MUISTIO. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin

Transkriptio

1 MUISTIO Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin Lapsuus- ja vanhemmuus-teemaryhmän kolmas tapaaminen keväällä 2013 Aika: klo Paikka: Valo-talo, 2.krs, Kunto-kabinetti, Radiokatu 20, Helsinki Osallistujat: Hanna Koivuranta Helsingin kaupunki, Marita Neitola Turun yliopisto Rauman OKL, Reeli Karimäki Vantaan kaupunki, Päivi Mäki THL, Anu Kullberg Valo, Jukka Karvinen Valo, Marianna Tarhala Valo Teemaryhmän työskentely Ryhmän puheenjohtaja Hanna Koivuranta toivotti kaikki tervetulleiksi. Tavoitekirjaukset Päivä aloitettiin edelliskerran tavoitekirjausten läpikäynnillä. Kirjausten pohjalta keskusteltiin seuraavista: ryhmä on halunnut painottaa lasten osallisuutta ja lapsen äänen kuulemista. Tämä olisi hyvä saada tavoitekirjauksiin näkyvämmin esille o Seppo Sarras kirjoittaa artikkelia lapsen näkökulmasta ohjelman käyttöön. Artikkeli on myös tämän ryhmän käytettävissä. o o pohdittiin oppimiskäsitystä lapsi on luonnostaan utelias ja aktiivinen. Todettiin, että osallisuus ei aina tarkoita, että lapsi on toimija. Toimijuuden kautta lapsille voisi helpommin syntyä vahvempi osallisuuden tunne. myös johtajuus- ja varhaiskasvattaja -teemaryhmissä on keskusteltu lapsen osallisuudesta ja puhuttu lapsesta tutkijana: tutkimus lapsen näkökulmasta ja lasten kanssa Päätettiin tehdä puheenjohtajan kirjauksiin seuraavat lisäykset: kohtaan 1. lisäys: lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja osallisuutta kohtaan 7. lisäys: lapsen toimintaympäristö innostaa toimijuuteen, osallisuuteen ja omaehtoisuuteen Vasu-keskustelut Puheenjohtaja oli koonnut vasu-keskusteluita koskevan välitehtävän yhteenvedon. Ryhmä kävi läpi seuraavia kohtia: koonnissa on paljon asiaa - osittain päällekkäistä, sitä täytyy tiivistää vasu-keskustelun avuksi voidaan rakentaa keskustelurunko hyvinvoinnin näkökulmasta (vinkkejä asioiden läpikäyntiin) o todettiin painopisteen olevan liikunta (ravinto ja lepo toki osaltaan mukana) ongelmiksi todettiin lapsi jää helposti objektin asemaan vanhempien näkemykset eivät näy kunnolla keskustelut vaihtelevia; kasvattajille sallitaan mahdollisuus valita, mistä puhutaan ja mistä ei (vasulomakkeet ohjaavat osassa ei mainita liikuntaa ollenkaan) ehdotettiin o koottavan

2 yksinkertainen vasu-keskustelupohja sekä laajempi ja kattavampi versio o pilotoimalla erilaisia vasu-keskustelupohjia uskottiin saatavan tarpeellista lisätietoa erilaisten vasu-keskusteluiden tuloksista (mikä toimii, mikä ei, mitkä ovat erot) mietittiin, mistä saada tutkimustuloksia siitä, o kuinka paljon vasuja tehdään o mistä aiheista vasu-keskusteluissa puhutaan o kuinka paljon aikaa ja mitä muuta keskustelu vaatii ryhmä toivoi saavansa erilaisia vasu-pohjia oman vasutyön tueksi. Verkostoa voitaneen hyödyntää vasu-pohjien keräämisessä. Päätettiin pyytää 16.4 verkostotapaamisessa eri kuntien vasu-pohjia lapsuus-teemaryhmän käyttöön Marita Neitola tarjosi ohjelmalle opiskelijoidensa apua ja mahdollisuutta hyödyntää opiskelijoita vasu-tutkimuksessa Ammattikorkeakoulujen opinnäytteitä kannattaa selailla niistäkin voisi löytyä hyviä, ohjelmaa tukevia tutkimuksia ja kehitysideoita o kuultiin Orimattilan Lilliputti-päiväkodista ja siellä tehdystä kehitystyöstä. Pohdittaessa vasu-keskusteluita esille nousivat seuraavat tavoitteet: lapsen ääni ja kokemus tulee nostaa esiin lapsen ja perheen näkemyksiä ja yhdessä asetettuja tavoitteita tulee painottaa ja kirjata ylös (onnistumisen arviointi, muistiin merkitseminen jne., tukee arviointikeskustelua) myös istumista eli liikkumisen toista ääripäätä olisi hyvä tarkastella yhdessä vanhempien kanssa o vanhempien herättely: paljonko lapset istuvat ja ovat paikoillaan päivän aikana? vanhemmilta saa tietoa miten lapsi viettää aikaa ja liikkuu kotioloissa, mitä koko perhe tekee, kenen kanssa lapsi viettää vapaa-aikaa jne. varhaiskasvattajille olisi hyötyä vasu-keskusteluja tukevan liikunnan ja hyvinvoinnin materiaalista, joka kertoo o mistä tulee ottaa selvää etukäteen o mihin pitää ohjeistaa o millaisia kysymyksiä vanhemmat saattavat kysyä ja miten niihin voi vastata o milloin pitää hälytyskellon soida sen lisäksi, että tukimateriaali liikunnasta ja hyvinvoinnista on kirjoitettu varhaiskasvattajien työn tueksi, tulisi samanlainen materiaali olla jaettavissa vanhemmille. Materiaali lisäisi vasu-keskusteluun valmistauduttaessa vanhempien tietämystä ja ohjaisi toiminnan suuntaa. Samalla se toimisi osallisuuden tukena ja toisi lapsen äänen kuuluviin (keskustelu ja kirjaaminen yhdessä lapsen kanssa jo ennen vasu-keskustelua). harrastetoiminnan rooli tulee selvittää perheille (pelkkä liikuntaharrastukseen osallistuminen ei riitä liikuntasuosituksien täyttämiseen) keskustelussa olisi hyvä kirjata odotukset. Mitä vanhemmat odottavat varhaiskasvatukselta ja mikä kuuluu heidän omalle vastuulleen? keskustelu tulisi ohjeistaa vetämään kysymyksin ja perheen lähtökohdat ymmärtäen motivoivaa haastattelua käytetään esimerkiksi terveydenhuollon puolella. Tällöin haastattelussa hämmästellään ja kummastellaan yhdessä asioita, ja näin vaikeitakin asioita voidaan käsitellä.

3 Ryhmän puheenjohtaja lupasi tehdä keskustelussa nousseet lisäykset omaan esitykseensä ja huolehtia tapaamisessa vasu-lomakkeiden pyynnön verkostolta. Pilotit Pilotista kiinnostuneille avataan nettisivuille sähköinen ilmoittautumislinkki. Linkin kautta hakeneiden joukosta valitaan toteutuvat pilotit. Mahdollisimman monet toiminnot pyritään saamaan sähköiseen muotoon, jotta pilottiin hakeutuvat löytävät/saavat tietonsa helppoa reittiä. Pilottiin hakeville pyritään tarjoamaan mahdollisuus vaikuttaa omaan pilottiinsa (valinnanvaihtoehtoja eri otsakkeiden alla ja mahdollisuus tehdä piloteista omannäköisiä). Pilottien tueksi kerätään mentori-verkosto. Mentorit pyritään kokoamaan verkostosta. Tavoite onkin pilotoida myös mentorien toimintaa. Raportointi on tärkeä osa pilottia. Raportoinnista keskustellaan lisää tapaamisessa. Edellisessä tapaamisessa hahmotellut pilotti-ideat esiteltiin ja keskustelussa esille nousivat mm. lasten valokuvien ja kertomusten kokoaminen näyttelyksi (liikunnallinen kokonaisuus kuvattuna) liikuntaseikkailun kerää rasteja -tyyppinen liikuntaan aktivoiva kannustin varhaiskasvatusikäisille. o todettiin, että lapsi oppii arvostamaan liikuntaa ja pitämään sitä tärkeänä, mikäli hänet aktivoidaan liikkumaan lapsuudesta asti o pienten lasten uskottiin voivan kirjata päivän aikana tehdyt asiat esimerkiksi valitsemalla valokuvia tai kuvasymboleja taululle ( päivä näkyväksi niin lapsille, vanhemmille kuin varhaiskasvattajille -> onko liikkumista mukana riittävästi?) opetushallituksen viimeisin julkaisu kertoo, miten tärkeitä ovat jo kaksi- ja kolmevuotiaiden kokemukset. Miksi kyseiset ikäluokat silti jäävät aina vähäisemmälle huomiolle tai ohitetaan? o miten alle kolmevuotiaiden ryhmissä toimivia kasvattajia voitaisiin paremmin tukea? o miten alle kolmevuotiaiden ryhmien toiminnan laatua saataisiin nostettua? kouluissa on käytössä Wilma. Missä on päiväkodin Wilma? o tiedettiin Tenavanetin olevan käytössä joissakin päiväkodeissa, mutta tarvetta olisi myös koulujen Wilmalle. Henkilökohtainen kohtaaminen vanhempien kanssa lapsia tuotaessa ja haettaessa on tärkeää, mutta Wilmaa pidettiin kuitenkin hyvänä lisäviestinnän välineenä, vaikkei se kovin vuorovaikutteinen olekaan. Wilmaa voitaisiin hyödyntää myös esimerkiksi vasuissa -> sähköiset ennakkotehtävät ennen vasukeskustelua voisivat tuoda lapsen äänen paremmin esille, ja valmistaa perhettä tapaamiseen vanhempien kohtaamisien hyödyntäminen: voitaisiinko vanhemmille antaa kotitehtävän lasta haettaessa? ( Olemme harjoitelleet tänään tätä harjoitelkaa sitä vielä kotonakin ) o kiinnostuttiin tuomis- ja hakuhetkistä ja toivottiin tutkittavan mitä kasvattajat ja vanhemmat kyseisinä hetkinä juttelevat kauanko keskustelu kestää? ehditäänkö kaikkia vanhempia tavata (onko kasvattajalla kiire esim. muiden lasten kanssa)? vanhempainiltoja laistetaan monesti siitä syystä, että vanhempi hoitaa lapsiaan yksin, tai kokee, että aikaa lapsille jää muutenkin kovin vähän. Kannatettiin ajatusta lasten ja vanhempien yhteisistä vanhempainilloista. Yhteisiä tilaisuuksia pidettiin tärkeänä paikkana kuulla vanhempien näkemyksiä sekä luoda tilaisuus vertaiskeskustelulle.

4 Vanhempaintoimikunnille ehdotettiin pilotiksi vuosikello-ideaa. Toimikunnat voisivat koota liikunnan ympärille toimintaa koko vuoden ajaksi. Suunnitelmallisuudella uskottiin saavutettavan parempaa yhteisöllisyyttä ja tuloksia. o Valo kertoi johtajuustyöryhmän harkitsevan vuosikellon hahmottelua eri tasoille (joka tasolla eri painopisteet eri vuodenaikoina). Tämä pilotti-idea siis tukisi toisen teemaryhmän toimintaa. Pilottien alustavat otsakkeet ja aihiot kirjattiin seuraavasti: perheiden kanssa tehtävä yhteistyö, Marita valmistelee vanhempaintoimikunnan aktivoiminen tukimateriaali virikkeiden ja tarjonnan lisäämiseksi sisä- ja ulkotiloissa lapsen vasu-keskustelu (verkoston apu vasupohjien keräämisessä) sähköisen vuorovaikutuksen mahdollisuudet vasu-keskusteluissa lapsen osallisuus, lapsen aktivoinnin välineet, Reeli valmistelee lapsen liikkumisen kuvaaminen (päivän kokonaisuus), Anu valmistelee alle 3-vuotiaat moniammatillinen yhteistyö o esim. päivähoidon ja neuvolan/päivähoidon ja liikuntatoimen yhteistyön kehittäminen näkökulmasta miten lapsen liikuntaa lisätään. vinkit: Turun malli, liikkuva koulu -hanke (yhteistyön kannalta) Listassa maininta jo sovitusta työnjaosta (pieni toiminnankuvaus, miten kyseinen pilotti voi lähteä liikkeelle). Alustavien pilottien tulee olla esiteltävinä tapaamisessa. Otsikkoon ehdotettiin kirjattavaksi sanat hyvinvointi ja liikkuminen, jotta painopisteet käyvät selviksi. Hanna esittelee alustavat otsikoinnit tapaamisessa verkostolle ja uusille tahoille. Pilottien tavoite on tarjota ehdotuksia erilaisista mahdollisuuksista. Tarkempia pilottiehdotuksia kootaan otsikoiden alle mennessä. Muuta keskustelua Olisi hyvä kirjata kaikki mahdolliset tutkimustarpeet. (Vaikkei niitä voitaisikaan toteuttaa, ne olisi hyvä saada tulevaisuutta varten kirjatuiksi) oppilaitosyhteistyötä toivottiin hyödynnettävän aiempaa enemmän monet opiskelijat etsivät opinnäytetyöaiheita verkosto voisi muodostaa muutamia ja merkitä ne nettisivuille valittaviksi. mietittiin, saataisiinko jostakin määrärahoja yhteistyölle Lapsen puolesta ryhmä järjestää eduskunnassa tilaisuuden yhteistyössä tämän verkoston kanssa. Tilaisuuden teemana on varhaiskasvatuslain uudistamistyö sekä varhaiskasvatuksen liikunnan ja hyvinvoinnin edistäminen. Anneli Pönkkö Yhteiskunnallisen vaikuttamisen -teemaryhmästä käyttää tilaisuudessa puheenvuoron. ehdotettiin, että ryhmän tulisi kokeilla tulevaisuuspuhetta (keskustellaan kuin elettäisiin jo vuotta 2015 ja mietitään tehtyjen ratkaisujen vaikutuksia) Verkoston työ jatkuu normaalisti Valon uudessa organisaatiossa

5 Seuraava tapaaminen verkostotapaaminen Satakuntatalo, Kilta-sali, Helsinki Ryhmä sopii tarvittaessa kolmannen teemaryhmätapaamisen. Nyt odotetaan ohjelman etenemistä. Lapsuus-teemaryhmä kutsutaan koolle sen ollessa ajankohtaista. Sähköpostiyhteys päätettiin säilyttää aktiivisena. Loppusanat ja kiitokset Ryhmän puheenjohtaja Hanna Koivuranta kiitti kaikkia osallistumisesta. Hanna Koivuranta, pj Nina Korhonen, Valo ( ) Anu Kullberg, Valo ( ) Jukka Karvinen, Valo