki, puh. (08) 271371

Lisätiedot

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

8771 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Varastoporkkana Kauppakelpoinen sato 10665 kg/0,3 ha, tuotantokustannus 0,822 /kg 0,30 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h,

Lisätiedot

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä

Lisätiedot

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

19755 19755 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Porkkana Vaihtoehto II. Varhaisporkkanan viljely ilman harsokatetta Kauppakelpoinen sato 35550 kg/ha, tuotantokustannus 0,519

Lisätiedot

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.

Lisätiedot

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista Hannu Känkänen, Luke Hyvä aluskasvi aloittaa kovan kasvun vasta, kun pääkasvi on korjattu Vaan entä jos pääkasvi ei kasvakaan kunnolla? Esimerkki Jokioisista,

Lisätiedot

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva

Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Juva Veikko Hintikainen, Pirjo Kivijärvi, Anne Tillanen, Hanna Avikainen, Mari Mäki Kasvisseminaari 13.2.2014, Mikkeli Rapean roomansalaatin lajikekokeet 2013 Mikä

Lisätiedot

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen Lajikekoe MTT Jokioinen

Lisätiedot

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 2.3.2011 Boreal / Satu Pura BOREALIN RUIS-, ÖLJY- JA PALKOKASVIEN LAJIKEUUTUUDET Syysruis Reetta BOR Evolo BOR (hybridi) Kevätrypsi

Lisätiedot

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009. LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa 2007-2009 LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen Kahta suomalaista ja kahta venäläistä lajiketta verrattiin kenttäkokeissa Karjalan tasavallan tuotanto-olosuhteissa.

Lisätiedot

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013

Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 2014 Luomu- ja IP-kasvistuotannon kehittäminen EKOkas Lajikekokeet; tuloskooste 2013 Kuva: Hanna Avikainen Veikko Hintikainen, Anne Tillanen, Pirjo Kivijärvi ja Anne Rahkonen, MTT Hanna Avikainen ja Mari

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015

Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Hannu Tiainen ja Juho Hautsalo Mansikan aitouskoetulokset vuonna 2015 Suvetar LUKE Laukaan toimipiste Viljelijätiedote Laukaa 2016 MANSIKAN AITOUSKOETULOKSET VUONNA 2015 Maa- ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT 2014 Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa

Lisätiedot

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina suojakasvissa

Lisätiedot

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle Marika Laurila, Arto Huuskonen ja Sirkka Luoma Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Kotieläintuotannon tutkimus, Tutkimusasemantie

Lisätiedot

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista Murskevilja tilaisuus Muhoksella 22.1.2013 Raija Suomela Essi Saarinen Kuva: Maria Honkakoski Esityksen sisältö Lajikeominaisuudet murskeviljan tuotantoon Ohran lajikekokeet

Lisätiedot

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo Herukkalajikkeet Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula MTT Sotkamo Hanke: Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois-Suomeen 2 Rahoittajat: EU:n maaseuturahasto / Kainuun

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan viljelypäivät 2012 Riihimäki (28.1) ja Loimaa (30.1.) Kumina suojakasvissa KOE 1 V 2009 perustettu koe Jokioisiin,

Lisätiedot

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007

Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 2008 Lähiruokaa markkinoille loppuraportti 1.4.2006-31.12.2007 Ulla Lehtinen Oulun yliopisto 3/26/2008 SISÄLLYSLUETTELO 1. HANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 3 2. HANKEEN PERUSTIEDOT... 3 3. TAVOITTEET...

Lisätiedot

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija Kalle Hoppula Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, MTT Marjanviljelystä vahva elinkeino Pohjois- Suomeen

Lisätiedot

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi

Nurmen perustaminen. Anu Ellä & Jarkko Storberg. Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Nurmen perustaminen Anu Ellä & Jarkko Storberg Valtakunnallinen huippuasiantuntija, nurmi ProAgria Länsi-Suomi Pohdittavaa - Kuka syö suojakasvin? - Miten suojakasvi korjataan ja varastoidaan ja millä

Lisätiedot

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi

Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi

Lisätiedot

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus

Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa. Kokeen tarkoitus ja toteutus Sivu 1 / 5 Nurmen täydentäminen osaksi nurmenhoitoa Päivi Kurki ja Ritva Valo, MTT Kasvintuotannon tutkimus Lönnrotinkatu 5, 50100 Mikkeli, etunimi.sukunimi@mtt.fi Kokeen tarkoitus ja toteutus Satoisan,

Lisätiedot

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia Arja Nykänen / Kaisa Matilainen ProAgria Etelä-Savo/ ProAgria Pohjois-Karjala p. 0400 452 089 / p. 040 3012423 Yleistä lajikevalinnasta Sadon käyttötarkoitus

Lisätiedot

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään

Lisätiedot

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Herukat: Taimet ja lajikkeet Herukat: Taimet ja lajikkeet Kalle Hoppula Kati Hoppula 23.1.2017 Herukoiden taimityypit Juurtumaton lepotilainen pistokas viljelijä juurruttaa itse Hintataso 30-75 snt/kpl, lisenssimaksu määrittää hintaa.

Lisätiedot

Kasvintuotanto kannattaa

Kasvintuotanto kannattaa Kasvintuotanto kannattaa Loppuseminaari Havaintokoetoiminnan satoa vuosilta 2011-2013 Pirjo Kivijärvi ja Kari Narinen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Puh. 040 828 8254 pirjo.kivijarvi@mtt.fi Havaintokoetoiminta

Lisätiedot

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus

Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Vihannesten fosforilannoitustutkimus alkanut tavoitteena taloudellinen lannoitus Terhi Suojala-Ahlfors Luonnonvarakeskus Luonnonvarat ja biotuotanto, Puutarhatuotanto terhi.suojala-ahlfors@luke.fi Luonnonvarakeskus

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsia Ruukissa Miika Hartikainen, MTT Ruukki Syysrapsikokeen taustaa Koepaikkana MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema Ruukissa Tarkoitus kokeilla syysrapsin menestymistä tavanomaista viljelyaluettaan

Lisätiedot

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET

20329 20329 MUUTTUVAT KUSTANNUKSET Markku Kajalo 07.11.2013 Oulun yliopisto/ Kajaanin yliopistokeskus/ Sotkamo Talvivalkosipuli (varastovalkosipuli) 0,5 ha (C2 ja C2 pohjoinen) TUOTOT määrä [kpl,h, kg, m 3 ] hinta [ /h, /ha, /kg] Yht. [

Lisätiedot

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla KESTO-hankkeen loppuseminaari 16.12.2014 Maarit Hyrkäs, Sanna Kykkänen, Auvo Sairanen ja Perttu Virkajärvi MTT Maaninka 12.12.2014 Kenttäkokeen tavoitteet Tavoitteena

Lisätiedot

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

IMI-kestävät rypsilajikkeet

IMI-kestävät rypsilajikkeet IMI-kestävät rypsilajikkeet Unto Tulisalo ja Kati Lassi Helsingin yliopisto, soveltavan biologian laitos kehittäjänä BASF Ag Lähde: www.agro.basf.com rikkakasvien torjuntaan käytetään tiettyjä imidatsolinoniherbisidejä

Lisätiedot

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Liite 20.3.2006 63. vuosikerta Numero 1 Sivu 13 Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä Marjo Keskitalo, MTT Kuminan viljely yleistyy Suomessa edelleen. Satoa tästä erikoiskasvista saadaan parhaiten,

Lisätiedot

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä Timo Lötjönen MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi google haku: mtt ruukki Miksi palkokasveja tai valkuaiskasveja kannattaisi

Lisätiedot

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Liite 19.3.2007 64. vuosikerta Numero 1 Sivu 10 Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua Arjo Kangas, MTT Kasvilajikkeiden luetteloon hyväksyttiin tämän vuoden tammikuussa 16 uutta lajiketta. Luetteloon

Lisätiedot

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella 2013 Ikaalinen 04.03.2014 Lasse Matikainen Rehumaissin rikkakasvien torjunta Rikkakasviongelma korostuu, koska maissin riviväli on suuri, jolloin rikkakasveille

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle Torjuntakynnykset Torjunnan taloudellinen kynnysarvo saavutetaan, kun rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten vuoksi on odotettavissa olevien satotappioiden

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan 1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen 2 Uusia keinoja lajikevalintaan Timo Hytönen Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto Esitys Tausta Mansikan kasvukierto

Lisätiedot

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 21.1.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto

Lisätiedot

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK

Myllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa

Lisätiedot

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi 23.11.2011, Seinäjoki Sadonmittauksen merkitys Ruokinnansuunnittelu perustuu tietoon säilörehun varastomäärästä ja laadusta

Lisätiedot

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen

Lisätiedot

Viljakaupan markkinakatsaus

Viljakaupan markkinakatsaus Viljakaupan markkinakatsaus Hyvinkää 17.3.2011 Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Vilja- ja raaka-aineryhmä Pohjois-Amerikan sateet keväällä Venäjän helle heinäkuussa La Nina sääilmiö aiheuttanut. .tulvia

Lisätiedot

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Syyspuinti 6.11.2012 Hämeenlinna LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen

Lisätiedot

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003

Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Filtsjuka (Rhizoctonia solani) Lappfjärds Potatis 19.2.2003 Versolaikku % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Seittikoe 7400 Versolaikku K-koetila 2000 9.6. 3.7. 31.7. 30.8. 18.9. Nostokerta Uusi

Lisätiedot

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET Mansikat AIKAISET LAJIKKEET Honeoye FinE Erinomainen varhaislajike, soveltuu myös luomuviljelyyn. Marjat säännöllisen muotoisia, hieman kartiomaisia, väriltään kirkkaanpunaisia ja kiiltäväpintaisia, myös

Lisätiedot

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan perustaminen suojakasviin Kuminan perustaminen suojakasviin Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus Kuminan pellonpiennarpäivät Jokioinen 8.6.2012 Kumina perustaminen suojakasviin KOE 2 V 2010 Jokioisiin perustettu koe, jossa

Lisätiedot

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015 Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 215 Luonnonvarakeskus, Ruukki Miika Hartikainen Sisältö Säätiedot Taustatietoa lajikekokeista Ohran lajikekokeet Kevätvehnän lajikekokeet Kauran lajikekokeet Kevätrypsin

Lisätiedot

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa Raija Suomela Sadolla ja laadulla ON väliä -reseptejä onnistumiseen- Mestariksi Suomen merkittävimmässä tuotantokentässä Timotei!

Lisätiedot

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula Sokerijuurikkaan lannoitus Aleksi Simula Sisältö: Sokerijuurikkaan lannoitusohjelmat Kevätlannoitus Lehtilannoitus Muut kasvukauden täydennykset Yara Megalab kasvianalyysi Lannoitustarve juurikkaalla Typpi:

Lisätiedot

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS

MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS MTTK MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS Tiedote 21/84 SEIJA LEHTINEN Puutarhaosasto Avomaavihannesten lannoitus- ja kastelukokeet 1978-1983 JOKIOINEN 1984 ISSN 0359-7652 .& MAATALOUDEN 7UTKIMUSKESKUS TIEDOTE 21/84

Lisätiedot

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa

Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Maissin soveltuvuus rehukasviksi Keski-Suomessa Arto Huuskonen 1), Essi Saarinen 1), Perttu Virkajärvi 2), Maarit Hyrkäs 2), Markku Niskanen 3) ja Raija Suomela 1) 1) Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma? Korjuuaikastrategiakokeiden tuloksia KARPE-hanke (MTT Maaninka ja MTT Ruukki) SLU (Röbäcksdalen ja Riddersberg) Kirsi Pakarinen MTT Maaninka 13.1.2012

Lisätiedot

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Viljelyohjelma 2016. Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Viljelyohjelma 2016 Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko Maatalouden tuotto- ja kustannuskehitys Tuottojen ja kustannusten ero kasvaa! Maatalouden tulokehitys Viljelyn tuet laskusuunnassa

Lisätiedot

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8

PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 MAATALOUDEN TUTKIMUSKESKUS PAIKALLISKOETOIMISTON TIEDOTE N:o 8 Pirkko Manninen, Kyllikki Sampolahti ja Helvi Marjanen: Lantun, porkkanan ja punajuurikkaan satoisuus paikalliskokeissa. Koetuloksia vuosilta

Lisätiedot

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE

PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE Maatalouden tutkimuskeskus PUUTARHANTUTKIMUSLAITOKSEN TIEDOTE N:o 3 Avomaan vihannesviljely Raili Pessala LANTUN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 LEHTISELLERIN LAJIKEKOE VUOSINA 1971-1973 PINAATTILAJIKKEITA

Lisätiedot

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa

Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Jaana Väisänen, Kukkolankosken luomu, OAMK Luonnonvara-ala Kokemuksia ja näkemyksiä väinönputken viljelystä pohjoisessa Ollaanko pohjoisen laadusta valmiita maksamaan? - kilpailu maailmanmarkkinoilla liikkuvan

Lisätiedot

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN 1(6) Ympäristöministeriö Viite: Luonnos valtioneuvoston asetukseksi eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (ns. nitraattiasetus), YM028:00/2011. Lausuntopyyntö päätöksenteon

Lisätiedot

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa

Lisätiedot

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro Marjo Keskitalo ja Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää,

Lisätiedot

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa Kaisa Kuoppala, Timo Lötjönen, Essi Saarinen, Arto Huuskonen, Marketta Rinne MTT Edistystä luomutuotantoon -hanke Kuvat: MTT/Kaisa Kuoppala MTT Kokoviljasäilörehu

Lisätiedot

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Kuva P. Kurki Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta Päivi Kurki Luonnonvarakeskus Luke Ravinnepiika-hankkeen kevätinfo 16.3.2016 Mikkeli https://etela-savo.proagria.fi/hankkeet/ravinnepiika-6041

Lisätiedot

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita

Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Kotimaisen luomusipulin tuotannon haasteita Sari Iivonen, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti 12.12.2013 1 Luomusipulin tuotanto Suomessa Luomutuotanto 2013 Etelä-Savo, ha Koko Suomi, ha Peruna 6,0

Lisätiedot

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN Pro ruis ry:n ruisillat 2016 Boreal RUKIIN JALOSTUSTAVOITTEET Satoisuuden parantaminen Viljeltävyyden parantaminen Korsiominaisuuksien parantaminen avainasemassa Talvenkestävyys

Lisätiedot

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009

MARJAOSAAMISKESKUS. Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 MARJAOSAAMISKESKUS Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Mansikan lajikeseuranta tiloilla 2009 2011 Kesä 2009 AIKAISET LAJIKKEET... 2 Zumba (FF 06-01 )...

Lisätiedot

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS

KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien

Lisätiedot

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe

Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe 13.02.2015 Sertifioidun ja TOS-perunan vertailukoe Perunatutkimuksen talvipäivät 11-12.2.2015, Vaasa Juhani Rahko, ProAgria 1 13.02.2015 Hankkeen idea Perunantuotannon kansallinen tuki päättyi tukielementtinä

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE Agrimarket, viljaseminaari Salo, Somero, Kemiö Boreal / Satu Pura AGRIMARKETIN LAJIKEVALIKOIMA UUDISTUU Kevätvehnät: Wanamo BOR KWS Scirocco Kaurat: Steinar BOR Iiris BOR

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema

Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä. Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Tihkukastelu ja lannoitus marjanviljelyssä Kalle Hoppula MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Sotkamon tutkimusasema Kalle Hoppula Työpaikka: MTT Sotkamon tutkimusasema Nimike: Vanhempi tutkija,

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot