MUISTIO 1. Jukka Karvinen, Valo: avauspuheenvuoro Päivi Aalto-Nevalainen, Opetus- ja kulttuuriministeriö: puheenvoro ajankohtaisista asioista

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Verkoston pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien yhteinen työseminaari Aika klo Paikka: Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Osallistujat: Päivi Aalto-Nevalainen OKM, Hanna Koivuranta Helsingin kaupunki, Marja-Liisa Akselin Hämeenlinnan kaupunki, Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopisto, Anneli Pönkkö Oulun yliopisto, Katariina Nousiainen Raasepori, Leena Lahtinen Vantaan kaupunki, Kalervo Valli Turun kaupunki, Kristiina Cleve Opetusalan Ammattiliitto OAJ, Ulla Soukainen Turun kasvatus- ja opetustoimi, Johanna Silvius Turun kaupunki, Tarja Javanainen-Levonen Satakunnan AMK, Marja Kannelsuo Metropolian AMK, Jarkko Lahtinen Kuntaliitto, Krista Lappalainen Kirkkonummen kunta, Heli Mäkinen Seurakuntaopisto, Marja Saarinen Mainio Vire oy, Mirja Toivonen Mainio Vire oy, Päivi Mäki THL, Birgitta Herranen Stadin aikuisopisto, Harri Myllynen Lastentarhanopettajaliitto, Päivi Virtanen Kouvolan kaupunki, Mervi Kärkkäinen Mäntsälän kunta, Nina Räike Suomen Latu, Reeli Karimäki Vantaan kaupunki, Katri Arnivaara Turun kaupunki, Kirsi Pollari Lapsiasianvaltuutetun toimisto, Anna-Liisa Kyhälä Helsingin Yliopisto, Jukka Karvinen Valo, Nina Korhonen Valo, Anu Kullberg Valo, Marianna Tarhala (siht.) Valo Verkostotyön tavoite on saada aikaan valtakunnallinen liikunta-/hyvinvointisuunnitelma varhaiskasvatukseen. Ohjelmalla halutaan lisätä liikkumista päivähoidossa. Seminaarissa vaihdettiin pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien kesken ajatuksia ohjelman kokonaisuudesta sekä käytiin teemaryhmäkohtaisia keskusteluita. Tapaamisessa käsiteltiin verkoston toimintasuunnitelmaa ja teemaryhmien työohjeita keväälle Seminaarissa kuultiin seuraavat puheenvuorot: Jukka Karvinen, Valo: avauspuheenvuoro Päivi Aalto-Nevalainen, Opetus- ja kulttuuriministeriö: puheenvoro ajankohtaisista asioista Puheenvuoroihin ja teemaryhmien esityksiin pääset tutustumaan tarkemmin extranetistä, osoitteesta: Aamupäivän työskentely Jukka Karvinen - avauspuheenvuoro Seminaarin avasi Jukka Karvinen Valosta toivottaen kaikki tervetulleiksi. Hän kävi läpi muutamia ajankohtaisia asioita. - Pihaseikkailun ilmoittautuminen on käynnistynyt nyt kaikki mukaan! - Valtionavustuspäätös on saatu ja ohjelman rakentamista voidaan jatkaa suunnitelmien mukaisesti.

2 MUISTIO 2 - Ohjelman ensimmäinen esite on julkaistu ja se on vapaasti kaikkien jaettavissa. Sähköinen versio on lähetetty kaikille sähköpostitse. - Päättäjäseminaari on saanut myönteisen vastaanoton Sari Sarkomaalta. Tarkempi seminaaripäivä varmistuu myöhemmin. - Viestinnän rooli tulee korostumaan syksyllä uudet nettisivupohjat ovat rakenteilla ja ideoita niiden kehittämiseksi otetaan mielellään vastaan. - Nuoren Suomen omat nettisivut pysyvät ainakin kevään ajan samoina kevään aikana kaikkien ohjelmatyössä mukana olevien nimet pyritään kirjaamaan sivustolle näkyville. Ohjelman sivuille pääsee päivähoidon sivun yläpaneelista ohjelmatyö. - Hyvät käytännöt tullaan kokoamaan PDF muotoon ja löytyvät nyt nettisivuilta - ELY-keskusten lasten ja nuorten liikunnan avustukset ovat haettavissa 28.2 asti. - OKM:n varhaiskasvatusosasto on saanut täydennystä Tarja Kahiluodosta. - Ministeriö selvityttää esiopetuksen muuttamista velvoittavaksi. - Valo Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry:n toiminta käynnistyi Myös Nuoren Suomen toiminta siirtyi Valoon. Verkostorakenteeseen ehdotettiin seuraavia muutoksia pidetyn työseminaarin pohjalta: - toimintakulttuuri-teemaryhmän tehtävä rajataan varhaiskasvattajaan ja kasvattajayhteisöön. Anu Taivaisen rinnalle tulee Katariina Nousiainen toiseksi puheenjohtajaksi. - lapsuus-teemaryhmään otetaan vahvemmin myös vanhemmuusnäkökulma mukaan. - perustetaan pieni kuntayhteistyöryhmä miettimään ohjelmaa kunnan kannalta. Ryhmään ovat lupautuneet Jarkko Lahtinen, Ulla Soukainen ja Tiina Kemppainen. Verkosto hyväksyi ehdotetut teemaryhmiä koskevat muutokset. Verkoston toimintasuunnitelman käsittely sekä teemaryhmien työohjeet Verkoston toimintasuunnitelmaa ja teemaryhmien tehtävänantoja sekä tavoitteita käytiin läpi verkoston kanssa learning cafe -työmenetelmällä. Pöytien puheenjohtajat nostivat seuraavia asioita työskentelyn jälkeen esille: 1. Verkoston tavoitteet, verkoston työvaiheiden suunnitelma sekä kevään 2013 aikataulutus - Ohjelman tavoitteiden tulee olla konkreettisia, jotta myös ei liikunnalliset voivat tarttua niihin arjen toiminnoissa kiinni olevia muihin hyvinvoinnin sisältöalueisiin nivottu (ravinto, lepo, uni) liikunta on nähtävä osana työntekijän arkea (ei valikoitavissa) - varhaiskasvatuslaki, kaikille samat mahdollisuudet ja oikeudet valtakunnallisesti - mietittävä, miten huomioidaan lapset, jotka eivät ole varhaiskasvatuksessa esimerkiksi neuvola, kolmas sektori ja seurakunta - tulisiko puhua varhaislapsuuden liikuntaohjelmasta nimenmuutos kenties tarpeellinen, koska kaikki eivät ole varhaiskasvatuksessa? avautuisiko mahdollisuus uusiin yhteistyökumppaneihin nimenmuutoksen avulla? - on varmistettava, että pilotointi tuo sellaisia tuloksia, jotka auttavat ohjelman laadintaa mietittiin, voisiko pilotointi jatkua myös 2014 kevääseen asti

3 MUISTIO 3 2. Verkoston toimijat ja rakenne sekä verkoston rakennekuvaus - toivottiin vahvempaa perheiden osallistamista ohjelmaan osaksi teemaryhmätoimintaa (lapsuus ja vanhemmuus -teemaryhmä) pilottiehdotus: aktiivisen vanhempaintoimikunnan perustaminen. Toimikunnan tehtävä olisi kaikkien perheiden aktivointi mukaan lasten kokonaisliikuntamäärän lisäämiseen. Tavoitteena olisi lasten ja perheiden elämäntavan muuttaminen liikunnalliseksi jo ennen kouluikää. - neuvoloiden roolin tulisi saada verkostossa nykyistä aktiivisemmaksi olisiko tarvetta yhdessä suunnitellulle, perheliikuntaan innostavalle materiaalille. - SOTE toivottiin vahvasti mukaan verkoston toimintaan - ehdotettiin mentoritoimintaa: mentorit tukisivat kuntia ja toimijoita kohti tavoitteita 3. työryhmien toimeksianto - todettiin tällä hetkellä olevan suuri tarve teemaryhmien tavoitteiden konkretisoinnille: mitä tavoitteet ovat nyt, ja miten ne limittyvät toisiinsa ( kuin valkosipulin kynnet ) - pilotointiin tarvitaan selkeitä kokonaisuuksia: selkeät kokonaisuudet on helpompi muodostaa konkreettisiksi tavoitteiksi pilotteihin osallistuvien on ymmärrettävä, mikä on heidän tehtävänsä aikataulua pidettiin osin hyvin tiukkana (voisiko pilottia jatkaa vielä kevään 2014?) 4. tiedon jäsentäminen ja liikkuminen - kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja lasten liikkumisen ympärille uskottiin muodostuneen verkostoja jo hyvin paljon. Aktiiviset verkostot voisi koota samalle nettisivulle. - kasvattajien lisäksi toivottiin informoitavan terveydenhuollon alaa, fysioterapeutteja sekä neuvoloita ohjelman toiminnasta ja jo olemassa olevasta tiedosta: olemassa oleva tieto vaatii jäsentelyn esille haluttiin nostaa mm terveyteen ja mielenterveyteen vaikuttaminen liikunnan avulla (esille näkökulma siitä, että liikunnan avulla voidaan vaikuttaa laajemminkin ja se on työväline moneen asiaan) valisua voitaisiin saada koulutuskampanjoiden avulla paremmin esille kunnissa - sähköinen viestintä, kuten radio ja tv, toivottiin mukaan mainostamaan ohjelman tavoitteita. Myös Urheilun taustapeili ja Akuutti nousivat esille. 5. verkoston toiminnan seuranta ja arviointi, tulosten jalkauttaminen sekä pilotointisuunnitelma - hyväksi nähtiin, että ohjelmalla on nimetyt henkilöt, jotka kirjaavat seurantaa ja arviointia - toivottiin tutkimusyhteistyön alkavan jo nyt ohjelman alkuvaiheessa, jotta ohjelman synnystä ja työmenetelmistä saataisiin lisätietoja (esim. väitöskirja) pilotit: pilottisuunnitelmasta 1. aikataulua pidettiin tiukkana, koska pilotointitasoja on useampia 2. pilotoitavat asiat tulee rajata tukemaan ohjelman syntymistä 3. opinnäytetöitä toivottiin hyödynnettäväksi esim. pilottien teossa. 4. rahoitus: tulee selkeyttää pilottien rahoitus, mikäli niihin rahaa tarvitaan

4 MUISTIO 4 Yhteiskeskustelussa kannatettiin pilottien tarkkaa rajaamista ohjelman tavoitteita tukevaksi. Rajaamisen nähtiin tarvitsevan tavoitteiden koordinointia ensin on mietittävä, mistä tarvitaan tietoa ja mikä saa muutoksen aikaan eri tasoilla. Tutkimus tulee liittää osaksi ohjelmaa. Alila totesi puheenvuorossaan , että heillä on tutkimukseen kohdistettavaa rahoitusta. Verkosto mietti suppean tutkimuskokonaisuuden rakentamista osaksi ohjelmaa. Toivottiin ohjelman nettisivustolle kuvallista verkostoesittelyä, ja sen alle oman paikkakunnan ja organisaation hyviä käytäntöjä sekä esimerkkejä. Tämä mahdollistaisi tutustumisen muiden toimintaan ja helpomman yhteydenottamisen. Julkaisuja ja linkkejä toivottiin kirjattavan kaikkien saataville. Keskustelussa nousi esille myös Jyrki Reunamon Orientaatioprojekti. Tutkimuksen tuloksista ja niiden perusteella johdetuista kehitystehtävistä olisi mahdollista muodostaa mielenkiintoisia pilottiaiheita. Lue lisää projektista: Seminaarissa vinkattiin piloteista puhuttaessa myös Snadit Stepit -työmenetelmä. Siinä lähtökohtana on päiväkodin oma halu kehittää yksikön toimintaa. Eteneminen tapahtuu kohti yhdessä sovittua tavoitetta pienin askelin. Lue lisää työmenetelmästä: Muistutettiin myös ympäristön ja olosuhteiden merkitys liikunnan määrään ja vinkattiin ruotsalaiseen tutkimukseen, jossa luonto ympäristönä lisäsi lasten liikkumista eniten. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen: Terveisiä terveyttä edistävän liikunnan ohjausryhmästä, joka on laatimassa uudet linjaukset terveyttä edistävän liikunnan edistämiseksi vuoteen Linjaukset valmistuu kesäkuuhun 2013 mennessä ja niiden perusteella laaditaan erillinen toimenpideohjelma. Kolme keskeistä nostoa, jotka liittyvät myös tämän verkoston työhön: - liikkumisen lisääminen ja istumisen vähentäminen koko elämänkulussa istumisen vähentäminen on uusi asia liikuntapoliittisessa keskustelussa - SOTE -sektorin merkitys on suuri liikunta pitää saada paremmin osaksi kaikkia SOTEpuolen toimintoja - liikunnan yleiseen asemaan tulee vaikuttaa paikallistason liikuntamahdollisuuksien, erityisesti matalan kynnyksen liikuntamahdollisuuksien, lisääminen on tärkeää Lasten liikkumisen lisäämiselle riittää selkänojia niin kansallisella kuin EU-tasolla. EU:n terveysliikuntatyö. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen on Suomen edustaja EU Expert Group on Sport, Health and Participation Iltapäivän työskentely Teemaryhmäkohtaiset kokoukset Iltapäivällä jokainen teemaryhmä kokoontui suunnittelemaan keskenään kevään 2013 toimia ja alustavia pilotteja annetun työohjeen mukaan. Tarkemmat kirjaukset löytyvät liitteistä. Puheenjohtajat nostivat yleiseen keskusteluun seuraavat asiat:

5 MUISTIO 5 Hanna Koivuranta, lapsuus ja vanhemmuus -teemaryhmä Ryhmä kirkasti syksyllä pohdittuja asioita ja pyrki tiivistämään tavoitteita liian laaja-alaisista kirjauksista. Seuraavassa tapaamisessa koostetaan yhteiset toimenpidekirjaukset sekä pilotti-ideat. Arviointia päätettiin suunnitella tarkemmin, kun kokonaisuus hahmottuu paremmin. Katariina Nousiainen, varhaiskasvattaja ja varhaiskasvattajayhteisö -teemaryhmä Varhaiskasvattajien sitouttamisesta päästiin konkreettisiin välineisiin. Pilotointi-ideoiksi valikoituivat: istumisen havainnointi, ulkoilu ja ulkoliikunnan lisääminen sekä kasvattajan heittäytyminen ja omien liikuntakokemusten esille nostaminen. Ryhmä keskustelee piloteista tarkemmin seuraavassa tapaamisessa. Arvioinnin uskottiin muodostuvan helpommin maaliskuussa, kun aiheessa edetään. Ryhmä näki tärkeäksi, että pilotteja ei rajata liian tiukasti, jotta saadaan erilaisiin työyhteisöihin sopivia malleja. Verkosto toivoi ryhmän pilotoivan asioita eritoten varhaiskasvattajan näkökulmasta ja miettivän, miten esimerkiksi johtajuustyöryhmä voisi edistää kasvattajien osaamista. Marja-Liisa Akselin, johtajuus-teemaryhmä Syksyn työskentelystä nostettiin esille kolme asiaa: strateginen johtajuus, pedagoginen johtaminen (mitä johtajuudella tavoitellaan) ja johtamisen menetelmät ja välineet. Strateginen johtajuus päätettiin siirtää kuntatason ryhmälle. Johtajuus-teemaryhmä jatkaa seuraavassa tapaamisessa pedagogisen johtamisen käsittelyä ja keskittyy kysymykseen mitä johtajuudella tavoitellaan. Myös arviointikysymykset valitaan seuraavassa tapaamisessa. Ryhmä uskoi seuraavalla kerralla nostavansa keskusteluun myös vanhempien ja lapsien osallisuuden. Pilotteja mietittiin mm.: esimiesten osaamisen lisääminen ja asenteen muuttaminen. Arja Sääkslahti, osaaminen-teemaryhmä Koulutustasoille pyritään rakentamaan selkeät osaamistavoitteet. Toisen asteen koulutukseen toivottiin liikunta paremmin näkyville näyttötutkintoon ja ammattikorkeiden opetussuunnitelmiin. Lisäksi nostettiin esille useiden oppilaitosten määräaikaiset työsuhteet, joista johtuen työntekijät eivät sitoudu työhön ja sen kehittämiseen samoin kuin vakituisissa työsuhteissa (kehittäminen, verkostoituminen ja kouluttautuminen jäävät vähemmälle). Yhteiskunnallisen vaikuttamisen teemaryhmän toivottiin ottavan asian julkiseen keskusteluun. Ryhmä jatkaa eri koulutustasojen kokoon kutsumisia ensimmäinen didaktikkojen tapaaminen on pidetty, ja siitä saatiin positiivinen alku. Myös työvälineitä kiireisille opettajille haluttaan valmistella kevään aikana. Anneli Pönkkö, yhteiskunnallinen vaikuttaminen -teemaryhmä Ryhmän tavoitteet olivat pitkälti samat kuin edellisessä tapaamisessa. Tällä hetkellä ryhmä odottaa varmistusta päättäjäisseminaarin päivämäärään - sen uskotaan olevan maalis-huhtikuussa. Myös muiden teemaryhmien valmistumista ja kiteytyneitä nostoja odotellaan ryhmän työn pohjaksi.

6 MUISTIO 6 Loppusanat ja kiitokset Jukka päätti päivän kiittämällä osallistujia. Teemaryhmien toivottiin tekevän tarkemmat suunnitelmat työnsä tueksi. Arviointi helpottuu ohjelman edetessä, mutta jokaisen ryhmän toivottiin kirkastavan nykytilansa ja nostamaan entistäkin paremmin esille tärkeimmät ongelmakohdat niiden äärelle päästyä on helpompi rakentaa toimenpide-ehdotukset. Kevään aikana on voitava muodostaa näitä tekemällä asiat paranevat -lista. Niistä muodostettavat pilotoitavat asiat tulee olla listattuna huhtikuussa, jolloin avoimessa seminaarissa uudet yhteistyötahot voivat niihin tarttua. Pilotit pyörähtävät käyntiin syksyllä Niille ehdotettiin toimintakautta aina kevääseen 2014 asti. Silloin olisi ajankohtaista järjestää myös päätösseminaari. Ohjelman kirjoittamistyö on aloitettu ja Marja-Liisa Akselin on laatinut kokonaisuudelle runkoa. Timo Järvensivu on tehnyt verkostotyöstä omaa osuuttaan kokonaisuuteen. Kirjoittajaryhmää ollaan muodostamassa, joten jos ohjelman kirjoittaminen kiinnostaa, ota yhteys Valoon! Arja Sääkslahti kertoi tehneensä yhteenvetoa varhaiskasvatusikäisten lasten liikunnasta suomalaisten tutkimusten perusteella. Se on kaikkien käytettävissä ja löytyy tapaamisen liitteistä extranetistä. Mentoriverkostoon voi liittyä kaikki halukkaat. Pilottivaiheessa verkoston jäsenillä on mahdollisuus mentoroinnin kautta seurata pilotin edistymistä ja kehittymistä. Verkoston tapaamiset keväällä 2013 verkostotapaaminen Satakuntatalo, Kilta-sali, Helsinki: uudet tahot mukaan kokopäiväinen työseminaari Satakuntatalo, Kilta-sali, Helsinki päättäjäseminaari: varmistuu myöhemmin Teemaryhmien tapaamiset jatkuvat seuraavasti: Lapsuus ja vanhemmuus -teemaryhmä: klo ja 8.4. klo Varhaiskasvattaja ja varhaiskasvattajayhteisö -teemaryhmä: klo Johtajuus-teemaryhmä: klo ja 4.4. klo Osaaminen-teemaryhmä: 8.4. klo Yhteiskunnallinen vaikuttaminen -teemaryhmä: 5.3. klo ja klo Kunta-teemaryhmän tapaamiset ovat klo ja 4.4. klo Valon työntekijät kiittivät kaikkia seminaarista ja lupasivat varata tilat teemaryhmille Valo-taloon sovittuina ajankohtina. Kutsut yhteisiin verkostotapaamisiin lähetetään jälleen sähköpostilla. Nina Korhonen, Valo ( ) Anu Kullberg, Valo ( ) Jukka Karvinen, Valo