Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa ;Suomen tavoitteet Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa kokoontuu Brysselissä. Asialistalla ovat uusi polkumyynnin laskentamenetelmä, WTO:n 11.ministerikokous sekä vapaakauppasopimusten toimeenpano. Lisäksi muiden asioiden asiakohdassa ovat esillä EU-Myanmarinvestointisuojasopimusneuvottelut, globaalisaation hallinta sekä EU:n kauppasuhteet Chileen, Australiaan ja UuteenSeelantiin. Kokouksessa Suomea edustaa ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen. Uusi polkumyynnin laskentamenetelmä Suomi tukee puheenjohtajamaan kompromissiehdotusta. Suomi toivoo, että neuvoston yhteinen kanta saadaan hyväksyttyä mahdollisimman pian, jotta trilogineuvottelut Euroopan parlamentin kanssa voidaan aloittaa. WTO:n 11.ministerikokous Suomen tavoitteena on multilateraalisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Samalla näemme useankeskiset sopimukset monenkeskistä sopimusjärjestelmää täydentävinä elementteinä ja pidämme tärkeänä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Olemme sitoutuneet jatkamaan neuvotteluja Dohan kierroksen aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa voidaan alkaa neuvotella myös uusista Dohan kierroksen ulkopuolisista aiheista. Suomi pitää tärkeänä monenvälisiä neuvotteluja. Kiinnostavina aiheina pidetään erityisesti sähköistä kauppaa, sääntelyn läpinäkyvyyden parantamista, erilaisia tukiin liittyviä aiheita sekä investointeja. Monenvälisen raiteen ohella Suomi tukee kaupan vapauttamista myös teollisuussektorialoitteiden pohjalta. Lisäksi Suomi kiirehtii neuvottelujen aloittamista fossiilipolttoaineiden tukien alasajamiseksi WTO:n puitteissa. Pidämme tärkeänä, että seuraavaan ministerikokoukseen tavoitellaan tuloksia joistakin Dohan Agendan (DDA, Doha Development Round) aiheista. Eri neuvotteluprosesseissa vähiten kehittyneiden maiden edut on huomioitava ja turvattava. Vapaakauppasopimusten toimeenpano Suomi tavoittelee sitä, että suomalaiset yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät aktiivisesti EU:n kauppasopimuksia. Suomi pitää tärkeänä EU-tason keskustelua keinoista parantaa kauppasopimusten hyödynnettävyyttä ja sopimuksia koskevan tiedonsaannin helpottamista.

2 Muut asiakohdat Suomi kannattaa yhteistyön lisäämistä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden välillä ja tukee investointisuojasopimukseen tähtääviä neuvotteluja Myanmarin kanssa. Suomi tukee Chile-sopimuksen päivitystä koskevien mandaattikeskustelujen, ja varsinaisten neuvottelujen käynnistämistä mahdollisimman pian. Suomi toivoo, että Australia- ja Uusi Seelanti -neuvottelumandaattiluonnokset saataisiin jäsenmaiden käsittelyyn pian. Suomi korostaa kaupanesteiden haitallisuutta hyvinvoinnille, sekä globaalien arvoketjujen hyödyntämisestä saatavia hyötyjä. Samalla globalisaation haasteisiin vastaamiseksi ja inklusiivisen kasvun tukemiseksi on kehitettävä keinoja eri politiikka-alueilla, kuten koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä työpolitiikassa. EU:n tulee olla edelläkävijä ja osoittaa johtajuutta avoimen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän kehittämisessä. 2(13)

3 Asialista: 3(13) Uusi polkumyynnin laskentamenetelmä s.4 WTO:n 11.ministerikokous s.6 Vapaakauppasopimusten toimeenpano s.9 Muut asiakohdat s. 11

4 4(13) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Haukijärvi Ritva Asia Uusi polkumyynnin laskentamenetelmä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto, kauppaministereiden kokoonpanossa, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n kauppaministerit keskustelevat uutta polkumyynnin laskentamenetelmää koskevan asetusehdotuksen ajankohtaisesta tilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee puheenjohtajamaan kompromissiehdotusta. Suomi toivoo, että neuvoston yhteinen kanta saadaan hyväksyttyä mahdollisimman pian, jotta trilogineuvottelut Euroopan parlamentin kanssa voidaan aloittaa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi uutta polkumyynnin laskentamenetelmää koskevan asetusehdotuksen marraskuussa 2016, jonka jälkeen ehdotuksesta on keskusteltu neuvoston työryhmässä. Keskustelussa ovat nousseet esiin erityisesti ehdotuksen WTO-mukaisuus, hakemuksiin liittyvän aineiston todistustaakka sekä maaraporttien sisältö. Kaikki jäsenmaat ovat korostaneet ehdotuksen WTO-mukaisuutta; eteläiset ja itäiset jäsenmaat ovat olleet huolissaan erityisesti yrityksille tulevasta todistustaakasta. Puheenjohtajamaan tarkistettua kompromissiehdotusta on käsitelty Coreperissa ja TPCpäälliköissä. Coreperin on tarkoitus hyväksyä neuvoston yhteinen kanta 3.5. Kauppaministerit keskustelevat asetusehdotuksen ajankohtaisesta tilanteesta TAUSTA Kiina sitoutui WTO:hon liittyessään 15 vuoden siirtymäaikaan, jonka kuluessa muilla WTO-jäsenillä ei ollut velvollisuutta kohdella Kiinaa markkinatalousmaana polkumyyntitutkinnoissa. Siirtymäkausi päättyi , minkä vuoksi EU:n tuli arvioida, millaista polkumyyntitullien laskentatapaa EU:n tulee soveltaa Kiinan osalta siirtymäkauden päätyttyä. Komissio antoi ehdotuksensa uudesta polkumyynnin laskentamenetelmästä Ehdotuksella on yhtymäkohtia Kiinan markkinatalouskysymykseen, vaikka ehdotus ei ota statusasiaan kantaa. Uudella laskentamallilla halutaan asettaa polkumyyntitulleja tuotteille, joiden tuotantoprosesseissa valtiolla on merkittävä rooli (kuten yritysten

5 5(13) toimiminen valtion omistajuuden, valvonnan tai ohjauksen alaisina). Uusi laskentamalli on maaneutraali eli sitä sovellettaisiin kaikkiin WTO:n jäsenmaihin samalla tavalla. Komissio on todennut, että uuden ehdotuksen myötä tullitasot Kiinan osalta tulevat pysymään nykyisellä tasolla ja EU-teollisuuden todistustaakka säilyy ennallaan. Neuvoston lisäksi myös Euroopan parlamentin tulee hyväksyä ehdotus. Parlamentti valmistelee omaa kannanottoaan asetusehdotukseen. Kiina esitti EU:lle ja USA:lle joulukuussa 2016 WTO-konsultaatiopyynnön, joka koskee näiden maiden soveltamaa polkumyynnin laskentamenetelmää. Kiina katsoo, että sitä tulisi kohdella markkinatalousmaana, kun määräaika umpeutui. Kiinan pyynnöstä asiassa perustettiin paneeli 3.4. Paneelin päätös on odotettavissa vuoden 2017 loppuun mennessä.

6 6(13) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Verkkoranta Rae Asia WTO: WTO:n 11. ministerikokous Buenos Airesissa Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat Maailman kauppajärjestö WTO:n tulevan 11. ministerikokouksen kokousvalmisteluista. Ministerikokous järjestetään Buenos Airesissa SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on multilateraalisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Samalla näemme useankeskiset sopimukset monenkeskistä sopimusjärjestelmää täydentävinä elementteinä ja pidämme tärkeänä hyödyntää niiden tarjoamia mahdollisuuksia. Olemme sitoutuneet jatkamaan neuvotteluja Dohan kierroksen aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa voidaan alkaa neuvotella myös uusista Dohan kierroksen ulkopuolisista aiheista. Suomi pitää tärkeänä monenvälisiä neuvotteluja. Kiinnostavina aiheina pidetään erityisesti sähköistä kauppaa, sääntelyn läpinäkyvyyden parantamista, erilaisia tukiin liittyviä aiheita sekä investointeja. Monenvälisen raiteen ohella Suomi tukee kaupan vapauttamista myös teollisuussektorialoitteiden pohjalta. Lisäksi Suomi kiirehtii neuvottelujen aloittamista fossiilipolttoaineiden tukien alasajamiseksi WTO:n puitteissa. Pidämme tärkeänä, että seuraavaan ministerikokoukseen tavoitellaan tuloksia joistakin Dohan Agendan (DDA, Doha Development Round) aiheista. Eri neuvotteluprosesseissa vähiten kehittyneiden maiden edut on huomioitava ja turvattava. 3. NEUVOTTELUTILANNE Maailman kauppajärjestö WTO:n syksyn 2016 ensimmäisessä yleisneuvostossa päätettiin, että WTO:n seuraava 11. ministerineuvoston (MC11) kokous järjestetään Buenos Airesissa Buenos Airesin ministerikokous rakentuu Balin (MC9) ja Nairobin (MC10) saavutusten pohjalle. Maailman kauppajärjestö on uusien, globaalien haasteiden edessä erityisesti nyt, kun WTO:n monenväliset kauppaneuvottelut ovat siirtyneet Post Nairobi työn osalta konkreettisempaan ja dynaamisempaan vaiheeseen. Post-Nairobi työssä on viime aikoina tapahtunut positiivista kehitystä ja asioiden kristallisoitumista. Tämä lienee osittain sen ansiota, että Post Nairobi -neuvotteluja on pyritty edistämään eri foorumeilla tekniseltä tasolta poliittiselle tasolle ja ratkaisuja on etsitty erilaisissa kokoonpanoissa usean- ja monenvälisesti. Vaikka päätöksiä Buenos Airesin varsinaisista agenda-aiheista ei vielä ole

7 7(13) tehty, on WTO jäsenten keskuuteen muodostunut yhteisymmärrys siitä, että ainakin osasta Dohan DDA- kierroksen (Doha Development Agenda) aiheista pyrittäisiin saavuttamaan tuloksia. Toisaalta monet jäsenet haluaisivat nostaa neuvotteluagendalle uusia, DDA:n ulkopuolisia aiheita. Suomen kannalta varteenotettavia aiheita olisivat sähköinen kauppa, sääntelyn läpinäkyvyyden parantaminen, mikä olisi myös pienten ja keskisuurten yritysten kannalta hyödyllistä, sekä investoinnit ja erilaiset valtiontuet. Suomelle kiinnostavia aloitteita olisivat myös markkinoillepääsyn parantaminen useankeskisesti teollisuuden eri sektoreilla, kuten kemia. Suomen näkökulmasta monenväliset neuvottelut WTO:ssa ovat ensisijaisia. Tosin useanvälisillä sopimuksilla (mm. ympäristötuotteita koskevat EGA-neuvottelut, sektorisopimukset) voidaan sopia halukkaiden jäsenten kesken sellaisista aiheista, joista WTO:ssa ei vielä ole valmiutta neuvotella. Näin useanvälisillä sopimuksilla voidaan tasoittaa tietä monenkeskisille WTO-neuvotteluille. Virallisissa, korkean tason yhteyksissä on painotettu neuvottelutahdin tiivistämistä WTO:n ministerikokouksen valmistelujen osalta. Lisäksi on korostettu sitä, että ministerikokouksen valmistelun tulisi olla mahdollisimman sujuva ja läpinäkyvä prosessi. Buenos Airesin kokoukselta odotetaan konkreettisia saavutuksia. WTO:n yleisneuvoston kokouksen ( ) yhteydessä WTO:n nykyinen pääjohtaja Azevêdo valittiin uudelleen tehtäväänsä seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. 4. TAUSTA Nairobin ministerikokouksen julkilausumassa joulukuussa 2015 todettiin jäsenmaiden välinen erimielisyys Dohan kierroksen neuvotteluiden jatkosta. Osa WTO:n jäsenistä on halukas jatkamaan vuodesta 2001 käynnissä olleita DDA neuvotteluja, kuten aiemminkin. Toisaalta osa jäsenistä haluaa luopua DDA:n jäykistä neuvottelumandaateista ja tuoda WTO:n neuvotteluagendalle myös Dohan kierroksen ulkopuolisia, uusia ja kaupalle ajankohtaisia aiheita. Tämä merkitsi DDA -aiheiden välisten muodollisten kytkösten (lähinnä teollisuustuotteet, maatalous ja palvelut) purkautumista. Käytännössä kuitenkin moni jäsen painottaa vielä aiheiden välistä tasapainoa ja vastakkaiset intressit vaatinevat samanaikaista edistystä aiheissa. Lisäksi keskustelu ns uusien aiheiden tuomisesta monenvälisiin neuvotteluihin sai alkunsa Nairobin ministerikokouksessa. Ministerijulistus edellyttää kuitenkin yhteisymmärrystä uusien neuvottelujen aloittamisesta. Keskustelu siitä, mistä aiheista monenvälisesti jatkettaisiin neuvotteluja, on parhaillaan käynnissä. Eri pohdintojen tähtäimessä on joulukuun ministerikokous Buenos Airesissa. Oslon miniministerikokouksessa lokakuussa 2016 ja Davosin epävirallisessa WTO ministerikokouksessa tammikuussa 2017 ei päätöksiä agenda-aiheista vielä tehty. Pyrkimys yhteisymmärrykseen eri teemojen osalta oli kuitenkin jo tuolloin selkeä. Seuraava mahdollisuus keskustella ministeritasolla ennen Buenos Airesia on OECD:n ministerikokouksen yhteydessä Pariisissa ( ) ja G20:n huippukokouksen yhteydessä ( ). Lisäksi Argentiina ja Marokko isännöivät mahdollisesti yhdessä miniministerikokouksen Marrakechissa lokakuun 2017 alussa. Osa Buenos Airesin agendasta tulee annettuna Nairobin päätösten pohjalta. Tällaisia aiheita ovat kehitysmaiden julkiset varastohankinnat (public stockholding, PSH) ja kehitysmaiden maatalouden erityissuojamekanismi (special safeguard mechanism, SSM), joista tehtiin Nairobissa erillispäätökset. Jäsenet sitoutuivat jatkamaan työtä myös muissa jäljelle jääneissä DDA aiheissa. Todennäköisimpiin jatkotyön kohteisiin kuuluu maatalouden sisäinen tuki (domestic support), jota pidetään laajasti yhtenä avainaiheena uuden agendan muodostamisessa. Erityisesti teollisuusmaiden toimesta neuvotteluagendalle yritetään saada uusia, DDA:n ulkopuolisia, aiheita. Keskustelua WTO:n uudesta

8 8(13) agendasta on käyty eri foorumeilla. OECD-maat ovat pitkälti samanmielisiä siitä, että esimerkiksi kaupan säännöistä tulisi yhä neuvotella monenvälisesti. DDA:n ulkopuolisista aiheista on noussut esiin muun muassa sähköinen kauppa, investoinnit, PK -yritykset, kilpailuaiheet ja yritysvastuu.

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(13) TUO-20 Heli Siikaluoma Asia Vapaakauppasopimusten toimeenpano Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kauppaministerit käyvät orientaatiokeskustelun EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanosta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tavoittelee sitä, että suomalaiset yritykset, erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyödyntävät aktiivisesti EU:n kauppasopimuksia. Suomi pitää tärkeänä EU-tason keskustelua keinoista parantaa kauppasopimusten hyödynnettävyyttä ja sopimuksia koskevan tiedonsaannin helpottamista. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Kyseessä on orientaatiokeskustelu. Asiasta on alustavasti keskusteltu EU:ssa työryhmätasolla. EU on neuvotellut ja neuvottelee laajalla rintamalla eri maiden ja alueiden kanssa kahdenvälisiä kauppasopimuksia. Sopimuksia on voimassa noin 60 kauppakumppanin kanssa. Lisäksi neuvottelut on saatu päätökseen muun muassa Kanadan, Singaporen ja Vietnamin kanssa, mutta näiden sopimusten soveltaminen ei ole vielä alkanut. Kauppasopimusten tavoitteena on parantaa yritysten markkinoillepääsyä muun muassa alentamalla tavaroista maksettavia tullimaksuja sekä poistamalla tarpeettomia kaupanesteitä. Sopimusten sisältö ja kunnianhimon taso vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Uudet sopimukset ovat yleensä niin sanottuja uuden sukupolven syviä ja kattavia sopimuksia kun taas vanhemmat sopimukset ovat rakenteeltaan erilaisia ja niiden kunnianhimon taso on matalampi. EU:n kauppasopimukset ovat tärkeitä välineitä EU:n kasvun ja työllisyyden parantamisessa. Kauppasopimusten ansiosta EU-yritykset voivat muun muassa viedä edullisemmin ehdoin tavaroita ja palveluita sekä investoida kohdemaahan. Kauppasopimukset mahdollistavat myös sen, että EU:n yritykset saavat edullisesti käyttöönsä raaka-aineita ja komponentteja. Lisäksi kuluttajat hyötyvät tuotevalikoiman laajentumisesta sekä kohtuuhintaisista tuotteista.

10 10(13) On erittäin tärkeää, että suomalaiset yritykset, mukaan lukien suomalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, hyödyntävät tehokkaasti kauppasopimusten tarjoamia mahdollisuuksia. Kun tarkastellaan sitä, miten yritykset hyödyntävät esimerkiksi kauppasopimusten tuomia tullinalennuksia, hyödyntämisaste vaihtelee merkittävästi sopimus-, sektori- ja jäsenmaakohtaisesti. Suomalaisyritykset hyödyntävät kauppasopimusten tullinalennuksia keskimäärin melko hyvin. Suomenkin osalta tämä tosin vaihtelee sopimus- ja sektorikohtaisesti. Esimerkiksi Korea-sopimuksen osalta koneiden ja laitteiden viennissä tullinalennusten hyödyntämisaste on ollut melko alhainen. Usein alkuperäsäännöt nähdään hankalina eli sen osoittaminen, että vientituote on riittävässä määrin valmistettu Suomessa/EU:ssa ja näin ollen oikeutettu tullinalennukseen. Komission Kaikkien kauppa - vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa - tiedonannon yhtenä tavoitteena on kauppasopimusten toimeenpanon parantaminen ja kestävää kehitystä koskevien näkökohtien, kuten työelämänoikeuksien ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen sopimusneuvotteluissa ja sopimusten toimeenpanossa. Keskustelu asiasta on aktivoitunut EU:ssa viime kuukausina. Komissio julkaisee syksyllä ensimmäisen raportin koskien voimassa olevien kauppasopimusten toimeenpanoa. Tämän toivotaan tarkastelevan sopimusten hyödynnettävyyttä laajemmin eli ei painottuen ainoastaan tullinalennusten hyödyntämiseen.

11 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 11(13) TUO-10 Jukka Pesola Asia AOB asiakohdat Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kauppa) ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET A. Tilannekatsaus EU- Myanmar investointisuojasopimusneuvottelujen etenemisestä B. Tilannekatsaus kauppasuhteista Chileen, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin. C. Reflektiopaperin Globalisaation hallitseminen 2025 esittely. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi kannattaa yhteistyön lisäämistä EU:n ja Kaakkois-Aasian maiden välillä ja tukee investointisuojasopimukseen tähtääviä neuvotteluja Myanmarin kanssa. Suomi tukee Chile-sopimuksen päivitystä koskevien mandaattikeskustelujen, ja varsinaisten neuvottelujen käynnistämistä mahdollisimman pian. Suomi toivoo, että Australia- ja Uusi Seelanti -neuvottelumandaattiluonnokset saataisiin jäsenmaiden käsittelyyn pian. Suomi korostaa kaupanesteiden haitallisuutta hyvinvoinnille, sekä globaalien arvoketjujen hyödyntämisestä saatavia hyötyjä. Samalla globalisaation haasteisiin vastaamiseksi ja inklusiivisen kasvun tukemiseksi on kehitettävä keinoja eri politiikka-alueilla, kuten koulutuksessa, tutkimuksessa ja innovaatiotoiminnassa sekä työpolitiikassa. EU:n tulee olla edelläkävijä ja osoittaa johtajuutta avoimen sääntöpohjaisen kauppajärjestelmän kehittämisessä. 3. NEUVOTTELUTILANNE AOB-asiakohdassa komissio raportoi Myanmar-investointisuojasopimusneuvotteluista, antaa tilannekatsauksen kauppasuhteista Chileen, Australiaan ja Uuteen-Seelantiin, sekä esittelee taloudellista globalisaatiota koskevan reflektiopaperinsa.

12 12(13) 4. TAUSTA A. Myanmar Ensimmäinen neuvottelukierros käytiin helmikuussa, toinen toukokuussa ja kolmas syyskuussa Tämän jälkeen neuvotteluissa oli hieman yli vuoden tauko ja niitä jatkettiin joulukuussa 2016, jolloin saatiin edistystä aikaan. Myanmar käynnisti demokratisoitumisprosessin vuonna Huhtikuussa 2016 maassa aloitti demokraattisesti valittu hallitus. Hallitus on asettanut tavoitteekseen maan rauhanprosessin edistämisen, työllistämisen ja talouden kehittämisen. EU:n ja Myanmarin väliset suhteet ovat kehittyneet asteittain vuodesta 2011 lähtien. Investointisuojaneuvottelut voidaan nähdä osana tätä kehityskulkua, jolla tuetaan Myanmarin integroitumista osaksi globaalia taloutta. Myanmarin hallitus pyrkii uudistamaan maan liiketoimintaympäristöä. Talousuudistuksia tarvitaan jatkossakin maan kehittämiseksi. Eduskunnalle annettiin tietoja sopimuksen neuvottelemisesta U-kirjelmällä U 20/2017 vp, jossa käsitellään yksityiskohtaisemmin neuvotteluja. Eduskunnalle annettiin myös tietoja Myanmarin investointisuojasopimusneuvottelujen aloittamisesta toimitetulla E- kirjeellä (E 19/2014 vp). Ulkoasiainvaliokunta on antanut sopimuksesta lausuntonsa UaVL 4/2017. B. Chile, Australia, Uusi Seelanti EU:n ja Chilen välisen assosiaatiosopimuksen vapaakauppaa koskeva osa astui voimaan Osapuolet saivat tammikuussa 2017 päätökseen sopimuksen modernisointia koskevan tutkinnan. Komission ehdotusta EU:n neuvottelumandaatiksi odotetaan kevään/alkukesän aikana ja itse neuvottelujen käynnistyvän syksyllä Samoihin aikoihin on tarkoitus valmistua myös ulkopuolisen konsultin tekemä vaikutusarviointi. Itse neuvottelujen odotetaan käynnistyvän syksyllä Osapuolet ovat sopineet tulevien neuvottelujen aihekohtaisista tavoitelinjauksista, tavoitteenaan WTO-sitoumuksia pidemmälle menevä, kattava ja kunnianhimoinen uudistettu sopimus. Neuvotteluissa tavoitellaan parannettua markkinoillepääsyä tavarakaupassa, palvelukaupassa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa. Vapaakauppasopimusneuvotteluita edeltävät kartoitusharjoitukset (scoping) on saatu valmiiksi sekä Uuden-Seelannin ( ) että Australian ( ) osalta. Tulevissa neuvotteluissa on tavoitteena edetä Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) velvoitteita pidemmälle. Neuvotteluiden tavoitteena on muun muassa edistää tavaroiden, palveluiden ja investointien markkinoillepääsyä. Neuvottelumandaattiluonnos odotetaan saatavaksi jäsenmaiden käsittelyyn vielä kesän aikana. Neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa on tarkoitus käydä erillään, mutta samanaikaisesti. C. Taloudellista globalisaatiota koskeva reflektiopaperi

13 13(13) Reflektiopaperi jaettaneen jäsenmaille toukokuun 19. viikolla.. Paperi käsittelee globalisaation hyödyntämistä, sekä EU:n etujen ja intressien puolustamista kestävän kasvun ja työllisyyden aikaansaamiseksi. Paperissa arvioidaan globalisaation hyötyjä ja siihen liittyviä haasteita. Reflektiopaperissa odotetaan kirjattavaksi keinoja vastata globalisaation haasteisiin. Tällaisia voisivat olla mm. tehokas sääntöpohjainen kauppapolitiikka kuten WTOsääntöjärjestelmän tukeminen ja kehittäminen, proaktiivinen talousdiplomatia (economic diplomacy), tasapuolisen pelikentän takaavat kauppapoliittiset instrumentit joita ovat EU:n omat instrumentit ja määräykset mm. polkumyynnin aiheuttamien häiriöiden korjaamiseksi, sekä tehokas, transparentti ja vastuuvelvollinen päätöksenteko. EU:n pitkäaikainen kauppapoliittinen peruskanta nojaa kaikkia hyödyttävän sääntöpohjaisen järjestelmän kehittämiseen. Samalla turvataan legitiimit politiikkatavoitteet. Kaikkia Unionin omia politiikkoja ja työkaluja pyritään hyödyntämään EU:n taloudellisten päämäärien saavuttamiseksi, samalla huomioiden EU:n arvot ja tavoitteet. Tarpeen vaatiessa on hyödynnettävä tehokkaita suojatoimia ja instrumentteja, mikäli kolmannet maat syrjivät EU-maiden yrityksiä. EU:n toiminnan ja päätöksenteon tulisi olla transparenssia ja tehokasta laajoissa sopimuksissa. Samalla eri toimijat, kuten kansalliset parlamentit, järjestöt ja kansalaisyhteiskunta on pidettävä mukana ja informoituna kauppapolitiikan eri kysymyksistä. EU on edistänyt kansainvälisten työelämän normien ja ympäristöstandardien noudattamista ja toimeenpanoa osana uusimpia kahdenvälisiä vapaakauppasopimuksia sekä osana EU:n yleistä tullietuusjärjestelmää. EU:n lähestymistapa on perustunut yhteistyöhön, vuoropuheluun ja kannustimiin. Sopimusmääräysten yhtenä tavoitteena on myös varmistaa, ettei työelämän sääntöjä tai ympäristönsuojelun tasoa heikentämällä edistetä epäreilusti kauppaa tai investointeja. Kaupasta ja työelämän normeista ei ole pystytty neuvottelemaan monenkeskisesti WTOssa erityisesti kehitysmaiden vastustuksesta johtuen. LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppapolitiikka, UAN Ulkoasiainneuvosto, vapaakauppasopimusneuvottelut, WTO, globalisaatio UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM