Innovaatio investointina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Innovaatio investointina"

Transkriptio

1 Innovaatio investointina Osa 1 Rahoitusteoreettinen näkökulma Tekesin vaikuttavuuteen Mika Vaihekoski, Seppo Leminen, Joonas Pekkanen ja Jussi Tiilikka Teknologiakatsaus 142/2003

2 Innovaatio investointina OSA I Rahoitusteoreettinen näkökulma Tekesin vaikuttavuuteen Mika Vaihekoski Seppo Leminen Joonas Pekkanen Jussi Tiilikka Teknologiakatsaus 142/2003 Helsinki 2003

3 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi ja sisäsivut: DTPage Oy

4 Esipuhe Nykyaikainen innovaatiotoiminta voidaan nähdä monimuotoisena oppimisprosessina, joka on yrityksille luonteeltaan investointi tulevaisuuden kilpailukyvyn hankkimiseksi. Innovointi sisältää kumulatiivista osaamisen ja tiedon kertymistä, sopivan balanssin löytämistä lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiden välillä sekä epävarmuutta. Julkisen rahoittajalla on roolinsa toisaalta pitkäjänteisten ja riskipitoisten projektien mahdollistajana. Toisaalta rahoituksella tuetaan yhteistyötä ja ulkoisvaikutusten aikaansaantia. Julkisen rahoituksen vaikuttavuutta on viime aikoina tutkittu runsaasti. Kuitenkin on varsin vähän tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, mitkä ovat julkisen rahoituksen vaikutuksia yritysten t&k-toiminnan ja sen rahoituksen kannalta. Tekes on halunnut selvittää yritysten innovaatioiden ja t&k:n sekä julkisen rahoituksen rahoitusteoreettista kytkentää. Teoreettisen tarkastelun pohjalta on haastateltu kahdentoista yrityksen edustajaa. Tavoitteena on ollut selvittää rahoituksen ajoituksen, ehtojen ja rahoitusmuodon vaikutusmekanismeja yrityksen toimintaan. Tutkimuksen on tehnyt LTT-tutkimus Oy. Tekes esittää parhaimmat kiitoksensa teknologiakatsauksen laatijoille Mika Vaihekoskelle, Seppo Lemiselle, Joonas Pekkaselle ja Jussi Tiilikalle. Tulokset ovat erittäin mielenkiintoisia ja relevantteja innovaatioiden ja niihin liittyvän päätöksenteon kannalta. Tutkimusta jatketaan kyselytutkimuksena, jonka tulokset raportoidaan II osassa. Heinäkuussa 2003 Eija Ahola ja Pekka Pesonen

5 Tiivistelmä Tässä tutkimusraportissa tarkastellaan Tekesin yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan myöntämän rahoituksen ja rahoituksen ehtojen vaikutusta yritysten toimintaan. Raportin tavoitteena on toisaalta tuoda lisävalaistusta yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnasta, rahoituksesta sekä erityisesti näiden kahden suhteesta toisiinsa. Näkökulma on rajattu lähinnä Tekesin käyttämiin rahoitusmuotoihin, mutta tarkastelu toimii myös laajempana viitekehyksenä rahoituksen vaikutuksia tarkasteltaessa. Tutkimusraportin voidaan sanoa koostuvan kolmesta keskeisestä osasta. Ensimmäinen osa on teoria- ja kirjallisuustarkastelu (luvut 2 4). Osan alussa tarkastellaan yritysten rahoitusta ja investointiprojektien arviointia rahoitusteorian näkökulmasta. Tämän jälkeen esitellään yritysten tuotekehitystoiminnan viitekehys asiayhteyteen sopivassa laajuudessa ja muodossa. Viimeiseksi esitellään Tekesin rahoitusmuodot sekä niihin liittyvät ehdot. Ensimmäisen osan perusteella esitetään tutkimusraportin toisessa osassa (luvut 5 6) mahdollisia rahoituksen sekä sen muotojen vaikuttavuusmekanismeja yrityksiin sekä niiden tutkimus- ja kehitystoimintaan (luku 5). Näitä mahdollisia vaikutusmekanismeja tarkastellaan yrityshaastattelujen avulla, joita tehtiin kaksitoista Tekesin rahoitusta ainakin yhtenä viimeisten neljän vuotena aikana saaneessa yrityksessä (luku 6). Valitut yritykset vaihtelevat pienistä yrityksistä aina suuriin, kansainvälisiin pörssiyrityksiin. Yritykset edustivat mm. tieto- ja viestintäteknologian-, hyvinvointiteknologian- sekä perusteollisuudenalaa. Viimeisen kolmannen osion muodostavat haastattelujen ja analyysin pohjalta saatavat tutkimuksen tulokset ja niistä tehtävät johtopäätökset. Haastattelujen pohjalta voidaan todeta, että yritykset ovat itse pääsääntöisesti tyytyväisiä Tekesin rahoitukseen, vaikka pieniä parantamisehdotuksia nousikin esille. Tulokseen vaikutti varmasti haastattelujen keskittyminen rahoitusta saaneisiin yrityksiin. Ulkopuolisina tutkijoina voidaan kuitenkin tuoda esille joitain kehittämiskohteita, joista ehkä merkittävimpänä voidaan pitää ehdotusta lisätä yritysten liiketoimintakonseptien (-osaamisen) kehittämiseen varoja. Kansainvälisessä kilpailussa yhä useammin kilpailuetu syntyy hyvin mietitystä ja ainutlaatuisesta liiketoimintakonseptista ja yhä vähemmän teknologisesta tuotteesta.

6 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Rahoitusteoria ja t&k-projektit Pääoman kustannukset Rahan aika-arvo Vieraan pääoman tuottovaatimus Oman pääoman tuottovaatimus Koko pääoman tuottovaatimus Tutkimus- ja kehityshankkeiden arviointi Takaisinmaksuaika Kassavirtojen nettonykyarvo Sisäinen korkokanta Reaalioptiot Arviointi käytännössä Rahoituksen valinnan teorioita Pääomarakenteeseen liittyviä teorioita Rahoituksen nokkimisjärjestysteoria Adverse selection ja moral hazard -tilanteet sekä agenttiteoria Signalointiteoria T&k-toiminnan rahoittaminen Tulorahoitus Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Oman pääoman ehtoinen rahoitus Listautuminen Yhteisrahoitus Julkinen rahoitus Tutkimus- ja kehitystoiminnan julkinen rahoitus Julkiset rahoitusohjelmat Julkisen rahoituksen muodot Julkisen rahoituksen vaikutus yksityisten investointien tasoon Vaikutusten mikroteoreettinen tarkastelu Ulkoisvaikutukset Sertifikaatiovaikutus Tuotekehitys Tutkimus- ja kehityshankkeet yrityksen näkökulmasta Tuotekehitys osana yrityksen toimintaa Innovaatiojärjestelmän rooli tuotekehityksen tukena Tuotteen ja yrityksen elinkaarimallit T&k-toiminnan haasteet

7 4 Tekes t&k-toiminnan rahoittajana Tekesin toiminnan periaatteet Tekesin toiminnan tavoitteet ja tehtävät Tekesin rahoituksen kohteet Tekesin rahoitus Rahoituksen muodot Hanketyypit Tekesin rahoituksen myöntämisen kriteerit Tavoiteltava liiketoiminta Kehitettävä teknologia, innovaatio tai osaaminen Käytettävät resurssit Kehitettävä ja hyödynnettävä yhteistyö Edistettävät yhteiskunnan ja ympäristön hyvinvointitekijät Tekesin rahoituksen ja asiantuntijatyön vaikutus Lisäedellytykset suuryritysten rahoitukselle Hankerahoitusprosessi Rahoitushakemuksen laatiminen Rahoituspäätöksen saaminen Rahoituksen maksatus Perimättä jättäminen Hyväksyttävät kustannukset Tekesin rahoituksen ja ehtojen vaikutusmekanismeja Rahoituksen ja ehtojen taloudelliset vaikutukset Yrityksen ja hankkeiden kannattavuus Yrityksen vakavaraisuus Yrityksen maksuvalmius Rahoituksen ja ehtojen vaikutukset yrityksen käyttäytymiseen Vaikutus tutkimus- ja kehitystoiminnan luonteeseen Rahoitushakemuksen käsittelyajan vaikutukset hankkeiden aloittamiseen Raportoinnin hyödyt ja haitat yrityksen näkökulmasta Kannustimet hankkeiden läpiviemiseksi Rahoituksen ulkoiset vaikutukset Tekesin rahoitus voi parantaa yritysten kuvaa Tekesin rahoituksen ehdot edistävät teknologian leviämistä yhteiskunnassa Yritysten t&k-toiminta ja sen rahoitus: yrityshaastattelut Yritysvalinta ja haastattelujen toteuttaminen Tekesrahoitusta vuosina saaneet yritykset Yrityshaastattelujen toteuttaminen Haastattelutulosten havaintojen yleistettävyys Haastateltujen yritysten kuvaus Yritysten toimiala ja liikevaihto Viennin osuus liikevaihdosta Yrityksen kokoluokka ja asema markkinoilla Yritysten omistuspohja ja toiminnan rahoitus Yritysten kehittämien tuotteiden ja palveluiden asiakkaat Haastateltujen yritysten t&k-toiminnan luonne Käytössä olevat t&k-resurssit T&k-toiminnan laajuus suhteessa koko yrityksen toimintaan T&k-hankkeiden ryhmittely....47

8 6.4 Yritysten verkostostrategiat t&k-toiminnassa Yritysten t&k-yhteistyön muodot Toimialan muutosnopeus ja kilpailun keskittyneisyys Teknologian elinkaaren ja markkinaetäisyyden merkitys Kansainvälinen yhteistyö T&k-hankkeiden rahoitus Tulorahoitus ja muut omarahoitusosuuden rahoituskeinot Tekesiltä haettavan ja saatavan t&k-rahoituksen muoto ja määrä Millaisiin hankkeisiin yritykset hakevat rahoitusta Tekesiltä Hankkeiden arviointi ja priorisointi T&k-hankkeiden kesto ja toteutuksen viivästyminen Hankerahoitusprosessi Hakemuksen valmistelu Käsittelyajan pituus Päätöksen ennakoitavuus Hankkeen kohtalo käsittelyn aikana Tekesrahoituksen maksatusaikataulu ja hyväksytyt kustannukset Hankkeiden keskeytys, Tekesin rahan loppuunkäyttäminen Tekesin rahoituksen laatuleimavaikutus Tekesin rahoitus ohjaa yritysten toimintaa Tekesin rahoituksen vaikutus yritysten toimintaan Yritysten kokemat edellytykset rahoituksen myöntämiselle Yritykset muokkaavat hankkeita ja tekevät kompromisseja Tekesin kriteerien vaikutukset jälkikäteen tarkastellen Mitä jos Tekes-rahoitus loppuisi? Yrityksen toimintaedellytykset heikkenisivät olennaisesti Yrityksen tuotekehitysprojektit nykymuodossaan vaarantuisivat Yritys toteuttaisi hankkeitaan nykyistä pienemmillä resursseilla Yrityksen t&k-toiminta jatkuisi ennallaan Yhteenveto ja loppupäätelmät Yhteenveto Tekesin rahoituksen vaikutusmekanismeista Yhteenveto haastatelluista yrityksistä ja havainnoista Yritykset ja niiden t&k-toiminta T&k-hankkeiden rahoitus Hankerahoitusprosessi Tekesin rahoitus ohjaa yritysten toimintaa Kehitysehdotuksia Jatkotutkimuksen aiheita Lähdeluettelo Liitteet Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Johdanto Tekes on keskeisin tuotekehitystoimintaa rahoittava yksittäinen organisaatio Suomessa. Tämän takia Tekesin rahoituksella ja sen ehdoilla on keskeinen merkitys yritysten tuotekehitystoiminnan suuntautumiseen, ajoitukseen ja tehokkuuteen. Vaikka Tekesin rahoituksen vaikuttavuutta on tutkittu laajalti, on rahoitusalan ja -teorian näkökulmasta tehty analyysi ollut toistaiseksi vähäistä. Rahoitusteorian näkökulmasta on rahoituksen myöntämisen kriteereillä, muodoilla ja ehdoilla suuri merkitys yrityksen toimintaan. Pelkkä rahoituksen muoto vaikuttaa paitsi rahoituksen haluttavuuteen, mutta myös yrityksen tuottotavoitteeseen, taseen pääomarakenteeseen, vakuuskysymykseen, yrityksen yleiseen riskitasoon ja kasvumahdollisuuksiin. Rahoituksen ehdot voivat mitätöidä niitä hyötyjä mitä rahoittaja rahoituksellaan haki. Esimerkiksi kassavirtojen ajoitusta tarkasteltaessa voidaan sanoa, että myöhemmin tapahtuva rahoitus on aina vastaavaa aikaisemmin tapahtuvaa rahoitusta huonompi vaihtoehto, vaikka rahamääräisesti kyse olisi samoista summista, koska jälkimmäisen nykyarvo on huomattavastikin alempi. Näin ollen yritykselle on toisaalta tärkeää myös tietää tarkalleen rahoituksen ajoittuminen, jotta se ei joudu ryhtymään kalliisiin tilapäisratkaisuihin kassatilanteen tasapainottamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella yritysten tuotekehitystoimintojen rahoitusta Tekesin tarjoamien rahoituspalveluiden kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan mm. seuraavia kysymyksiä. Mikä merkitystä on rahoituksen ajoituksella? Miten tuen muoto vaikuttaa yritykseen? Miten tutkimus- ja tuotekehitysinvestointeja voidaan arvioida rahoitusteorian näkökulmasta? Tutkimuksessa haastatellaan myös rajattua joukkoa Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten edustajia. Haastattelujen pohjalta tarkastellaan sitä, miten yritykset suhtautuvat Tekesin rahoituksen ehtoihin. Teorian ja tulosten pohjalta pyritään löytämään aihealueeseen liittyviä kysymyksiä, joita voitaisiin selvittää laajemman otoksen pohjalta. Vaikka haastattelujen määrä oli tässä vaiheessa voimakkaan rajattu ja siten laajoihin yleistyksiin on suhtauduttava varauksella, pyrkii tutkimus kuitenkin tarjoamaan kehittämisehdotuksia tehtyjen haastattelujen ja rahoitusteorian pohjalta. Tämän tutkimusraportin luvussa kaksi tarkastellaan yrityksen tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa (t&k-investointeja) sekä niiden rahoitusta rahoitusteorian pohjalta. Luvun tarkoituksena on tarjota yleinen viitekehys investointien rahoitustarkasteluun yrityksen näkökulmasta. Luvussa kolme tarkastellaan t&k-toimintaa yrityksen näkökulmasta. Luku neljä esittelee lyhyesti Tekesin rahoitustuen yritysten t&k-investointiprojekteille. Luvussa viisi esitetään rahoituksen mahdollisia vaikutusmekanismeja yritysten toimintaan. Tutkimuksen empiirisen osan, haastatteluiden, tulokset esitetään luvussa kuusi. Raportti päättyy luvun seitsemän yhteenvetoon, kehittämisideoihin ja jatkotutkimusehdotuksiin. 1

10 2 Rahoitusteoria ja t&k-projektit Klassinen 60-luvulla kehittynyt näkemys oli, että tutkimus- ja kehityshankkeen ensisijainen tuotos on tietotaito uuden tuotteen tai palvelun tuottamiseksi, ja että lopputulos tulee muidenkin tietoon. Mikäli innovaatiota ei pystytä pitämään salassa, voivat kilpailijat vapaasti hyödyntää sitä, mikä johtaa yritysten haluttomuuteen tehdä t&k-sijoituksia (Hall, 2002). Sittemmin on kuitenkin arvioitu, että keksintöjen kopiointi ei suinkaan ilmaista vaan jopa prosenttia alkuperäisistä tutkimus- ja kehityskustannuksista. Yritysten kannattaa investoida tutkimukseen ja kehitykseen pysyäkseen kilpailukykyisinä pitkällä aikavälillä. Toisaalta yhteiskunnan kannalta teknologinen kehitys ja innovaatiot ovat tärkeitä tuottavuuden parantamiseksi. Nimenomaan pieniä ja keskisuuria yrityksiä pidetään tärkeänä kehityksen ja innovaatioiden lähteenä. Näille yrityksille rahoituksen järjestäminen ja sen kova hinta on kuitenkin usein suurimpia haasteita. Tässä luvussa keskitytään yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseen liittyviin kysymyksiin yritysrahoituksen näkökulmasta: rahoituksen teorioiden ja työkalujen avulla. Aluksi alaluvussa 2.1 kerrataan peruskäsitteet, kuten rahan aika-arvo sekä oman ja vieraan pääoman tuottovaatimukset. Alaluku 2.2 esittelee erilaisia investointien arviointitapoja, joilla tutkimus- ja kehityshankkeita voidaan valita ja priorisoida. Alaluvussa 2.3 kuvataan yrityksen pääomarakenteeseen ja sen valintaan liittyviä teorioita. Tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan rahoittaa monella tavalla, joita kuvataan alaluvussa 2.4. Alaluvussa 2.5 puolestaan pureudutaan tarkemmin julkisen rahoituksen vaihtoehtoon. 2.1 Pääoman kustannukset Rahan aika-arvo Rahalla, kuten kaikilla hyödykkeillä, on hinta. Tai itse asiassa rahalla sinänsä ei ole hintaa, vaan rahan sitomisella tiettyyn kohteeseen on tietty hinta. Rahan hintaa mitataan korolla. Korko on juuri se korvaus, jonka rahan haltija vaatii rahan käyttäjältä (tiettyyn kohteeseen, esim. investointi) korvauksena rahan luovuttamisesta toisen käyttöön. Kunhan rahoitusteorian ajatus korosta rahan hintana on ymmärretty, voidaan sen avulla kuten aina kun hyödykkeille on pystytty antamaan hinta suorittaa helposti erilaisten rahoitusehtojen ja pääomamuotojen vertailua. Tarkastelu on kuitenkin syytä aloittaa rahan aika-arvon tarkastelulla. Tällä tarkoitetaan yksinkertaisimmillaan kahden eriaikaisen rahamäärän vertailua. Molemmat summat ovat vastaavia, mutta niiden ajankohta on eri. Tyypillinen kysymys on, minkä arvoinen on miljoona euroa vuoden kuluttua verrattuna miljoonaan euroon tänään (vrt. esimerkiksi rahoitus etukäteen vs. jälkikäteen). Nämä summat on saatettava vertailukelpoiseksi ja se tapahtuu vertaamalla niitä samalla hetkellä. Korko on se mitta, jolla tämä vertaus on mahdollista. Rahoitusteorian ja käytännön mukaan kaikki edellä mainitussa valintatilanteessa preferoivat miljoonaa heti. Rahoitusteorian mukaan he voivat sijoittaa sen vallitsevalla korkotasolla ja vuoden kuluttua heillä olisi käytössään korkojen verran enemmän. Tällöin on luonnollista, että miljoona vuoden kuluttua ei ole yhtä hyvä vaihtoehto. Itse asiassa päätöksentekijä pitäisi yhtä hyvänä vaihtoehtoja miljoona nyt tai miljoona koroilla (eli rahan aika-arvolla) lisättynä vuoden kuluttua. Vastaavasti voidaan laskea tilanne käänteisesti. Jos tarjolla olisi miljoona euroa vuoden kuluttua ja yritykseltä kysyttäisiin, mihin summaan k 0 hän tyytyisi heti saatuna, jotta hän voisi valita aivan kumman tahansa vaihtoehdoista eli pitäisi niitä omasta mielestään yhtä hyvinä. Tulos saadaan jälleen yksinkertaisen korkolaskun avulla. Summa k 0 lisättynä tälle k 0 :lle lasketulla korolla täytyisi vuoden kuluttua olla tuo miljoona. Kaavana tämä voidaan ilmaista seuraavasti: k + k r = K 0 0 T k = 1 + r K 0 1 ( ) T Kaavasta on helppo ratkaista k 0. Rahoitusteoriassa puhutaan tällöin loppusumman K T diskonttaamisesta nykyhetkeen rahan aika-arvolla eli korolla. Jos korko olisi esimerkiksi 10 prosenttia, olisi summa k 0 noin euroa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos esimerkiksi Tekesin yritykselle myöntämä miljoonan euron rahoitus siirtyy vuodella syystä tai toisesta eteenpäin, on sen hyöty yritykselle enää hieman yli 900 tuhatta euroa verrattuna sen saamiseen alkuperäisessä aikataulussa. Jos kyseessä on pieni yritys, voi diskonttokorko olla suurempikin, jolloin summan nykyarvo on mainittua summaa pienempi. Jos suoritus ajoittuu yli vuoden päähän (kuten investoinneissa usein käy), muuttuu nykyarvojen laskemisen kaava hieman mutkikkaammaksi, koska on otettava huomioon korkoa korolle -ilmiö. Vastaavasti, jos suorituksia on usei- 2

11 ta (esim. investointi tuottaa vuosittaisia tuloja), jokainen suoritus on diskontattava erikseen ellei suorituksissa ole säännönmukaisuuksia (esim. vakiosuoritus tai -kasvu). Rahan aika-arvo on siis se työväline, millä me voimme vertailla kahta saman ehtoista eri aikaista rahasummaa toisiinsa. Rahasummat eivät kuitenkaan useinkaan ole ehdoiltaan vastaavia. Yrityksistä puhuttaessa suurin ero rahasummien eli pääomien ehtojen välillä on niiden etuoikeudessa takaisinmaksuun yrityksen konkurssitilanteessa eli käytännössä suorituksiin liittyvä riski. Riski vaikuttaa erityisesti niille asetettuun tuottovaatimukseen eli siihen mitä korkoa diskonttauksessa käytetään. Mitä epävarmempaa takaisinmaksu on, sitä korkeampi on riski. Yleisellä tasolla pääomat jaetaan vieraaseen ja omaan pääomaan. Vieraan pääoman ehtoisella rahoituksella on aina etuoikeus oman pääoman rahoitukseen nähden. Näin ollen vieraalla pääomalla on oman pääoman rahoitusta matalampi tuottovaatimus. Se miten vieraan ja oman pääoman riski ja tuottovaatimus liittyvät toisiinsa on rahoitusteorian keskeisintä antia Vieraan pääoman tuottovaatimus Molemmissa tapauksissa, lainataan rahaa sitten rahoituslaitoksilta tai sijoittajilta, lainan kustannus yritykselle on ns. riskitön tuottovaade lisättynä riskipreemiolla. Käytännössä riskitöntä tuottovaadetta approksimoidaan esimerkiksi vähäriskisen valtion obligaation tuotolla tai pankkilainojen tapauksessa Euribor-korolla. Jokainen lainanantaja määrittää itse riskipreemionsa yrityksen riskitason perusteella. Pankkilainojen tapauksessa marginaali riippuu yrityksen riskitasosta. Apuna riskitason määrittelyssä lainanantaja voi käyttää mm. reittaustoimistojen luokituksia. Pieniä yrityksiä ei kuitenkaan ole kustannussyistä reitattu, joten lainanantajan on löydettävä muita arvioimiskeinoja. Yleisin käytetty tapa on yrityksen historiallisten tilinpäätösten analysointi. Luonnollisesti yrityksen mahdollisuus antaa turvaavia takauksia tai vakuuksia vaikuttaa lainan riskitasoon ja siten hintaan (tuottovaateeseen) Oman pääoman tuottovaatimus CAPM-malli (Capital Asset Pricing Model) on modernin rahoitusteorian keskeisimpiä ja käytetyimpiä malleja. CAPM kuvaa, kuinka oman pääoman eli osakepääoman tuottovaatimus kasvaa riskin lisääntyessä. CAPM-malli kertoo sijoittajan riskin jakautuvan kahteen osaan, systemaattiseen ja epäsystemaattiseen riskiin. Empiirinen havainto on, että jo viiden osakkeen hajautettu sijoitussalkku poistaa suurimman osan epäsystemaattisesta riskistä. Koska epäsystemaattinen riski voidaan poistaa hajauttamalla sijoitukset useisiin kohteisiin, sen kantamisesta ei sijoittajaa hyvitetä. Systemaattista riskiä ei kuitenkaan voida poistaa, koska se koskee kaikkia osakkeita. Yleisesti puhutaan ns. markkinariskistä. Tätä osakepääoman markkinariskiä varten on kehitetty oma riskimittari. Sitä mitataan CAPM-mallin beeta-kertoimella. Beeta on siis osakkeen (yhtiön) riskisyyden mittari. Beeta kuvaa yrityksen osakkeen hinnan vaihtelun herkkyyttä suhteessa markkinoiden yleiseen vaihteluun. Yleinen markkinahintojen vaihtelu johtuu mm. kansantaloudellisista tekijöistä, erityisesti korkotasosta. Jos beetakerroin on yksi, sijoituskohteen tuotot vaihtelevat kuten markkinat keskimääräisesti (ts. läheisesti markkinaindeksiä seuraten). Beetan ollessa suurempi kuin yksi osake, on aggressiivinen eli sen kurssi nousee ja laskee voimakkaammin kuin markkinat keskimäärin. Beetan ollessa pienempi kuin yksi, kohde on defensiivinen eli puolustautuva, ja osake käyttäytyy päinvastoin kuin aggressiivinen osake. 1 CAPM-malli kertoo paitsi oikean riskimittarin omalle pääomalle, mutta myös kertoo miten tuottovaatimuksen saa laskettua funktiona riskistä. Käytännössä CAPM jakaa omalle pääomalle asetetun tuottovaatimuksen loogisesti kahteen osaan: kaikille yhteiseen riskittömään tuottoon ja osakkeen riskistä johtuvaan riskilisään. Ohessa kaava auki kirjoitetussa muodossa: Osakepääoman tuottovaatimus = riskitön tuotto + osakkeen beeta (markkinaportfolion tuotto riskitön tuotto) Markkinaportfolion tuoton ja riskittömän tuoton erotus on markkinoiden keskimääräinen riskilisä eli niin sanottu markkinariskipreemio. Käytännössä riskittömänä tuottona voidaan pitää tuottoa sijoituksista riskittömiin arvopapereihin kuten valtion joukkolainoihin tai esim. Euribor 12 kuukauden korkoa. Yksittäisen osakkeen riskilisä määräytyy sijoituskohteen systemaattisen riskin (beetan) mukaan. Tällöin tuottovaatimus on riskitön tuottovaatimus (esimerkiksi 3 prosenttia) lisättynä kaikkien osakkeiden (ns. markkinaportfolio) keskimääräisellä riskilisällä (usein käytetty oletus on 5 prosenttia) kerrottuna kyseisen yrityksen riskitasolla (beetalla). Koska kaikkien osakkeiden keskimääräinen beeta on yksi, saadaan yritysten keskimääräiseksi tuottovaatimukseksi kahdeksan prosenttia, mutta se voi beetan kasvaessa nousta voimakkaasti. Esimerkiksi sijoittajien tuottovaatimus yritykselle, jonka beeta on kaksi, nousee jo 13 prosenttiin (3 % % = 13 %). Täytyy kuitenkin muistaa, että CAPM-malli perustuu ajatukseen sijoitusten hajauttamisesta. Lisäksi mallissa on implisiittisenä oletus osakepääoman likvidiydestä. Näin ei kuitenkaan käytännössä ole pienten ja keskisuurten yritysten osalta, ellei yritys ole listattuna pörssissä. Pieni yritys edustaa usein omistajalleen ainutlaatuista ja jopa koko va- 1 Esimerkkinä mainittakoon, että Taloussanomien (29.5.) mukaan Spondan beeta oli 0,22, Nokian beeta 1,76 ja Comptelin 2,37. 3

12 rallisuuden suuruista sijoitusta, jolloin tuottovaatimus voi olla huomattavasti CAPM-mallin antamaa korkeampi. Pk-yritykset ovat myös harvoin hyvin likvidisti myytävissä, joten omistajan/sijoittajan tuottovaatimus on tästäkin syystä korkeampi kuin CAPM-mallin perusteella saatu tulos. Tietyn ajatus- ja referenssipohjan CAPM-malli kuitenkin antaa Koko pääoman tuottovaatimus Yrityksen arvioidessa investointiensa tuottoa tai vastaavasti vertailtaessa Tekesin rahoitusmuotojen vaikutusta, päähuomio kiinnittyy yrityksen riskitasoon ja tuottovaatimukseen siihen sijoitetulle pääomalle. Ehdot vaikuttavat rahavirtojen ajoitukseen ja siten rahan aika-arvo vaikuttaa summien hyödyllisyyteen (nykyarvoon). Tuen muoto puolestaan vaikuttaa tuottovaatimukseen. Yrityksen näkökulmasta ei voida sanoa, että jotkut projektit on rahoitettu omalla pääomalla ja jotkut vieraalla, vaan kaikki raha on yhteistä. Tällöin yrityksen diskonttokoroksi (tuottovaatimukseksi) muodostuu koko pääoman tuottovaatimus WACC (weighted average cost of capital), joka kuvaa yrityksen keskimääräistä pääoman kustannusta. Koko pääoman kustannus on se korko, jota yrityksen tulee käyttää arvioidessaan investointien kannattavuutta. Vaikka yritys rahoittaisi tietyn investoinnin vieraalla pääomalla, tulee investoinnin kannattavuus silti arvioida koko pääoman kustannuksen perusteella, koska yrityksen rahoja ei voida korvamerkitä tietyille projekteille. WACC:tä laskettaessa tulee huomioida se, että vieraan pääoman kustannukset voidaan vähentää verotuksessa. Näin velkarahoitus on tietyssä mielessä preferoitavaa, mutta todellisuudessa pelkkä vieraan pääoman käyttö ei ole mahdollista. Pääomarakenteen optimointiin palataan myöhemmin. WACC saadaan laskettua seuraavalla kaavalla: WACC = (E/V) r e + (D/V) r d (1-T c ) missä E on oman pääoman markkina-arvo, V on vieraan pääoman markkina-arvo, V=E+D,r e ja r d ovat oman ja vieraan pääoman tuottovaatimukset ja T c on yhtiöverokanta. Esimerkki: Yrityksen oman pääoman markkina-arvo on 100 miljoonaa euroa ja yrityksellä on vierasta pääomaa jäljellä 50 miljoonaa euroa (arvio nykyarvosta, ei julkisesti noteerattu). Oman pääoman tuottovaatimus on kymmenen prosenttia ja vieraan pääoman kuusi prosenttia. Yhtiöverokanta on 29 %. WACC = (100/150) 10 % + (50/150) 6 % (1-29 %) = 8,09 % Eli yrityksen koko pääoman tuottovaatimus on 8,09 %, jota yrityksen tulee käyttää diskonttokorkona laskiessaan investointien nykyarvoa. Koko pääoman tuottovaatimus, WACC, on keskeinen tekijä yritykselle, koska se antaa yrityksen rahavirroille aika-arvon laskentaa tarvittavan tuottovaateen, diskonttokoron. Tämä diskonttokorko on keskeinen tekijä investointeja (myös t&k) arvioitaessa, kuten seuraavassa alaluvussa tulemme näkemään. Kassavirtoja ja WACC:tä arvioitaessa voimme myös nähdä mitkä tekijät toimivat investointeja lisäävinä ja toisaalta vähentävinä tekijöinä. Yleisesti ottaen kassavirtojen siirtyminen myöhäisemmäksi alentaa kuten aiemmin olemme todenneet niiden hyötyä yritykselle. Sama lopputulos tulee WACC:n nousun kautta. WACC:tä puolestaan nostaa oman pääoman korkea määrä. 2.2 Tutkimus- ja kehityshankkeiden arviointi Valitessaan mihin t&k-hankkeisiin ryhtyä, yritys asettaa kaikki mahdolliset hankkeet paremmuusjärjestykseen sen mukaan mistä on yritykselle eniten hyötyä. Kriteerit ovat yrityskohtaisia, mutta strategisten tekijöiden lisäksi voidaan hankkeiden kannattavuutta verrata taloudellisilla mittareilla. Tutkimus- ja kehityshankkeet ovat kuitenkin investointeja siinä missä muutkin yrityksen tekemät investoinnit, vaikka yritysten kirjanpidossa ja yleensä verotuksessa t&k-menoja kohdellaan kuluina. Seuraavassa kuvaillaan rahoituksen työkaluja investointien priorisointiin kvantitatiivisin menetelmin Takaisinmaksuaika Takaisinmaksuaika on yhä yksi suosituimmista mittareista hankkeiden arvioinnissa, mutta sen rinnalla on onneksi otettu käyttöön kehittyneempiä laskentatapoja. Takaisin maksuaika kertoo kuinka kauan kestää, jotta investoinnin kumulatiivinen kassavirta ylittää investointimenon. Esimerkiksi, jos alkuinvestointi on euroa ja investointi tuottaa nettokassavirtaa tasaisesti euroa vuodessa, maksaa investointi itsensä takaisin kuudessa vuodessa. Korottoman takaisinmaksuajan heikkous on, että se ei huomioi rahan aika-arvoa eikä takaisinmaksuajan jälkeisiä kassavirtoja. Ei ole myöskään mitään luonnollista raja-arvoa hyväksyttävälle takaisinmaksuajalle. Koska takaisinmaksuaika ei kerro mitään investoinnin kannattavuudesta (hanke voi maksaa itsensä takaisin nopeasti, mutta ei tuota lainkaan voittoa sen päälle), ei siihen kannata luottaa liikaa. Korollisen takaisinmaksuajan käyttö parantaa hieman tilannetta. Siinä kukin kassavirta diskontataan ensin nykyhetkeen (katso seuraava alakohta) ja takaisinmaksuaika lasketaan näistä nykyarvoisista kassavirroista. Korollinenkaan takaisinmaksuaika ei poista kaikkia takaisinmaksuaikojen käyttöön liittyviä ongelmia, joten takaisinmaksuai- 4

13 kaa ei pitäisi käyttää investointeja arvioitaessa. Sitä voidaan käyttää lähinnä keskusteltaessa investointien kannattavuudesta muiden kuin asiantuntijoiden kanssa Kassavirtojen nettonykyarvo Rahoitusteoria siis ei suosittele pääoman takaisinmaksumenetelmän käyttöä investointien arvioinnissa. Sen sijaa rahoitusteoria suosittelee niin sanottua nettonykyarvomenetelmää. Investointi aiheuttaa usein alussa suuren negatiivisen kassavirran, ja positiivisia kassavirtoja syntyy vasta tulevaisuudessa. Tällöin investoinnin kannattavuutta arvioitaessa tulee rahan aika-arvo ottaa huomioon eli kassavirtojen arvo tulee määrittää nykyhetken näkökulmasta, sillä mitä myöhemmin kassavirta tapahtuu, sitä pienempi nykyarvo sillä on ja sitä vähemmän se tuottaa lisäarvoa omistajilleen. Rahan aika-arvo otetaan investoinnin kannattavuutta arvioitaessa huomioon laskemalla tulevien kassavirtojen nykyarvo eli diskonttaamalla tulevaisuudessa tapahtuvat kassavirrat tuottovaatimuksella 2 (diskonttauskorolla) nykyhetkeen. Kaava nykyarvolle (Present Value, PV) on seuraava: S1 S S PV = ( + r) ( 1+ r) 1+ r S n n St = Σ n t = 1 t 1+ r 1+ r ( ) ( ) + ( ) +... missä S t on aina periodin t lopussa saatava nettokassavirta ja r on diskonttauskorko. Kaavasta huomaamme, että tulevien kassavirtojen nykyarvo on sitä pienempi, mitä suurempi on diskonttauskorko. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä suurempi riski (tuottovaatimus) kassavirtoihin liittyy, sitä aikaisemmin haluaisimme ne käyttöömme eli arvostamme enemmän aikaisia kassavirtoja. Huomaa myös, että nettokassavirta voi tiettyinä periodeina olla negatiivinenkin. Esimerkiksi lisäinvestointi laitteeseen voi tuoda mukanaan ko. vuodelle negatiivisen kassavirran. Myös laitteen ollessa kyseessä, viimeiselle vuodelle osuu usein negatiivinen kassavirta, jos laitteen romuttaminen maksaa enemmän kuin ko. vuonna laitteella tuotettujen tuotteiden nettotulo. 3 Esimerkki selventänee asiaa. Jos esimerkiksi oletetaan, että investoinnista odotetaan saatavan seuraavat kassavirrat: ensimmäisen vuoden lopussa 100, toisen vuoden lopussa 110 ja kolmannen vuoden lopussa 95 euroa. Investoinnin nykyarvoa laskettaessa käytetään 15 %:n vuosittaista korkoa. Kyseisen investoinnin nykyarvo muodostuu seuraavasti: 100 PV = ( + ) , ( , ) , ( ) Nykyarvo ei kuitenkaan kuvasta varsinaisen investoinnin kannattavuutta, sillä myös investointimeno tulee ottaa investointia analysoitaessa huomioon. Nettonykyarvomenetelmässä (Net Present Value, NPV) kassavirtojen nykyarvosta vähennetään investointimeno. Uponneita kustannuksia eli jo realisoituneita kustannuksia ei huomioida. Investoinnin nettonykyarvo voidaan kuvata seuraavasti: NPV = n St JAn Σ = I t t n 0 = 1 1+ r 1 r ( ) + ( + ) missä S t kuvaa investoinnin tuottamaa kassavirtaa vuonna t ja r on käytettävä diskonttauskorkokanta. JA on investoinnin jäännösarvo pitoajan n lopussa. Jäännösarvo on usein positiivinen, koska voimme esimerkiksi laiteinvestoinneissa myydä käytetyn laitteen eteenpäin. Mikään ei estä jäännösarvoa olemasta negatiivinenkin. Esimerkiksi laitteen hävittäminen ympäristösyistä voi maksaa. I 0 on investointimeno, joka realisoituu hetkellä nolla (eli arviointihetki). Jos investointimeno tapahtuu muulloin kuin alkuhetkellä ja/tai jakautuu usealle vuodelle, se on diskontattava nykyhetkeen nettouttamalla vuotuiset kassavirrat. NPV:n perusteella kannattaa hyväksyä kaikki projektit, joiden nettonykyarvo on positiivinen. Jos projektit ovat vaihtoehtoisia, on valittava se, jonka NPV on suurempi. Yleisesti ottaen nettonykyarvoa ja investoinnin kannattavuutta parantavat: vuotuisten kassatulojen kasvaminen kassatulojen realisoituminen aikaisemmin diskonttauskoron pieneneminen ja jäännösarvon suureneminen ja investointimenon pieneneminen. Nettonykyarvomenetelmän mukaan yrityksen tulisi toteuttaa kaikki projektit, joiden NPV on positiivinen. Näin ei kuitenkaan aina voida tehdä, koska käytettävissä oleva pääoma on rajattu. Tässä tilanteessa käytettävissä oleva pääoma on saatava tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa. Tällöin suhteellisen nykyarvon mittari antaa oikean tuloksen. = 232, 6 2 Yleisesti ottaen tuottovaatimus on siis WACC lisättynä mahdollisella johdon asettamalla (varmuus/motivoivuus) lisällä. Niille projekteille, joiden riskitaso poikkeaa merkittävästi yrityksen yleisestä riskitasosta, voi yritys asettaa vielä korkeamman tuottovaatimuksen. Tyypillisesti t&k-toiminta on tällaista. 5

14 Suhteellisella nykyarvolla, PI (Profitability Index) verrataan investoinnista saatavien kassavirtojen suhdetta investointimenoon. Suhteellinen nykyarvo lasketaan seuraavasti: PI = NPV / I Yrityksen tehtävänä on maksimoida PI:n arvo annetuilla investoinneilla ja käytettävissä olevilla investointivaroilla eli investointibudjetin jokainen euro käytetään hyväksi, jos NPV-positiivisia projekteja olemassa. Suhteellinen nykyarvo voi johtaa useita hankkeita vertailtaessa tilanteeseen, jossa kannattaa tehdä investointi myös projektiin, joka ei NPV:llä mitattuna ollut kannattavuusjärjestyksen kärjessä. Käytännössä NPV lasketaan usein taulukkolaskentaohjelmalla Sisäinen korkokanta Investoinnin sisäisellä korkokannalla (Internal Rate of Return, IRR) tarkoitetaan sitä korkokantaa, jolla diskontattuna investoinnin nettonykyarvo on nolla. Toisin sanoen, se kertoo investointiprojektin tuottotason pääomalla prosentteina niin, että projekti juuri ja juuri kannattaa toteuttaa. Investoinnin sisäinen korkokanta voidaan siten laskea seuraavasta kaavasta: S n t Σ t = t ( + IRR) JAn IRR ( ) IRR:n perusteella investoinnin hyväksymiskriteerit ovat seuraavat: Jos IRR > r, eli jos investoinnin sisäinen korkokanta on suurempi kuin investoinnin tuottovaatimus, investointi kannattaa toteuttaa. Jos IRR < r, eli jos investoinnin sisäinen korkokanta on pienempi kuin investoinnin tuottovaatimus, investointi kannattaa hylätä. Jos investointivaihtoehtoja on useita, valitaan niistä se, jolla on suurin IRR. Menetelmä ottaa siis NPV:n tavoin rahan aika-arvon huomioon ja sitoo lisäksi investointipäätöksen yrityksen pääoman tuottovaatimukseen. Menetelmänä IRR ja NPV ovat hyvin lähellä toisiaan. Sisäinen korkokanta on varsin helppo ymmärtää ja käyttää, mutta sen soveltamisessa on omat ongelmansa, sillä tietyissä tilanteissa NPV:n ja IRR:n antamat järjestykset hankkeille poikkeavat toisistaan. On otettava huomioon, että hankkeen IRR ei välttämättä kerro kannattaako sitä tehdä varsinkin, jos hankkeet ovat toisensa poissulkevia. Iso ja varma hanke, jolla on suhteellisen pieni IRR (esimerkiksi 8%) voi euromääräisesti tuoda suuren rahamäärän yritykseen (nettonykyarvoltaan esimerkiksi 10 meur). Toisaalta hanke, jolla on erittäin korkea IRR (vaikkapa 40%) mutta pieni tuotto (vaikkapa 2 n I = 0 0 meur) saattaa kannattaa jättää väliin, jos se estää yritystä tekemästä isompia hankkeita. Lisäksi sisäistä korkokantaa ei aina ole mahdollista ratkaista. Jos kassavirrat eivät ole muotoa -, +, +, +,... voi edellä esitetty toisen asteen yhtälö johtaa useampaan ratkaisuun sisäiseksi korkokannaksi tai rationaalista ratkaisua ei ole olemassa lainkaan. Vaikka molemmat menetelmät ottavat huomioon rahan aika-arvon on oletuksissa uudelleeninvestoinnin suhteen ero. IRR-menetelmä olettaa, että investoinnin tuottamat kassavirrat voidaan investoida uudelleen sisäisellä korkokannalla. NPV-menetelmä olettaa, että kassavirrat voidaan investoida diskonttokorolla tai pääoman vaihtoehtoiskustannuksella. Näistä NPV-menetelmän oletus on realistinen ja konservatiivisempi, sillä pääoman vaihtoehtoiskustannukset ovat määritelmältään vaihtoehtoisen rahan käyttökohteen tuotto, esimerkiksi kilpailevasta investoinnista saatava tuotto. Käytännössä IRR-menetelmä siis olettaa esim. korkean IRR:n tapauksessa, että vapautuville kassavirroille löytyisi jatkossakin yhtä tuottoisa investointikohde, mikä ei ole realistinen ja varovaisuuden mukainen oletus. NPV-menetelmällä on myös se etu, että se voidaan laskea silloinkin, kun diskonttokorko vaihtelee korkoperiodeittain (esim. korkeampi kaukana tulevaisuudessa oleville kassavirroille vrt. korkokäyrä). IRR-menetelmässä sisäinen korkokanta puolestaan on vakio koko periodin ajan. IRR on ongelmistaan huolimatta yleisesti käytössä ja sen käyttöä voikin suositella NPV:tä täydentävän informaation tuojana Reaalioptiot Rahoitusteorian suosimassa NPV-menetelmässä lähtökohtana tarkastelulle oli investointiin liittyvät kassavirrat. Mallissa näiden kassavirtojen oletettiin olevan annetut ja niihin ei voinut vaikuttaa laskelman jälkeen. Yrityksen johto kuitenkin mahdollisuus toimillaan vaikuttaa kassavirtoihin. Esimerkiksi tietyn hankkeen onnistuminen voi mahdollistaa hankkeen laajentamisen tai uusien hankkeiden tekemisen. Toisaalta hanke voidaan lopettaa kesken, jos huomataan ettei se kannata. Johdolla on siis valinnanvaraa optioita, joille pitäisi pystyä asettamaan arvo. Näistä optioista käytetään nimitystä reaalioptiot erotuksena perinteisistä optioista, koska reaalioptioiden kohde-etuudella ei käydä pörssissä kauppaa. Tässä viitekehyksessä reaalioptiot ovat siis yrityksen johdon toimia esiin tulevien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä uusien mahdollisuuksien luomiseksi. Ne ovat aktiivisen managementin tulosta. Brealy ja Myers (1996) mainitsevat neljä investointeihin liittyvää tyypillistä reaalioptiota: 1. Optio tehdä lisäinvestointeja, jos hanke onnistuu Yritykset usein perustelevat heikosti kannattavia hankkeita strategisilla syillä. Lähemmässä tarkastelussa 6

15 alkuperäinen investointi voi kuitenkin luoda varsinaisten hankkeen kassavirtojen lisäksi merkittäviä tulevaisuuden mahdollisuuksia. 2. Optio lopettaa hanke kesken Tämä on reaalioptio, joka antaa osittaisen suojan epäonnistumista vastaan. Kyseessä on myyntioptio, jonka lunastushinta on resurssien arvo jossain toisessa hankkeessa tai myytynä. 3. Optio odottaa (ja oppia lisää) ennen kuin hanke aloitetaan Tämä reaalioptio vastaa osto-optiota, joka antaa mahdollisuuden tehdä hanke. Kannattavankin hankkeen lykkääminen saattaa kuitenkin kannattaa, jos riskit ovat suuret ja lykkäämisessä menetettävät kassavirrat pieniä. 4. Optio muuttaa hanketta tai sen kokoa Yrityksen johdolla on vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa hanke (esimerkiksi missä tutkimusta tehdään) ja mahdollisuus laajentaa tai supistaa hanketta. Näitä reaalioptioita voidaan pitää analogisena rahoitusmarkkinoilta tuttuihin optioihin. Yrityksen reaalioptioiden hintaa on vaikeampi määrittää kuin perinteisten optioiden, koska kohde-etuudella ei siis käydä julkista kauppaa. Hinnoittelun vaikeudesta huolimatta reaalioptiomalli antaa loogisesti pitävän mallin myös t&k-hankkeiden arviointiin. Käytännössä reaalioptiot voidaan huomioida omana eränään NPV-laskelmassa. Kivilaakso (2002) käsittelee reaalioptioiden soveltumista nimenomaan t&k-hankkeiden valinnassa. Tähän mennessä reaalioptioita on hyödynnetty erityisesti lääke- ja bioteknologia yrityksissä sekä öljy- ja energiayhtiöissä (Boer, 2002), koska niiden liiketoiminnan luonteeseen kuuluu voimakas epävarmuus tulevaisuudesta ja investoinnit t&k-toimintaan toimivat lähinnä mahdollisuuksia uusiin toimintoihin osallistumiseen Arviointi käytännössä Vaikka NPV:n (ja IRR:n) käyttö yrityksissä on lisääntynyt Suomessa, on yrityksemme kuitenkin kansainvälisesti vertailtuna vielä huomattavan kaukana ulkomaisista kilpailijoistaan rahoituksen työkalujen käytössä. T&k-investointien osalta edellä kuvatun mukainen arviointi on toki erityisen haasteellista, koska investoinnin tuoton (ja sen tuomien kassavirtojen) arviointi on erittäin vaikeaa. Siksi yritysjohto käytännössä luottaa kvalitatiivisiin menetelmiin ja omaan harkintakykyynsä sekä kokemukseensa aikaisemmista projekteista. Joissain yrityksissä voi olla käytössä harkittavia tarkistuslistoja, joihin on kerätty ehdot, jotka projektien tulee täyttää. Hanketta ei aloiteta, mikäli yhteenkään kysymykseen on negatiivinen vastaus. Menetelmän avulla voidaan karsia huonot hankkeet joukosta, mutta jäljellejäävien hankkeiden paremmuusjärjestyksestä ei voida sanoa mitään. Toinen usein käytetty ja edellä olevia kvantitatiivisia menetelmiä täydentävä tapa tarkastella tutkimushankkeita on käyttää skenaarioanalyysia. Menetelmä on erityisen käyttökelpoinen, jos hankkeen menestyminen on herkkä ulkoisille tekijöille (esimerkiksi materiaalien hinnat, osaavien tutkijoiden saatavuus). Analyysin avulla voidaan tarkastella mahdollisia kannattavuuslukuja erilaisten olosuhteiden vallitessa (esimerkiksi worst case, probable case, best case -skenaariot). Menetelmä ei ota kantaa riskien todennäköisyyksiin, mutta yhdistettynä johdon näkemyksiin erilaisten vaihtoehtojen todennäköisyyksistä, sen avulla voidaan arvioida erittäin riskipitoisia hankkeita. 2.3 Rahoituksen valinnan teorioita Pääomarakenteeseen liittyviä teorioita Yrityksen näkökulmasta suurin valinta pääomarakenteen välillä tapahtuu valitsemalla sopiva velkaisuusaste. Vieraan pääoman määrää ja hyödyllisyyttä arvioitaessa on keskeinen merkitys ns. vipuvaikutuksella. Vipuvaikutuksella (financial leverage) tarkoitetaan pyrkimystä oman pääoman tuoton lisäämiseen kasvattamalla vieraan pääoman suhteellista osuutta yrityksen rahoitusrakenteessa. Vipuvaikutus tosin lisää yrityksen oman pääoman riskiä, joka toteutuu negatiivisena, jos koko pääoman tuotto alittaa vieraan pääoman koron. Modigliani ja Miller (1958) totesivat uraauurtavassa työssään, ettei yrityksen pääomarakenteella ole merkitystä yrityksen arvoon, koska on sama miten kassavirrat jakautuvat eri pääoman muodoille. Vaikka heidän yksinkertaistettu mallinsa toimii ns. täydellisillä markkinoilla eikä ota huomioon veroja tai ylivelkaantumisesta aiheutuvia ongelmia, tarjoaa se kuitenkin hyvän lähtökohdan jatkotarkastelulle. He myös totesivat, että oman pääoman tuottovaatimus kasvaa samassa suhteessa kuin vieraan pääoman suhde omaan pääomaan. Osakkeenomistajien korkeampaa tuottoa vastaa tosin velkaantuneisuuden myötä kasvava riski. Osakkeenomistajien kannalta velan määrällä ei ole merkitystä, koska he voivat luoda itse vastaavan tilanteen omistamalla velattoman yhtiön osakkeita ja ottamalla lainaa. Pääomarakenteen trade-off-teoria viittaa yrityksen valitsemaan tasapainoon velan hyödyn eli korkojen verovähennysoikeuden (interest tax shields) sekä velan haittojen eli konkurssin suorien ja epäsuorien (lainan hinnan nousu) kustannusten välillä. Teorian mukaan yritysten, joilla on paljon turvallista ja kiinteää omaisuutta sekä tekevät paljon voittoa, tulisi olla velkaantuneempia. Kannattamattomien yritysten, joilla ei ole juurikaan vakuudeksi kelpaavaa omaisuutta tulisi turvautua lähinnä oman pääomanehtoiseen rahoitukseen. Toisaalta teoria sanoo myös, että yrityksen, jolla on erittäin painava velkataakka, ei kannata ottaa lisää velkaa. (Brealy ja Myers, 1996). 7

16 2.3.2 Rahoituksen nokkimisjärjestysteoria Rahoituksen nokkimisjärjestysteorian (pecking order theory) mukaan, yritykset suosivat aina halvinta tarjolla olevaa rahoitusmuotoa eli ensisijaisesti omaa tulorahoitusta (Myers, 1984). Mikäli rahoitus ei riitä yritys ottaa velkaa ja vasta viimeisenä vaihtoehtona hakee rahoitusta ulkopuolisilta pääomasijoittajilta oman pääoman muodossa. Yritys suosii siis yleisesti ottaen kustannuksiltaan halvinta rahoitusta, mutta ei kuitenkaan aina noudata orjallisesti nokkimisjärjestystä halutessaan esimerkiksi säilyttää tietyn itsenäisyyden suhteessa pankkeihin tai muihin ulkopuolisiin rahoittajiin Adverse selection ja moral hazard -tilanteet sekä agenttiteoria Epäsymmetrinen informaatio johtaa ns. adverse selection -ongelmaan sijoittajien näkökulmasta. Yrityksen ulkopuolisten tahojen on erittäin hankala arvioida erityisesti pienen teknologiayrityksen arvoa johtuen epäsymmetrisestä informaatiosta. Yrityksen johto tietää paljon enemmän yrityksestä ja sen tutkimus- ja kehitystoiminnasta kuin ulkopuoliset, ja tietoa on hankala ja kallista jakaa. Lisäksi agenttiteorian mukaan (Jensen ja Meckling, 1976) johdolla ei välttämättä ole edes intressiä kertoa koko totuutta (ns. moral hazard -tilanne). Itse asiassa, vaikka yritykset voisivat vaivatta välittää oikeata informaatiota ulkopuolisille, ne saattaisivat strategisista syistä ylläpitää informaation asymmetriaa. Useimmilla toimialoilla patentteja pidetään tehottomina keinoina turvata tutkimus- ja kehitystoiminnan tuotot, ja löydökset pidetään salassa (Himmelberg ja Petersen, 1994, s. 39). Adverse selection -tilanne johtaa siihen, että rahoituksen hankkiminen on kallista. Sijoittajat eivät ole valmiita maksamaan täyttä hintaa osakkeista, joiden arvoa heidän on vaikea arvioida. Jos osa rahoitusta hankkivista yrityksistä käyttää hyväkseen yrityksen ja rahoittajan välillä vallitsevaa tiedon epätasapainoa, kaikki rahoitusta hakevat yritykset joutuvat epäiltyjen listalle ja maksavat sen korkeampina kustannuksina. Haitallista valintaa voi tapahtua myös velkamarkkinoilla, kun rahoittajat eivät pysty erottamaan matalariskistä asiakasta korkeariskisestä. Pankit saattavat mieluummin säännellä rahoituksen määrää kuin korkoa, koska korkea korko ajaa matalariskiset yritykset muille rahoituslähteille. Tilannetta pahentaa moral hazard -tilanne, joka syntyy yritysjohdon ajaessa omaa etuaan lainanantajien kustannuksella. Yritysjohto voi ryhtyä riskipitoisempiin hankkeisiin kuin sovittu. Lainanantajien tuotto pysyy vakiona yrityksen konkurssiriskin ja omanpääoman tuotto-odotusten kasvaessa. (Stiglitz ja Weiss, 1981) Signalointiteoria Myös signalointiteorian (Myers and Majluf, 1984) perusteella ulkopuolinen oma pääoma on yritykselle huono vaihtoehto. Tämän seurauksena yrittäjätiimin yritykseen laittamaa lisäpääomaa pidetään merkkinä siitä, että yrityksen innovatiivisuuteen luotetaan yrityksen sisällä. Vastaavasti ulkopuolisille sijoittajille suunnattua osakeantia pidetään negatiivisena merkkinä siitä, että yrityksen johto ei itse luota tarpeeksi tulevaisuuden näkymiin. Tällöin velkarahoitus antaa paremman viestin. Yrityksellä on luottamusta tulevaisuuteensa ja kykyynsä maksaa velat takaisin ja yrittäjätiimi haluaa itse päästä nauttimaan tulevasta menestyksestä. Pienten teknologiayritysten rahoituksessa on kuitenkin ongelmansa verrattuna perinteisen alan yrityksiin. Hankkeet ovat usein erittäin riskipitoisia ja usein pitkäkestoisia, jolloin oman pääomanehtoinen rahoitus on halvempi ja ainoa ulkopuolisen rahoituksen vaihtoehto. Pienen yrityksen, jolla ei ole merkittäviä vakuuksia tai olemassa olevat vakuudet ovat jo käytössä, on myös erittäin vaikea saada velkarahoitusta. Ongelma kärjistyy yrityksissä, joissa suhteellisen suuri osa pääomasta on henkistä pääomaa, aineettomia oikeuksia, osaavaa henkilöstöä ja innovatiivisuutta. 2.4 T&k-toiminnan rahoittaminen Tutkimus- ja kehitysinvestointien rahoittamisen ohella yrityksen johdon pitää varmistaa koko yritykselle riittävät resurssit sekä kasvun että perusliiketoiminnan rahoittamiseen ja selviydyttävä mm. seuraavista rahoitukseen liittyvistä tehtävistä: markkinoille tunkeutumisen vaatima rahoitus muiden käyttöomaisuusinvestointien rahoitus tulorahoituksen (käyttöpääoman) varmistaminen toiminnan jatkuvuuden ja kasvun turvaamiseksi maksuvalmiuden ylläpitäminen päivittäisten maksujen hoitamiseksi. Erityisesti yritystoimintaa käynnistettäessä yritykseen tuleva rahavirta, tulorahoitus, on aluksi hyvin pientä ellei olematonta. Menot realisoituvat usein ensin ja tulot seuraavat vasta pienellä viiveellä, joten yrityksen nettokassavirta on tällöin negatiivinen. Kestää usein pitkänkin ajan ennen kuin tulot ylittävät menot ja koko tämän ajan yritys joutuu rahoittamaan toimintaansa pääomalla. Rahoituksellisesti puhutaan yrityksen käyttöpääoman kasvusta. Rahoitustarve ei lopu edes siihen, kun yritys alkaa saada tuloja myynnistään, sillä vanha rahoitus ei ole silloin vielä maksettu pois. Vasta sitten kun kumulatiivinen nettokassavirta yltää positiiviseksi, on yritys suoriutunut pahimman yli. Tätä vaihetta kutsutaan yleisesti ns. kuolemanlaaksoksi (ks. seuraava kuva 2.1). 8

17 Tulot (myynti) Menot Kum. nettokassavirta Kassavirta Aika yrityksen perustamisesta Ideavaihe Kehittäminen, testaus Ensimmäiset asiakkaat /pilot-hanke Toiminta kasvaa Tuote vaatii uusia ideoita ja investointeja Kuolemanlaakso Kuva 2.1. Kuolemanlaakso (Vaihekoski, 2003). Aika, joka kuluu siihen, että yrityksen kumulatiivinen kassavirta muuttuu positiiviseksi, vaihtelee huomattavasti. Pitkä tuotekehitys- tai tuotantoaika ja hidas markkinoille pääsy kasvattavat kuolemanlaakson pituutta. Yrityksen kassavirta voi olla negatiivinen useita vuosia. Esimerkiksi teknologia- ja bioalat käyvät hyvin esimerkkeinä tästä. Yritysten tutkimus- ja kehityshankkeiden rahoitustapa riippuu yrityksen rahoitusasemasta, muun muassa yrityksen taseen vahvuudesta sekä liiketoiminnan kassavirrasta. Suurille yrityksille ongelma ei ole niinkään, se ettei rahaa ole saatavilla, vaan enemminkin se, miten kohdistaa tutkimus- ja kehityspanokset oikeisiin yksiköihin ja hankkeisiin (tuotekehitysportfolion optimointi). Pienillä ja keskisuurillakin yrityksillä ongelma taas usein on konkreettinen rahan puute, jolloin joudutaan turvautumaan ulkopuolisiin rahoittajiin. Yrityksen kasvu voi sitoa käyttöpääomaa niin paljon, ettei tulorahoituksella ole mahdollista rahoittaa tutkimusta ja kehitystä. Ääritapauksissa aloittelevalla yrityksillä ei vielä ole tuotteita laisinkaan eikä siten liikevaihtoakaan. Seuraavassa on kuvattu eri rahoitusvaihtoehtoja tarkemmin sekä pohdittu minkälaisissa tilanteissa kukin soveltuu tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseen Tulorahoitus Tulorahoitusta, eli sisäistä omaa pääomaa, pidetään kansantaloustieteilijöiden parissa yleisesti tärkeimpänä tutkimuksen- kehitystoiminnan rahoituslähteenä (Himmelberg ja Petersen, 1994). Tulorahoituksen tärkeyttä ja ulkoiseen rahoitukseen liittyviä ongelmia korostaa informaation epäsymmetrisyys (katso kappale 2.3.3). Ulkopuolisen rahoituksen, oli se missä muodossa tahansa, kustannuksia lisää aina se, ettei ulkopuolinen voi tietää yrityksen toiminnasta yhtä paljon kuin yrityksen johto. Tulorahoitus koostuu joko tilinpäätöksessä muodostuvista voitoista tai tuloksenjärjestelykeinoin yritykseen jätetyistä ja voitonjaon ulkopuolella pidetyistä rahavaroista. Tulorahoituksen määrä on riippuvainen yrityksen toiminnan kannattavuudesta. Kannattava yritys pystyy tuottamaan enemmän tulorahoitusta joko pienempien kustannusten tai suurempien tuottojen avulla. Toisaalta esim. luottotappiot saattavat vähentää hyvinkin kannattavan yrityksen tulorahoituksen kertymistä. Koska yritystoiminnan luonteesta johtuen kassastamaksut ajoittuvat miltei aina ennen kassaanmaksuja, on aloittavan yrityksen tulorahoitus aluksi hyvin pientä. Tällöin tarvitaan muunlaista rahoitusta käyttöpääoman vajeesta selviämiseksi. Vastaava ilmiö tapahtuu yrityksen pyrkiessä kasvuun. 9

18 Yritysjohdon kannalta tulorahoitukseen liittyy monia sellaisia piirteitä, joiden vuoksi se on yleensä suosituin tapa rahoittaa yrityksen toimintaa. Tulorahoituksen hankkimisesta ei aiheudu laisinkaan arvopapereiden liikkeellelaskukustannuksia, joten tästä näkökulmasta sitä voidaan pitää edullisena. Usein luullaan, ettei tulorahoituksella ole kustannuksia lainkaan, koska raha ei tule sijoittajilta. Tulorahoitus on kuitenkin omistajalle kuuluvaa rahaa, jolle omistaja vaatii vastaavaa tuottoa kuten jo sijoittamalleen pääomalle. Vapaa tulorahoitus, ts. tilikauden voitto kirjataan oman pääoman lisäyksenä taseeseen. Yritys voisi maksaa voiton osinkoina osakkeenomistajille, jotka edelleen voisivat sijoittaa rahat tuottavasti. Vaihtoehtoisesti yritys voi omistajien suostumuksella pitää varat käytössään. Lyhyellä tähtäimellä yritys voi vahvistaa tulorahoitustaan myös myymällä omaisuuttaan. Yrityksen toimintaan liittyvien pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden myymistä (ja tarvittaessa takaisinvuokrausta) kutsutaan divestoimiseksi. Divestointi on investoinnin vastakohta, jolla pyritään vapauttamaan ja uudelleen allokoimaan tuotannontekijöihin sitoutuneita pääomia. Vapauttamalla toimintaan sitoutuneita käyttöpääomia sekä lopettamalla vastaisten tappioiden kertyminen (divestointikohteen ollessa tappiollinen), parannetaan yrityksen rahoitustilannetta toimivan kokonaisuuden myyntituloilla tai käyttöomaisuuden realisointituloilla Vieraan pääoman ehtoinen rahoitus Kuten aiemmin todettiin yrityksen ollessa kykenemätön tulorahoituksella kattamaan tutkimus- ja kehitysinvestointejaan, se turvautuu seuraavaksi halvimpaan rahoitusmuotoon. Usein silloin tulee kyseeseen vieraan pääoman ehtoinen rahoitus. Yritys voi hakea lainaa pankeilta, arvopaperimarkkinoilta sekä julkisilta että yksityisiltä sijoittajilta. Tilimuotoista vierasta pääomaa on mahdollista saada rahoituslaitoksilta, esimerkiksi pankkilainan muodossa. Arvopaperimuotoista vierasta pääomaa voidaan kerätä sijoittajilta laskemalla liikkeelle jälkimarkkinakelpoisia velkakirjoja. Käytännössä vain suurilla, usein pörssinoteeratuilla, yrityksillä on mahdollisuus laskea liikkeelle arvopaperimuotoista lainaa. Laina-aika eli maturiteetti voi vaihdella samoin kuin lainan valuutta. Yrityksen liikkeelle laskemat ns. haltijavelkakirjalainat ovat jälkimarkkinakelpoisia. Tämä tarkoittaa sitä, että sijoittajat voivat liikkeellelaskun jälkeenkin käydä kauppaa keskenään velkakirjoilla. Sijoittajat voivat siten ostaa markkinoilta kahdenlaisia velkakirjoja: uusia merkinnässä olevia lainoja sekä vanhoja (ja pörssinoteerattuja) lainoja. Velkakirjojen hinta heijastelee monia seikkoja, mutta keskeinen tekijä on liikkeelle laskeneen (velallisen) yrityksen takaisinmaksukyky. Yritys voi laskea liikkeelle mm. 1. Joukkovelkakirjalainoja. Näillä tarkoitetaan yli vuoden mittaisia lainoja. Niitä tarjotaan tällä hetkellä usealla eri nimikkeellä. 2. Lyhyen ajan instrumentteja, esimerkiksi yritystodistukset. 3. Debentuureja eli joukkovelkakirjalainoja, joiden etuoikeus on liikkeellelaskijan muita sitoumuksia huonompi. Yli vuoden kestävien sitoumusten liikkeelle laskemiselle on säädetty tiettyjä ehtoja. Yrityksen tulee laatia arvopaperimarkkinalain mukainen tarjousesite. Luonnollisesti tämä lisää jonkin verran kyseisten rahoitusmuotojen kustannuksia. Alle vuodeksi yritys voi laskea liikkeelle papereita ilman, että joutuu laatimaan tarjousesitettä. Tällöin lainansaanti on helpompaa ja halvempaa. Pienille ja keskisuurille yrityksille pankit ovat edelleen kuitenkin ensisijainen vieraan pääoman lähde. Pankkilainankin saanti voi kuitenkin olla varsinkin pienille aloitteleville yrityksille hankalaa. Pankkirahoitusta onkin sitä laajemmin tarjolla, mitä pidempi suhde yrityksen ja pankin välillä on ja mitä parempi luottohistoria yrityksellä on (Cobham, 1999). Suomalaisyritysten lainanottoon on perinteisesti liittynyt rahoittajan vaatimus reaalivakuuksista. Rahoittaja perustaa lainapäätöksensä yrityksen tulevaan kassavirtaan ja periaatteessa tulevaisuuden odotusten voidaan ajatella riittävän lainojen vakuudeksi. Näin ei kuitenkaan yleensä ole, vaan pankki vaatii reaalivakuuksia. Tavanomaisimpia vakuuksia ovat kiinnitykset velallisen omaisuuteen, esimerkiksi kiinteistö-, laitos- tai yrityskiinnitykset ja omaisuuden antaminen luoton pantiksi (esimerkiksi osakkeet) sekä takaukset. Kun pk-yritys toimii teknologian toimittajana tai alihankkijana suuremmalle yritykselle, voi ostajalla olla tärkeä rooli esimerkiksi pankkilainan takaajana (Cobham,1999). Innovaatiotoimintaa harjoittaville yrityksille reaalivakuuksien vaatiminen voi asettaa kohtuuttoman suuren esteen vieraan pääoman hankkimiselle. Suurin osa pienten ja keskisuurten innovaatioyritysten omaisuudesta on aineettomassa muodossa, henkistä pääomaa, toisin kuin perinteisten alojen yrityksillä. Nykyisin on kuitenkin myös mahdollisuuksia lainarahoitukseen ilman reaalivakuuksia. Jos yrityksellä ei ole antaa lainanantajalle reaalivakuutta, voi yritys ostaa omavelkaisen takauksen esimerkiksi Finnvera Oyj:ltä. Finnvera vaatii myöskin jonkinlaisen vastavakuuden, jonka ei kuitenkaan tarvitse olla turvaava. Jotkut rahoittajat tarjoavat nykyisin myös vakuudettomia lainoja. Yleensä tällaisissa lainoissa lainanantaja kuitenkin vaatii ns. sopimusvakuuden eli kovenantin. Kovenantit ovat luottoihin liitettäviä erityisehtoja, jotka vaikuttavat sekä luotonottajaan että luotonantajaan. Sopimusvakuuksista johtuvat toimenpiteet voidaan jakaa neljään ryhmään: 10

19 1. Ilmoitusvelvollisuus, jolla tarkoitetaan sitä, että velallinen yritys sitoutuu raportoimaan lainanantajalle säännöllisesti sovituista asioista. 2. Ennakkosuostumus, jolla tarkoitetaan sitä, että yritys sitoutuu pyytämään lainanantajalta luvan merkittäviin toimenpiteisiin. Tällainen voi olla esimerkiksi suuri investointi. 3. Sopimusehtojen muuttaminen. Tällä tarkoitetaan, että mikäli yrityksen tilanne on olennaisesti muuttunut, voidaan sopimuksen ehtoja muuttaa. 4. Sopimuksen irtisanominen. Tämä on äärimmäinen rahoittajan toimenpide silloin, kun yrityksen tilanne on muuttunut liian riskipitoiseksi. Kovenanteilla tarkoitetaan siis sopimuksia, joiden avulla lainanantaja pystyy kontrolloimaan velallisen toimintaa ja siten pienentämään riskiä, joka aiheutuu informaation epäsymmetriasta ja agenttiristiriidoista. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta on myös esimerkiksi toimittajien myöntämä maksuaika, ostovelat. Neuvottelemalla pitkät maksuajat tai lykkäämällä tilapäisesti maksujaan, yritys voi kasvattaa käyttöpääomaansa. Erityinen vieraan pääomanehtoinen tapa yrityksille rahoittaa tutkimusta ja kehitystä on ottaa asiakkailta ennakkomaksuja esimerkiksi tulevia rojalteja vastaan. Ennakkomaksut ovat tutkimus- ja kehityshankkeissa usein ns. milestone-maksuja, jotka asiakas maksaa vaiheittain hankkeen saavuttaessa ennalta sovittuja virstanpylväitä. Ennakkomaksut voivat olla tapa sitouttaa asiakas tai yhteistyökumppani hankkeeseen, mutta usein se on merkki yrityksen heikosta pääomarakenteesta yritys ei pysty omin voimin rahoittamaan toimintaansa vaan joutuu turvautumaan asiakkaidensa rahoitukseen. Tällöin on tyypillistä, että yrityksellä on jo lähtökohtaisesti huono neuvottelutilanne. Tämä kostautuu usein varsin epäedullisina sopimusehtoina. Todelliset vaihtoehtoiskustannukset voivat nousta yritykselle hyvinkin suuriksi, koska yrittäjä voi tuotantonsa menestymisen johdosta menettää suuren osan voitoista ennakkomaksun antajalle epäedullisen sopimuksen vuoksi. Tällöin ennakkomaksu on korkean kustannuksensa ja voittoon osallistumisensa perusteella verrattavissa omaan pääomaan. Yrityksellä on mahdollisuus liittää liikkeelle laskemiin velkakirjoihinsa optio, joka oikeuttaa lainanantajaa halutessaan vaihtamaan velkakirjat yhtiön osakkeiksi ennalta sovittuun hintaan. Kyseessä on silloin ns. vaihtovelkakirjalaina, jonka toteuttaessaan velkoja luopuu korkojen ja pääoman saamisoikeudesta ja tulee yhtiöön osakkeenomistajaksi. Vvk-laina on yrittäjälle edullista, mikäli yrityksellä on kasvumahdollisuuksia ja tarve laajentaa omistuspohjaa. Kyseessä on ns. välirahoitusmuoto rahoitus voi muuttaa muotoaan vieraan pääomanehtoisesta oman pääomanehtoiseksi. Seuraavissa kappaleissa käsitellään oman pääomanehtoista rahoitusta: pääomasijoittajien riskirahoitusta sekä pörssilistautumista Oman pääoman ehtoinen rahoitus Yritys turvautuu oman pääoman ehtoiseen ulkoiseen rahoitukseen, kun sen tulorahoitus ei riitä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseen, eikä sen ole mahdollista saada (enempää) vierasta pääoma vakuuksien puutteen takia tai sen ei kannatta ottaa (enempää) vierasta pääomaa, koska se olisi kalliimpaa kuin omapääoma esimerkiksi konkurssiuhan takia. Ulkoista omaa pääomaa voi saada joko listautumalla pörssiin tai pääomasijoittajilta. Oman pääoman ehtoista riskirahoittamista (venture capital) harrastavat pääomasijoitusyhtiöiden lisäksi varakkaat yksityishenkilöt ns. bisnesenkelit. Aloittava yrittäjä hankkii kuitenkin usein ensimmäiset riskisijoittajansa lähipiiristään (ns. friends & family -sijoittajat). Tässä yhteydessä riskirahoituksella viitataan tämänkaltaisten sijoittajien tekemiin sijoituksiin, jotka ovat ensisijaisesti tavallisia osakesijoituksia, mutta käytössä on myös muita oman pääomanehtoisia ns. välirahoitusinstrumentteja kuten pääomalaina ja etuosake. Oman pääomanehtoinen rahoitus (ei kuitenkaan pääomalaina) tuottaa sijoittajalleen äänioikeuden yhtiökokouksessa, mutta konkurssitilanteessa osakkeenomistaja on heikommassa asemassa suhteessa vieraan pääoman tarjoajaan. Voittoa jaettaessa osakkeenomistajan tilanne on kaksijakoinen. Osingonjako riippuu siitä, onko jakokelpoisia omia pääomia vielä muiden velvoitteiden maksun jälkeen käytettävissä. Jos kaikki jakokelpoiset rahat menevät veroihin, korkoihin ja lyhennyksiin, ei osakkaalle jää mitään. Yrityksen tulostilanne vaikuttaa siis oleellisesti oman pääomanehtoisen sijoituksen tuottoon. Hyvinä vuosina tuotto voi olla merkittävä ja huonoina vuosina omistaja voi jäädä kokonaan ilman korvausta. Yrityksen konkurssitilanteessa oman pääoman sijoittajat saavat korvauksen vasta kun kaikki vieraan pääoman sijoittajat ovat saaneet korvauksen. Tärkeä ero vieraan ja oman pääoman kustannuksen välillä on se, että vieraan pääoman kustannukset määräytyvät pitkälti ns. eksplisiittisesti. Yrityksen halutessa pankkilainaa lainan korko asetetaan tietylle tasolle. Yritys sitoutuu lainasopimuksessa maksamaan tuon koron esimerkiksi kerran vuodessa. Oman pääoman kustannukset määräytyvät ns. implisiittisesti sijoittajien tuottovaatimuksen perusteella. Tuottovaatimus perustuu tulevaisuuden tuotto-odotuksiin. Pörssinoteeratun yrityksen osakkeen hinta laskee markkinoilla sellaiselle tasolle, että tuotto-odotus nousee vaaditulle tasolle, mikäli tuotto-odotukset eivät vastaa sijoittajien tuottovaatimusta. 11

20 Noteeraamattomalla yrityksellä ei kuitenkaan ole varsinaista markkina-arvoa, joka voisi sopeutua oman pääoman tuotto-odotusten ja -vaatimusten muutoksiin. Jos yrityksen tulevaisuudennäkymät heikkenevät eli tuotto-odotus laskee sijoittajien tuottovaatimuksen alapuolelle, oman pääoman kustannus nousee. Se näkyy noteeraamattoman yrityksen lisärahoituksen saannin vaikeutena; niin vieraan kuin omankin pääoman ehtoista rahoitusta on vaikeampi houkutella yritykseen. Pääomasijoittajat myös reagoivat tuottojen vähyyteen aktiivisella omistajapolitiikalla, esimerkiksi yrityksen johto voidaan vaihtaa. Miksi yrityksen sitten kannattaa käyttää omaa pääomaa? Syitä on useita. Ensinnäkin vieraan pääoman rahoittajat eivät ole valmiita sijoittamaan yritykseen, jossa on suhteellisesti vähän omaa pääomaa. Jos yrityksen pääoma tulisi kokonaan vieraan pääoman lähteistä, siihen kohdistuisivat samat riskit kuin omaan pääomaan. Tällöin yrityksen kokonaisriski kohdistuisi täysin vieraalle pääomalle ja sitä vieraan pääoman rahoittajat eivät halua. Vieraan pääoman sijoittajien tärkein motiivi onkin pääoman takaisinsaanti ei yrityksen kasvu tai kansainvälistyminen. Itse asiassa vieraan pääoman sijoittajat usein suhtautuvat negatiivisesti tällaisiin hankkeisiin, koska ne lisäävät yrityksen riskiä ja siten pienentävät heidän mahdollisuuttaan saada sijoitetut pääomat takaisin. Pääomasijoittajat tuovat yritykseen rahoituksen ohella omaa osaamistaan. Sijoittajat pyrkivät pienentämään epäsymmetrisen informaation aiheuttamia (adverse selection ja agentti) ongelmia valvomalla yritystä ja toisaalta pyrkivät kasvattamaan yrityksen arvoa hyödyntämällä omia kontaktejaan ja aiempaa kokemustaan kasvuyrityksistä. Pääomasijoittajat eivät yleensä puutu suoraan yrityksen operatiiviseen toimintaan vaan osallistuvat yrityksen kehittämiseen lähinnä hallitustyöskentelyn kautta. Poikkeustapauksissa heillä on kuitenkin usein kuitenkin mahdollisuus jopa vaihtaa toimitusjohtaja, jos yrittäjä ei noudata rahoitussopimusta. Yrittäjä toisaalta hyötyy pääomasijoittajan osaamisesta ja sijoituksesta, mutta toisaalta joutuu sopimuksesta riippuen luopumaan osasta määräysvaltaansa yrityksessä. Riskirahoitus on varsin kallista, mutta on usein ainoa vaihtoehto. Se soveltuukin ennen kaikkea alkuvaiheen yritysten rahoittamiseen, ja helpottaa lisärahoituksen hankkimista tulevaisuudessa. Potentiaaliset uudet sijoittajat kokevat aikaisemmat yksityiset riskisijoittajat lievästi positiivisena signaalina. Jos kyse on bisnesenkeleistä, se tarkoittaa, että jollain on ollut ammattitaitoa ja aikaa tutustua yritykseen. Perhe ja tuttava -tyyppiset sijoittajat taas viestivät sosiaalisesta takuusta yritykselle. Aiemmat varsinaiset pääomasijoitukset (venture capital) puolestaan määrittävät yrityksen senhetkisen arvon ja viestivät kehittyneemmästä liikkeenjohdosta ja selkeistä taloudellista tavoitteista. (Cobham, 1999) Erityisesti pääomasijoittajat hyödyntävät välirahoitusinstrumentteja räätälöidessään yritysten rahoitusratkaisuja. Välirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jossa on sekä oman että vieraan pääoman piirteitä. Tässä rahoitusmuodossa sekä riskit että tuotot ovat oman ja vieraan pääoman välissä ja siltä paikalta ne löytyvät myös rahoitettavan yrityksen taseesta. Pääomasijoittajat käyttävät lähinnä tasetta vahvistavia omaan pääomaan luettavia instrumentteja kuten etuosakkeita ja pääomalainaa, mutta kuten aiemmin todettiin vaihtovelkakirjojen osalta tietyt välirahoitusinstrumentit lukeutuvat vieraaseen pääomaan. Nopeaan kasvuun tähtäävät, kehityskelpoiset yritykset pystyvät välirahoituksen avulla lisäämään kilpailukykyään, joka on aina vahvasti sidoksissa taserakenteen terveyteen. Välirahoitus on erittäin joustava rahoitusinstrumentti, joka räätälöidään aina tapauskohtaisesti. Siinä ei käytetä reaalivakuuksia, vaan sijoitus perustuu aina huolelliseen, velallisesta tehtävään analyysiin. Keskeinen osa lainamuotoista välirahoitusta on lainadokumentaatio, jossa laina-ajan, koron ja muiden ehtojen lisäksi sovitaan kovenanteista eli sopimusvakuuksista. Kovenantit räätälöidään aina tapauskohtaisesti; niissä sovitaan yhtiön liiketoiminnalle asetettavista tunnusluvuista ja varmistetaan, että lainanantaja saa riittävästi tietoa yhtiöstä. Oman pääomaan luettavia välirahoitusinstrumentteja ovat pääomalaina ja etuosakkeet. Pääomalaina on omaan pääomaan rinnastettava rahoitusmuoto, sillä lainalle voidaan maksaa korkoa ja pääomaa takaisin vain, mikäli yhtiölle jää täysi kate sidotulle omalle pääomalle. Korkoa tai muuta hyvitystä voidaan maksaa vain, mikäli siihen käytettävä määrä voidaan käyttää voitonjakoon viimeksi päättyneeltä tilikaudelta. Mikäli korkoa ei voida maksaa siirtyy se maksettavaksi tulevaisuudessa. Yhtiö ei saa antaa vakuutta lainan pääoman tai koron maksamisesta. Pääomalainaan ei kuitenkaan liity esim. äänioikeutta. Yhtiön purkautuessa tai joutuessa konkurssiin pääomalainan haltijalla on kaikkia muita velkojia huonompi oikeus yhtiön varoihin. Eräs motiivi pääomalainojen käyttöön onkin yrityksen vakavaraisuuden parantaminen. Toinen vaihtoehto on laskea liikkeelle ns. äänivallattomia etuosakkeita, jotka vastaavat ulkomailla laajasti käytössä olevaa preferred stock -käsitettä. Etuosake on laillisesti omaan pääomaan kuuluva instrumentti, joka taloudelliselta luonteeltaan muistuttaa enemmän velkarahoitusta kuin perinteistä oman pääoman ehtoista kantaosaketta. Etuosakkeelle maksetaan kiinteää tuottoa osinkojen muodossa, aivan kuten lainalle korkoa. Ero velkaan on siinä, että osingon maksamatta jättäminen ei aiheuta sopimusoikeudellisia seuraamuksia. Toinen ero velkaan on, että etuosakkeelle ei voida maksaa osinkoa, ellei yhtiöllä ole vapaata omaa pääomaa. Mikäli yritys ei kykene maksamaan osinkoa jonakin vuonna, on osinko maksettava seuraavana tai seuraavina vuosina. Yhtiön on maksettava etuosakkeille kertyneet kumulatiiviset osingot ennen tavallisten kantaosakkeiden osinkoja. 12

Riski ja velkaantuminen

Riski ja velkaantuminen Riski ja velkaantuminen TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 28.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd PK-YRITYKSEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN SUUNNITTELU KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd Yrityksen rahoituslähteet 1. Oman pääomanehtoinen rahoitus Tulorahoitus Osakepääoman korotukset 2. Vieraan pääomanehtoinen

Lisätiedot

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352.

Mat Investointiteoria Laskuharjoitus 1/2008, Ratkaisu Yleistä: Laskarit tiistaisin klo luokassa U352. Yleistä: Laskarit tiistaisin klo 14-16 luokassa U352. Kysyttävää laskareista yms. jussi.kangaspunta@tkk. tai huone U230. Aluksi hieman teoriaa: Kassavirran x = (x 0, x 1,..., x n ) nykyarvo P x (r), kun

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT LASKENTATOIMEN JA RAHOITUKSEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Yrityksen sidosryhmät 1. Mitä tarkoittaa yrityksen sidosryhmä? Luettele niin monta sidosryhmää kuin muistat. 2. Ketkä käyttävät ylintä päätösvaltaa osakeyhtiössä?

Lisätiedot

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos

Investointilaskelma. TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016. Aalto-yliopisto Tuotantotalouden laitos Investointilaskelma TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 7.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta (FCF) 2. Rahavirtojen

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004), jossa kasvua edellisestä vuodesta oli 17,2 %. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 10.8.2005 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N LIIKEVAIHTO JA -TULOS KASVUSSA Osavuosikatsaus 1-6/2005 - Liikevaihto katsauskaudella 1-6/2005 oli 11,2 meur (9,5 meur 1-6/2004),

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta

10.8 Investoinnin sisäinen korkokanta 154 108 Investoinnin sisäinen korkokanta Investoinnin sisäinen korkokanta on se laskentakorko, jolla investoinnin nettonykyarvo on nolla Investointi on tuottava (kannattava), jos sen sisäinen korkokanta

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa

Kirjanpito ja laskentatoimi A-osa 1. Arvon määritys a) Mitkä tekijät vaikuttavat osto- ja myyntioptioiden arvoon ja miten? b) Yrityksen osingon oletetaan olevan ensi vuonna 3 euroa per osake ja osinkojen uskotaan kasvavan 6 % vuosivauhtia.

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate

Rahavirtojen diskonttaamisen periaate Rahavirtojen diskonttaamisen periaate TU-C1030 Laskelmat liiketoiminnan päätösten tukena Luento 14.1.2016 I vaiheen luentokokonaisuus INVESTOINNIN KANNATTAVUUS YRITYKSEN KANNATTAVUUS 1. Vapaa rahavirta

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka

Investointien suunnittelu ja rahoitus. Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) Investointien suunnittelu ja rahoitus Kalevi Aaltonen Aalto-yliopisto Tuotantotekniikka Tehdasprojekti (Kon-15.4197) KURSSIN LUENNOT 11.09.2015 Johdanto (Kalevi Aaltonen) 18.09.2015

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 2 Termiini- ja futuurihintojen määräytyminen Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 2 ermiini- ja futuurihintojen määräytyminen 1. ermiinien hinnoittelusta Esimerkki 1 Olkoon kullan spot -hinta $ 300 unssilta, riskitön korko 5 % vuodessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut

1/8. Suomen Posti -konsernin tunnusluvut 1/8 n tunnusluvut Q1/2007 Q1/2006 Muutos 1-12/2006 % Liikevaihto, milj. euroa 431,5 384,9 12,1 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 45,9 37,6 22,1 89,0 Liikevoittoprosentti 10,6 9,8 5,7 Voitto ennen veroja,

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008

1/8. Itella-konserni Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q2/2008 1/8 Tunnusluvut 4-6 4-6 1-6 1-6 1-12 2008 2007 2008 2007 2007 Liikevaihto, milj. euroa 470,6 413,0 923,5 850,9 1 710,6 Liikevoitto, milj. euroa 10,6 19,7 43,9 65,6 101,8 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi

Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Osakekaupankäynti 2, jatkokurssi Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa käydään läpi käsitteitä kuten osakeanti, lisäosinko sekä perehdytään tunnuslukuihin. Lisäksi käsittelemme verotusta ja tutustumme Nordnetin

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009

1/8. Tunnusluvut. Itella Oyj Osavuosikatsaus Q1/2009 1/8 Tunnusluvut 1-3 1-3 1-12 2009 2008 2008 Liikevaihto, milj. euroa 477,6 452,9 1 952,9 Liikevoitto 19,9 33,3 95,1* Liikevoittoprosentti 4,2 7,4 4,9 * Voitto ennen veroja, milj. euroa -8,1 35,3 46,6 Oman

Lisätiedot

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur.

- Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen liikevaihto 1-3/2005 oli 3,4 meur. Done Solutions Oyj Pörssitiedote 28.4.2006 klo 09.00 DONE SOLUTIONS OYJ:N TULOS PARANI Osavuosikatsaus 1-3/2006 (IFRS) - Liikevaihto katsauskaudella 1-3/2006 oli 3,8 meur (2,9 meur 1-3/2005). Vertailukelpoinen

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin

SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin SIJOITTAJAN OPAS ETF-rahastoihin Pörssinoteerattu rahasto eli ETF (Exchange-Traded Fund) on rahasto, jolla voidaan käydä kauppaa pörssissä. ETF:ien avulla yksityissijoittajalla on mahdollisuus sijoittaa

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 7-9/2004 7-9/2003 1-9/2004 1-9/2003 2003 Liikevaihto 695,2 683,0 2 142,4 2 054,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 57,6 11,7 80,2

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus TU-A1100 Tuotantotalous 1

6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus TU-A1100 Tuotantotalous 1 6. Viikkoharjoitus Investoinnin kannattavuus TU-A1100 Tuotantotalous 1 Harjoitusten sisältö 6. Analyysit ja tulevaisuus Harjoitust yö 5. Myynti, markkinointi ja asiakkaan kohtaaminen 4. Operaatiot II:

Lisätiedot

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015

MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 MEHILÄISEN TULOS JA VEROT 2015 Toukokuu 2016 Katsaus Mehiläisen vuoden 2015 tuloksiin Mehiläisen tulos 2015» Yritysrakenne ja verot Kysymyksiä ja vastauksia MEHILÄISEN AVAINLUVUT 2015 Mehiläinen kasvoi

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2014 25.7.2014 Toimitusjohtaja Erkki Järvinen Huomautus Kaikki tässä esityksessä esitetyt yritystä tai sen liiketoimintaa koskevat lausumat perustuvat johdon näkemyksiin ja

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu

Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 29 29.4.29 Tammi maaliskuu 29 Tammi-maaliskuun liikevaihto oli 24, milj. euroa (36,1), jossa oli laskua 33,4 prosenttia. Liikevaihdon laskuun vaikuttavat osaltaan viime

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2014. Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja. Helsinki 24.10.2014 Ahlstrom Tammi-syyskuu 214 Marco Levi Toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Helsinki 24.1.214 Sisältö Heinä-syyskuu 214 Kulujen sopeuttamisohjelma Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015

Metsä Board Financial 2015 Tilinpäätöstiedote 2015 Metsä Board Financial 215 Tilinpäätöstiedote statements review 215 Vuoden 215 kohokohdat Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 12 % verrattuna vuoteen 214 Liikevoitto parani 32 % Vahva liiketoiminnan kassavirta

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet

Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Helsingin seudun kauppakamari Yritysrahoituksen uudet mahdollisuudet Verotietoisku 16.3.2016 Pääomasijoitus oman pääoman ehtoinen sijoitus tai yrityskauppa Oman pääoman ehtoinen sijoitus Osakekauppa Kauppahinta

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009

Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria Oyj 1.1. 30.6.2009 Atria-konserni Katsaus Q2 Konsernin liikevaihto kasvoi 1,6 % ja liikevoitto jäi edellisvuoden tasosta Kiinteillä valuuttakursseilla laskettuna konsernin liikevaihto kasvoi 7,8

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5)

Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Vaisala Oyj Pörssitiedote 3.5.2004 klo 11.00 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.2004-31.3.2004 (3 kk) - Liikevaihto: 38,3 miljoonaa euroa (1-3/2003: 40,2) - Liikevoitto: 1,9 (-0,1) miljoonaa euroa - Saatujen tilausten

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tammi joulukuu

Tilinpäätös Tammi joulukuu Tilinpäätös Tammi joulukuu 10.2.2010 Tammi joulukuu Toimistokalustekysyntä laski selvästi viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 95,3 milj. euroa (141,2), jossa oli laskua

Lisätiedot

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä.

Yhtiön pitkän tähtäimen strateginen tavoiteohjelma on käynnissä. Kvartaalitasolla ohjelman tulokset eivät vielä ole nähtävissä. Puolivuotiskatsaus 2016 Jakson liikevaihto oli 48 470 T (47 992 T ) Jakson liiketulos oli 1 365 T (1 204 T ) Jakson tulos oli 1 035 T (863 T ) Tulos per osake 0,070 Oma pääoma per osake 0,482 Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus.

Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Verotuksen perusteet Eri yritysmuotojen verotus: osakeyhtiö. Nettovarallisuus. Apulaisprofessori Tomi Viitala Miksi osakeyhtiötä verotetaan? Fiskaalisen tavoitteen tehokkaampi toteutuminen Veropohjan laajuus

Lisätiedot

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012

MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / lokakuuta 2012 MARTELA OSAVUOSIKATSAUS 1-9 / 26. lokakuuta TAMMI SYYSKUU Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 101,9 milj. euroa (91,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 11,1 prosenttia. Liikevaihtoa kasvatti vuoden

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Osakesijoittamisen alkeet. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Yleistä rahoitusmarkkinoista Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan markkinoita, joilla rahoituksen tarvitsijat kohtaavat rahoituksen tarjoajat. Rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003

SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 31.07.2003 KLO 09.00 SCANFIL OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 01.01. 30.06.2003 Liikevaihto tammi-kesäkuussa oli 121,8 (121,2) milj. euroa, muutos edelliseen vuoteen + 0,5 %. Liikevoitto

Lisätiedot

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x)

Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Päätöksentekijä on riskipakoinen, jos hyötyfunktio on konkaavi. a(x) = U (x) U (x) Arvo (engl. value) = varmaan attribuutin tulemaan liittyvä arvo. Hyöty (engl. utility) = arvo, jonka koemme riskitilanteessa eli, kun teemme päätöksiä epävarmuuden (todennäköisyyksien) vallitessa. Vrt.

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen

OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille Kai Kovanen OP Ryhmän ja Euroopan investointirahaston rahoitusmalli innovatiivisille ja kasvaville PK-yrityksille 7.9.2016 Kai Kovanen 150M rahoitusta innovatiivisille, kasvaville pkyrityksille EIR:n takauksella #Suominousuun

Lisätiedot

MARTELA OSAV OSA UOSIKA

MARTELA OSAV OSA UOSIKA OSAVUOSIKATSAUS 01-09 / 20.10. TAMMI SYYSKUU SYYSKUU Toimistokalustekysyntä nousi hieman viime vuoteen verrattuna. Konsernin tammi-syyskuun liikevaihto oli 74,4 milj. euroa (71,1), jossa oli kasvua edelliseen

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Suomen Posti konsernin tunnusluvut

Suomen Posti konsernin tunnusluvut n tunnusluvut 1 3/2006 1 3/2005 Muutos 1 12/2005 % Liikevaihto, milj.euroa 384,9 312,4 23,2 1 348,2 Liikevoitto, milj.euroa 37,7 32,7 15,3 117,3 Liikevoittoprosentti 9,8 10,5 8,7 Oman pääoman tuotto, %

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2007

Lisätiedot

Nordnetin luottowebinaari

Nordnetin luottowebinaari Nordnetin luottowebinaari Tervetuloa webinaariin! Webinaarissa opit käyttämään luottoa kaupankäynnissä. Lisää ostovoimaa luotolla, käytä salkkuasi luoton vakuutena ja paranna tuottomahdollisuuksia. Webinaarissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT

OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 LIIKETOIMINTARYHMÄT OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2001 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 749,6 miljoonaa markkaa (2000: 764,3 Mmk). Elintarvikeryhmän liikevaihto aleni 327,8 miljoonaan markkaan (339,0

Lisätiedot

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30

ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER OYJ OSAVUOSIKATSAUS 18.8.2015 KLO 8:30 ELECSTER -KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2015 Elecsterillä vakaata kehitystä Yhteenveto luvuista Tammi-kesäkuu: Liikevaihto 22,3 MEUR (1-6/2014: 22,7

Lisätiedot

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa

7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI. 7.1 Johdantoa 1 7. KUSTANNUS-HYÖTYANALYYSI 7.1 Johdantoa Kustannus-hyötyanalyysiä, KHA, sovelletaan yleensä - minkä tahansa investointihankkeen esimerkiksi moottoritien tai sataman - reformin, esimerkiksi sosiaaliturva-,

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot