Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Avoin seminaari Aika: klo Paikka: Satakuntatalo, Kilta-talo Osallistujat: Anneli Leena Pönkkö Oulun yliopisto, Arto Laukkanen Jyväskylän yliopisto, Leena Lahtinen Vantaan varhaiskasvatus, Timo Järvensivu Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, Liisa Karlsson Helsingin Yliopisto, Hanna Koivuranta Helsingin kaupunki, Jarkko Lahtinen Kuntaliitto, Anu Taivainen Aurinkoinen tulevaisuus ry, Elina Pulli Espoon kaupunki, Kristiina Cleve Opetusalan Ammattiliitto OAJ, Päivi Virtanen Kouvolan varhaiskasvatus, Helena Kuusisto Kouvolan varhaiskasvatus, Pauliina Albrecht Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry, Kirsi Tarkka VKK-metro, Jarno Tossavainen Päiväkoti Kanava, Tuula Mutanen Päiväkoti Siima Hki, Jenni Vaittinen Päiväkoti Siima Hki, Päivi Mäki THL, Ulla Soukainen Turun kaupunki, Johanna Silvius Turku / Varhaiskasvatus, Kalervo Valli Turun Varhaiskasvatus, Heli Mäkinen Seurakuntaopisto, Annika Karajas Päiväkoti Tahvontupa, Tuula Rinne Päiväkoti Tahvontupa, Nina Räike Suomen Latu, Ismo Ahovaara Tuusula, Laura Loikkanen Liikenneturva, Mats Andersson Päiväkoti Kanava Hki, Merja Korhonen Vanhempainliitto, Juulia Jantunen Pk Kanava Hki, Raija Latvala Vesilahti, Erja Tiiva Vesilahti, Mirka Nurminen- Lehtimäki Vesilahti, Mari Inkinen MLL, Annika Tavasti Salo, Kirsi Suomela Nurmijärvi, Jussi Pyykkönen, Tanja Palosaari Hyvinkään kaupunki, Riitta Karpinski Hyvinkään kaupunki, Katja Viberg kierrätyskeskus, Daliah Javne, Antti Valtiala Diak, Anna Karlsson Turku, Satu Åhlgars Valo ry, Nina Korhonen Valo ry, Anu Kullberg Valo ry, Marianna Tarhala Valo ry Nina Korhonen ja Anu Kullberg toivottivat kaikki tervetulleiksi varhaiskasvatuksen asiantuntijaverkoston työseminaariin. Seminaarin tavoitteeksi oli asetettu uusien tahojen mukaan saanti sekä teemaryhmien pilottivaihtoehtojen esittely. Tapaamisen kulku Tilaisuuden avaus Tilaisuuden avasi eduskunnan Lapsen Puolesta -ryhmän edustaja Sari Sarkomaa. Hän ilmaisi ilonsa lasten hyvinvoinnin ja liikkumisen ympärille kerääntyneestä verkostosta. Hän toivoi verkoston aikaansaavan ehdotuksia tilanteen parantamiseksi ja totesi onnistumisen vaativan saumatonta yhteistyötä. Sarkomaa korosti aikuisten tärkeää roolia lasten arjessa lapsi on luotu liikkumaan ja leikkimään, ja aikuisten tulee järjestää siihen mahdollisuus. Liikunnallisen elämäntavan oppiminen jo varhain on tärkeää myös työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta. Hän mainitsikin kaikilta instituutioilta nykyään vaadittavan liikunnan merkityksen ymmärtämistä (mm. terveydenhuolto, koulu, päivähoito). Sarkomaa toivoi erityisesti liikkumisen ja leikkimisen kirjaamista uuteen päivähoitolakiin, sillä hän katsoi niiden olevan lasten perusoikeuksia. Hän iloitsi ajattelutavan muutoksesta, joka vihdoinkin on sijoittanut lapsen keskiöön. Sarkomaa kiitti paikalle kokoontunutta verkostoa lausunnon antamisesta ja toivoi jatkossakin ehdotuksia lakikirjauksiin. Lainsäädännön ja normiohjauksen kautta lasten oikeuksia

2 MUISTIO 2 varhaiskasvatuksessa voidaan parantaa, mutta pelkät normit ja lait eivät muuta arkea. Sarkomaa peräänkuuluttikin varhaiskasvatuksessa toimivien henkilöiden riittävää osaamista ja nosti koulutuksen tärkeäksi painopisteeksi myös Lasten Puolesta -ryhmän toiminnassa. Toimintakulttuurin muuttamisessa hän totesi myös johtajien osaamisen ja roolin olevan suuri. Johtajien tulee luoda toimintaan rakenteet, jotka mahdollistavat työntekijöiden toiminnan muutoksen. Sarkomaa kannusti verkostoa työstämään aiheita päivän aikana eteenpäin ja konkretisoimaan kysymyksiä mitä nyt tulisi tehdä ja toisaalta mitä hyviä käytäntöjä on olemassa, joita pitäisi levittää varhaiskasvatukseen?. Hän toivotti kaikki tervetulleiksi klo alkavaan Lasten Puolesta -ryhmän tapaamiseen. Verkostolla on siellä oma puheenvuoro. Päivän aikana kuultiin seuraavat esitykset: Arto Laukkanen LitM, nuorempi tutkija Jyväskylän yliopisto: Suomalaislasten liikkuminen tutkimusten perusteella. Jyrki Reunamo Dosentti, Helsingin yliopisto: Mitä haasteita Orientaatioprojektin tutkimus nostaa esiin varhaisliikunnassa? Timo Järvensivu verkostotyön asiantuntija KTT, tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu: Läpimurtoja yhdessä tehden: yhteinen tahtotila menestyksekkään jatkuvan pilotoinnin perustana. Nina Korhonen asiantuntija, Valo: Ohjelmakokonaisuuden läpikäynti - miltä kokonaisuus teemaryhmineen näyttää? Jarkko Lahtinen erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto: Varhaiskasvatus risteyskohdassa - Uusi laki valmisteilla Miten kehittämistyötä voi käytännössä pilotoida - mitä on jo kokeiltu? Jyrki Reunamo Dosentti, Helsingin yliopisto: Miten Orientaatioprojektissa vastataan varhaisliikunnan haasteisiin? Esimerkki kehitystehtävästä: Tuula Rinne ja Annika Karajas Päiväkoti Tahvontupa Järvenpää. Kirsi Tarkka varhaiskasvatuksen erityisasiantuntija, VKK-metro: Snadit Stepit - väline oman työn kehittämiseen Esimerkki ratkaisumallista: Elina Säilynkangas ja Tuula Mutanen Päiväkoti Siima Helsinki Teemaryhmien esitykset: Kasvattaja ja kasvattajayhteisö, Anu Taivainen Lapsuus, Hanna Koivuranta Johtajuus, Leena Lahtinen (Marja-Liisa Akselinin puolesta) Osaaminen, Anneli Pönkkö (Arja Sääkslahden puolesta) Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, Anneli Pönkkö Päivän aikana kuultuihin esityksiin voi tutustua extranetissä:

3 MUISTIO 3 Puheenvuorojen synnyttämää keskustelua: Arto Laukkanen: Suomalaisten liikkuminen tutkimusten perusteella - todettiin, että liikuntatutkimuksiin hakeutuvat ja valikoituvat usein perheet, jotka suhtautuvat liikuntaan positiivisesti (tietty ihmisryhmä rajautuu pois) Jyrki Reunamo: Orientaatioprojektin nostamat haasteet varhaisliikunnassa - kannustettiin tutustumaan orientaatioblogiin ja muihin projektin materiaaleihin. Sivuilta löytyy paljon valmista materiaalia ja työkaluja heti valmiina käyttöön (217 ratkaisumallia). o Tuula Rinne ja Annika Karajas: Orientaatioprojektin kehittämistehtävä Tahvontuvassa: miten saada aikuinen näkemään itsensä aktiivisemmassa roolissa tukemassa lasten ulkoleikkejä - Mikä on muuttunut ja miten kehittämistehtävä näkyy päiväkodin arjessa? o suurimmaksi muutokseksi Tahvontuvassa nähtiin toiminnan porrastaminen ja pienryhmissä toimiminen, mm. ulkoilussa enemmän tilaa leikkiä lasten kanssa ja vähemmän muita aikuisia houkuttelemassa pois liikuttamasta o jokaisen aikuisen nähdään olevan aiempaa vahvemmin töissä juuri omaa ryhmää varten o päiväkodissa on keskusteltu paljon siitä, miten voi olla mukana leikissä mutta kuitenkin valvoa lapsia; tehty velvoite suunnitelmallisuuteen myös ulkona; harva kasvattaja on aikaisemmin nähnyt tarvetta ulkoilun suunnitteluun o asennemuutos vaatinut paljon keskustelua ja johtajien toimintaa (asia huomioidaan työyhteisöissä jatkuvasti ja ylemmältä taholta velvoitetaan suunnitelmallisuutta) - Tanhuntuvassa on liikuntapäivä kerran viikossa. Tuolloin liikkaritiimi suunnittelee liikuntaleikkikoulun mallin mukaisesti liikuntapäivän kulun. Materiaalit tehdään etukäteen valmiiksi, jotta jokainen kasvattaja varmasti ohjaa liikuntaleikkejä. - Tanhuntuvassa päivärakenteen muuttaminen on aloitettu aamupäivistä. Olemassa olevilla resursseilla ei vielä ole onnistuttu muuttamaan iltapäivien toimintaa - tällä hetkellä panostetaan siis vain aamupäiviin. Iltapäivien ongelmaksi koettiin henkilökunnan määrän väheneminen. Tuula Mutanen ja Jenni Vaittinen: Snadit Stepit -toimintamallilla saavutetut muutokset päiväkoti Siimassa - liikkeelle lähdettiin arjen käytäntöjen miettimisestä fyysisen aktiivisuuden näkökulmasta (eritoten esille nousivat alle kolmivuotiaat). - huomattiin, että arjessa on liian vähän liikuntaa, ja aloitettiin keskustelu fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavista esteistä ja säännöistä. - nähtiin hyväksi tavaksi listata tilanteita, joihin liikuntaa voisi lisätä o aamupiiri, siirtymätilanteet, odotteluhetket, sisä- ja ulkoliikunta jne. - Päiväkoti Siima esitti näkemyksen, että liikunnan lisääminen on iso tavoite ja he suosittelivat aloittamaan pienistä askelista. Pienten askelten avulla liikunnan lisäämisestä tuleekin yllättäen helppoa. Läheltä löytyy paljon olemassa olevia välineitä, joita voi hyödyntää: kalliita ja erityisiä asioita ei tarvittukaan.

4 MUISTIO 4 Iltapäivän ryhmätyöskentelyn nostot Timo Järvensivu ohjasi verkoston iltapäivän työstöt learning café -menetelmällä. Ryhmiä koottiin niin teemaryhmien, pilotoinnin kuin vapaan sanan ympärille. Ryhmätöiden esittelijät tekivät seuraavat nostot puheenvuoroillaan Lapsuus ja vanhemmuusryhmä Neljä pilotoitavaa teemaa: 1. moniammatillinen yhteistyö (neuvola ja varhaiskasvattajat/ varhaiskasvattajat ja liikuntatoimi, tms.): - tarvitaan strategiatason kirjaus, jotta poikkihallinnollinen yhteistyö onnistuisi - menee helposti kauas lapsesta Ehdotettiin konkreettisena toimintatapana neuvolan/liikuntatoimen edustajan vierailua vanhempainillassa puhumassa ja esittäytymässä. 2. vanhempainyhdistykset ja toimikunnat: - toimintaa toivottiin lisää - todettiin yhdistystoiminnan olevan nykyaikana helposti hyvin aikaa vievää ja hankalaa Ehdotettiin pilotoitavaksi vertaisena olemisen pilottia. 3. vanhempainyhdistykset ja toimikunnat: - todettiin osa-alueen kaipaavan moniakin pilotteja. Asia pitäisi saada paremmin tunnetuksi. o Mitä lapsen kanssa päivähoidossa tehdään? o mikä on alle 3-vuotiaan lähiympäristö o mikä on aikuisen rooli alle 3-vuotaiden ryhmässä 4. vasu: keskustelupohja - mietittävä,millainen vasu-pohjan tulisi olla - miten vanhempien ja lasten ääni saataisiin paremmin esille? Johtajuus: Johtajuuspilotointi: - todettiin, että johtajuudella on suuri merkitys työyhteisöissä - yksikköesimiehen rooli pilottiprojektissa: o huolehdittava, että pilotille on suunniteltu sitä kannattelevat rakenteet ja sitä kautta myös varmistettu eri toimijoiden osallisuus sekä kaikki tarvittavat yhteistyökumppanit - on tärkeää huomioida lapset, vanhemmat, tiimit (tms) o roolijako tiimin sisällä -> millaiset verkostoroolit kullakin on - johtajia tulee tukea, jotta pilotti saadaan vietyä loppuun asti (autetaan jaksamaan) - valmiit mallit tulee hyödyntää (pilotin rakenne) o Orientaatioprojekti o VKK-metro - jaksamisen ja onnistumisen tukirakenteiksi ehdotettiin o pilottipareja

5 MUISTIO 5 o omalla alueella muodostettuja ryhmiä o valtakunnallisia ryhmiä o vertaisryhmiä - tulosten esittely muille toimijoille (mitä on aikaansaatu missä onnistuttiin ja missä ei) o hyvien käytäntöjen tori - tulee esitellä toimintamalleja tukemaan erilaisia toimijoita o pienissä ja isoissa kunnissa o yksityisten ja kuntien omissa päiväkodeissa - pilottien olisi hyvä sijoittua eri puolille Suomea mahdollisimman erilaisiin yksiköihin - pääkaupunkiseudun onnistumiset ja tutkimustulokset tulee levittää muualle Suomeen - väliarvioinnin käyttäminen esimiehen toiminnasta ja myös - dokumentointiin kaivataan työkaluja o kirjaukset ja dokumentointi samalla kun suunnitellaan (tarpeeksi kevyt kirjaus) - pilottien hyödytettävä kehittämishanketta sekä pilottiyksikköä (tarpeellista saada muutokset jo olemassa oleviin rakenteisiin) - havainnointi ja dokumentointi o todellisuuden näkeminen ennen työn jatkamista o ulkopuolinen havainnointi ja palaute Varhaiskasvattaja ja varhaiskasvattajayhteisö Pilotoinnin aiheita varhaiskasvattajan lähtökohdista käsin - kaksi asiaa nousi vahvasti esille o perustehtävä ja o havainnointi - havainnointi nähtiin tärkeäksi aihepiirin piloteissa o pohdittiin, millaista havainnoinnin osaamista tällä hetkellä varhaiskasvatuksessa on o pohdittiin, millainen tietämys varhaiskasvattajilla on motorisista taidoista o kaivattiin aikuisten toiminnan havainnointia (kasvattajien toiminta suhteessa liikuntaan) Havainnointi: o lupa olla läsnä ja tietää, mitä ryhmässä tapahtuu o motoristen taitojen havainnointi miten sitä tulisi tehdä ja miten systemaattista sen tulisi olla? havainnoidaanko siinä vaiheessa, kun huoli herää, vai tulisiko sen olla systemaattisesti osana arkea mitä tehdään, kun huoli herää? - valmiit arviointilomakkeet tulisi tehdä - keskusteluun nousivat myös o alle kolmevuotiaat o varhaiskasvattajien verkostoituminen ja verkoston luominen muiden pilotoijien kanssa o tutkimuksen rooli osana kehittämistyötä

6 MUISTIO 6 Mitä pitää huomioida, jotta pilotointi mahdollistuu syksyllä? - miten tiedotetaan pilotoinnin alkamisesta ja saadaan pilotteja maanlaajuisesti? o mille tasoille viestitään (kunta, päiväkoti, jne)? o mitä väyliä pitkin? - olemassa olevia rakenteita päätettiin hyödyntää. Mm. varpaat vauhtiin -kampanja toimii hyvänä markkinointipaikkana - tulee olla jonkinlainen käsitys siitä, miten paljon työresurssia pilotti vaatii o tulee olla konkretiaa, jotta johtaja tietää, mihin lupautuu - tulee luvata, ettei pilotti vaadi taloudellista resurssia o Jyrki Reunamon kanssa pohditaan vielä, voisiko kuntatasolla mukaan tuleville luvata havainnointi koulutusta + lähtötilanteen kartoituksen o mitä luvata päiväkotitasolta mukaan lähteville? Vapaa sana - muuttuuko mikään, vaikka lakikirjaus saataisiin ja vasusta tulisi velvoittava o muuttuuko laatu mitenkään? persoonat ja arjessa töitä tekevät ihmiset ovat ne, jotka vaikuttavat o johtajuus korostuu onnistumisessa - seuraava koulutus tulisi olla niille, jotka eivät ole kiinnostuneita liikunnasta o kollegoille, jotka eivät vielä ole vakuuttuneita liikunnasta - Reunamon pylväät olivat todella hyvät o esim. sääntöleikkien merkitys liikunnan lisääjinä - todettiin, että ilman pilottiakin voi lisätä liikuntaa o velvollisuus huolehtia lasten liikunnasta on aikuisilla - ympäristö, pihat ja luonto tulisi saada tehokkaammin käyttöön o puistomaista rakentamista tulisi olla enemmän - jumppasalit ovat monessa paikassa luvattoman vähällä käytöllä o iltakäyttö vähäistä, vaikka tilat ja välineet ovat loistavat - leopsiin (lasten esiopetussuunnitelmaan) ja vasuun olisi hyvä saada esimerkiksi välilehtenä liikunnallisten taitojen arviointi (ei vain motorinen taito, vaan liikuntataito). Yleinen keskustelu - todettiin, että päiväkodit, joissa on opettajaopiskelijoita, ovat useasti liikuntamyönteisempiä. Opiskelijoiden vieraillessa skarpataan monissa asioissa, koska tiedetään opiskelijoiden havainnoivan henkilökuntaa ja arvioivan käytössä olevia työtapoja. - vanhemmille tulisi viestiä laajemmin syömisen ja nukkumisen lisäksi lasten päivittäisestä liikunnasta ( miten lapsesi on liikkunut päivän aikana ) - Vanhemmilta tulisi vaatia enemmän osallisuutta ja toimia. Toimikuntien parempi aktiivisuus olisi hieno asia, varsinkin, jos ne saataisiin matalankynnyksen iloa tuottavaksi toiminnaksi - viestintää päätettiin pohtia tarkasti

7 MUISTIO 7 o jokaisella liikuntamyönteisellä päiväkodilla pitäisi olla linkki tähän verkostoon ja varpaat vauhtiin -kampanjaan, mutta haasteeksi nousee vähemmän liikunnasta innostuneiden päiväkotien informoiminen piloteista o voidaanko ylempien esimiesten ja johtajien kautta saada napatuksi mukaan sellaisia yksiköitä, jotka oikeasti tarvitsevat tukea fyysisen aktiivisuuden lisäämisessä - todettiin, että myös perhepäivähoitajat kuuluvat mukaan kehittämishankkeeseen, vaikka tällä hetkellä keskustelu on painottunut pitkälti päiväkoteihin o mietittiin, miten perhepäivähoitajat saadaan mukaan verkostoon ja todettiin esimiehien tärkeä rooli perhepäivähoitajien aktivoinnissa - ehdotettiin lasten keksimän pilotoinnin kokeilemista o lapset suunnittelevat itse pilotin aiheet ja mitä tehdään kasvattajat toteuttavat pilotin yhdessä lasten ja vanhempien kanssa mahdollisuuksien mukaan. Loppupuheenvuoro Nina Korhonen piti lyhyen puheenvuoron syksyllä alkavista piloteista. Hän kertoi tavoitteeksi päästä heti syksyllä liikkeelle. Perusajatuksena: Lähdetään liikkeelle ja korjataan matkalla - Akio Morita. Nuoren Suomen sivuilla löytyy lisätietoa ohjelmasta ja sivuja päivitetään verkostotyön ajan. Pilotointiin osallistuville rakennetaan webropol-kysely, jonka kautta voi ilmoittautua mukaan. Pilotointiin vaaditaan esimiehen sitoutuminen, ja kunnilta vaaditaan koko kunnallisen varhaiskasvatuspäällikön sitoutuminen. Lue lisää: Tulevat tapaamiset Pilotointiin liittyvät päivämäärät iltapäivällä pidetään pilotoinnin starttiseminaari o aamupäivällä on verkoston työseminaari verkosto tapaa varhaiskasvatusmessuilla jaetaan pilotoinnin kokemuksia Verkoston ja pääsuunnitteluryhmän seuraava tapaaminen - keskiviikkona Kiitokset!