Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

Transkriptio

1 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste

2 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen valmistuminen... 6 Arvioita hankkeesta... 7

3 Hankkeen alkuidea Säännöllinen liikkuminen on lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta ehdottoman tärkeää. Lapsi etsii jatkuvasti luonnollista liikettä ja liikkumistaitoa kulloinkin vallitsevassa ympäristössä. Lapselle tulee aina luoda mahdollisuus luonnolliseen liikkumiseen toimintaympäristössään. Lasten omaehtoinen liikkuminen vähentyy jatkuvasti. Ulkoilu ja liikkuminen luonnossa ovat saaneet kovia kilpakumppaneita sisäleikeistä, jotka valitettavan usein tapahtuvat ruudun edessä. Alle kouluikäisistä suurin osa viettää päivät päivähoidossa, jolloin varhaiskasvatuksen henkilöstö on avainasemassa liikunnallisen elämäntavan muokkaamisessa. Heidän osaaminen ja innostus liikkumista kohtaan on merkittävässä roolissa, jotta lapsille tarjoutuu mahdollisuuksia luonnolliseen liikkumiseen toimintaympäristössään. Mikkelissä toteutettiin Liikkuva lapsuus -pilotointi vuonna Pilotoinnin aikana henkilöstöä koulutettiin ja innostettiin lisäämään toiminnallisuutta ja liikkumista päivähoidon arkeen. Terveempi Itä-Suomi hanke mahdollisti Liikkuva lapsuus pilotoinnin jalkauttamisen myös laajemmin Etelä- Savoon. Liikkuva lapsuus jalkautui vuonna 2015 Mikkelin lähikuntiin Juvalle, Hirvensalmelle, Pertunmaahan, Mäntyharjulle, Kangasniemelle ja Puumalaan. Lisäksi Liikkuva lapsuus jalkautui Pieksämäelle.

4 Hankkeen tavoitteet Reipasta liikkumista on nykyisiin varhaiskasvatuksen liikuntakasvatuksen suosituksiin nähden liian vähän hoitopäivän aikana. Alle kouluikäisen tulisi suositusten mukaan liikkua reippaasti päivän aikana kaksi tuntia. Reippaalla liikkumisella tarkoitetaan sellaista liikuntaa, jossa hengästyy ja tulee jopa hieman hiki. Liikkuva lapsuus hankkeen tavoitteena on lisätä liikkumista ja toiminnallisuutta varhaiskasvatusyksiköissä. Jokaisen yksikön ja jokaisen varhaiskasvattajan tavoitteena on kehittää toimintaansa siten, että arkipäivän aikana liikkeelle löytyy tilaa ja aikaa sekä liikkuminen sallitaan. Lapsi liikkuu luonnollisesti, kun reippaaseen liikkumiseen ja toiminnalliseen arkeen tarjoutuu mahdollisuus. Hankkeen tavoitteena on myös kehittää varhaiskasvattajien osaamista ja innostusta koulutuksen ja mentorointikäyntien avulla. Lisäksi tavoitteena on lisätä toiminnallisuutta ja suunnitelmallisuutta kohti liikunnallisempien toimintamallien syntyä. Hankkeen kehitystyön alla on myös parantaa varhaiskasvatusyksiköiden toimintaympäristöä liikkumiseen innostavaksi pienin kehitysaskelin. Tiedon levittäminen ja lisääminen koulutuksen ja mentoroinnin kautta saavat aikaan kestävämpiä kehitysaskeleita. Kehitystyössä ja liikkuvamman arjen saavuttamisessa on keskeistä varhaiskasvattajien innostus ja sitoutuminen sekä johdon vankkumaton tuki. Lisäksi liikunnan merkityksen korostaminen ja jatkuva esillä olo saa aikaan myönteisempää ja innostuneempaa suhtautumista liikkumiseen ja toiminnallisuuteen. Sitä kautta kehittyy toimintamallin muutos pienin askelin kohti liikunnallista toimintakulttuuria. Siirtymä- ja odottelutilanteita saa toiminnallisemmaksi erilaisilla motorisia taitoja kehittävillä radoilla.

5 Hankkeen toimenpiteet Liikkuva lapsuus hanke starttaa kartoittamalla nykytilanteen. Kehittäjätyöntekijä vierailee kunkin kunnan jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Näiullä vierrailuilla paneudutaan liikuntakasvatuksen nykytilaan. Katsellaan välineistöä, keskustellaan liikuntasuunnitelmista ja sen hetkisestä liikuntakasvatuksesta. Seuraavana rastina on tehdä pieniä kokeiluja, joilla liikkumista ja toiminnallisuutta saadaan arkeen lisää. Seuraavaksi pienet kokeilut on tavoitteena uittaa osaksi arkea ja kehitellä lisää uusia kokeiluja. Pikku hiljaa kokeiluista suurin osa on juurtunut arkeen ja olemme onnistuneet luomaan uutta toimintamallia, jolloin liikunta ja toiminnallisuus ovat lisääntynyt ja matalatehoinen ( istuminen, seisominen, kävely) vähentynyt. Kaikki kokeilut on tavoitteena tehdä ilman lisäpanostuksia, jo olemassa olevilla resursseilla. Liikkuvasta lapsesta, joka saa toteuttaa itseään ja kokeilla taitojaan ilman rajoituksia, kuitenkin turvallisesti, kasvaa todennäköisesti myös liikkuva aikuinen. Vuosien päässä häämöttää liikunnallinen toimintakulttuuri, joka edesauttaa liikunnalliseen elämäntapaan kasvamista. Tavoitteena on antaa lapsille aikaa ja mahdollisuus turvalliseen vapaaseen leikkiin ja ulkoleikkeihin.

6 Hankkeen toteutuminen Hankkeen toteutuminen käsitti kolme vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa hanketta esiteltiin esimiehille, joiden sitoutuminen liikkumisen ja toiminnallisuuden lisäämiseen on merkittävä. Tavoitteena oli saada esimiehet näyttämään oikealaista tahtotilaa hankkeelle. Toisessa vaiheessa hankkeen tavoitteita siirryttiin esittelemään yksiköihin. Jokaisessa yksikössä henkilökuntaa koulutettiin ja innostettiin liikuttamiseen ja toiminnallisuuden lisäämiseen kehittäjätyöntekijän toimesta. Kolmannessa vaiheessa päivähoitoyksiköiden jokaisen ryhmän oli mahdollisuus saada kehittäjätyöntekijä ideoimaan ja keskustelemaan kunkin ryhmän tiloista ja kartoittamaan liikuntakasvatuksen nykyinen tilanne. Lisäksi innostuneesti mukaan lähteneet yksiköt varasivat kehittäjätyöntekijän ohjaamaan liikuntahetkiä ja tapahtumia. Lisäksi muutama yksikkö kutsui kehittäjätyöntekijän vanhempainiltaan innostamaan vanhempia liikuttamiseen. Ulkoliikuntaan panostaminen lisää reippaan liikunnan määrää.

7 Hankkeen valmistuminen Hanke starttasi käyntiin vauhdikkaasti helmikuussa. Jokaisessa kunnassa järjestettiin esimiehille infotilaisuus, jossa Yksikkö ja ryhmävierailuja kehittäjätyöntekijä teki maalis- ja huhtikuun Kevät 2015 ensin kartoitettiin kunkin yksikön nykyinen liikuntakasvatuksen tilanne. Kartoituksen ja yhteisten ideointien ja keskustelujen jälkeen alkoivat pienet kehityskokeilut. Kokeilut jatkuvat pitkin vuotta 2015 ja osa niistä kokeiluista siirtyy arkeen ja osa ei. Joka tapauksessa lisää liikuntaa ja toiminnallisuutta saadaan jokaiseen arkipäivään. Seuraavana vaiheena on kehittää arkea ja sen toimintamalleja kohti liikunnallisempaa toimintatapaa. Tähän antaa hyvän pohjan Valon Ilo kasvaa liikkuen ohjelma. Ohjelmaan osallistumiseen on pyritty innostamaan kuntia ja yksiköitä. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa jokainen kunta ja jokainen yksikkö on mukana Ilo kasvaa liikkuen -ohjelmassa ja matkalla kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Sisällä liikkumisen lisääminen tarvitsee tilojen rohkeaa hyödyntämistä.

8 Arvioita hankkeesta Liikkuva lapsuus hanke on toimiva malli herättää innostus ja kiinnostus liikuttamisen ja toiminnallisuuden lisäämiseen päivähoidon arjessa. Toiminta-ajatuksena oleva pienten kehitysaskeleiden kautta tehtävät kokeilut on helppo jokaisen varhaiskasvattajan omaksua. Jokainen varhaiskasvattaja sai hyödyntää ideoimalla jo olemassa olevia resursseja liikkumisen lisäämiseksi. Pienetkin ratkaisut, penkin nostaminen keskelle käytävää, pallojen ottaminen aamulla leikkitilaan, sai aikaan lisää liikettä lisäämättä varhaiskasvattajan työtaakkaa. Pienten kokeilujen ja kehitysaskeleiden kautta saimme lisää liikettä arkeen. Päivähoidon toimintakulttuuri on vielä suurimmaksi osaksi matalatehoista toimintaa (seisomista, istumista ja kävelyä). Liikkuvampi ja toiminnallisempi arki vaatii toimintatapojen muutosta kohti liikunnallista toimintakulttuuria. Muutos vie vuosia. Liikkuva lapsuus hanke on saanut pienillä kokeiluilla askelia kohti liikkuvampaa ja toiminnallisempaa arkea. Seuraavassa vaiheessa varhaiskasvattajien ja yksiköiden tulisi siirtyä tarkastelemaan toimintamalleja, jotka lisäävät liikkumista tai vaikuttavat liikkumattomuuteen. Jokainen hankkeessa mukana oleva kunta on kutsuttu mukaan valtakunnalliseen Ilo kasvaa liikkuen ohjelmaan, jonka tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle lapselle päivittäinen liikkuminen ja liikunnan ilo. Hanke toteutettiin napakassa kolmen kuukauden pätkässä. Kolme kuukautta oli riittävä aika kiertää tutustumassa hankkeessa mukana olleiden kuntien varhaiskasvatusyksikköihin. Mikäli aikaan olisi ollut enemmän kehittäjätyöntekijä olisi ehtinyt käydä yksiköissä useammin ja useammassa ryhmässä seuraamassa toimintaa ja ohjaamaan liikuntatuokioita ja ideoimaan arkeen toiminnallisuutta sekä innostamassa ja opastamassa vanhempia vanhempainilloissa ja perheliikuntatapahtumissa. Retkeily ja luonto antavat lapselle mahdollisuuden liikkumiseen.