Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin. Osaaminen-teemaryhmän ensimmäinen tapaaminen. Teemaryhmän työskentely

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Osaaminen-teemaryhmän ensimmäinen tapaaminen Aika: klo Paikka: SLU-talo, 2.krs, Kisa-kabinetti, Radiokatu 20, Helsinki Osallistujat: Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopisto, Brigitta Herranen Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Leila Saros Tampereen yliopisto, Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, Riitta Karpinski varhaiskasvatus Hyvinkää, Kaisu Laasonen Saimaan ammattikorkeakoulu, Mari Jaakkola Veromäen koulu, Tarja Javanainen-Levonen Satakunnan ammattikorkeakoulu, Anneli Pönkkö Oulun yliopisto, Pauliina Albrecht Liiku, Anu Kullberg Nuori Suomi ry, Jukka Karvinen Nuori Suomi ry, Nina Korhonen Nuori Suomi ry, Marianna Tarhala Nuori Suomi ry. Poissa: Sanna Heino Koulutuskeskus Tavastia, Mervi Kärkkäinen Mäntsälän kunta, Marja Kannelsuo Metropolia AMK ja Krista Lappalainen Kirkkonummen kunta Osaaminen-teemaryhmä on yksi viidestä pääsuunnitteluryhmän alaisesta teemaryhmästä. Liikuntaohjelman, ja siten myös ryhmän toiminnan, nähdään kattavan koko varhaiskasvatuksen, ei pelkästään päiväkotien toimintaa. Teemaryhmän työskentely Ryhmän puheenjohtaja Arja Sääkslahti toivotti kaikki tervetulleiksi. Hän kertoi ryhmään kutsutun osaajia eri oppilaitostasoilta. Samalla on pyritty huomioimaan maantieteellisyys ryhmän rakenteessa. Ehdotukset uusista osallistujista otetaan mielellään vastaan, samoin konsultaatioapu ja luennoitsijat tapaamisten alustajiksi. Osaamisteemaryhmän tehtävänä on selvittää, mitä kaikkea osaamista erilaisissa rooleissa tarvitaan, jotta kouluttamiseen ja koulutuksiin voidaan vaikuttaa oikealla tavalla. Osaamistarpeen ymmärtäminen myös muilla sektoreilla on tärkeää. Lisäksi viestinnän ja verkostojen kartoittaminen osaamisen parantamiseksi pitäisi selvittää. Ryhmän tulisi hallita laaja-alaisesti kokonaisuuden eri roolit niin lapsen kuin myös yhteiskunnan näkökulmasta. Keskustelussa esille nousseet aiheet Pilottipäiväkodit Ryhmä oli erittäin kiinnostunut kenttäpäiväkodeista ja niiden toiminnasta. Oppilaitosten harjoittelu- ja tutustumispaikkoina ne tarjoavat tärkeitä mahdollisuuksia uuden liikuntaohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Eri alueilla toteutettujen pilottien uskottiin synnyttävän keskustelua aiheesta laajemmin ja vaikuttavan jalkauttamisvaiheeseen aktivoimalla muitakin alueiden yhteisöjä. Oppilaille toivottiin mahdollisuutta seurata sekä liikunnallisia että ei-liikunnallisia päiväkoteja. Kun oppilaiden kanssa puretaan tutustumiskäyntejä ja heidän kysymyksiinsä vastataan, saadaan heille luotua näkökulma olosuhteiden sekä kasvattajien roolista ja vaikutuksesta liikunnan mahdollistajina. Samalla uskottiin oppilaiden sisäistävän ajatuksen, että olosuhteet eivät vaikuta liikunnan määrään yhtä paljon kuin aikuisten asenne ja käytös. Ryhmällä oli monenlaisia positiivisia kokemuksia päiväkotivierailuista:

2 MUISTIO 2 - Opiskelijaryhmä oli viety tutustumaan pihattomaan päiväkotiin. Opiskelijoiden tehtävänä oli miettiä erilaisia tapoja liikkua kyseisessä päiväkodissa, sen lähimetsässä jne. - Liikunnalliset päiväkodit ovat olleet innokkaasti ottamassa opiskelijoita oppimaan omaan yhteisöönsä, jossa heille näytetty, ettei tiloilla ja välineillä ole väliä, vaan liikunta on jo sisällytetty päivähoitopäivän rakenteeseen. Oppilaille tulisi tarjota mahdollisuus keskustella erilaisista työyhteisöistä sekä niiden paineista passivoittaa ja mukauttaa uudet työntekijät jo olemassa oleviin toimintakulttuureihin ja asenteisiin. Muutoksen edessä paine palata vanhoihin käytäntöihin saattaa olla suuri ja samalla vaikuttaa nuorten kasvattajien toimiin uudessa työssä. Ohjelman pilotti-/kenttäpäiväkoteja toivottiin voitavan yhdistää myös mahdollisiin opiskelijatöihin. Nuoren Suomen toive oli, että työryhmistä nousee ideoita, miten pilottipäiväkoteja voitaisiin hyödyntää. Vinkkejä myös uusista kenttäpäiväkodeista toivottiin. Tarkempien ohjeistusten jälkeen, kun vastaus kysymykseen mitä tarkoittaa pilottina toimiminen on löydetty, saataneen innostuneita pilottiryhmiin lisää. Oppilaitokset Oppilaitoksissa voi suorittaa eri tutkintoja jotka perustuvat erilaisiin tutkintojen perusteisiin ja joita määrittävät opetuksen järjestämistavat. Koska eri oppilaitosten kriteerit eivät ole vertailukelpoisia, ryhmä yritti keksiä keinoa vastata haasteeseen rakentavasti. Toisen asteen oppilaitosten kriteeristöt ovat valtakunnallisia ja niistä on mahdollisuus saada tietoa. Ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen tutkintojen perusteet ovat organisaatiokohtaisia. Näihin koettiin lähinnä voitavan lähettää suosituksia. Lähestymistavaksi toivottiin otettavan liikunnan määrän lisäämisen sijaan vahvemmin lapsen hyvinvointi ja liikunnan merkitys. Täydennyskoulutus Oman tärkeän osansa keskustelussa saivat täydennyskoulutukset, joiden koettiin olevan oleellisesti osaamistyöryhmän työtä. Aikoinaan valmistuneet varhaiskasvatuksen lehtorit eivät ole saaneet opetusta varhaiskasvatuksen liikunnasta, joten nyt heillä on tarve täydennyskoulutukseen. Koska opettajilla on paras mahdollisuus vaikuttaa asenteisiin - hehän toimivat yhdessä niiden henkilöiden kanssa, jotka kohtaavat arjen, ryhmän yhdeksi tavoitteeksi otettiin jatkokoulutuksen kehittäminen. Orientaatiohanke Orientaatioprojektissa pyritään liikunnan lisäämisen sijaan liikunnallisen toimintakulttuuriin muuttamiseen. Tässä toimintamallissa jokaiselle hankepäiväkodille on annettu oma kehittämistehtävä. Toimintamalliksi on asetettu yksi asia kerrallaan -menetelmä ja liikkeelle on lähdetty siitä, että liian montaa asiaa ei voi kerralla muuttaa. Löydettyjen ja kehitettyjen tietojen ja mallien käyttö osana liikunta ja hyvinvointiohjelmaa nähtiin mahdolliseksi. Osaamisen kartoittaminen Tutkimusten määrä pienten lasten liikunnasta todettiin vähäiseksi ja sen koettiin vaikeuttavan tämänhetkisen osaamisen ja mahdollisten puutteiden selvittämistä. Keskustelussa viitattiin STM:n

3 MUISTIO 3 raporttiin varhaiskasvattajien osaamisesta, mutta ryhmässä todettiin, että liikunnan osaamiseen olisi hyvä päästä nopeammin. Erityisen tärkeää on selvittää mitä lasten kanssa eri rooleissa ja tilanteissa sekä olosuhteissa toimivat osaavat. Mietittiin keinoja selvittää ja kartoittaa nykytilaa. Esitettiin ehdotuksia itsearvioista tai varhaiskasvattajille lähetettävistä kyselyistä, jotka voitaisiin yhdistää Nuoren Suomen kampanjoiden yhteydessä toteuttaviin kyselyihin. Kyselyn valmistumiselle asetettiin aikarajaksi lokakuun ensimmäinen viikko.. Nuoren Suomen Varpaat Vauhtiin -kampanja todettiin tavoittavan yli 2000 päiväkotia ja kyselyyn uskottiin saatavan vastauksia yli Kyselyn vastauksia uskottiin voitavan hyödyntää myös oppilaitosten opinnäytetöihin. Kampanjoihin osallistuvat useimmiten liikuntaan jo ennalta positiivisesti suhtautuvat päiväkodit. Osaaminen Käsitteen määritelmä todettiin tarpeelliseksi selvittää. Ryhmä kokosi yhteen asioita, joita se koki osaamiseen sisältyvän: - pitää osata suunnitella, toteuttaa ja arvioida liikunnan mahdollistava päivähoitopäivä ja luoda myös pidempiä liikuntasuunnitelmia (esim. vuosikello, jne) - lähtökohtana on oltava lapsen tapa elää ja toimia sekä hänen hyvinvointinsa - kasvattajan asenteen liikuntaa kohtaan tulee olla positiivinen - lapsi tulee huomata ja hänen toimintaansa havainnoitava. Tarvittaessa tilannetta on kyettävä muokkaamaan fyysistä aktiivisuutta ja oppimisvalmiuksia tukevaksi - lapsen toimintaympäristö on saatava monipuoliseksi ja innostavaksi liikuntaympäristöjä on osattava rakentaa - toimintaan tulee luoda fair play -henki, joka kannustaa kaikkia lapsia mukaan toimintaan. Kasvattajalla tulee olla taito ja työkalut saada heikkojenkin liikkujien taidot kehittymään riittävälle tasolle, jolloin he voivat liikkua normaalisti muiden mukana (ei esim. häpeän tunnetta heikoista taidoista ja siten kynnystä osallistua) - fyysistä aktiivisuutta on osattava integroida lapsen päivittäiseen toimintaan. Lapsen päivän on sisällettävä muutakin liikuntaa kuin ohjatut liikuntatuokiot - kasvattajien on osattava ryhmän hallinta ja kyettävä organisoimaan toimintaa suurillekin lapsiryhmille siten, että kaikki liikkuvat ja toiminta sujuu hyvin ja turvallisesti ilman jonottamista - lapsen on saatava palautetta ja kannustusta toiminnastaan - innostaminen ja ohjeistaminen on osattava sopeuttaa tilanteen ja lapsen näkökulmaan sopivaksi - lasta on innostettava oppimaan lisää ja kokeilemaan uudelleen. - kasvattajan tulee nähdä, ketkä tarvitsevat omaa tilaa toimia ja keiden ympäristöä on muokattava liikuntaan innostavammaksi. - motivoinnin taito katsottiin osaksi ammattitaitoa ei ole väliä, osaako kasvattaja itse liikkua, mutta hänen tulee kyetä innostaa lapsia ja perheitä liikkumaan - kasvattajan on ymmärrettävä lapsen motorisen kehityksen sekä oppimisen perusteet. Lisäksi hänen on hyvä hallita kognitiiviseen oppimiseen sekä hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavat kokonaisuudet - kasvattajan on nähtävä ja ymmärrettävä liikkumattomuutta ja mitä siitä seuraa, sillä liikkumattomuuteen voidaan puuttua vain, jos kokonaisuus ensin ymmärretään

4 MUISTIO 4 - kasvattajan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tulee olla sellaiset, että ne tukevat monipuolisen toimintaympäristön rakentumista niin lasten ja heidän vanhempiensa kuin työtovereiden näkökulmasta katsottuna - kasvattajalla tulee olla itseohjautuva halu luoda verkostoja ei ainoastaan oman yksikön sisällä, vaan myös sen ulkopuolella. Jokaisen tulee kehittää omaa osaamistaan ja seurata yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia sekä niiden vaikutusta omaan työhön ja kohderyhmään - kasvattajan tulee ymmärtää lapsilähtöisiä välineitä ja käyttää niitä - kasvattajan tulee varmistaa, että jokaiseen päivään liittyy lapsen vuorovaikutustaitoja aktivoivaa vertaisryhmätoimintaa, mikä vahvistaa sosiaalisia taitoja - jokaisella kasvattajalla tulee olla omassa työyhteisössä oma roolinsa liikunnan mahdollistajana ja - kasvattajan on osallistettava lapset mukaan liikunnan suunnitteluun ja toteutukseen - kasvattajan on voitava taata lasten turvallisuus ja rajoitettavaa toimintaa turvallisuusnäkökulma on ymmärrettävä oikein (liikkumaan oppiminen on osa turvallisuutta) Verkoston kautta haluttiin selvittää, mitkä ovat ne elementit, joihin eritoten kaivataan lisää tietoa ja osaamista. Tämän kautta uskottiin päästävän konkreettisiin tavoitteisiin. Valmiita malleja ei haluttu lyödä lukkoon, vaan tavoitteena on luoda työkaluja ja malleja, joista työyhteisöt voisivat itse kehittää omia tapoja lisätä liikuntaa. Teemaryhmän tavoitteet ja tehtävät Ryhmän tapaamisessa itselleen asettamia tehtäviä: - listata omalta alueelta liikuntamyönteisiä päiväkoteja oppilaitosten käyttöön (oman alueen päiväkodit, joihin oppilaita voisi viedä vierailulle) - Nuori Suomi tekee Arjan kyselyn pohjalta sähköisen kyselyn ja teemaryhmäläiset lähettävät sen omalle verkostolle (oman alueen opettajille) Kiinnostuneita oltiin esimerkiksi ammattikorkeakoulutuksista (sosionomi) ja toisen asteen koulutuksista (lähihoitaja). Kysely sisältää 5 kysymystä. - Varpaat Vauhtiin -kampanjan kyselyn tekeminen (oltava valmis lokakuun alussa) - tukea ja seistä niiden henkilöiden takana, jotka ajavat liikunnan asiaa kentällä oli tapa sitten integroida liikunta ja fyysinen aktiivisuus muihin aihekokonaisuuksiin tai pyrkiä lisäämään liikuntaa omana osa-alueena opintosuunnitelmiin Ryhmän listaamia muutostavoitteita - määriteltävä, mitä alan ammattilaisten tulee osata - tehtävä selvitys: kykeneekö koulutus vastaamaan alan osaamistarpeeseen (oppilaitosten varhaiskasvatuksen liikunnan opintojen ja sisältöjen selvittäminen - ns. nykytilan kartoitus) - selvitysten jälkeen esittää yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaryhmälle ongelmakohdat ja antaa sille tehtäväksi vaikuttaa varhaiskasvattajan pätevyyskoulutuksien sisältöihin (tieto riittämättömistä koulutuksista eteenpäin) - selvitettävä, miten koulutusyksiköiden opetussuunnitelmia tulisi uudistaa, ketkä vastaavat ja päättävät oppilaitosten opetussuunnitelmien sisällöistä ja resursseista - lisäkoulutustarpeen selvittäminen mitä taitoa on ja mitä puuttuu, mitä halutaan lisää (eritoten kouluttajakoulutukset), ja vastuualueen selvittäminen kuka ottaa vastuun kouluttajakoulutuksesta ja kuka rahoittaa sen?

5 MUISTIO 5 - materiaalipankin luominen (oppilaitoksille materiaaleja, aineistoja ja työkaluja käyttöön) Tapaamisessa todettiin, että lopullisia tavoitteita ei lyödä vielä päätetä, vaan katsotaan seuraavissa tapaamisissa, mitä on realistista tavoitella. Tapaamisessa tehdyt viittaukset ja aineistot Tapaamisessa viitattiin seuraaviin tehtyihin kyselyihin, projekteihin, selvityksiin sekä materiaaleihin: Nuoren Suomen keväällä 2012 tehty kysely kampanjaan osallistuneille varhaiskasvattajille (liite) Arja Sääkslahden kysely ja vastaukset (liite) Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2007 Varhaiskasvatuksen koulutus ja osaaminen Jyrki Reunamo: Orientaatioprojekti Seuraavat tapaamiset Osaaminen-teemaryhmän seuraavat tapaamiset ja sovitut alustukset - torstaina klo SLU-talolla o lähihoitajakoulutuksen sisällöt - ja torstaina klo Slu-talolla Muut verkoston tapaamiset syksyllä keskiviikkona (Helsinki, Kilta-sali) teemaryhmien ja pääsuunnitteluryhmän yhteinen tapaaminen, johon kaikkia teemaryhmän jäseniä toivotaan paikalle. - keskiviikkona (Helsinki, Kilta-sali) pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien kokous varhaiskasvatusmessuilla (Wanha satama) pidetään aamupäivällä rinnakkaisseminaari ja iltapäivällä verkostotapaaminen. - Muistioon, esityksiin ja verkoston toimintasuunnitelmaan pääsee tutustumaan Nuoren Suomen extranetistä, osoitteesta: Kaikkien toivottiin ilmoittautuvan tapaamisiin sähköpostitse lähetetyn linkin kautta. Loppusanat ja kiitokset Ryhmän puheenjohtaja Arja Sääkslahti ja Nuoren Suomen edustajat kiittivät kaikkia osallistumisesta ja hyvästä keskustelusta. Arja Sääkslahti, pj Nina Korhonen, Nuori Suomi ( ) Anu Kullberg, Nuori Suomi ( ) Jukka Karvinen, Nuori Suomi