Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin

Transkriptio

1 MUISTIO 1 Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Verkoston pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien yhteinen työseminaari Aika klo Paikka: Satakuntatalo, Kilta-sali, Helsinki Osallistujat: Hanna Koivuranta Helsingin kaupunki, Anu Taivainen Salon kaupunki, Marja-Liisa Akselin Hämeenlinnan kaupunki, Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopisto, Anneli Pönkkö Oulun yliopisto, Pauliina Albrecht Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu, Leena Lahtinen Vantaan kaupunki, Elina Pulli Espoon kaupunki, Kirsi Tarkka Socca/VKK-Metro hanke, Jyrki Reunamo Helsingin yliopisto, Johanna Silvius Turun kaupunki, Kalervo Valli Turun kaupunki, Sanna Heino Koulutuskeskus Tavastia, Kristiina Cleve Opetusalan Ammattiliitto OAJ, Ulla Soukainen Turun kasvatus- ja opetustoimi, Päivi Mäki THL, Birgitta Herranen Helsingin sosiaali- ja terveysalanoppilaitos, Seppo Sarras Helsinki, Marja Kannelsuo Metropolia AMK, Mikael Kokljuschkin Vantaan kaupunki, Jarkko Lahtinen Helsingin kaupunki, Eila Seppälä-Vessari Suomen Lastenhoitoalan Liitto, Mirja Toivonen Mainio Vire, Tanja Palosaari Hyvinkään kaupunki, Kirsi Tarkka Socca/VKK-Metro hanke, Laura Kirves Helsingin yliopisto Mervi Kärkkäinen Mäntsälän kunta, Päivi Virtanen Kouvolan kaupunki, Marja Saarinen Mainio Vire Oy, Sanna Kaijanen SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Jukka Karvinen Nuori Suomi ry, Nina Korhonen Nuori Suomi ry, Anu Kullberg Nuori Suomi ry, Marianna Tarhala (siht.) Nuori Suomi ry Verkostotyön tavoite on saada aikaan valtakunnallinen liikunta-/hyvinvointisuunnitelma varhaiskasvatukseen. Ohjelman tavoitteena on lisätä liikkumista päivähoidossa. Pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien yhteistapaaminen kirkasti teemaryhmien valintoja ja ohjasi niiden jatkotyöskentelyn suuntaa. Teemaryhmien esitykset ja ensimmäisiä tavoitekirjauksia: Teemaryhmien powerpoint- esityksiin kokonaisuudessaan ja aamupäivän työskentelystä tehtyyn videoklippiin pääset tutustumaan Nuoren Suomen extranetistä, osoitteesta: LAPSUUS Teemaryhmä matkalla kohti muutosta, pj. Hanna Koivuranta Päiväkotien liikkumiskulttuurin edistäminen vapauden sekä vastuun ja turvallisuuden kahtiajako Henkilöstöresurssien lisääminen päivähoitoyksiköissä Lapsen osallistaminen oman liikkumisen suunnitteluun Omaehtoisen leikin mahdollistaminen kaikille lapsille ikäkaudesta, persoonasta ja kehitystasosta riippumatta Toimintaan virittävät toimintaympäristöt päivähoidossa Lähiympäristö tutuksi Liikkumisen määrän lisääminen ja motoristen perustaitojen oppimisen takaaminen Liikunnallinen elämäntapa, liikkuva läpileikkaus myös päivähoidossa Suositukset viihdemedian käytöstä alle kouluikäisille

2 MUISTIO 2 TOIMINTAKULTUURI Teemaryhmä -MITEN MATKAAN? pj. Anu Taivainen LIIKKUVA LAPSI spontaanisuuden arvostus NÄIN ON AINA TEHTY peilaamisen mahdollisuus ARJEN KUTSU muutokseen tukea kasvattajille SÄÄNNÖT oivallus, herääminen YMPÄRISTÖ uusi katse nähdä ja löytää Liikkeelle pienin askelin itse etsien ja johtajien tukemana. Matkakaverina positiivisuus huomata, nähdä ja uskaltaa. Matkakaverina lasten liike ja luova huomiokyky. Matkan innostajana kannustavat arviointimenetelmä JOHTAJUUS - Teemaryhmän alustavia tavoitteita, pj. Marja-Liisa Akselin Mitä johtajuudella tarkoitetaan tässä ohjelmassa? käsitteen määrittely Tarkennetaan, mitä johtajuudella tavoitellaan tässä ohjelmassa? Toimintakulttuurin muutos liikuntaa tukevaksi Ympäristöön vaikuttaminen Ihmisten ja osaamisen johtaminen Vanhemmat mukaan Miten ohjelman myötä tuetaan johtajia? (Muutos) johtamisen työkalut Näin pääset liikkeelle Koulutus ja vertaistuki yli kunta- ja hallintorajojen Helposti pureskeltavaa faktaa, hyviä käytäntöjä ja ideoita OSAAMINEN - Teemaryhmän muutostavoitteet, pj. Arja Sääkslahti Määritellään ammattiosaaminen (eri rooleissa) Tehdään selvitys, vastaako koulutus tähän tarpeeseen Tuodaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen ryhmälle ongelmakohdat näkyviin ja antaa sille tehtäväksi vaikuttaa varhaiskasvattajan pätevyysvaatimuksiin Vaikuttaa OPS:iin, mm. saada kaikkiin oppilaitoksiin Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset tenttimateriaaliksi. Luoda materiaalipankki (oppilaitoksille materiaaleja, aineistoja ja työkaluja käyttöön) Selvittää lisäkoulutuksen tarvetta VAIKUTTAMINEN YHTEISKUNNALLISEEN PÄÄTÖKSENTEKOON - Teemaryhmän tavoitteet, pj. Anneli Pönkkö Muiden teemaryhmien tärkeinä pitämien kehittämis-tavoitteiden ja muutostarpeiden kokoaminen Kehittämistarpeiden ja -tavoitteiden viestiminen päättäjille, kehittäjille ja toteuttajille Vaikuttamisväylien etsiminen ja löytäminen Yhteistyö eri hallinnonalojen kanssa, rajat ylittävän yhteistyön edistäminen Teemaryhmien esityksiä käytiin läpi pöytäkunnittain. Vilkkaan keskustelun muistiinpanoja löytyy erillisestä tiedostosta.

3 MUISTIO 3 Sami Kalajan videotervehdys koulun toimintakulttuurin liikunnallistamisesta Suurin muutos Kilpisen koulussa Liikkuva koulu- ohjelmassa on tapahtunut aikuisen ajattelussa. Puhutaan hyvinvoinnista, jolloin liikkuminen ja liikkumisen lisääminen on kaikkien asia. Akvaariokeskustelu Pääsuunnitteluryhmä asettui sisäpiiriin keskustelemaan seuraavista asioista: - miltä kokonaisuus näyttää ja kuulostaa? - mikä on tärkeää? - puuttuuko jotain oleellista? Toisessa vaiheessa ulkopiirissä olleet teemaryhmien puheenjohtajat ja jäsenet liittyivät keskusteluun. Runsas keskustelu on tiivistetty seuraavien otsikoiden alle: Käsitteen määrittely ja käsitteiden johdonmukainen käyttäminen ohjelmassa on tärkeää. Liikkuminen ja hyvinvointi kuvaavat liikuntaa laajasti lapsen näkökulmasta. Tulisiko normiohjausta lisätä varhaiskasvatukseen? Kunnissa on erilaisia perinteisiä tapoja johtaa varhaiskasvatusta johtuen kuntien itsemääräämisoikeudesta. Osassa kunnista ei ole omaa varhaiskasvatuksen strategiaa ohjaamassa toiminnan suuntaa, vaan ohjaus voi perustua esimerkiksi opetustoimen strategiaan. Pitäisikö info-ohjausta lisätä valtakunnan tasolla, jolloin se menisi myös kunnille ainakin osittain velvoittavana? Pitäisikö varhaiskasvatuksella olla oma kuntatason strategia, joka tukisi johtamista? Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on suositus. Tulisiko tämän ohjelman olla valtakunnallisesti velvoittava, jotta kuntiin saataisiin vaikutettua? Tulevat kuntaliitokset puhututtivat - miten käy, kun varhaiskasvatuksen erilaiset toimintakulttuurit ja perinne törmäävät? Johtajille tukea ja lisää osaamista Johtajat kokevat usein jäävänsä yksin vaille riittävää tukea ylhäältä. Päiväkodin johtajat tarvitsevat linjauksia toiminnan kehittämiseen ja pedagogiseen johtamiseen. Kuntien tulisikin tukea päivähoidon yksiköitä liikunnan kehittämisestä. Toivottiin että mahdollisesti lisääntyvän ohjauksen rinnalla säilyy myös riittävästi vapausasteita. Ensisijaisen tärkeänä pidettiin johtamisen perustehtävän ymmärtämistä. Menestyksekäs johtaminen vaatii esimiesten tukea ja apua sekä lisäkoulutusmahdollisuuksia. Johtajan yksi tehtävä on kirkastaa varhaiskasvattajien perustehtävää ja varmistaa perustehtävässä pysyminen. Lapsen hyvinvoinnin turvaaminen on varhaiskasvatuksen perustehtävä. Miten johdetaan varhaiskasvattajia niin että he haluavat sallia lasten liikkumisen? Tulisi määritellä minimi, johon varhaiskasvattajien lasten liikuttajina tulisi yltää, nämä asiat jokaisen tulee tehdä. Tämän jälkeen kasvattajalta vaaditaan kykyä johtaa itseään ja toimia linjatun mukaisesti. Minimitaso tulee perustella liikkumisen merkityksellä lapselle. Johtaminen vaatii rohkeutta, sitkeyttä ja kärsivällisyyttä kun tavoitteena on pitkäaikaisen muutos.

4 MUISTIO 4 Toimintakulttuurin muutokseen pienin ja iloisin askelin - puutteista puhumisen aika on ohi, nyt on muutosten aika! Toimintakulttuurin muutos liikuntamyönteiseksi onnistuu pienin askelin. On tärkeää että työyhteisöissä jokainen kasvattaja pääsee mukaan keskusteluun miksi teemme näin, ja miten se vaikuttaa arkeen. Kun oman ryhmän ja yksikön toimintatapoja tutkitaan, arvioidaan ja muokataan suhteessa linjauksiin, mahdollistuu myös työssä oppiminen ja perustehtävä kirkastuu. Sallivuuden lisääntyessä arki muuttuu, sillä lasten liikkuminen näkyy ja kuuluu. Hyväksytäänkö tämä? Oleellinen kysymys toimintakulttuurin muutoksessa on toimintakulttuurissa vallitseva ilmapiiri. Liikkumisen sallivassa ja kannustavassa ilmapiirissä lapsella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti ja riittävästi. Tällainen työympäristö on myös lasten liikuttajalle mielekäs ja lisää työniloa ja hyvinvointia koko työyhteisöön. Millaiset seikat vaikuttavat liikuntamyönteiseen ilmapiiriin ja miten johtajuus vaikuttaa siihen? Millainen ympäristö houkuttelee liikkeelle ja liikkumaan? Lapsella on oikeus hyvään varhaiskasvatukseen ja hyvinvointiin Lapsi löytää liikkeen siellä, missä on tässä ja nyt! Lapsi on kokonaisuus ja liikkuminen sisältyy kaikkeen lapsen toimintaan. Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja heidän näkökulma ja palaute on saatava mukaan kaikkeen toimintaan ja suunnitteluun. Tulisi kirkastaa mitä ovat oikeasti lasten fyysistä aktiivisuutta lisäävät teot? Ylös, ulos, liikkumaan ja oppimaan! Lapsella on lupa liikkua! Tärkeät vanhemmat - pois vaikenemisen kulttuurista! Vanhemmilla on tärkeä rooli liikkumiseen aktivoinnissa. Liikunnallinen elämäntapa opitaan lapsena. Keskusteltiin kasvattajien toimintaa kahlitsevasta vanhempien pelosta. Paine ylikorostuneeseen turvallisuuteen saattaa tulla myös vanhemmilta. Kasvattajia on kannustettava keskustelemaan vanhempien kanssa lapsen liikkumisesta kotona ja päivähoidossa mutta myös kertomaan faktoja ja perusteluja liikunnan merkityksestä lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle ja motoristen taitojen kehityksen merkityksestä turvallisuuteen. Vasukeskustelussa vanhemmilta voisi kysyä esim. haluatteko että lapsenne saa hyvät oppimisvalmiudet ja haluatteko että lapsenne ei liho - meillä näihin vastataan liikunnan keinoin Varhaiskasvatuksessa päivittäiset kohtaamiset tarjoavat luontevan mahdollisuuden vuoropuhelulle. Avoimen keskustelun uskotaan vahvistavan aktiivisuutta myös varhaiskasvatuksen ulkopuolella. Varhaiskasvattajien koulutus Työsisäoppimisjaksoa pidettiin tärkeimpänä oppimisen paikkana. Hyvien harjoittelupaikkojen löytäminen nuorille koettiin kuitenkin useasti vaikeaksi varsinkin isoissa kaupungeissa, joissa hakijamäärät ovat suuria, ja jo pelkästään tarpeeseen vastaaminen todettiin haastavaksi. Kuitenkin opiskelijoiden näytetunnit ja opintojaksot nähtiin innostuksen herättäjinä niin lapsille kuin kasvattajille. Kun henkilökuntaa on poissa tai sairaana, kasvattajien on kyettävä näkemään mitä näillä resursseilla voidaan tehdä. Näkevätkö kasvattajat, milloin lapset ovat liikkumattomia, ja osaavatko he puuttua siihen?

5 MUISTIO 5 Henkilökunnan yhtäaikaisen kouluttamisen uskottiin edesauttavan muutoksen mahdollisuutta. Johtajan tehtävä on varmistaa, että jokainen kasvattaja pitää tietämyksensä ajan tasalla ja varmistaa perustehtävän toteutumisen. Koulutusvelvoite tai oppimisvelvoite ei ollut ryhmän mielestä terminä innostava. Liikuttava arki - näkyväksi joka päivä! Suomessa on suuri määrä onnistumisia, hyviä lasten liikkumista edistäviä esimerkkejä ja käytäntöjä. Hyvät käytännöt ja yksiköiden vahvat osaamisen alueet tulisi kerätä malleiksi ja Benchmarkattaviksi muille. Löytyisikö hyvien mallien kautta rohkeutta muuttaa omia toimintatapoja muissakin yksiköissä? Tavoitteena tulisi olla yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitäminen, teemalla turvallisinta on että lapsi liikkuu, perinteisen ylisuojelevuutta ruokkivan tapaturmakeskeisen uutisoinnin sijaan. Miten onnistumme ylittämään median kynnyksen näillä hyvillä esimerkeillä? Hyvien käytäntöjen toteuttajille, yksiköille ja kunnille tulisi antaa eri tavoin tunnustusta esimerkillisestä lasten liikuttamisesta. Löytyisikö yhteisiä kriteerejä, joiden avulla ohjelma/kunnat voisivat jakaa kannustuspalkintoja samalla yksiköitä ja ryhmiä liikkuvampaan toimintaan sitouttaen? Arvostuksen antaminen kasvattajien työlle vahvistaisi liikunnan asemaa osana lasten hyvinvointia varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyötä tekeville toivottiin tunnustusta, mikä voisi rohkaista ryhmiä ja henkilöitä edistämään hyvien käytäntöjen etenemistä ja kannustavan parastamiseen eli luvalliseen ideoiden varastamiseen ja niiden parantamiseen. Palkitsemisen etuna olisi myös, että se toisi näkyvyyttä ja avaisi kansalaiskeskustelua ohjelmasta. Koska nykyään eivät hienotkaan tulokset saavuta julkisuutta, joko tekijöiden itsensä vähättelyn taikka työyhteisöjen ristiriitojen vuoksi, kannustuspalkinto voitaisiin näyttävästi jakaa koko valtakunnan tasolla: ohjelmaa parhaiten toteuttaneelle kunnalle sekä kunnissa: liikunnan näkökulmasta hyvä ja aktiivinen yksikkö. Kuntien palkitsemiskriteeristö ehdotettiin luotavaksi johtajuus-teemaryhmässä. Ideoita ja malleja toivottiin myös alan lehtiin näkyville, sillä tietämys kentällä olevista hyvistä käytännöistä tulisi saada julki. Lehdet ovat myös hyvä väylä mainostaa tulevia kilpailuja - niiden kautta tietoa saadaan hyvin kentälle. Toisaalta esitettiin, että rahapalkinnon voittaminen ei ole kaikki kaikessa - myös julkisen kehun uskottiin myös sitouttavan ja velvoittavan samansuuntaiseen työhön jatkossa. Ohjelmalle kasvot Mukaan aiheen viestintään haluttiin merkkihenkilö, joka toimisi vahvana keulakuvana hankkeelle. Kyseisen henkilön karisman avulla toivottiin saatavan koko kansa aatteen ja kansanliikkeen taakse. Puheenvuoro: Sanna Kaijanen, arviointipäällikkö, SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Esitys löytyy extranetistä ja lisätietoa mm. ja

6 MUISTIO 6 Saatteita ja ajatuksia teemaryhmiin Jokainen osallistuja kirjasi teemaryhmille saatteen seuraavaa tapaamista varten (liite). Puheenjohtajat kiteyttivät saatteiden äärellä käydystä keskustelusta seuraavat asiat: 1. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen o saatava aikaan kansaliike o ohjelma tarvitsee kasvot presidentti Niinistö tai joku muu o median asiantuntija mukaan ryhmään o päättäjäseminaari 2. Osaaminen o täydennyskoulutukseen vastaaminen nopeasti o johtajuuskoulutus osaamisen näkökulmasta 3. Johtajuus o esillä monessa - nostetta johtajuudelle riittää o tavoite on kirjata sisällysluettelo seuraavassa tapaamisessa 4. Toimintakulttuuri o henkilöstön rooli tärkeä o miten saada yksittäiset ihmiset ja heidän osaamisensa selkeämmin mukaan toimintaan o henkilöstön motivoiminen liikunnan lisäämiseen o miten lähteä yhdessä lasten kanssa viemään toimintaa/asioita eteenpäin 5. Lapsuus o vanhemmat mukaan lapsuusteeman alle: o Loppusanat ja kiitokset miten tietoa saisi vietyä ja jaettua liikkumisen tärkeydestä perheille miten antaa pehmeää palautetta, vinkkejä ja neuvoja koteihin siitä, mitä lapsi missäkin vaiheessa tarvitsee (esim. fyysisen aktiivisuuden vaikutus kehittymiseen ja motoristen taitojen oppimiseen) vuorovaikutus lapsen kanssa, jottei näkymättömiä lapsia päiväkoteihin jäisi Jukka kertoi seuraavassa yhteisessä tapaamisessa marraskuussa jouduttavan jo valintojen eteen. Lisäksi tuolloin pitäisi pystyä hahmottamaan työn jatko keväällä 2013, eli millä joukolla jatketaan, ja miten verkostoidutaan päättäjien kanssa. Hyviä vinkkejä ja toimintatapoja suositeltiin jaettavaksi heti. Mahdolliset pilotit olisi hyvä suunnitella, jotta ne saataisiin nopeasti kentälle. Nuori Suomi kiitti kaikkia paikalla olleita! Verkoston tapaamiset syksyllä varhaiskasvatusmessuilla (Wanha satama, Helsinki) pidetään aamupäivällä rinnakkaisseminaari ja iltapäivällä työpaja teemalla Riskeistä rikas lapsuus (Helsinki, Kilta-sali) pääsuunnitteluryhmän ja teemaryhmien kokous Teemaryhmien tapaamiset jatkuvat sovitusti. Nina Korhonen, Nuori Suomi ( ) Anu Kullberg, Nuori Suomi ( ) Jukka Karvinen, Nuori Suomi