Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin. Teemaryhmän työskentely. Kannanoton valmistelu MUISTIO 1

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Yhteiskunnallinen vaikuttaminen -teemaryhmän kevään 2013 toinen tapaaminen Aika: klo Paikka: Valo-talo, 2.krs, Kunto-kabinetti, Radiokatu 20, Helsinki Osallistujat: Anneli Pönkkö Oulun yliopisto, Kirsi Räty Liikkuva koulu-ohjelma/ Opetushallitus, Seppo Sarras Helsinki, Harri Myllynen LTOL ry, Laura Andersson Valo, Jukka Karvinen Valo, Marianna Tarhala Valo Poissa: Tiina Kemppainen Forssan kaupunki, Riitta Luoto UKK-instituutti/THL,Tarja Kahiluoto Sosiaali- ja terveysministeriö, Päivi Aalto-Nevalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö, Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopisto, Minna Paajanen Valtion liikuntaneuvosto ja Kirsi Alila OKM, Riikka Heloma Helsingin kaupunki /sosiaalivirasto, Anu Kullberg Valo, Nina Korhonen Valo Teemaryhmän työskentely Ryhmän puheenjohtaja Anneli Pönkkö toivotti osallistujat tervetulleiksi. Hän muistutti 7.2. pidetystä pääsuunnitteluryhmän ja yhteiskunnallisen vaikuttaminen teemaryhmän työseminaarista ja siellä esille nousseista asioista. Teemaryhmän kevään toisen tapaamisen tavoitteiksi asetettiin: - kannanoton valmistelu varhaiskasvatuslain valmisteluun o valittava, mitkä ovat verkoston yhteiset nostot, kuka vastaa kannanoton kirjaamisesta, millaiseksi kannanotto halutaan kirjata o tehtävä tiivistykset asioista, jotka halutaan lakiin ja normiohjauksen sitovaan määrittelyyn - päättäjäseminaari sovittu pidettäväksi klo o seminaaria koskevien asioiden läpikäynti ja mahdolliset tehtäväjaot Kannanoton valmistelu Keskustelun yhtenä lähtökohtana oli Jukka Karvisen kokoama pohjateksti kannanotoksi. Keskustelussa kannanoton sisällöstä pidettiin tärkeänä mm. seuraavia näkökohtia: - pyritään esittämään lain valmisteluun ydinasiat liikunnan näkökulmasta lyhyesti ja perustelemaan ne selkeästi. - kannanotto lähetetään koko verkoston nimissä - mukaan tulee liittää lyhyt kuvaus yhteiskunnan muutoksista edellisen lain kirjaamisesta (1973) nykypäivään (2013) ja esittää, miten liikunnan lisäämisellä voidaan vastata uusiin, syntyneisiin haasteisiin. o Yhteiskunnan, perheen, arkiliikunnan ja koulutuksen muutoskuvaus: esimerkeiksi otettiin mm. ruutuaika (tv, tietokone), molemmat vanhemmat käyvät töissä, turvallisuusnäkökulma korostunut, ylisuojelevat vanhemmat, autoilun ja julkisen liikenteen helppous, jne.

2 MUISTIO 2 o Istuvan elämäntavan ja ruutuajan rinnalle on rakennettava liikunnallinen polku. Liikuntaa estäviä ja vähentäviä asioita on olemassa ja niitä ei voida poistaa. Rajoitukset ovat reunaehtoja, ja niiden rinnalle tulee muodostaa uusi liikuntakulttuuri, jolla varmistetaan riittävä liikunta. - kustannusvaikutusten osalta päädyttiin kuvaamaan euromääräisten summien sijaan muutoksen positiivisia vaikutuksia. Ehdotetut muutokset eivät ole kalliita. - Uuteen lakiin tarvitaan sitovuutta, samoin varhaiskasvatussuunnitelmaan (tarkennukset siitä, mitä suunnitelmassa tulee mainita, mitä määritellä, ja mitä olla näkyvissä). Verkosto päässee ottamaan kantaa ja lausumaan lainvalmistelun myöhemmässäkin vaiheessa. Siksi liikunnan keskeisten näkökulmien uskottiin riittävän tässä vaiheessa. - korostettiin, että varhaiskasvatuksen liikunnan lisäämisen puolesta eivät puhu pelkästään liikuntaihmiset, vaan myös mm. valtiovarainvaliokunnan merkittävässä kannanotossa nostetaan esiin eri instituutioiden (mm. varhaiskasvatus, koulu) merkitys liikkumisen lisäämisessä. Kaikki liikunnan lisäämisen hyödyt tulisi perustella mahdollisimman monipuolisesti, jotta löytyisi kosketuspinta siihen päättäjäjoukkoon, jolle liikunta-asiat eivät ole kovin tuttuja. Hyvät perustelut liikunnan lisäämisellä saavutettavista taloudellisista hyödyistä voivat olla helpommin ymmärrettävissä, ja nostaa asian arvoa. Kannanottoon toivottiin tarkkaa perustelua liikunnan lisäämisen hyödyistä eri sektoreilla. Seuraavassa ryhmän tekemät keskeiset nostot. - Kasvatuksen perustana on kehollinen kasvatus: lasten tapa oppia on taiteileminen, liikkuminen ja tutkiminen ( koko kroppa toimii ). - Liikunta kuuluu kaikkeen ja läpäisee kaiken ajattelun; liikunta tulisi nähdä osana kokonaisuutta, ei irrallisena asiana. - Varhaiskasvatuksen tulee tarjota paikkoja oppia: Oppimiseen kuuluu liikunnallinen elämäntapa ja istumisen välttäminen. Tavoitteena on liikkumaan oppiminen ja liikunnan avulla oppiminen. - Pedagogista johtamista tulee korostaa: Pedagoginen johtaminen on vähentynyt talousjohtamisen vahvistuttua. - Kentällä on puutteita henkilöstön osaamisessa liikuttaa lapsia. Ulkoliikunnan kehittäminen katsottiin yhdeksi helpoimmista ja yksinkertaisimmista tavoista lisätä lasten aktiivista ja tehokasta, kokonaisvaltaista liikkumista. Lasten osallisuutta tulisi korostaa aiempaa enemmän oppimisen näkökulmasta. - Istumisen kulttuuri: yhä nuoremmat suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa ajautuvat istuvaan elämäntapaan (jopa varhaiskasvatusikäiset) - Virikkeellinen, aktivoiva ympäristö ja välineistö tukee lapsen liikkumisen tarpeen toteutumista. Sekä sisä- että ulkotilojen pedagogiikka tulee huomioida. - Kentällä vallitsee rajoittunut näkemys siitä, mikä on ohjattua ja mikä omatoimista liikuntaa: Ohjattua toimintaa on myös aktivoiviin ympäristöihin tutustuttaminen ja omatoimiseen liikuntaan motivointi. - Turvallisuusnäkökulma: puuhun saa kiivetä, mutta sieltä ei saa pudota. Tarvitaan yhteisiä pelisääntöjä siitä, mitä saa tehdä ja mitä ei saa tehdä. - Normimuotoisia ohjeistuksia kaivattiin lisää: Johtajilla tulee olla jotakin, mihin tukeutua päätöksissään. Normiohjauksen uskottiin myös sitouttavan paremmin oikeansuuntaiseen toimintaan.

3 MUISTIO 3 - Varhaiskasvatushenkilökunnalle toivottiin kelpoisuudesta ja pätevyydestä nykyistä täsmällisempää kohtaa lakiin: hyväksytäänkö sosionomit johtajakelpoisiksi? Riittääkö yksi toimintaa suunnitteleva lastentarhanopettajankoulutuksen saanut eikö kaksi kasvattajaa olisi parempi kuin yksi? - Varhaiskasvatus vaatii todella hyvää osaamista ja ammattilaisuutta: Varhaiskasvatus on kokonaisuus; ei vartti silloin, toinen tällöin. Koulutuksen mahdollisimman korkeaa tasoa ja täydennyskoulutusta tulisi vaatia/edellyttää. Mikäli ammatillinen pätevyys on liian matala, tulisi lakiin saada maininta siitä, miten tulee toimia (täydennyskoulutusvelvoite). - Täydennyskoulutus tulee varmistaa, koska peruskoulutuksessa on puutteita - Varhaiskasvatuksen tavoite on auttaa, kouluttaa ja herätellä perheitä tekemään yhdessä - Olennainen resurssi on aika ja ajattelun muutos - Aikuisten ajattelumaailma vaikuttaa kaikkeen. Puheenjohtaja kiteytti keskustelun seuraavasti: Liikkeelle lähdetään lapsen päivän rakentamisesta. Toiminta tulee suunnitella siten, että päivään mahtuu riittävästi fyysistä aktiivisuutta niin sisällä kuin ulkona sekä ohjattuna että omatoimisesti. Motoristen perustaitojen oppimista tulee tukea ohjatulla toiminnalla, mutta päivän aikana liikuntaa tulee integroida myös muuhun toimintaan. Kasvattajien osaaminen (kyky suunnitella, ohjata ja rakentaa ympäristöä) korostuu ja siksi koulutuksen tulisi vastata arjen tarpeisiin. Koottu tutkimusnäyttö on tärkeä osa kannanottoa. Päätettiin puhua fyysisesti aktiivisesta leikistä ja liikkumisesta kuvattaessa kaikkea aktiivisuutta. Sanan liikunta uskottiin vaikuttavan helposti ihmisten käsityksiin ja luovan mielikuvaa urheilusta. Haluttiin painottaa, että kyseessä on kaikki liikkuminen ja kehollinen toiminta. Ryhmä totesi, että on aika siirtyä puhumaan varhaiskasvatuksessa oppimisympäristöstä. Varhaiskasvatus nähtiin myös paikaksi, jossa toteutetaan liikuntakasvatusta. Varhaiskasvatuksen tulee olla paikka, jossa opitaan kansalaistaitoja kuten uimataito, hiihto, luistelu jne. Ongelmalliseksi koettiin henkilöstön riittämätön osaaminen ja termin liikuntakasvatus vaikeaselkoisuus. Termiä toivottiin avattavan ymmärtämisen parantamiseksi: tavoitteena on fyysisesti hyvä olo ja aktiivisuus läpi koko elämän. Kasvattamisella tähdätään tulevaisuuteen ja se tulisi varhaiskasvattajien muistaa myös liikuntakasvatuksessa. Sovittiin, että Valo valmistelee kannanoton ja lähettää sen luettavaksi ja kommentoitavaksi verkostolle. Päättäjäseminaari Valo on vieraillut kansanedustaja Sari Sarkomaan luona. Vastaanotto oli innostunut, ja päättäjäseminaari on päätetty toteuttaa klo Eduskuntatalolla. Seminaari on yhdistetty Lapsen Puolesta -ryhmän omaan tilaisuuteen, jossa verkostolle on luvattu puheenvuoro. Tilaisuudessa puolueille tarjotaan lyhyet puheenvuorot ja yleiselle keskustelulle pyritään varmistamaan aika. Kutsut seminaariin lähetetään verkostolle myöhemmin. Mediaan (esim. Helsingin Sanomiin) ollaan yhteydessä jo etukäteen, jotta asialle saadaan näkyvyyttä. Lapsen puolesta -ryhmälle nähtiin tärkeäksi lähettää jatkossa syötteitä verkoston toiminnasta.

4 MUISTIO 4 Ohjelman kirjoittaminen ja jatko Ohjelman kirjoittaminen Ryhmä keskusteli verkostotyöstä ja totesi, että teemaryhmistä nousseita sisällöllisiä asioita olisi hyvä kirjata tiivistelmiksi sekä niputtaa vähitellen yhteen. Puheenjohtaja kertoi tehneensä sisällöllistä analysointia teemaryhmien syksyn raporteista ja saaneensa ainakin seuraavat yhteiset tekijät poimittua syksyn työskentelystä: fyysinen aktiivisuus suhteessa suosituksiin, liikkumaan innostava toimintaympäristö ja lapsen osallisuus, motoriset perustaidot, ylikorostunut turvallisuus, toimintakulttuuri ja pedagoginen johtajuus sekä henkilöstöön liittyvät asiat, koulutuksen ja osaamisen tilanne (tarve asettaa minimitavoitteet), yhteistyö ja perheohjaus (vanhempiin vaikuttaminen ja innostaminen, yhteistyö neuvolan kanssa) sekä havainnointi ja arviointi. Ohjelman kirjoittamiseen on jo saatu muutamia mukaan: - Marja-Liisa Akselin on tehnyt rakennehahmotelmaa ja luvannut kirjata ajatuksia pedagogisesta johtamisesta - Arja Sääkslahti on jo tehnyt koosteen ajankohtaisesta suomalaisesta ja kansainvälisestä tutkimusnäytöstä. Myös Jyrki Reunamon tutkimuksesta saadaan hyödyllistä tekstiä kirjoittamisvaiheessa - Timo Järvensivu on tehnyt verkostotyön johtamisesta ja arvioinnista 20-sivuisen raportin - Seppo Sarrakselta pyydettiin artikkelia lapsen näkökulman avaamisesta varhaiskasvatuksessa Runko tullaan lähettämään verkostolle. Ajatuksia eri osa-alueista ja tekstien kirjoittajista otetaan vastaan. Ohjelman jatko Todettiin, että mikäli ohjelman viimeistelyyn ja pilotointiin halutaan valtionavustusta, esitykset pitäisi saada OKM:n tietoon liikuntaneuvostolle ja sen jaostoille huhtikuun riiheen. TeLi-ohjausryhmään kuuluva Päivi Aalto-Nevalainen osallistuu seuraavaan teemaryhmätapaamiseen ja hänen toivottiin esittelevän alustavia kirjauksia silloin. Verkostolle toivotaan mahdollisuutta kommentoida strategiaa ja toimenpideohjelmaa. Puheenjohtaja on keskustellut VLN:n pääsihteerin Minna Paajasen kanssa varhaiskasvatuksen liikunnan käsittelystä Valtion liikuntaneuvostossa. Asiaan palataan lähiaikoina. Kuntahankkeita todettiin olevan käynnistymässä monia. Muistutettiin Jarkko Lahtisen uudesta kunta-teemaryhmästä. Seuraavat tapaamiset Verkoston tapaamiset keväällä seuraava ryhmän tapaaminen on klo ja - päättäjäseminaari klo avoin verkostotapaaminen on Loppusanat ja kiitokset Ryhmän puheenjohtaja Anneli Pönkkö kiitti kaikkia osallistumisesta.

5 MUISTIO 5 Anneli Pönkkö, pj Nina Korhonen, Nuori Suomi ( ) Anu Kullberg, Nuori Suomi ( ) Jukka Karvinen, Nuori Suomi