LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA"

Transkriptio

1 Sähköverkko LAUSUNTO 1(5) Kenneth Hänninen Maa- ja metsätalousministeriö PL VALTIONEUVOSTO Viite Lausuntopyyntönne MMM044;00/2011 LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI METSÄ- JA RIKOSLAIN MUUTTAMI- SESTA Taustaa Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi metsälain ja rikoslain muuttamisesta. Vaikka lausuntopyyntöä ei ole esitetty Energiateollisuus ry:lle, haluamme esittää asiassa omat näkemyksemme, sillä asia on erittäin ajankohtainen valmisteilla olevan sähkömarkkinalain uudistuksen takia. Sähkömarkkinalakiin on tulossa muutos, jossa verkonhaltija saisi oikeuden poistaa sähkölinjan selvästi vaarantavat puut linjan vierestä. Tähän asti samansisältöinen oikeus on sisältynyt verkonhaltijan ja maanomistajan väliseen sopimukseen. Viime vuosina on ollut useita myrskyjä, jotka ovat aiheuttaneet vaurioita sähköverkolle. Lisäksi lumen sähköjohtojen päälle painamat puut ovat vuosittain haitanneet merkittävästi sähkönjakelua. Vaikuttaa siltä, että sääolosuhteet ovat viime vuosikymmenen aikana haitanneet sähkönjakelua aiempaa enemmän. Samalla yhteiskunnan riippuvuus sähköstä on kasvanut. Olosuhteiden vaikeutuminen ja sähköverkkoyhtiöille asetettujen vaatimusten kiristyminen johtavat siihen, että verkkoyhtiöiden on tehostettava sähköverkon ylläpidon tasoa ja investoitava nykyistä selvästi enemmän keskijännitteiseen sähköverkkoon. Keskijännitteisen sähköverkon vierimetsien hoidon tehostaminen on yksi tärkeä keino sähköverkon toimintavarmuuden parantamisessa. Vierimetsien hoitoa tehdään sekä projekteina, joissa tietyn verkon osan vierimetsiä hoidetaan systemaattisesti että tavallisten markkinahakkuiden ja taimikonhoidon yhteydessä. Keskijännitteisen sähköverkon toimintavarmuuden parantaminen tukee erityisesti hajaasutusalueiden pysyvää ja vapaa-ajan asumista ja maatilojen sekä muun elinkeinotoiminnan edellytyksiä. Energiateollisuus ry ja verkkoyhtiöt ovat yhdessä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tilanneet Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOlta laajan kehittämishankkeen, jonka tavoitteena on selvittää, miten johtokadun vierimetsien nykyistä tehokkaammalla hoidolla voidaan parantaa sähkönjakelun toimintavarmuutta. Hankkeessa on selvitetty muun muassa keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien määrä. Selvityksen mukaan keskijännitteisistä ilmajohdoista metsämaalla kulkee noin kilometriä eli noin 56 prosenttia johtojen kokonaispituudesta Jos vierimetsän leveydeksi oletetaan keskimäärin 10 metriä johtokadun kummallakin puolen, on keskijännitteisen sähköverkon vierimetsien pinta-ala 130 Energiateollisuus ry Fredrikinkatu B, Helsinki PL 100, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09)

2 2(5) hehtaaria metsämaata. Suurjännitejohtojen, kv, reunavyöhykkeiden pinta-alaa on edellisen lisäksi noin hehtaaria. Sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen edellyttää muiden toimenpiteiden ohella, että vierimetsien hoitoa tehostetaan. Verkkoyhtiöiden tavoitteena on nostaa keskijännitteisen verkon vierimetsien hoitomäärä moninkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Marraskuussa 2011 Energiateollisuus ry antoi yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.:n ja Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.:n kanssa jäsenilleen suosituksen, jossa esitetään ensisijaisesti vapaaehtoisia ja sopimuspohjaisia toimenpiteitä vierimetsien nykyistä tehokkaampaan hoitoon. Tarvetta on lähinnä johtoalueen ulkopuolella alle 15 metrin etäisyydellä johdon keskilinjasta kasvaneiden riukumaisten lehtipuiden ja muiden johtoa uhkaavien puiden poistamisesta. Hoitotoimenpiteillä parannetaan olennaisesti hajaasutusalueiden sähköntoimituksen luotettavuutta sekä lisätään samalla myös talousmetsien tuottoa. Järjestöt korostavatkin, että vierimetsien asianmukainen hoito on sekä metsän omistajan että verkonhaltijan etu. Oikein hoidetut vierimetsät lisäävät olennaisesti sähkötoimituksen luotettavuutta ilman, että siitä aiheutuu kustannuksia tai menetyksiä metsänomistajalle. Uuden mallin mukaiset hoitotoimenpiteet ovat käynnistyneet lähinnä erilaisten pilottihankkeiden myötä. Tavoitteena on, että nämä johtavat uusiin tehokkaisiin hoitomenetelmiin, joilla tuetaan toimitusvarmuuden parantamista. Uudet hoitomenetelmät tulee ottaa huomioon metsälakia uudistettaessa. Esitämme seuraavassa, miten lakiesitystä tulisi muuttaa, jotta se tukisi vierimetsien hoitamista. Muutosesitykset metsälakiluonnokseen 1. Keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsät ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeet tulee voida tulkita erityiskäytössä oleviksi metsäksi ja niitä tulee voida käsitellä niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla Metsälakiesitystä tulisi täsmentää sähkölinjojen vierimetsien osalta siten, että keskijännitteisen sähköjohdon (20-70 kv) vierimetsä ja suurjännitejohtojen ( kv) reunavyöhyke voidaan tulkita erityiskäytössä olevaksi metsäksi ja niitä voidaan käsitellä niiden käyttötarkoituksen mukaisella tavalla. Lakiesityksen perusteella asia olisi nyt jäämässä epämääräiseksi. Nykyisen lain aikana vierimetsien hakkuiden tulkinnat metsäkeskuksissa, pitääkö tehdä metsänkäyttöilmoitus vai ei ja onko kyse erikoishakkuusta vai ei, vaihtelevat ja käytäntö tulisi saada yhtenäiseksi. Keskijännitteisen verkon vierimetsän hoito sähköverkon huomioon ottavalla tavalla ei sulje pois puuntuotantoa sähkölinjan vierellä. Yleisin tilanne on se, että keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsää käsitellään metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Ensiharvennus- ja uudistushakkuuvaiheissa on kuitenkin toisinaan sellaisia tilanteita, joissa vierimetsän käsittely poikkeaa metsälakiesityksen mukaisista, hyväksytyistä käsittelytavoista. Suurjännitejohtojen ( kv) reunavyöhyke käsitellään usein erityishakkuin. Sähkölinjan omistava yhtiö on tällöin lunastanut itselleen reunavyöhykkeen rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus poistaa ylipitkiä puita. Suurjännitejohdon reunavyöhykkeelle puuston pituus saa olla johdon puolella

3 enintään 10 metriä ja metsän puolella enintään 20 metriä. Suurjännitejohdon omistajalla on oikeus pitää reunavyöhykkeen puusto enintään edellä mainitun lunastusrajan mittaisena, mutta maa, puusto ja sen kasvu kuuluvat metsänomistajalle. Metsälain 5 b :n perusteluihin tulisi sopivalla tarkkuudella kuvata keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeen käsittelyn erityispiirteet. Tällaisia ovat: Kasvatushakkuissa voidaan poiketa metsälain edellyttämistä jäävän puuston vaatimuksista. Tarkoituksena on tällöin poistaa sähkölinjalle taipuvia puita ja ennaltaehkäistä tällaisten puiden kehittymistä. Tavallista voimakkaammalla harvennuksella nopeutetaan puuston järeytymistä ja parannetaan pitkällä aikajänteellä puuston myrskynkestävyyttä. Mikäli tällaista metsää käsitellään uudistushakkuulla, riittäviksi uudistamistoimenpiteiksi voidaan katsoa kasvupaikasta riippumatta metsän luontainen uudistaminen ilman varsinaisia uudistamistoimenpiteitä. Luontainen uudistaminen on tällaisessa tilanteessa yleensä tarkoituksenmukaista, koska kapean kaistaleen uudistaminen viljelemällä olisi kallista ja taimikon kehitys epävarmaa. Esitämme täsmennystä toteuttavaksi metsälaissa siten, että lisätään termit keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke lakiesityksen 5 b :n toiseen momenttiin. Lakiesityksen 5 b :n toinen momentti olisi siten seuraava [lisäys hakasuluissa]: 3(5) Tutkimus-, opetus- tai muussa erityiskäytössä oleva metsä [ja keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke] voidaan käsitellä sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla. Tällöin käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Kun keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsä ja suurjännitejohdon reunavyöhyke -termit mainitaan laissa, niiden määritelmä on syytä lisätä lakiluonnoksen 3 :n määritelmiin seuraavasti: Keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsällä ja suurjännitejohdon reunavyöhykkeellä tarkoitetaan sitä puustoa, joka sijaitsee keski- tai suurjännitteisen ilmajohdon johtokadun ulkopuolella ja joka voi lumikuorman, voimakkaan tuulen ja/tai muun syyn seurauksena koskettaa sähköjohtimeen tai kaatua sen päälle. Lakiesityksen 5 b :n toisessa momentissa todetaan erityiskohteen hakkuuta koskien myös, että Tällöin käsittelyalueen toimenpiteet ja niiden perustelut on esitettävä metsänkäyttöilmoituksessa. Metsälain perusteluja tulisi tältä osin täydentää siten, että Toimenpiteeksi keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän erikoishakkuuna tehtävään kasvatushakkuuseen riittää metsänkäyttöilmoitukseen merkitty tieto poikkeavasta harvennusvoimakkuudesta. Uudistushakkuusta metsänkäyttöilmoituksessa ilmoitettavaksi uudistamismenetelmäksi riittää luontainen uudistaminen ilman varsinaisia uudistamistoimenpiteitä. Perusteluksi kasvatus- ja uudistamishakkuussa riittää ilmoitus siitä, että kyse on vierimetsän hakkuusta.

4 4(5) 2. Vierimetsän kasvatushakkuusta ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeen hakkuusta ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta Vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hoitoa tehdään pääasiassa projekteina, joissa hoidettava linjan osa on usein kymmeniä kilometrejä pitkä. Linja hoidetaan kerralla tiettyyn sähköverkon toimintavarmuuteen tähtäävään tasoon. Sähkölinjan varressa on metsää useissa eri kehitysvaiheissa ja niissä tarvittavat toimenpiteet vaihtelevat. Monista kohdista ei ole tarpeen tehdä metsänkäyttöilmoitusta, koska hakkuuta ei tehdä, kyse on pienikokoisesta tai kotitarveluonteisesta hakkuusta, joissa metsänomistaja kerää kaadetut puut esim. polttopuuksi. Hoitotyöt yhdistyvät jatkossa entistä tiiviimmin johtokatujen raivaustyöhön. Tarkoituksenmukaista on, että keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuista, silloin kun se tehdään metsälain vaatimusten mukaisesti ja kyse ei ole erityishakkuusta, ei tarvitse tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Uudistushakkuista ja 10 :n erityisen tärkeiden elinympäristöjen käsittelystä metsänkäyttöilmoitus tehtäisiin. Sähköyhtiö luonnollisesti sopii metsänomistajan kanssa tehtävistä hakkuu- ja muista toimenpiteistä. Suurjännitejohdon reunavyöhykkeen käsittelystä ei ole tähän asti pääsääntöisesti tarvinnut tehdä metsänkäyttöilmoitusta. Tarkoituksenmukaista olisi, että sama käytäntö voisi jatkua. Esitämme täsmennystä toteuttavaksi siten, että lisätään keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuu ja suurjännitejohdon reunavyöhykkeen hakkuu lakiesityksen 14 :n toiseen momenttiin. Lakiesityksen 14 :n toisen momentin kohta 3) olisi siten seuraava [lisäys hakasuluissa]: 3) oja-, vesijohto- tai viemärilinjan hakkuusta eikä pienialaisista tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuusta [, keskijännitteisen sähkölinjan vierimetsän kasvatushakkuusta eikä suurjännitejohdon reunavyöhykkeen hakkuusta]. 3. Vaihtoehto kahdelle edelliselle ehdotukselle: metsänkäyttöilmoituksen tekemiseen liittyvä pienialaisen hakkuun määrittely tarkennetaan lain perusteluissa Lakiesityksen 14 :n toiseen momenttiin on voimassa olevaan lakiin verrattuna lisätty käsite pienialainen (..tie-, sähkö- tai muun vastaavan linjan hakkuu). Sanaa pienialainen ei ole kuitenkaan perusteluissa määritelty tarkemmin. Aiemmin sähkölinjojen vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hakkuista ei ole pääsääntöisesti tehty metsänkäyttöilmoitusta. Tämä on perustunut siihen, että ne on tulkittu 14 mukaisiksi sähkölinjan hakkuiksi. Sanan pienialainen lisääminen edellyttää rajanvetoa siitä, milloin linjan hakkuu on niin suuri, että metsänkäyttöilmoitus tulee tehdä. Useimmiten vierimetsien ja reunavyöhykkeiden hakkuut ovat tilakohtaisesti arvioiden hyvin pienialaisia harvennuksia alle 10 metrin levyisellä alueella linjan reunassa. Usein hakkuusta ei tule niin suurta puumäärää, että se kannattaisi kuljettaa tien varteen ja myydä markkinoille. Hakkuissa poistetaan yksittäisiä sähkölinjaa vaarantavia puita, jotka kaadetaan maahan ja verkkoyhtiö maksaa niistä metsänomistajalle korvauksen. Tällaisissa tilanteissa ei ole tarkoituksenmukaista tehdä metsänkäyttöilmoitusta muuten kuin siinä tapauksessa, että hakkuu koskee metsälain 10 :n mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä.

5 Metsälain perusvaatimuksia voimakkaammat harvennushakkuut ja uudistushakkuut ovat metsälain 5 b :n mukaisia, muussa erityiskäytössä olevan metsän käsittelyä. Niistä tehdään metsänkäyttöilmoitus ja käsittely perustellaan metsänkäyttöilmoituksessa. Esitämme toisena vaihtoehtona, että lain perusteluja momentin osalta täsmennetään siten, että Pienialaisina hakkuina voidaan pitää muun muassa keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien ja suurjännitejohtojen reunavyöhykkeiden kasvatushakkuita. 5(5) Ystävällisin terveisin Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry Sähköverkot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Projektin ympäristö 1(5) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen 31.7.2013 Projektin tausta, tarkoitus ja tavoitteet Projektin ympäristö 2(5) Sisällys Projektin tausta 3 Keskijännitteinen

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...

Vierimetsän uudistaminen... 5. Vierimetsän taimikonhoito... 6. Vierimetsän puuston ensiharvennus... 6. Vierimetsän varttuneen puuston harvennus... SISÄLLYS Vierimetsän uudistaminen......................... 5 Vierimetsän taimikonhoito......................... 6 Vierimetsän puuston ensiharvennus................. 6 Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...........

Lisätiedot

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ

110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ 110 kv JOHTOKADUT JA RAKENTAMINEN NIIDEN LÄHEISYYDESSÄ Tällä ohjeella määritetään ulkopuolisille toimijoille erilaisten kaavoitus- ja rakentamishankkeiden yhteydessä Turku Energia Sähköverkot Oy:n (TESV)

Lisätiedot

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen

Suomen metsäkeskus. Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Suomen metsäkeskus Metsätilan asiantuntijailta 28.11.2012 Mikko Savolainen Esityksen sisältö Metsään.fi palvelu Uusi metsälaki 28.11.2012 Metsään.fi sähköinen asiointipalvelu Palvelu avattu metsänomistajille

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Luonnos 25.1.2016 Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti kumotaan kestävän metsätalouden rahoituksesta

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma 1.10.2015 Helsingin kaupunki Rakennusvirasto Keskuspuiston ulkoilumetsiä hoidetaan luonnonmukaisesti

Lisätiedot

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen

Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 1(8) Puuston aiheuttamat riskit sähkön jakelun toimintavarmuudelle ja metsänhoidon mahdollisuudet riskien vähentämiseen Osaraportti 2(8) Sisällys Vierimetsän riskit sähkölinjoille 3 Taustatietoja

Lisätiedot

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa? Saija Huuskonen Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Metsikön kasvatusketju: Puuston kehitystä

Lisätiedot

Vierimetsän uudistaminen Vierimetsän taimikonhoito Vierimetsän puuston ensiharvennus Vierimetsän varttuneen puuston harvennus...

Vierimetsän uudistaminen Vierimetsän taimikonhoito Vierimetsän puuston ensiharvennus Vierimetsän varttuneen puuston harvennus... \ I ' S I S Ä L L Y S Vierimetsän uudistaminen.... 5 Vierimetsän taimikonhoito.... 6 Vierimetsän puuston ensiharvennus.... 6 Vierimetsän varttuneen puuston harvennus.... 7 Vierimetsän uudistushakkuu....

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 76. Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 24.09.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 76 Ympäristölautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Tia Lähteenmäki,

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68

Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva - Uusnivala vierelle pylväsvälillä 67-68 LAUSUNTO 1 (3) Maankäyttö ja ympäristö / Heidi Oja 22.4.2015 AE-1 893-8-13 Kokkolan kaupunki Minna Torppa minna.torppa@kokkolaji Lausuntopyyntö 16.4.2015, RN:o 272-421-3-79 Rakentaminen 110 kv johdon Ventusneva

Lisätiedot

PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely

PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely Fingrid Oyj, verkkotoimikunta 15.2.2017 PKS Sähkönsiirto Oy:n esittely PKS Sähkönsiirto Oy 1 Sisältö Yhtiö, tunnusluvut 20 ja 0,4 kv verkkojen kehittäminen 20 kv vierimetsien hoito 110 kv verkko Odotukset/toiveet

Lisätiedot

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn

Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn Metsälain muutoksien vaikutukset metsänkäsittelyyn 37. Päättäjien Metsäakatemia Vieremällä 24.9.2014 Markku Remes, edistämispalvelujen päällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut Pohjois-Savo Metsälaki

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

SUOSITUSSOPIMUS TELE- JA SÄHKÖ- JOHDOISTA

SUOSITUSSOPIMUS TELE- JA SÄHKÖ- JOHDOISTA 25.1.2008 päivitetty sopimusteksti 1 SUOSITUSSOPIMUS TELE- JA SÄHKÖ- JOHDOISTA MAA- JA METSÄTALOUSTUOTTAJAIN KESKUSLIITTO MTK R.Y. SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F. ENERGIATEOLLISUUS

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 14.10.2015 Sivu 1 / 1 309/10.03.01/2015 94 Teknisen lautakunnan lausunto Pohjois-Espoon luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmasta vuosille 2015-2025 Valmistelijat / lisätiedot: Sini Miettinen,

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Pohjois-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II

PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II SUUNNITELMA 1 (6) PÖLLYVAARAN-HETTEENMÄEN METSÄSUUNNITELMA, VERSIO II 1. Tehtävä Tehtävänä oli suunnitella Kajaanin kaupungin metsien hakkuut ja niihin liittyvät hoitotyöt Pöllyvaaran, Hetteenmäen ja Nakertajan

Lisätiedot

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimikonhoito Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme Taimitermejä Pieni taimikko: keskipituus alle 1,3 metriä Varttunut taimikko: keskipituus yli 1,3 metriä, keskiläpimitta alle 8 cm Ylispuustoinen

Lisätiedot

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut

Ämmm.n /01.02/2018. Jakelussa mainitut A LAUSUNTOPYYNTÖ 248230 1 (2) Ämmm.n 31.1.2018 232/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TÄYDENTÄVI EN EHTOJEN HYVÄN MAATALOUDEN JA YMPÄRISTÖN VAATIMUKSISTA

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta

Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Uusi metsälaki riistanhoidon kannalta Lapua 26.11.2013 Antti Pajula Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaa Tasaikäisrakenteinen metsätalous Tavoitteena tasarakenteisen ja -ikäisen

Lisätiedot

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla? Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 2.4.2013 1 Luonnonmukaisempi metsänhoito? Häiriödynamiikkamalli Metsien luontaista kehitystä

Lisätiedot

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla Manne Viljamaa TAMK http://puuhuoltooppimispolku.projects.tamk.fi/path.p hp?show=31 1. Harvennushakkuun terminologiasta Käsitteet tuulee olla

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto

Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua. Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Metsänomistajan valinnanvapaus metsänhoidossa nykyisen oikeustilan ja uudistusehdotuksen vertailua Tero Laakso MMM, MH, OTK Itä-Suomen yliopisto Mitä ja miten? HE: huomattavat sisällölliset muutokset,

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon

Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon Luontaisen uudistumisen vaikutus taloudellisesti optimaaliseen metsänhoitoon JANNE RÄMÖ janne.ramo@helsinki.fi Metsätieteiden laitos, Helsingin yliopisto Economic-Ecological Optimization group (EEOpt)

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 A mmm.fi LAUSUNTOPYYNTÖ 227239 1(2) 1.2.2017 197/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PERUSTUESTA, VIHERRYTTÄMISTUESTA JA NUOREN VILJELIJÄN TUESTA ANNETUN

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Lausunto 1 (5) 16.9.2013

Lausunto 1 (5) 16.9.2013 Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO ESITYKSESTÄ TERVEYDENSUOJELULAIN MUUTTAMISEKSI JA ASETUKSESTA ASUNNON JA MUUN OLESKELUTILAN TERVEYDELLISISTÄ OLOSUHTEISTA

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

Liite 9 kohtaiset suunnitelmataulukot 1/3 kuvioiden perustiedot 1/10 1 0,0563 2 04 1 32 20 29 91 Omakotitalotonttien välinen lähimetsä. Komea vanha männikkö, alla kuusikko 2 0,0356 3 04 1 26 20 25 114

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012

Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa. Lauri Karvonen 13.3.2012 Metsätaloustoimenpiteiden seuranta Metsähallituksessa Lauri Karvonen 13.3.2012 Toiminnan ohjeistuksen runkona Ympäristö- ja laatujärjestelmä (YLJ) Metsähallituksen YLJ perustuu ISO 14001- ja ISO 9001-

Lisätiedot

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö Tehtävä A: Koneellinen puutavaran valmistus (uudistushakkuu) (John Deere E-sarjan käyttösimulaattori) Tavoitteet Tehtävässä tavoitellaan ammattimaista koneenkäsittelyä

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus Pienaukkohakkuu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Eri ikäisrakenteinen metsän kasvatus Käytetään myös nimitystä jatkuva kasvatus

Lisätiedot

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä

KALVITSA 2 491-467-16-65. Mikkeli, Vehmaskylä Metsätilat.fi Hintapyyntö 340 000 Tarjoa viimeistään 29.6.2016 Tulostettu 16.06.2016 KALVITSA 2 491-467-16-65 Mikkeli, Vehmaskylä 99,28 ha Kohdenumero 300912 Narilantien/Roitontien varrella metsäkiinteistö.

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO

MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO MAA- JA METSÄTALOUSVALIOKUNNAN MIETINTÖ 12/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi metsälain ja rikoslain 48 a luvun 3 :n muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 8 päivänä joulukuuta 2009 lähettänyt

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1

30.9.2014, Joensuu. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 30.9.2014, Joensuu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 METSÄNOMISTAMISEN OHJAUS Luento 2 Metsien kestävä käyttö Metsän käyttöä ohjaavat lait ja suositukset Metsien suojelumahdollisuudet 10.11.2014 Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Taimikonhoito Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa Metsäteollisuus 20 mrd. Metsätalous 3 mrd. Metsänhoito 0,3 mrd. Lähde: Suomen virallinen tilasto (2013), Metsätilastollinen vuosikirja

Lisätiedot

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA

LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA LÄMPÖYRITTÄJÄPÄIVÄN OHJELMA 09.00 Kahvitarjoilu 09.20 Avaus Pentti Vatanen Kiihtelysvaaran EOSK 9.30 Uudet metsänhoitosuositukset ja energiapuu Urpo Hassinen Metsäkeskus 10.00 Laki metsätuhojen torjunnasta

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017

LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi /01.02/2017 LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) mmm.fi 8.3.2017 495/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2017/2018 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänhoito. Metsänomistajat Metsänhoito Hoida metsääsi Hyvä metsän- ja ympäristönhoito alkaa kohteeseen perehtymisellä ja maastosuunnittelulla. Olet tervetullut mukaan metsään! Töiden suunnittelussa ja toteutuksessa otamme huomioon

Lisätiedot

Keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien määrä ja ominaisuudet

Keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien määrä ja ominaisuudet Raportti 1(14) Keskijännitteisten sähkölinjojen vierimetsien määrä ja ominaisuudet Raportti 2(14) Sisällys Taustaa 3 Vierimetsän määritelmä 3 Vierimetsien määrän laskentamenetelmä 3 Tulokset 4 Aineiston

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Tiivistelmä 1(14) Keskijännitteisten ilmajohtojen toimintavarmuuden parantaminen Tässä tiivistelmässä esitellään yleisellä tasolla projektin osa-alueiden sisältöä ja tuloksista. Tiivistelmä 2(14) Sisällys

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI

TAMPEREEN KAUPUNKI TAMPEREEN KAUPUNKI 17.1.2017 MULTISILLAN KOULUN ALUE YMPÄRISTÖINEEN: UUSI ASUINKORTTELI JA PÄIVÄKOTI. Asemakaava nro 8647. Diaarinumero: TRE: 6202/10.02.01/2016 PALAUTEKOOSTE Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Metsäohjelmien seuranta

Metsäohjelmien seuranta Metsäohjelmien seuranta Koko maa Seppo Leinonen, Lahti 1.1.218 Sisältö Metsänhoitotyöt Metsäluonnonhoito Hakkuut ja puun käyttö Metsäsektorin sosiaaliset vaikutukset Energiapuun käyttö Metsänhoitotyöt

Lisätiedot

Pidetään huolta linjoista

Pidetään huolta linjoista Pidetään huolta linjoista 2 Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. Fingrid Oyj on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta

Lisätiedot

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon

Alue Pääryhmä Hakkuun ajankohta hakkuuvuosina 2) Hakkuutapa km 2 % puuntuotannon Liitetaulukko 29. Hakkuupinta-alat inventointia edeltäneellä 10-vuotiskaudella 1) puuntuotannon metsämaalla. % puuntuotannon Ahvenanmaa Kankaat Edellinen hakkuuvuosi 7 0 4 1 1 3 4 5 0 1 5 32 5,6 Edeltäneet

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys

Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys R e u n a p u i d e n k ä s i t t e l y vo i m a j o h t o a l u e i l l a Tavoitteena sähkön siirron häiriöttömyys Fingrid vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Huolehdimme siitä, että Suomi saa sähkönsä

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista

Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metsähallituksen kokemuksia erityishakkuista Metla/Tikkurila 22.3.2013 Niklas Björkqvist Hakkuutavan valinta Tavanomaiset monikäyttömetsät Yleensä tavanomainen uudistushakkuu, selkeä uudistamisvaihe Erityiskohteet,

Lisätiedot

Meluvallien ja melukaiteiden rakentaminen voimajohdon läheisyydessä

Meluvallien ja melukaiteiden rakentaminen voimajohdon läheisyydessä Ramboll Jaakko Toivanen Kirjastokatu 4 70100 KUOPIO jaakko.toivanen@ramboll.fi Lausuntopyyntö 21.3.2017 Poikkimaantien leventäminen 2+2 ajorataiseksi välillä Oulun satama VT 12, 110kV voimajohdon Oulunsuu

Lisätiedot

Tarvitseeko metsäsi hoitoa?

Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Tarvitseeko metsäsi hoitoa? Satuin vaimon kanssa patikkaretkelle kansallispuistoon. Vaimo tarkkaili luontoa kokonaisvaltaisesti ja minä katselin puita. Katsettani liiemmin teroittamatta näin ympärilläni

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus Kemera-koulutus Määrittely Tien liityttävä saumattomasti metsätalouden ympärivuotisen kuljetuksen mahdollistavaan tieverkostoon, mutta liikennettä voidaan

Lisätiedot

Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos)

Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos) LAUSUNTO 1 (3) 17.4.2018 Naantalin kaupunki Kirjaamo PL 43 21101 NAANTALI kirjaamo@naantali.fi Lausunto Asuntomessualueen asemakaava (OAS+luonnos) Viite Lausuntopyyntönne 20.3.2018 Nykyinen sähkönjakeluverkko

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön Taimikonhoidon vaikutukset metsikön jatkokehitykseen ja tuotokseen Saija Huuskonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Taimikonhoidon

Lisätiedot

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa Etelä-Suomi Ohje hakkuukoneen kuljettajalle HARVENNUKSEN TAVOITTEET Harvennuksen tavoitteena on keskittää metsikön puuntuotoskyky terveisiin,

Lisätiedot

Rekkojen purkupaikan sijoittaminen Tampereen Sähköverkon 110kV johdon Kangasala Hervanta läheisyyteen pylväsvälille Hervannassa

Rekkojen purkupaikan sijoittaminen Tampereen Sähköverkon 110kV johdon Kangasala Hervanta läheisyyteen pylväsvälille Hervannassa Lausunto 1 (3) 31.8.2017 A-0-78382 Tampereen kaupunki Kiinteistötoimi Marjut Malo-Siltanen marjut.malo-siltanen tampere,fi Lausuntopyyntö 23.5.2017 Rekkojen purkupaikan sijoittaminen Tampereen Sähköverkon

Lisätiedot

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv)

Muistio. EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Muistio 31.3.2017 TEM/2453/05.03.03/2015 EPV TUULIVOIMA OY:N HAKEMUS SAADA LUNASTUSLUPA JA ENNAKKOHALTUUNOTTO- LUPA (NORRSKOGEN 110 kv) Lunastuksen tarkoitus Keskeiset oikeussäännökset EPV Tuulivoima Oy

Lisätiedot

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh ,

Lisätietoja tästä asiasta antaa osastopäällikkö Minna-Mari Kaila, puh , LUOLUOL 241606 1 (5) 26.9.2017 MMM032:00/2017 1568/01.01./2017 Jakelussa mainitut NIMEÄMISPYYNTÖ, ELINTARVIKEMARKKINALAINSÄÄDÄNTÖÄ VALMISTELEVA TYÖ- RYHMÄ Jakelussa mainittuja tahoja pyydetään nimeämään

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN EHDOTUS TOIMENPITEISTÄ SÄHKÖNJAKELUN VARMUUDEN PARANTAMISEKSI SEKÄ SÄHKÖKATKOJEN VAIKUTUSTEN LIEVITTÄMISEKSI LAUSUNTO Versio 1.0F 1 (5) Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry Korkeavuorenkatu 30 A 01300 Helsinki 24.4.2012 Työ- ja elinkeinoministeriö kirjaamo@tem.fi Viite Lausuntopyyntö 19.3.2012,

Lisätiedot

JOHTOALUEEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS

JOHTOALUEEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS JOHTOALUEEN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUS JOHDONOMISTAJA Sopimuksen numero: 11-12 Nimi Tornionlaakson Sähkö Oy Y-tunnus: 0195468-2 Osoite Myllytie 1 95700 Pello Johtorakenteet Maakaapeli Työnumero Yllä mainittu

Lisätiedot

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen

Monikäyttömetsätalous valtion mailla. PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen Monikäyttömetsätalous valtion mailla PMA 28.9.2012 Pohtimolampi MMT, aluejohtaja Kii Korhonen 1 Metsähallituksen maat ja vedet Monikäyttömetsätaloutta 3,5 milj. ha (Lappi 1,9 ) Soita, lakimetsiä yms metsätalouden

Lisätiedot

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti? Hannu Salminen & Anssi Ahtikoski Esityksen sisältö 1. Perusteet Metsänuudistaminen osana metsikön kasvatusketjua Kannattavuus 2. Laskentaharjoitus Kohteet

Lisätiedot

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2000 2005 Ensiharvennusten korjuuolot vuosina 2 25 25 Kalle KärhK rhä,, Metsäteho teho Oy Kalle Kärhä 1 Ensiharvennustavoite jäänyt saavuttamatta 2-luvulla ensiharvennuksia on tehty vuosittain 17 19 ha I VII. Asetettu

Lisätiedot

/01.02/2017

/01.02/2017 Jt\ mmm.pi LAUSUNTOPYYNTÖ 244207 1(2) 23.11.2017 1881/01.02/2017 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LUONNON HAITTAKORVAUKSESTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Systemaattisen harvennuksen periaate Metka-koulutus / 12.9.2014 / Hartola Arto Kettunen / TTS Lähtötilanne Meillä harvennusleimikoiden puusto järeytyy Korjuukustannukset karkaavat ja tuet myös Samoin karkaavat

Lisätiedot

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista

Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista Määräys sähkön jakeluverkon kehittämissuunnitelmista EMV keskustelupäivät 18.11.2013 Tarvo Siukola Sähkömarkkinalaki 52 Jakeluverkon kehittämissuunnitelmat Kehittämissuunnitelmat tulee ilmoittaa kahden

Lisätiedot

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa

Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke. Sauli Valkonen Metla Vantaa Taimikonhoidon menetelmien kehittäminen -tutkimushanke Sauli Valkonen Metla Vantaa Tarkoitus Tuottaa tutkimustuloksia ja niiden sovelluksia taimikonhoidon menetelmien kehittämiseksi, jotta sen toteuttamista

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella

Lisätiedot

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus Metsien hoito Hoidon bruttopinta-ala on vajaa puolet (62 ha) koko alueen luonnonmukaisten alueiden pinta-alasta (n. 141 ha).

Lisätiedot

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013

Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Laki metsälain muuttamisesta 1085/2013 Esityksen sisällys Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä ja metsässä Eri-ikäiskasvatuksen menetelmät Mitä muuttui metsänomistajalla?

Lisätiedot

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA

/01.02/2018 LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA LAUSUNTOPYYNTÖ 1(2) 7.3.2018 551/01.02/2018 Jakelussa mainitut LAUSUNTOPYYNTÖ VALTIONEUVOSTON ASETUSLUONNOKSESTA PORONHOITOVUO DELTA 2018/2019 MAKSETTAVASTA ELÄINKOHTAISESTA TUESTA Maa-ja metsätalousministeriön

Lisätiedot

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Metsätuhojen talousvaikutuksia Metsätuhojen talousvaikutuksia Katri Ihalainen 10.4.2018 Vältä metsätuhot, mitä voit tehdä? Käytä jalostettua taimi-ainesta, joka on ammattilaisten kasvattamaa ja oikein käsiteltyä Huolehdi maapohjalle

Lisätiedot

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky Tuottava taimikko -seminaari Karri Uotila, METLA Koneellinen taimikonhoito Suomessa on käytössä muutamia koneellisen taimikonhoidon koneratkaisuja,

Lisätiedot

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.

Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01. Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,

Lisätiedot

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén

Eduskunnan talousvaliokunta / HE 50/2017. PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 / HE 50/2017 PKS Sähkönsiirto Oy Arto Gylén 1 PKS Sähkönsiirto Oy vuonna 2016 Liikevaihto (siirtomaksut) 49 milj. Investoinnit 28 milj. Asiakkaita 88 500 Verkostopituus

Lisätiedot

PKS:N LUETTELO TAPAHTUMISTA HALLINTO-OIKEUDELLE. 14.3.2013 Hakemus lähetetty Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä (PKS) Heinäveden tekniselle lautakunnalle.

PKS:N LUETTELO TAPAHTUMISTA HALLINTO-OIKEUDELLE. 14.3.2013 Hakemus lähetetty Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä (PKS) Heinäveden tekniselle lautakunnalle. 15.5.2014 KB PKS:N LUETTELO TAPAHTUMISTA HALLINTO-OIKEUDELLE 14.3.2013 Hakemus lähetetty Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:ltä (PKS) Heinäveden tekniselle lautakunnalle. 2.9.2013 Kutsu katselmukseen Pohjois-Karjalan

Lisätiedot