Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmän loppuraportin liitteet

Transkriptio

1 Kotona asumisen kehittämisen teemaryhmän loppuraportin liitteet Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Asumisen turvallisuus alatyöryhmän nostot ja kysymyksiä loppuraporttiin Ikäihmiset alatyöryhmän loppuraportti Kuljetukset ja tuet alatyöryhmässä tunnistettuja hyviä käytäntöjä Omaishoidon tuki yli 65-v. alatyöryhmän loppuraportti Osallisuus alatyöryhmän loppuraportti Vammaispalveluiden alatyöryhmän loppuraportti

2 Liite 1 Asumisen turvallisuus alatyöryhmän nostot ja kysymyksiä loppuraporttiin

3 Asumisen turvallisuus-alatyöryhmän keskeiset nostot ja kysymykset 1. Valvonta- ja omavalvonta-asiat sekä niiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Miten tulevan valtion lupa- ja valvontaviraston, maankuntien ja liikelaitosten (eli kuntien) välinen valvonta ja omavalvonta muotoutuvat? Huomioitava, että omavalvontaan kuuluu myös työturvallisuus. Tärkeää tuoda esille Henkilöstön turvallisuuden mittaaminen on eri kunnissa erilaista? Tulisi voida käyttää HaiPro:ta? - viestitettävä henkilöstöasioita käsittelevälle ryhmälle. Tärkeää olisi pitää mielessä asiakkaiden tarpeet, ei palveluja tuottavien organisaatioiden intressejä. Lisäys Martan malliin: valvonnan järjestäminen kaikkien palveluiden yläpuolella läpi kulkevana kattona! Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, Raportti vaikuttavasta valvonnasta Asiakasohjaus ja asiakasohjaaja Tekeekö asiakasohjaaja asiakassuunnitelman kaikille palveluja hakeville asiakkaille? Asiakasohjaustoiminnan ja palvelujen integraatio asiakkaan näkökulmasta. Kuntiin jäävät mm. kaavoitukset, jotka puolestaan kytkeytyvät yhteen asumisen turvallisuuden kanssa. Lisäksi kuntiin viestintään ja asiakkaiden alkuvaiheen neuvontaan/ohjaukseen liittyvät palvelut, vrt yleinen asiakasohjausmalli. Asiakasohjaajan on tiedettävä, millaisia ovat kuntakohtaiset palvelut. Miten tämä käytännössä mahdollistuu, mitä asiakasohjaajan on mahdollista tietää/mitä asiakasohjaajan pitää tietää? On otettava huomioon sekä asiakkaan sosiaalinen että terveydellinen toimintakyky ja tuen tarpeet. Suuntima -työvälineen käyttö apuna hoitoketjutyössä. Suuntiman käytön haasteena on, että se koskee vain terveydellistä tilaa. Suuntimaa olisi tarpeen kehittää myös sosiaalihuollon asiakkaille sopivaksi. RAI -toimintakyvyn mittaristo tms. ja sen käyttö. Mitkä ovat asiakkaan asumisturvallisuuden näkökulmasta olennaisia seikkoja? Otettava huomioon, mitä asumisturvallisuuteen liittyviä seikkoja ei selvitetä muissa arvioinneissa ja/tai muilla lomakkeilla, ettei tehdä päällekkäistä arviointia. Spek: Spek.fi Kodin turvallisuuden tarkistuslista/asumisturvallisuuden tarkistuslista -lomake ( ), jonka olisi hyvä olla sähköisessä muodossa. Tiedot asiakkaan asumisturvallisuudesta olisi jotenkin saatava Pelastuslaitoksen tietoon. Huomioitava päällekkäisyydet RAI:n lomakekohtien kanssa, joita ei juurikaan ole havaittu. Etelä-Karjalassa on KAT (=kotona asumisen turvallisuus) -hanke, jossa on tulossa käyttöön Asukasturvallisuus-kortti sähköisenä. Ryhmässämme ei nyt koettu tarpeelliseksi Spek-lomaketta enempää, koska KAT -hankkeen tiimoilta voi muodostua varteenotettava työväline asumisen turvallisuuteen. Vielä ei ollut mahdollista esitellä kyseisessä hankkeessa käytettävää sähköistä korttia. Tampereen Hervannassa on suunnitteilla Ikä ystävällisen Hervannan 3 palvelualue -projekti.

4 Asumisen turvallisuus-alatyöryhmän keskeiset nostot ja kysymykset 3. Asumisturvallisuudesta (paloturvallisuus jne.) huolehtiminen Kenen toimijan rooliin kuuluu? Millä mallilla se kartoitetaan? Kuka maksaa turvallisuuteen sisältyvät palvelut tai laitteet? Esimerkiksi tehostetun asumisen ja kunnan vuokrataloissa asuvien henkilöiden asuntojen turvalaitteistot maksetaan eri tahojen toimesta. Samoin esimerkiksi omakotitaloissa turvallisuusvalvonta ja -laitteiden hankinta on asiakkaiden omalla vastuulla. Mitä asiakasohjaaja pystyy havaitsemaan turvallisuudesta käydessään koti-/arviointikäynnillä? Mitkä ovat tärkeimmät teemat, joita asiakasohjaajan olisi kotikäynnillä tarkistettava? Kuinka usein kodin turvallisuuden tarkistus tehdään? Mikä on toimintamalli, jos havaitaan epäkohta? Mietittiin asumisen turvallisuuden riskejä käyttäen apuna taulukkokuvaa Riskikartta (liite 5, sivu 155) julkaisussa Saarsalmi Olli ja Koivula Riitta: Näkökulmia sosiaalihuollon palvelujen turvallisuuteen, THL, Ohjaus 19/2016. Liitteessä 5. on kuvattu sosiaalihuollon riskikartta ja keskeiset ulkoiset ja sisäiset toiminta-, henkilö- sekä toimitilariskit sosiaalihuollossa. Riskikartassa on esitetty hyvin mm. Henkilöriskit/Asiakasnäkökulma, joista on hyvä listaus ja mm. Toimitilariskit. /asset_publisher/uusi-ohjeistus-auttaa-hallitsemaan-turvallisuusriskeja-sosiaalihuollossa Huomioidaan, että kevyt, keskiraskas ja raskas-termit eivät välttämättä avaudu asiakkaille, minkä vuoksi ryhmä voisi miettiä vaihtoehtoisia termejä

5 Liite 2 Ikäihmiset alatyöryhmän loppuraportti

6 Kooste ikäihmisten ryhmän toiminnasta Ryhmän jäsenet: Katja Uitus-Mäntylä (pj.), Sari Suokas, Lauri Seinelä, Aila Rantanen, Sirpa Hiltunen, Sirpa Ellala, Mari Patronen, Eeva Päivärinta ja Sirkka-Liisa Kaistinen Kokoukset: 12.1., 23.1., 8.2., 6.3., 22.3., 10.4., 24.4., 8.5. Lisäksi kolme pienryhmää on kokoontunut erikseen huhtikuussa muutamia kertoja. Ryhmä on järjestänyt myös Pirkanmaan vanhusneuvostojen keskustelutilaisuuden 2.5. Eteneminen suhteessa tavoitteisiin: Ryhmä on pääasiassa edennyt annettujen ohjeiden ja niistä johdettujen tavoitteiden mukaisesti. Työskentelyä on vaikeuttanut jonkin verran yleisten tavoitteiden ja ohjeistusten muuttuminen. Ryhmä on työstänyt kevään aikana mm. kaari(simpukka)malleja eri näkökulmista (asiakas, järjestäjä, integraatio) ja keskeisten asiakasryhmien palveluprosessin kuvauksia Lisäksi ryhmä on pohtinut erilaisia asiakasohjaukseen liittyviä kysymyksiä; mm. moniammatillisen geriatrisen arvioinnin tärkeyttä sekä Suuntima-työkalun käyttömahdollisuutta Ryhmän työskentelyyn liittyy kiinteästi Ikäneuvo-hanke (mm. neuvonta, sekä asiakasohjauksen ja kuntoutuksen prosessi)

7 Ikäihmisten palveluiden kokonaisuus Palvelumalli: dia 4 kaarimalli dia 5 palveluiden integraatio dia 6 tarkennettu mallinnus palveluista järjestäjän näkökulmasta Näissä keskeinen ja olennainen tieto ikäihmisten palvelukokonaisuudesta Asiakasnäkökulmasta palveluiden laittaminen yksinkertaisiin kaarimalleihin vaikeaa, ellei jopa mahdotonta; asiakkaan näkökulmasta erilainen kuin järjestäjän ja/tai tuottajan Joidenkin palveluiden sijainti vielä vaikeasti määriteltävä, koska se riippuu osittain myös tuotettavien palveluiden sisällöstä (erityisesti mm. SOTE-keskukset) Kotona asumista tukevat perustason palvelut (mm. palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, kotihoito tukipalvelut, kotikuntoutus, kotiutustiimi) tuotetaan asiakkaan kotiin, mutta järjestämisen näkökulmasta voivat olla alueellista tai keskitettyä toimintaa Useat palvelut kattavat kaikki eri tasot, koska palvelua järjestetään eri tasoisena; mm. kotisairaala, saattohoito, kuntoutuspalvelut, apuvälineet, asunnon muutostyöt, Osa palveluista voidaan tuottaa alue-, lähi- ja/tai yhteisenä palveluna; mm. kuvantaminen, laboratoriopalvelut Palveluiden tuottaminen: Ikäihmisten ryhmä ei pysty tässä vaiheessa ottamaan kantaa siihen, mikä taho oli perustelluin tuottamaan mitkäkin palvelut. Monituottajamalli nähdään hyväksi vaihtoehdoksi ikäihmisten palveluissa Vaikutusten arviointia: Tärkeintä on, että palvelutuotannossa pystytään varmistamaan palveluprosessien yksinkertaisuus, palveluiden helppokäyttöisyys asiakkaille sekä asiakkaan hoito- ja palvelupolkujen integraatio; edellyttää mm. asiakaslähtöistä yhteistyötä, sujuvaa tiedonkulkua ja yhteensopivat tietojärjestelmät Nykyinen hahmoteltu SOTE-palveluiden kokonaisuus sisältää ikäihmisten näkökulmasta monia riskitekijöitä ja vaaran kustannusten kasvuun (mm. integraation toimimattomuus, palveluiden laadun heikentyminen) Miten turvataan riittävä asiakas-/palveluohjaus kevyemmissä palveluissa, jotta siirtyminen raskaampiin palveluihin siirtyisi tai jopa estyisi kokonaan? Suuri joukko ikäihmisiä ei pysty itsenäisesti hyödyntämään valinnanvapautta; mikä taho auttaa ja ohjaa näitä asiakkaita? Vapaaehtoistyön kautta ei ole oletettavaa saada vaadittua määrää tukihenkilöitä eikä kaikilla ole omaisia/tuttavia Millä tavalla henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuus käytännössä toteutuu paljon apua tarvitsevilla asiakkailla? Esimerkiksi asiakkaan oma mahdollisuus hallinnoida budjettiaan. Miten varmistetaan sosiaalipuolen osaaminen eri tahoilla?. Lähtökohta SOTE-suunnittelussa on ollut voimakkaasti terveyspainotteinen. Ikäihmisten kohdalla yhteistyön varmistaminen kuntien kanssa on erityisen tärkeää; terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen, vapaa-aika, liikunta, kulttuuri, infra ja vanhusneuvostot

8 Ikäihmisten palvelut järjestäjän näkökulmasta Moniamm. ger.arviointi Asiakaslähtöinen yhteistyö Sujuva tiedonkulku, yhteensopivat tietojärjestelmät Ratkaisukeskeinen työote Vaativan tason kuntoutus Laitoskuntoutus Asumispalvelut Lähisairaala Neuvonta ja ohjaus Sote-keskus 3. sektorin palvelut Kotona asumista tukevat palvelut Päivätoiminta Lyh.aik.hoito Kuntien hyvinvointityö ja -palvelut Päivystys Sosiaalipäivystys ESH, ml. akuutti sairaalahoito Sairaankuljetus Erityistason hammashoito Hoitotarvikkeet Apuvälineet, asunnon muutostyöt Kuljetuspalvelut SHL VPL Tulkkipal, komm. tuki OHT Vaativat asumispalv. Perhe hoito Etuudet Hvtekn. ASIAKASOHJAUS NEUVONTA

9 Asiakasohjaustoiminta ja palvelujen integraatio asiakkaan näkökulmasta 90 % Viestintä: Vapaa-aika Yleinen ohjaus, kirjastot, harrastukset, ikäpisteet Ei julkisesti järjestettyjä palveluja, matala kynnys Neuvonta ja ohjaus: Ensivaiheen sosiaalityö. asiakkaan ohjaus ja palvelutarpeen arviointi. Palveluvalikko sis yksityisen ja julkisen tarjoamat vaikuttavat palvelut portinvartija kustannusten hillintään Asiakasohjaus: Asiakasohjaus ja omaishoidon tuki, moniammatillinen esim. geriatrinen) arviointi, Palvelujen kriteerit Asiakassuunnitelman seuranta: kustannusten hallinta = palvelujen oikea-aikaisuuden varmistus 10% Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Sote keskus, Lähitorit ja Terveyskioskit Asiakassuunnitelma, sis pahosu Palvelupäätös Palvelujen integraatio asiakastarpeisiin kanssa kulkija, vastuutyöntekijyys

10 Ikäihmisten palvelut järjestäjän näkökulmasta Perhehoito Tulkkipalvelut ja kommunikoinnin tuki Etuudet (KELA) Vaativat asumispalvelut (erikoishoiva, ml. MT- ja päihde) Hyvinvointiteknologia ml. robotiikka Asiakaslähtöinen yhteistyö, sujuva tiedonkulku, yhteensopivat tieto järjestelmät Kuljetuspalvelut Kuntien hyvinvointityö ja - palvelut Kotihoito ml. kotiutustiimi Neuvonta ja ohjaus Tukipalvelut Lähitorit Päivätoiminta Lyhytaikaishoito (kuntouttavat asumispalvelut) Asumispalvelut VALVONTA Omaishoidon tuki VERKOSTOJOHTAMINEN (sis. + ulk.asiakkuudet) Sosiaalipäivystys NEUVONTA Päivystys ASIAKASOHJAUS Kotisairaalatoiminta, kotihoidon lääkärit (pvystys koko maakunnan alueelle) Erikoissairaanhoito ml. akuutti sairaanhoito Sairaankuljetus Kolmannen sektorin palvelut (vap-ehtoistyö, vertaistuki SOTE-keskukset - perusterv.huollon polik. palvelut - terveystarkastukset - perusterv.huollon kiirevast.otto - esh poliklinikkapalvelut (ml geriatriset palvelut (ml muisti) - sos. ohjaus ja neuvonta - gerontologinen sos.työ - ft palvelut, toimintater.palvelut - kuntoutus (mm. ryhmät) - apuvälineiden välitys - maksuttomien hoitotarvikkeiden jako - laboratorioapalvelut - röntgenpalvelut - hammaslääkäripalvelut - Mt- ja päihdepalvelut - Toimeentulotuki (hark.) Erityistason hammashoito Palliatiivinen hoito (saattohoito) (toimii verkostona myös lähipalveluna) Vaativan tason kuntoutus (geriatrinen, AVH, lonkka murtuma) Apuvälinekeskus Asunnon muutostyöt Lähisairaala (kotisairaalasatelliitit, saattohoidon tukeminen (geriatrinen) lähialuekuntoutus ml. kotikuntoutus Hoitotarvikekeskus Laboratoriokeskus Kuvantamiskeskus Moniamm. ger. arviointi

11 Mitä tulisi huomioida jatkovalmistelussa ja väliaikaishallinnossa Ikäihmisten ryhmän jatkotyöskentelyyn on tarvetta; jatkossa valmistelun kärkenä: Palveluiden integrointi (neuvonta ja ohjaus, asiakasohjaus) Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kuntoutus erityisesti kotona tapahtuvana Kustannusten parempi hallinta Resurssitarpeet 8/2017-3/2018: Ikäihmisten palveluiden suunnittelu on haastava kokonaisuus. Täysipainoinen työskentely oman työn ohella ei ole ollut ryhmän jäsenille mahdollista. Jatkossa aikaa tähän tulisi olla enemmän ja ainakin ehdottomasti sihteerin työpanosta tulisi olla saatavilla. Ikäneuvo-hanke tuottaa osan tarvittavista tiedoista ja tämä on jonkin verran helpottaa ryhmän työskentelyä. Mahdollisten asiakaspäätösten uusiminen niin, että palvelutarpeen arviointi tehtäisiin kaikille asiakkaille tulisi sitomaan todella paljon resurssia, eikä liene mahdollista toteuttaa. Pelkästään kotihoidon säännöllisiä asiakkaita on Pirkanmaalla jo lähes 6500 (dia 8). Tulee kuitenkin päättää prosessi, jolla kaikkia asiakkaiden palvelu- ja maksupäätökset uusitaan. Tämä jo itsessään aikaa vievää. Muuttuvassa toimintaympäristössä vielä ainakin 2 h/päätös (ilman palv.tarpeen arviointia) eli pelkästään kotihoidon säännöllisille asiakkailla henkilötyövuosia tullaan tarvitsemaan em. työhön vähintään seitsemän (7) Viimeistään vuoden 2018 alkupuolella pitäisi saada kuva palveluiden todellisesta tuotantotavasta, jotta asiakasohjaustoiminta ja palveluiden integraatio saadaan toimimaan saumattomasti SOTE-alueella Väliaikaishallintoon tarvitaan riittävästi resurssia ikäihmisten palveluiden kokonaisvaltaiseen suunnitteluun niin, että saumattomat palvelu- ja hoitoketjut saadaan toimimaan koko Pirkanmaalla. Resurssitarvetta htv:na on vaikea arvioida, koska siihen vaikuttaa mm. se, mitä muuta resurssia väliaikaishallinnossa on käytettävissä ikäihmisten palveluihin Jatkotyöskentelyssä yhteinen valmistelurunko kaikille toimijoille. Lisäksi käytettävät termit tulisi olla jatkossa kaikille samat, jotta puhutaan samoista asioista Teemaryhmien keskinäistä yhteistyötä tulisi parantaa, jotta kaikki etenisivät työskentelyssä samaan suuntaan Asiakasohjauksen ja kunnissa sijaitsevien lähitorien merkitys tärkeä Käyttäjien näkökulmasta kaiken A ja O, että palvelut ja systeemi pelaa

12 Arvio ikäihmisten palvelutarpeesta Pirkanmaalla

13 Liite 3 Kuljetukset ja tuet alatyöryhmässä tunnistettuja hyviä käytäntöjä

14 mahdollisuudet tehdä myös yksilöllisiä päätöksiä tietyin edellytyksin lisämatkat vuosimatkat lainamatkat seuraavan kuukauden matkoista erityisoikeudet matkojen vaihto bussikorttiin tietyin edellytyksin

15 Liite 4 Omaishoidon tuki yli 65-v. alatyöryhmän loppuraportti

16 Kotona asumisen kehittäminen, omaishoidon tuki yli 65-v. alatyöryhmä työryhmän jäsenet: Sirpa Hiltunen(pj. +sihteeri)/hämeenkyrö, Sirkka-Liisa Penttilä/Ylöjärvi, Anu Lehtinen/Nokia, Elina Lintunen/Kangasala, Teija Suuniittu/Sastamala, Tiina Hankala/Ikaalinen, Arja Salonen/Hämeenkyrö ryhmän palaverit; 23.1., 7.2., 27.2., 27.3., 12.4., 25.4., 8.5. ryhmä on kuvannut asiakkaan/omaishoitoperheen palvelupolun case Marttan kautta ja karkealla tasolla erilaisia kolmiportaisen tuen malleja asiakkaan ja järjestäjän näkökulmasta, viimeisin simpukkamallilla nostettu esiin hyviä ja kehitettäviä käytäntöjä, käyty aktiivista keskustelua asiakkaan laaja-alaisesta ja oikea-aikaisesta toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnista yhteistyö Ikäneuvo-hankkeen työryhmien kanssa, pyritty kohti yhteistä tavoitetta työryhmän työskentely on edennyt annettujen ohjeiden ja tavoitteiden mukaisesti

17 Omaishoidontuki 65v. palvelut järjestäjän näkökulmasta Vastuuhenkilö SOTE-keskus Lähisairaala Asumispalvelut Neuvonta, ohjaus Hoitopalkkio I III Kotikuntoutus Kotihoito Terveystarkastukset Asiakasseteli Omaishoitajan lakisääteisen vapaan järjestämistavat ja sijaishoito:, Ikäihmisten perhehoito, lyhytaikaishoito asumispalvelussa, toimeksiantosopimus,(kunnan) työntekijä 3. sektorin palvelut(vertaistuki) Tukipalvelut: ateria,asiointi,siivous, turvapalvelut, muu hyvinvointiteknologia Kuljetuspalvelut SHL,VPL Apuvälineet, asunnon muutostyöt, hoitotarvikkeet Perhehoito Etuudet

18 Mitä tulisi huomioida jatkovalmistelussa? omaishoidontuen kriteereiden ja palkkioluokkien yhtenäistäminen Pirkanmaalla (valmistellaan Ikäneuvohankkeessa syksyllä 2017), yhtenäisiä kriteereitä valmistellessa huomioida tulee, vaikuttaako ja miten runsas palveluiden käyttäminen omaishoidontuen palkkion maksamiseen perheitä tulee kuitenkin tukea tarvittavilla palveluilla valmistelussa tulisi tehdä yhteistyötä yli maakunta rajojen, työskentely yhdenmukaistaa palvelua ja tasavertaistaa kansalaisia omaishoidontuen asema palveluvalikossa kotona asumista tukevana palveluna tulee selkiyttää ja siihen tulee varata riittävästi rerursseja palveluja kehitettäessä lyhytaikaisen- ja sijaishoidon vaihtoehtoja tulee lisätä ja vahvistaa mm. Ikäihmisten perhehoidon mahdollisuudet riittävästi resursoidulla, tavoitteellisella palvelulla saavutetaan halutut kustannusvaikutukset (omaishoito on myös inhimillinen ja edullinen hoivamuoto) hoidettavien ja hoitajien heikko kunto tulee huomioida neuvonnassa, ohjauksessa ja asiakasohjauksessa (omaishoitoperheiden tunnistaminen) ja kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa omaishoidon tuen asiakkailla vastuutyöntekijä kulkee rinnalla aidosti varmistaen osaltaan riittävän tuen ja palvelut (asiakasohjauksen rooli) omaishoitoperheiden akuutteihin tilanteisiin vastaaminen, selkeä yhteinen toimintamalli, esimerkiksi hoidon järjestäminen omaishoitajan sairastuessa omaishoitoperheiden osalta kotiin annettavien palveluiden kehittäminen tulee osana Ikäneuvo-hankkeen kokeiluja ja Kotiin annettavien palvelujen kehittämisen ikäihmisten teemaryhmän työtä ja siellä syksyllä jatkovalmisteluun nostettujen kolmen kärjen myötä (palveluiden integrointi (neuvonta, ohjaus ja asiakasohjaus, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, kotona tapahtuva kuntoutus)

19 Mitä tulisi huomioida jatkovalmistelussa? Ikäneuvo-hankkeen työryhmä3 luo ehdotusta maakunnallisesta omaishoidontuen toimintamallista yhteisesti sovittujen teemojen ympärillä kunnat mukaan kokeilujen kautta, tukee valmistelutyötä, joka tulee suunnittelussa huomioida hyvinvointiteknologian mahdollisuudet ja käyttäminen tulevaisuutta myös omaishoitoperheiden tukemisessa, jatkossa tulee huomioida teknologian käyttöön ja palveluiden kehittämiseen varattavat taloudelliset resurssit (Ikäneuvo-hankkeen kokeilussa saadaan hyvä kokemus omaishoitajien etätukimallista) käsitteiden yhdenmukaistaminen palveluissa ja työskentelyn jatkovalmistelussa valinnanvapauden tuomat mahdollisuudet eivät saa muodostua uhkaksi asiakkaan ehjälle hoitopolulle, tulee varmistaa mm. tiedonkulku asiakkaan kokonaishoidon ja palvelujen osalta, (nousee esiin erityisesti muistisairaiden osalta) asiakkaan palvelut ja asioiden hoito ei saa pirstaloitua, vahva tarve integraatiolle ja asiakkaiden osallisuudelle omaishoidon asiakasohjauksen prosessi kuvataan Ikäneuvo-hankkeessa tavoitteena varmistaa toimivat rajapinnat asiakkaan ehjäksi palvelu- ja hoitopoluksi Pirkanmaalla oli (puuttuu Kihniö, Mänttä-Vilppula) voimassa olevaa omaishoitosopimusta, joissa hoidettava oli täyttänyt 65-vuotta. Työryhmässä arvioitu, että sopimusten irtisanominen ja uusien tekeminen ml. arvioinnit, vie noin 6 tuntia / omaishoitosopimus. Henkilötyövuosissa työn tekemiseen tarvittaisiin noin kuuden työntekijän työpanos

20 Liite 5 Osallisuus alatyöryhmän loppuraportti

21 Liite 5 Osallisuus alatyöryhmän loppuraportti Alatyöryhmän jäsenet (kevät -17): Tuomo Kaarakainen, Tampereen seudun invalidit; Arja Lehtonen, Pirkanmaan lihastautiliitto; Olli-Pekka Rättäri, Näkövammaisten liitto; Johanna Sola, Elonpolkuja verkosto, Tampereen kaupunki; Minna Ågren, Tampereen seurakunnat; Mari Patronen, Pirkanmaan liitto; Riina Viitala (siht.) Ylöjärven seurakunta; Mika Kallunki (pj.) Tampereen seurakunnat Kokoukset: 4.1., 24.1., 7.2., 7.3., 24.3., 7.4., ja Työryhmän tehtäväksi annon kohdealue: Kotona asuvat erityistä tukea tarvitsevat ja ikäihmiset Ei maksullinen palvelutyö Täydentävä, lainsäädännön ulkopuolella oleva toiminta Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin: Hyvien ja toimivien käytäntöjen sekä järjestöjen ja seurakuntien yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen Toteutettiin kartoituskyselyt Pirkanmaan ev. lut. seurakunnille, kansanterveys- ja vammaisjärjestöille sekä vapaaehtoistyötä tekeville vanhusjärjestöille ja yhdistyksille

22 Osallistuminen jatkuu.. Kartoituksen tulokset Hyviksi koettuja käytäntöjä erityistä tukea tarvitsevien ja ikääntyneiden kotona asumisen tukemiseksi Yhteistyön tekeminen muiden toimijoiden kanssa (kirjallisin sopimuksin tai ilman) Vierailut, asiantuntemuksen jakaminen, palveluiden tilaaminen muilta toimijoilta Toiminnan kehittäminen yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa, toteutetaan yhteisiä projekteja, tutkimusta ja tapahtumia Kiireettömät kotikäynnit, joissa on mahdollisuus tuen tarpeen kartoittamiseen, henkiseen ja hengelliseen tukemiseen sekä virallisen tai vapaaehtoistahon palveluihin ohjaamiseen Ryhmätoiminta, kohtaamispaikat, olohuoneet, työpajat ja yhteiset ruokailut mm. Yhteinen keittiö, jotka tarjoavat avulla vertaistuen ja mielekkään tekemisen mahdollistamiseksi Organisoitu vapaaehtoistoiminta Esim. Mummonkammari (Tampere), SPR ystäväpalvelu Tilapäinen käytännön apu: kodin pienet tehtävät, saatto- ja asiointiapu, tilapäinen hoitoapu omaishoitajille Vapaaehtoisten koulutus esim. ryhmien ohjaajiksi ja tukihenkilöiksi Virkistystoiminta mm. retket, leirit ja leiripäivät Hengellisten tarpeiden huomiointi mm. diakoniatyöntekijöiden kotikäynneillä, myös hengelliset tilaisuudet, kuten messu muistisairaille Edunvalvonta järjestöillä

23 Osallistuminen jatkuu.. Haasteita kotona asumisen tukemisessa Vähäinen tiedottaminen, tietosuojakäytäntö ja kiire koettiin moniammatillisen työn haasteiksi Kotona asuvien entistä heikompi toimintakyky vähentää tavallisin taidoin annettavan vapaaehtoistuen mahdollisuuksia ja lisää ammattiosaamisen tarvetta Mitkä ovat ei-virallisten tahojen toimintaedellytykset ja muodot tulevaisuudessa ja miten niistä päätetään? Tulevaisuudensuunnitelmia kotona asumisen tukemiseksi Kehitetään toimintaa yhdessä kohderyhmän ihmisten sekä vapaaehtoisten kanssa Kannustetaan ihmisiä kansalaisaktiivisuuteen ja vapaaehtoistoimintaan osallistumiseen Kehitetään toimintaa tiedonkeruun ja haastatteluiden avulla Lisätään etsivää työtä, verkostotyötä ja yhteistyötä mm. kaupungin työntekijöiden kanssa kohderyhmän tavoittamiseksi ja tukemiseksi Lisätään kuntouttavaa toimintaa Mahdollistetaan kasvokkaiset kohtaamiset digitaalisten palvelujen kasvun keskellä Hyödynnetään paremmin erilaisia tiloja mm. ryhmätoiminnan mahdollistamiseen Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Järjestöillä on paljon vapaaehtoistoimintaa, mutta miten toiminnan rahoitus järjestetään tulevaisuudessa? Millainen on kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rooli tulevaisuudessa? Seurakuntien, järjestöjen ja palveluntuottajien välisessä yhteistyössä ja yhdessä tekemisessä on kehitettävää. Avainasemassa ovat luottamus, viestintä ja vuorovaikutus. Vapaaehtoistyö kuntien liikunta- ja kulttuuripalveluissa on kartoittamatta

24 Osallistuminen jatkuu.. Yhdyspinnat toimijoiden välillä Seurakuntiin on perustettu vapaaehtoistyön koordinaattorin toimia (mm. Kangasala, Messukylä, Tampere) Koordinaattori myös järjestöjä varten, kunta/maakunta? Sotekeskusten palvelunohjaus ja neuvonta Lähitorit, koordinointivastuu Muut voimavarat kotona asumisen tukemiseksi läheisapu, yhteisöt, osallisuus, some seurakuntien ja järjestöjen ulkopuolella oleva vapaaehtoisapu Muutamia poimintoja Pirkanmaan uusista hankkeista ja suunnitelmista Yhteinen keittiö on kirkkohallituksen ja Tampereen kaupungin yhteistyöhanke, jossa hyödynnetään Tampereen kaupungin hyviä käytäntöjä erityisesti hyvinvointikeskusten ja lähitorien rakentamisesta sekä yhteistyömallista näiden palveluiden kehittämisessä ja toiminnassa Tampereen seurakunnan, Tampereen ammattikorkeakoulun, terveys- ja sosiaalialan, restonomi ym. opiskelijoiden, yhdistysten ja vapaaehtoisten kanssa Vapaaehtoistyön resurssikeskus Tampereelle on Arttelin, Tarve ry:n ja Tampereen kaupungin suunnitteilla oleva hanke, jossa yhteistyötahoina voivat olla mm. tamperelaiset järjestöt, seurakunta ja festivaalit. Hankkeen tavoitteena on saada koottua Tampereen vapaaehtoistoiminnan tarjonta yhteiselle sivustolle, järjestää yhteisiä koulutuksia, rekrytointeja sekä tapahtumia. Pohdittavaa Yksinäisyyden lievittäminen, keinot? Vaikutusten arviointi: kipukohdat, miten ja mitkä vaikutukset on erityisesti huomioitava?

25 Osallistuminen / case-tarinoita Työryhmä: Tuomo Kaarakainen, Arja Lehtonen, Olli-Pekka Rättäri ja Minna Ågrén Näissä tarinoissa kuvataan pelkästään järjestöjen ja seurakuntien antamaa tukea vammaiselle ihmiselle. Vammaisen ihmisen arkeen ja osallisuuden mahdollistamiseen kuuluvat usein välttämättä myös julkisen sektorin ja yksityisen sektorin palvelut. Tässä on tarinoita henkilöistä, joilla on vamman tai sairauden johdosta erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Heidän vammaisuutensa syntyy, kun he kohtaavat yhteiskunnan vammattomien ehdoilla jäsenilleen asettamat vaatimukset. Henkilöillä on pysyvä haitta yhteisötason toiminnassa. Vammaisuus on heidän kohdallaan selkeästi yhteiskunnallinen ilmiö. Kolmannen sektorin ja seurakuntien palvelut yhdessä auttavat em. henkilöitä selviämään arjestaan paremmin kotona sekä osallistumaan yhteiskuntaan, eli ihmisellä on käytössään riittävät aineelliset resurssit, hän on omaa elämäänsä koskevassa päätöksenteossa toimijana ja hänellä on sosiaalisesti merkityksellisiä ja tärkeitä suhteita. Vammainen ihminen tarvitsee ensisijaisesti apua eikä niinkään hoivaa, kyseeseen tulee usein kunnan vammaispalvelut sen sijaan, että vammainen ihminen hyötyisi kotihoidon palveluista. Esimerkiksi henkilökohtaista apua ei voi saada, jos avuntarve on hoivaa tai hoitoa. Mutta jos vammainen ihminen satunnaisesti on sairas, silloin tarvitaan kotihoidon palveluita (esim. leikkauksen jälkeinen tilanne, joku jäsen murtuneena tms.). Vammaisten henkilöiden kohdalla on varsin tavallista, että käsitepari vammainen/vammaton ja terve/sairas sekoitetaan toisiinsa. Vain vammautumisprosessin alkuvaiheessa voidaan puhua sairaudesta. Mikäli sairauden lääketieteellisen hoitamisen jälkeen henkilölle jää pysyvää vajaatoimintaa, on henkilö yleensä terve, mutta vammainen. Vammaisuudesta syntyviä ongelmia saattaa olla esim. osallistumisessa työelämään tai koulutukseen, asumisessa, muussa osallistumisessa yhteiskuntaan ja esimerkiksi harrastustoiminnassa

26 Osallistuminen / case-tarinoita Onni 2 v. Onni on 2-vuotias liikuntavammainen lapsi. Vamma on synnynnäinen. Onnin vanhemmat ovat liittyneet Invalidiliiton kannatusjäseniksi ja Onni varsinaiseksi. Vinkin liittymisestä he saivat neurologian poliklinikan kuntoutusohjaajalta. Onnin vanhemmat ovat mukana liikuntavammaisten lasten vanhempien vertaistukiryhmässä, joka toimii sekä tapaamalla kasvokkain, että suljettuna Facebook-ryhmänä. Onnin vanhemmille lapsen liikuntavamma on ollut suuri huolenaihe ja huolta tuottaa myös lapsen tulevaisuus aina työllistymistä myöten. Vertaistukiryhmissä he saavat tietoa ja tukea muilta samassa tilanteessa olevilta perheiltä. Vertaistukiryhmissä vierailee myös tarpeen mukaan yhdistyksen kutsumia ammattihenkilöitä. Seurakunta järjestää perhekerhoja, mutta myös vammaisten lasten perheille virkistyspäiviä, joihin Onni sekä perhe osallistuvat. Näissä tapaamisissa Onni voi saada kontakteja muihin lapsiin. Virkistyspäivissä Onni tutustuu myös muihin vammaisiin lapsiin. Yhdistykseltä perhe saa tietoa myös julkisista palveluista, joita alueella on tarjolla, esimerkiksi apuvälineistä, päivähoidosta, koulunkäynnistä tms. Onnin perhe on tyytyväinen järjestöstä saatuun tietopakettiin. Tulevaisuudessa Onnin perhe saa yhdistykseltä tietoa koulun käynnin aloittamiseen liittyvistä asioista (vammaisen lapsen kohdalla koulunkäynnin suunnittelu alkaa usein jo 4-vuotiaana)

27 Osallistuminen / case-tarinoita Jenni 19 v. Jenni on kuulo-näkövammainen toisen asteen opiskelija, joka opiskelee ammattiin tähtäävää tutkintoa. Hän on juuri muuttanut ensimmäiseen kotiinsa toiselle paikkakunnalle. Jennin on ollut vaikeaa saada kontakteja muihin opiskelijoihin ja hän on saanut tietää, että kaupungissa toimii seurakunnilla kuurosokeiden keskusteluryhmä, jossa kommunikoidaan tulkkien tai työntekijän välityksellä. Sieltä hän saa vertaistukea. Jenni ei ole tähän asti vielä kuulunut omaan vammaisyhdistykseen, mutta seurakunnassa saamansa tiedon perusteella päättää liittyä siihen. Jenni saa yhdistyksen aluetyöntekijältä tietoa uuden kotikuntansa alueen toiminnoista sekä tietoa kuntoutusjaksoista, joille hän voi hakeutua. Kun Jenni muutti pois kotoa, hän sai Kuurosokeiden yhdistyksen kautta tiedon myös itpalveluista, joihin hän on oikeutettu. Hän pystyy nyt seuraamaan päivän lehtiä sekä saamaan yhdistyksensä ajankohtaista tietoa tietokoneensa ja siihen liitettyjen apuvälineidensä avulla sekä keskustelemaan muiden kuulo-näkövammaisten kanssa valtakunnallisellakin tasolla. Yhdistyksen ja sähköisen tiedonsaannin kautta Jenni kuulee mahdollisuudesta lähteä kansainväliseen työharjoitteluun ja innostuu siitä. Hän saa apua käytännön asioiden järjestelyyn yhdistyksen nuorisotyön suunnittelijalta. Tulevaisuudessa Jenni voi saada apua työllistymiseensä joko yhdistyksen tai seurakuntien vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten tukiprojektien kautta

28 Osallistuminen / case-tarinoita Mikko 45 v. Mikko on CP-vammainen opettaja, joka on vamman pahenemisen vuoksi joutunut jäämään pois työelämästä. Mikolla on vaimo ja 3 lasta. Työstä poisjäännin Mikko on kokenut hyvin raskaaksi ja kotiin jääminen on masentanut. Hän on hakeutunut seurakunnan diakoniatyöntekijän juttusille masennuksen ja taloudellisen tilanteensa vuoksi, koska eläke- ja toimeentulotukipäätökset ovat viipyneet. Diakoniatyöntekijä auttaa kontaktin saamisessa vapaaehtoiseen raha-asioiden neuvojaan perheen talous- ja velkatilanteen selvittämiseksi. Diakoniatyöntekijän ohjaamana Mikko alkaa käydä työikäisten keskusteluryhmässä. Hän saa myös paikallisten yhdistystoimijoiden yhteystiedot. Yhdessä diakoniatyöntekijän kanssa Mikko lähtee tutustumaan paikalliseen CP-yhdistykseen ja saa sieltä tietoa toiminnasta. Hän saa myös yhdistyksen vertaistukihenkilön yhteystiedot. CPyhdistyksestä hän saa tiedot paikallisesta kerhosta mielenterveyskuntoutujille. Tulevaisuudessa Mikon arkeen voi kuulua vertaistukiryhmään osallistuminen joko yhdistyksessä tai seurakunnassa ja toipumisen edetessä Mikko voi itsekin ruveta vertaistukijaksi auttamaan saman kokeneita

29 Osallistuminen / case-tarinoita Martta 82 v. Martta on jäänyt leskeksi vuosi sitten. Martta asuu omassa kodissaan ja hänellä on ollut vuosien ajan reuma, joka on invalidisoinut hänet ja hän liikkuu pyörätuolilla. Hänellä on lisäksi kostea silmänpohjan rappeuma, joka on heikentänyt näkökyvyn nopeasti. Hänellä on alkanut ilmetä muistihäiriöitä ja tällä hetkellä epäillään alkavaa Alzheimerin tautia. Martta on ollut jo vuosien ajan reumayhdistyksen jäsen ja hänellä on laaja ystäväpiiri yhdistystoiminnan kautta. Martta on näkövammadiagnoosin saatuaan liittynyt näkövammaisyhdistykseen, jonka kautta hän on saanut käyttöönsä paikalliset äänilehdet, mikä on hänelle tärkeää, koska hän on ollut aktiivinen asioiden seuraaja koko ikänsä. Martta on leskeksi jäätyään osallistunut seurakunnan järjestämään sururyhmään, jossa on herännyt epäily mahdollisesta muistin heikkenemisestä ja Martta on ohjattu Muistiyhdistyksen muistiluotsin tapaamiseen. Martalla on myös alkanut käydä kotona seurakunnan vapaaehtoinen juttelemassa ja auttamassa esimerkiksi päivittäisen postin lukemisessa. Paikallisen Muistiyhdistyksen muistiluotsi on yhteydessä kunnan vammaispalveluun palvelusuunnitelman päivittämiseksi nykyistä tilannetta vastaavaksi. Palvelusuunnitelmapalaveriin tulevat Martan tueksi myös yhdistyksen työntekijä ja diakoniatyöntekijä. Jatkossa Martan tukena ovat eri toimijat (julkinen sektori, yhdistys ja seurakunta) seuraten avun ja palvelujen tarpeen kehitystä

30 Osallistuminen jatkuu.. 3. sektorin ja seurakunnan antama apu voi olla muun muassa: Vertaistukitoiminta, edunvalvonta, sosiaalinen puoli (yhteisöllisyyden kokeminen) Pitkäaikaissairauteen ja vammaan liittyvän tiedon antaminen, palveluista kertominen, jäsentapaamiset (vertaistuki ja yhteisöllisyyden kokeminen). Seurakunnalta henkinen ja hengellinen tuki, vapaaehtoiset auttamassa jotta voi liikkua vertaistuen piiriin, seurakunta voi olla toimija eri tahojen välillä koska yksin jääminen on kaikista pahin asia, seurakunnan järjestämä vertaistuki, seurakunnan antama taloudellinen tuki). Sanomalehtien lukeminen äänilehdiksi, vapaaehtoinen asiointiin (kauppa, terveydenhuolto, osallistuminen tilaisuuksiin), vertaistapaamiset

31 Liite 6 Vammaispalveluiden alatyöryhmän loppuraportti

32 Vammaispalveluiden alatyöryhmän työskentely Nimi Organisaatio Tehtävä Tuulikki Parikka pj. Tays kehitysvammahuolto toimialuejohtaja Päivi Mattila varapj. Tampereen kaupunki suunnittelupäällikkö Salla Pyykönen siht. Soste KVTL aluekoordinaattori Sonja Vuorela Ikaalisten kaupunki vammaistyönesimies Päivi Kaltio Tampereen Kehitysvammaisten Tuki ry toiminnanjohtaja Jukka Kaukola saakka Tampereen kaupunki, vammaisneuvosto vammais-ja esteettömyysasiamies Tea Kärnä Kangasalan kunta vammaispalvelujohtaja Johanna Vesanen Lempäälä Leijonaemot ry hall. jäsen Leena Köykkä Tampere vammaispalveluiden sosiaalityöntekijä Marjaterttu Kaisko Tays kehitysvammapoliklinikka sosiaalityöntekijä Susanna Lehtonen Sastamala vammaispalvelupäällikkö Tia Salminen Valkeakoski palveluohjaaja Liisa Lindberg Tays kehitysvammahuolto asiantuntijajäsen, osastonhoitaja Milla Ilonen Tampereen vammaisneuvosto suunnittelija Aspa- säätiö Alatyöryhmän kokoukset 4.1., 11.1., 24.1., 6.2., 3.3., 15.3., 31.3., 20.4., sekä

33 Nykytilan kuvausta täydennetty Kehas Pirkanmaan alueellisen suunnitelman seurantaraportti 2015 Vammaispalveluiden kustannuksen sairaanhoitopiireittäin 2014 Kelan vammaisetuisuuden saajaa kohti Kehittämistarpeita kartoitettu Työryhmän jäsenten verkostoja hyväksi käyttäen: Hyvää ja säilytettävää/ kehitettävää: - Lapset ja nuoret - Aikuiset Prosessikuvaus ikäkaarimallin mukaan: Rajapinnat muihin palveluihin Kriittiset nivelkohdat Kehittämistarpeet Muutostekijöitä pohdittu Muuttuvan lainsäädännön vaikutuksia VPL + KVL Palvelutarpeeseen vaikuttavia muutostekijöitä Palveluiden kysyntä Säästöpotentiaalit Vammaispalveluiden alatyöryhmän työskentelyn eteneminen Palvelurakennemallia hahmoteltu Kolmiportainen malli: Asiakasnäkökulmasta: Kotiin vietävät, lähellä tuotetut ja keskitetyt palvelut Järjestämisen näkökulmasta: Matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut, vaativat erityispalvelut Uudelleen organisointi tarpeita Asiakasohjaus SHL ensisijaisuus VPL+KVL yhdistyminen Vastuutyöntekijät Perhehoitoyksikkö Keskitetty apuvälineyksikkö Asunnon muutostöiden yksikkö Jatkoselviteltäviä asioita kirjattu Myöntämiskriteereiden yhdenmukaistaminen mm: Henkilökohtainen apu, kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt ja laitteet, muut vpl etuisuudet jne Etuisuudet/ viranhaltijapäätösten jatkuvuus Kilpailutetut palveluiden jatkuvuus ja uudet kilpailutukset Henkilökohtaisen avun keskus Tilapäishoidon välitys Asumispalvelut Vaativat erityispalvelut Vaatii resursointia Tuottajavaihtoehdot Henkilökohtaisen budjetin soveltaminen Tuetun päätöksenteon organsointi jne. Vaatii resursointia

34 Lisäysesitys Pirkanmaan nykytilankuvaukseen Vammaispalveluiden vaihtoehtoiset säästöt. Selvitysmiehen raportti. STM 2016:58

35 Keskeisiä esiin nousseita haasteita vammaispalveluissa Vammaiskäsityksen muutos; toimenpiteiden kohteesta toimivaksi subjektiksi, asiakkaasta kansalaiseksi; haastaa tulevaisuuden palvelujärjestelmän Vammaisten henkilöiden palvelu järjestetään ensisijaisesti osana yleistä palvelujärjestelmää; sosiaalihuoltolain ensisijaisuus sosiaalipalveluissa Vammaispalvelulainsäädännön uudistus 2019, kehitysvamma- ja vammaispalvelulaki yhdityvät; eroon kehitysvammaisten ja muiden vammaisten palvelujärjestelmän erillisyydestä Moninaiset avun ja tuen tarpeet edellyttävät pitkälle vietyä palvelujen räätälöintiä, monialaista yhteistyötä ja verkostomaista työotetta; kokonaisvaltainen sosiaalityö, palvelutarpeen arviointi, palvelusuunnittelu ja ohjaus korostuu Pirkanmaan alueelliset erot palveluiden järjestämisessä, myöntämiskriteereissä ja saatavuudessa Ennaltaehkäisy ja varhainen tukeminen ei tällä hetkellä riittävää, korostuu etenkin lapsiperheiden palveluissa Rajanveto-ongelmia ja pallottelua; esim. vanhuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut, lastensuojelu ja perhepalvelut, työvoimapalvelut, terveyspalvelut Väliinputoajia mm. ADHD ja nepsy lapset, ei kehitysvammaiset autistiset

36 Keskeisiä verkostopalautteessa esiin nousseita kehittämistarpeita vammaispalveluissa Lasten ja nuorten palvelut Yhden luukun periaate Kotiin vietävä tuki Vahva palvelu- ja kuntoutusohjaus Palvelutarpeen arvioinnin välineet Kokonaistilanteen kartoitus Varhainen tuki, tuen oikea-aikaisuus/ ennaltaehkäisy Ensitiedon varmistus elämän erivaiheissa Koko perheen tuki/ verkostomainen työote Kommunikoinnin tuki Riittävät jatkokoulutusmahdollisuudet nuorille

37 Keskeisiä verkostopalautteessa esiin nousseita kehittämistarpeita vammaispalveluissa Aikuisten palvelut Asumisen vaihtoehtojen lisääminen Asumiseen tarvittavan tuen toimintamallien kehittäminen; esim. tukihenkilö, kotipalvelu, asumisenohjaaja, sosiaalinen isännöinti Henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittäminen Saavutettavuuden ja osallisuuden edistäminen kaikissa palveluissa, tuettu päätöksenteko Koulutuksen jälkeinen työelämäosallisuus; työhön valmennus, painopiste palkkatyöhön ja tuettuun työhön Päiväaikaisen toiminnan monimuotoisuuden lisääminen; yksilölliset ratkaisut, vaikeavammaisten päivätoiminnan sisällön kehittäminen Te-keskuksen roolin vahvistaminen työelämäosallisuuden edistämisessä

38 Keskeisiä verkostopalauteessa esiin nousseita hyviä ja säilytettäviä asioita vammaispalveluissa Ihmisen elämän kokonaisuuden huomioiminen Vammaispalvelulain mukainen palvelusuunnitelma Sähköiset hakemuskaavakkeet Yhteistyö kolmannen sektorin ja yhdistysten kanssa Keipe, keskitetty perhehoitoyksikkö Kuohke, keskitetyt kuljetuspalvelut Asunnonmuutostöiden asiantuntijuuden ja toteuttamisen keskittäminen Tampereella Henkilökohtaisen avun palveluiden useat vaihtoehdot Kunnallisten palveluiden joustavuus, paikallistason palveluprosessit toimivat Monialainen yhdyspintatyö Erilaiset omatyöntekijä- mallit Tiimityö, verkostomainen työote, parityöskentely Vammaispalveluiden työntekijän tavoitettavuus puhelimella Henkilökohtainen kohtaaminen, kotikäyntimahdollisuus

39

40

41

42

43 Lainsäädäntöön liittyvää pohdintaa Sosiaalihuoltolaki ensisijainen palveluita järjestettäessä Omatyöntekijän nimeäminen varhaisessa vaiheessa tärkeää Sosiaaliohjauksen ja sosiaalisen kuntoutuksen sisältö ja järjestäjä? Kotipalvelun roolin vahvistaminen vammaisten kuntalaisten ja perheiden tukemisessa Liikkumisen tuki; rajankäyntiongelmia shl ja vpl Vammaispalvelulaki ja Erityishuoltolaki yhdistyy 2019 Asiakkuuden hahmottaminen kehitysiässä tapahtuneen ja muun vammautumisen mukaan poistuu Erityishuoltopiirit poistuu Asiakaslähtöisyys, osallisuus, kommunikointi korostuu Vahva oikeus palveluasumiseen, henk.koht. apuun ja liikkumisen tukee säilyy Kehitetään: valmennus ja tuki, lyhytaikainen huolenpito uudenlaisina palveluina, henk.kohtaisen tuen ja liikkumien tuen monipuolistaminen Valmennus subjektiiviseksi oikeudeksi, mitä tarkoittaa? Vrt sos. ohjaus Kehitysvammaisten ilmaisia palveluita muuttuu maksullisiksi. Esim. matkat, maksuton päivähoito. Asiakasmaksujen alentamisen tarve lisääntyy?

44 Lainsäädäntöön liittyvää pohdintaa Työelämäosallisuuteen liittyvä uudistus ja lainsäädäntö Ollut valmisteilla pitkään/ uudistus pahasti kesken, etenee työelämäosallisuuteen liittyvän kärkihankkeen yhteydessä? Aiemman selvitystyöryhmän 2014 linjausten mukaisesti TE-keskuksen päävastuu tulevaisuudessa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämisestä, osallisuuden edistäminen jää sosiaalihuollon tehtäväksi Vammaispalvelulainsäädännön alaisesta toiminnasta osa siirtyy TE-keskukselle? Vammaisten ja vammattomien työtoiminta yhdistyy? Vain vaikeavammaisten päivätoiminta jää sosiaalipalveluihin? Vanhuspalvelulaki Koskee myös vammaisia, yli 75 v. palvelut ensisijaisesti tämän lain mukaan; kehitysvammaisten vanhuuden määrittelyn haasteet Vanhuspalveluiden sisällön kehittämisen vaade vastaamaan vammaisten erityistarpeita Henkilökohtainen budjetti Jatkuva avun ja tuen tarve ja kyky itse tai tuettuna hallinnoida omaa palvelukokonaisuutta. Kehitysvammaisen kyky hallita? Sisältö ja tuottaja valitaan itse, ei maakunnan palveluita Määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva päätös maakunnasta Sote-palveluiden markkinat eripuolella Pirkanmaata? Hankintalaki Määräaikaiset kilpailutukset, tuottajan vaihtuminen koettu ongelmaksi Jäykistääkö kilpailutus palvelua? Asiakkaiden osallistaminen kilpailutukseen

45 Lainsäädäntöön liittyvää pohdintaa Valinnanvapaus lainsäädäntö Kyky tehdä valintoja? Päätöksenteossa tukemisen tarpeet. Asioista tiedottamisen haasteet, saavutettavuus ja selkokieli Vammaispalveluiden järjestämisessä henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit Sosiaalihuollon asiakaslakiin uusi luku tuetusta päätöksenteosta merkittävä uudistus Päätöksen teon tukija ei voi olla palvelussuhteessa tuottajaan tai järjestäjään, riittävän osaamisen varmistaminen? Maakunta tekee viranomaispäätöksen vammaisen päätöksenteon tukemisesta Ns. iso IMO-lainsäädäntö valmistuu kevään aikana, syksyllä lausunnolle Edellyttää viranomaispäätöksiä, joita tehdään myös avohuollon asumispalveluita Käytännöt hiottava lain mukaisiksi, esim. menettelytavat ja päätöksenteossa tarvittava asiantuntijuus Korostaa ennaltaehkäisyä, asiakkaan kuulemista, kirjaamista, päätöksentekoa, raportointia jne. Byrokratia ja työn määrä lisääntyy merkittävästi Ennakkotiedon mukaan uusi 2019 voimaan tuleva laaja IMO-lainsäädäntö mukailee nykyisiä erityishuoltolaissa olevia säädöksiä, vain havaittuja epäkohtia pyritään korjaamaan

46 Palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Kehitysvammaisten asumispalvelujen tarve tulee kasvamaan Lapsuudenkodeissa asuu vielä iso määrä aikuisikäisiä kehitysvammaisia, jotka haluavat muuttaa itsenäisempään asumiseen ja myös vanhempien ikääntyminen johtaa asumispalvelujen tarpeen kasvuun. Nuoret vanhemmat haluaa lapsiensa itsenäistyvän kuten muutkin Uudenlaisia asumisratkaisuja tarvitaan lisää, ryhmäkodit ei enää tyydytä tulevia palvelun tarvitsijoita. Kotiin annettavien palvelujen määrä lisääntyy (esim. henkilökohtainen apu), kun vaikeavammaiset henkilöt asuvat enenevässä määrin omissa asunnoissaan, joihin räätälöidään yksilölliset palvelut Laitosasumisen purkaminen lisännyt kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan, kuntoutuksen, terveyspalveluiden jne. tarvetta Ikääntyneitä kehitysvammaisia on tulevaisuudessa enemmän palvelujen käyttäjinä eliniän odotteen kasvaessa Vaikeavammaisten lasten perheiden tukemisen tarve ja lyhytaikaishoidon tarve tulee kasvamaan Nykylaindääsännön valossa ns. väliinputoajien palveluiden järjestäminen jatkossa

47 Palvelutarpeeseen vaikuttavia tekijöitä Maahanmuuttajien osuus noussut ja sen myötä myös vammaisten muuttajien Henkilökohtaisen budjetin käyttö lisää yksilöllisten palvelujen tarvetta Työelämäosallisuutta tukeva lainsäädäntö lisää henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalvelujen tarvetta, kun isompi osa vammaisia henkilöitä työllistyy ns. normaalityöpaikoille Teknisten ratkaisujen aiempaa tehokkaampi hyödyntäminen tuo säästöpotentiaalia, esim. turva- ja kommunikointitekniikka Digitalisaation keinot; selkokielisyys ja helppokäyttöliittymät nykyisiin verkkopalveluihin; erilaiset vammaispalvelujen verkkopalvelut ammattilaisten väliseen yhteistyöhön ja asiakkaan/läheisen käyttöön; etävastaanotot, - konsultointi, -yksilöohjaus Haaste: Internetyhteys vain 67 % vammaistalouksista, iso osa asiakkaista kykenemättömiä itse käyttämään Sähköisen puolesta asioinnin mahdollisimman laaja käyttöönotto avaan jo digitalisoitujen palveluiden aiempaa parempia käyttömahdollisuuksia vammaisten asiakkaiden asiointiin

48 Palvelutarpeeseen arviointia Kehitysvammaisten määrä Pirkanmaa Valtakunnallinen arvio 1% väestöstä Pirkanmaan Kehas-alueellisen suunnitelman yhteydessä 2010 tehdyssä kuntakyselyssä kuntien vammaispalveluiden piirissä sillä hetkellä oli kehitysvammaisia oli 2396 eli 0,49 % Pirkanmaan väestöstä, mistä arvioituna ennuste on 2574 vuonna 2020 ja 2720 vuonna

49 Valtakunnallinen selvitysmiesraportti; Vammaispalveluiden vaihtoehtoiset säästöt STM 2016/58 Jatkotyöstettäväksi Pirkanmaalla

50 Selvitysmiesraportti; Vammaispalveluiden vaihtoehtoiset säästöt STM 2016/

51 Eteneminen suhteessa esitettyihin tavoitteisiin ja jatkotyöskentelyn haasteita Työ edennyt hyvin, alatyöryhmän jäsenet aktiivisia Käyttäjänäkökulma hyvin mukana valmistelussa Vaikka asiakasryhmä on määrällisesti pieni asiakkaan tarvitsema palvelujen kirjo on laaja ja asiakaskohtainen kustannus voi olla hyvin suuri Tehtäväkentän laajuus ja yhdyspinnat paitsi kaikkiin sote-palveluihin, myös maakunnan ja kunnan palveluihin haasteena Jatkossa tarvitaan lisää yhteen koordinointia muun valmistelun kanssa, etenkin Lape-asiat Eri kunnissa hajallaan olevien palvelujen uudelleenorganisointitarpeita Kilpailutettuja asumispalveluita paljon; sopimusten jatkuvuus/ uudet kilpailutukset Erilaisia etuisuuksia ja palveluita, joista tehdään viranomaispäätöksiä Eri kuntien kriteereiden yhteensovittamista ja asiakaskohtaisten päätösten uusimisen tarvetta Esim. tuettu päätöksenteko lainsäädäntöuudistuksen mukanaan tuoma kokonaan uusi palvelu/ viranhaltijapäätös Maakunnan palveluiden valvontavastuu korostuu; valvonnan toimintatapojen työstäminen

52 Jatkossa työstettävien päätösten/ myöntämiskriteereiden yhteensovittamisen/ palveluiden kokonaisuuden hahmottaminen

53 Järjestäjän ja tuottajan tehtävien jako (Mitkä tehtävät voisivat kuulua järjestäjälle, mitkä liikelaitokselle, tuotannolle jne.) Vammaispalveluiden osalta liikelaitos voisi hoitaa Palveluntarpeena arvioinnin, asiakassuunnitelman sekä viranhaltijapäätökset palveluista sekä palveluohjauksen Viranomaistoimintaa ei voi erottaa liian kauaksi palveluiden tuottamisesta Vaativan erityistason vammaispalvelujen tuottamisen Erityistason vammaispalveluissa palvelukohtaisesti linjataan tuottamisvastuut sekä palvelusetelin ja hk budjetin käyttötavat Useissa tapauksissa monituottajamalli perusteltu (kilpailutettavat palvelut/kustannusvertailu), esim. asumispalvelut, päiväaikainen toiminta, henkilökohtainen apu Joitakin keskitettäviä palvelukokonaisuuksia, joiden tuottamis- tai koordinointivastuuta voisi harkita maakunnan liikelaitokselle, esim. keskitetty perhehoitoyksikkö tai henkilökohtaisen avun keskus Erikseen ratkaistava, mitkä palvelut järjestetään asiakassetelillä, jolloin valinnanvapauslainsäädännön yhtiöittämisvelvollisuus Palvelujen hankinnasta ja kilpailutuksesta Maakunta järjestäjänä vastaa palveluiden yhteensovittamisesta, tuotantostrategiasta, tuottajien hyväksymisestä ja sopimuksista, valvonnasta nä

54 Vammaispalveluiden alatyöryhmän suositukset ja ehdotukset: Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Yhteenveto keskeisistä tuloksista, keskeiset viestit jatkovalmisteluun, aikataulukysymykset, resurssit Annetussa aikataulussa työryhmätyönä jäsenten omien tehtävien ohella työ edennyt lähinnä kokonaisuuksien hahmottamisen tasolla, palvelujen yksityiskohtaiseen tarkasteluun ei ole vielä päästy Pienistä asiakasmääristä huolimatta valmisteltava kokonaisuus on laaja kirjo etuisuuksia ja palveluita, joilla on paljon yhtymäkohtia maakunnan ja kuntien palveluihin Työskentelyn tiivistyessä jatkossa alatyöryhmä esittää kahden päätoimisen resurssin varaamista jatkovalmisteluun. Yksi etuisuuksien myöntämiskriteereiden/ päätöksenteon työstämiseen ja toinen vammaispalveluiden kokonaisuuden/ rajapintojen työstämiseen. Laajasta tehtäväkokonaisuudesta johtuen jatkovalmistelu on aloitettava heti

55 Vammaispalveluiden alatyöryhmän suositukset ja ehdotukset: Väliaikaishallinnossa huomioitavaa: Vammaisten erityistarpeet läpileikkaava teema kaikissa palveluissa Kokonaisvaltainen sosiaalityön ote vammaispalveluihin säilytettävä; monitahoiset tuen tarpeet, vaarana asiakkuuden ja työn pirstaloituminen Palveluohjausmallia tulee kehittää yhteiseksi kaikkiin sote-palveluihin Yksilöpäätösten ja ostopalvelusopimusten ylimenovaihe tulee suunnitella ja huolehti hyvissä ajoin Palveluiden vaikutustenarviointia tulee suorittaa etenkin uusien palvelumuotojen käyttöönotossa; esim. henkilökohtainen budjetti, asiakasseteli, tuettu päätöksenteko Määrällisesti pienen, mutta palvelutarpeiltaan moninaisen asiakasryhmän tasavertaisten palveluiden järjestäminen maakunnan eri alueille iso haaste jatkovalmistelulle Valmisteilla oleva valinnanvapauslainsäädäntö edellyttää tiedottamista, kykyä valita ja tehdä päätöksiä ja saada tukea päätöksentekoon; lain hengen toteutuminen myös vammaisten osalta vaatii erityistä huomiota paitsi vammaispalveluissa myös kaikissa sote-palveluissa