Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Nissinen Matti(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa kokoontuu Brysselissä. Suomea edustaa UKKMI Virolainen. Kokouksen asialistalla on vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittaminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, WTO:n Buenos Airesin (MC11) ministerikokouksen seuranta, EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta, EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus sekä EU:n ja Singaporen välinen investointisuojasopimus, EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus, EU- Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, sekä ns. false B kohtana neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä. Vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittaminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa Suomen tavoitteena on, että neuvosto hyväksyy neuvottelumandaatit. Suomi pitää tärkeänä, että neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa aloitetaan pian. WTO:n Buenos Airesin (MC11) ministerikokouksen seuranta Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen, ml. WTO:n riitojenratkaisu. Olemme sitoutuneet saamaan tuloksia Dohan kierroksen (DDA) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa neuvotellaan myös uusista aiheista. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenisi jatkamaan monenkeskistä työtään tehokkaasti ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Myös useanvälistä neuvotteluraidetta (ns. joustava multilateralismi) tulee hyödyntää, jos monenkeskiset neuvottelut eivät edisty. EU:n tulee ottaa asiassa aktiivinen johtorooli. Suomelle tärkeisiin aiheisiin kuuluu erityisesti sähköinen kauppa. EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta Suomi tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen ja prosessi viimeisteltyä mahdollisimman pian. Suomen tavoitteena on uudistettu sopimus, joka parantaa yritysten markkinoillepääsyä tavaroissa, palveluissa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa, suojaa mahdollisimman hyvin investointeja ja immateriaalioikeuksia, päivittää osin vanhentuneita kauppasääntöjä ja poistaa turhia kaupanesteitä.

2 2(23) EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus sekä EU:n ja Singaporen välinen investointisuojasopimus Suomi hyväksyy neuvoston päätökset sopimusten allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi. Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Singaporen väliset vapaakauppa- ja investointisuojasopimukset saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Singapore on keskeinen kauttakulkumaa myös Suomen viennin kannalta. Vapaakauppasopimus poistaa useita kaupan esteitä ja parantaa markkinoillepääsyä erityisesti palveluissa ja julkisissa hankinnoissa. Investointisuojasopimuksella varmistetaan investointien korkeatasoinen suoja ja ajantasaiset riitojenratkaisumekanismit. EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus Suomi hyväksyy neuvoston päätökset sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi. Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus saadaan voimaan mahdollisimman pian, jotta yrityksemme voivat hyödyntää sen tuomia markkinoillepääsymahdollisuuksia ja kilpailuetua Japanin markkinoilla. EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut Suomen tavoitteena on, että Mercosur-neuvotteluissa päästäisiin tasapainoiseen ja pikaiseen lopputulokseen. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä Suomi hyväksyy neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä.

3 Asialista: 3(23) Vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittaminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa s.4 WTO:n Buenos Airesin (MC11) ministerikokouksen seuranta s.6 EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta s.9 EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus sekä EU:n ja Singaporen välinen investointisuojasopimus s.11 EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus s.14 EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut s.16 Neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä s.18

4 Ulkoasiainministeriö 4(23) TAVOITEMUISTIO TUO-10 Friman Aino Asia Vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittaminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat 7660/18, 7662/18, 8559/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Aino Friman, UM/TUO-10; p (laatija) Pasi-Heikki Vaaranmaa, UM/TUO-10, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Vapaakauppasopimusneuvottelujen aloittaminen Australian ja Uuden-Seelannin kanssa, neuvotteluohjeet. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on, että neuvosto hyväksyy neuvottelumandaatit. Suomi pitää tärkeänä, että neuvottelut Australian ja Uuden-Seelannin kanssa aloitetaan pian. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio ehdotti neuvostolle syyskuussa 2017 neuvottelujen aloittamista Australian ja Uuden-Seelannin kanssa. Neuvottelumandaattiluonnoksia on käsitelty sen jälkeen kauppapoliittisessa komiteassa ja COREPER:ssa. Ulkoasiainneuvoston tavoitteena on hyväksyä neuvottelumandaatit. Mandaateista voidaan joutua äänestämään. 4. TAUSTA Neuvottelumandaattiluonnoksissa ehdotetaan neuvotteluluvan antamista komissiolle. Tulevissa neuvotteluissa sekä Australian että Uuden-Seelannin osalta on tavoitteena edetä Maailman kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) velvoitteita pidemmälle. Tavoitteena on neuvotella EU:n yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvista teemoista. Tavarakaupan osalta sopimuksessa käsiteltäisiin 1) tuonti- ja vientitulleja ja tullien ulkopuolisia toimenpiteitä, 2) alkuperäsääntöjä, 3) petosten torjuntatoimia, 4) hallinnollisten virheiden käsittelyä, 5) tullimenettelyitä ja kaupan helpottamista, 6) tullien ulkopuolisia kaupan esteitä, 7) teknisiä määräyksiä, standardeja ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyitä, 8) terveys- ja

5 5(23) kasvinsuojelutoimia, 9) eläinten hyvinvointia, 10) suojalausekkeita, sekä 11) polkumyynti- ja tasoitustoimenpiteitä. Tavarakaupan ohella sopimuksessa käsiteltäisiin palvelukauppaa, sähköistä kaupankäyntiä ja ulkomaisia suoria investointeja. Lisäksi sopimuksessa käsiteltäisiin pääoman liikkeitä ja maksuja, teollis- ja tekijänoikeuksia, maantieteellisiä merkintöjä, julkisia hankintoja, kauppaa ja kilpailua, pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kauppaa ja kestävää kehitystä sekä energiaa ja raakaaineita. Sopimuksessa tultaisiin myös käsittelemään määräysten avoimuutta, sääntely-yhteistyötä ja se tulisi sisältämään hallinnolliset ja loppumääräykset. Sijoitusten osalta sopimus ei kata muita kuin suorat ulkomaiset sijoitukset. Se ei sisällä myöskään sijoitusten suojaa eikä siihen liittyvää riitojenratkaisua.

6 6(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Ritola Leena Asia Maailman kauppajärjestö WTO: Buenos Airesin (MC11) ministerikokouksen seuranta Kokous/tapaaminen Kauppaministerikokous Brysselissä Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TUO-10 Leena Ritola ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat EU:n politiikasta Maailman kauppajärjestö WTO:ssa ml. Pariisissa järjestettävä WTO:n miniministerikokous. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen, ml. WTO:n riitojenratkaisu. Olemme sitoutuneet saamaan tuloksia Dohan kierroksen (DDA) auki olevissa aiheissa. Samanaikaisesti pidämme tärkeänä, että WTO:ssa neuvotellaan myös uusista aiheista. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenisi jatkamaan monenkeskistä työtään tehokkaasti ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Myös useanvälistä neuvotteluraidetta (ns. joustava multilateralismi) tulee hyödyntää, jos monenkeskiset neuvottelut eivät edisty. EU:n tulee ottaa asiassa aktiivinen johtorooli. Suomelle tärkeisiin aiheisiin kuuluu erityisesti sähköinen kauppa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Maailman kauppajärjestö WTO:ssa neuvotellaan kansainvälisen kaupan vapauttamisesta ja sääntöjärjestelmän kehittämisestä, mutta neuvottelut ovat polkeneet jo hyvän aikaa paikoillaan. Jäsenten välejä hiertää erityisesti Dohan kehityskierroksen kohtalo (DDA Doha Development Agenda). WTO:n Buenos Airesissa joulukuussa 2017 järjestetty 11. ministerikokous (MC11) jäi tuloksiltaan laihaksi. WTO:n neuvottelutoiminnan halvaantumisen ohella ongelmia aiheuttaa Yhdysvaltain tyytymättömyys kauppajärjestöön ja erityisesti sen riitojenratkaisujärjestelmään. Samoin maan protektionistiset toimet aiheuttavat huolta myös WTO:n järjestelmän kannalta.

7 7(23) EU:n epävirallisessa kauppaministerikokouksessa Sofiassa pohdittiin komission ajatuspaperin pohjalta EU:n pitkän ja lyhyen tähtäimen strategisia prioriteetteja ml. joustava multilateralismi. EU on aktiivisesti osallistunut Genevessä järjestettyihin alustaviin useanvälisiin neuvotteluihin eri aiheissa. Pariisissa järjestetään WTO:n seuraava miniministerikokous. 4. TAUSTA Maailman kauppajärjestö WTO:n monenkeskiset sopimukset kattavat 164 valtiota ja järjestöön ovat jollain aikataululla liittymässä kaikki keskeiset ulkopuoliset maat. WTO kattaa noin 98% maailmankaupasta. WTO ja koko monenvälinen kauppajärjestelmä ovat kuitenkin vaikeiden haasteiden edessä. Kehitysmaiden ja teollisuusmaiden välejä hiertää loputtomasti pitkittyneen Dohan kehityskierroksen (DDA) kohtalo. Sopimuskantaa olisi uudistettava ja uusia aiheita, kuten sähköinen kauppa ja investoinnit, huomioitava. Kiista DDA:n jatkosta on johtanut siihen, että WTO:ssa on erittäin vaikeaa neuvotella mistään, koska päätökset hyväksytään konsensuksella. Jäsenten erimielisyys näkyi vahvasti joulukuussa 2017 pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa (MC11), joka jäi lähes tuloksettomaksi. Pattitilanne WTO:ssa on johtanut siihen, että kauppaneuvottelut ovat yhä enemmän siirtyneet WTO:n ulkopuolelle. Monenvälisen järjestelmän aallonpohjan vuoksi kv. kaupan sääntöjä kehitetään tällä erää ennen muuta kahdenvälisten ja alueellisten kauppaneuvottelujen puitteissa. Genevessä keväällä aloitetuilla useanvälisillä neuvotteluilla pyritään avaamaan tilannetta, ja myös EU osallistuu näihin neuvotteluihin. Tämä käy hyvin komission ideoiman ns. joustavan multilateralismin kehikkoon. Neuvotteluja on pohjustettu sähköisestä kaupasta, pk-yritysten kauppaan vaikuttavan sääntelyn avoimuuden lisäämisestä ja investointien helpottamisesta. Tavoitteena on pitää neuvottelut avoinna koko jäsenkunnalle ja liittää mahdolliset sopimukset aikanaan WTO:n sopimuskantaan. WTO:ta uhkaavat kasvava protektionismi ja vapaakaupan vastaisuus. Erityisesti Yhdysvaltain nykyhallinto suhtautuu hyvin kriittisesti monenkeskiseen WTOjärjestelmään ja näkee, ettei se nykymuodossaan palvele maan etuja. Yhdysvallat on vaatinut uudistuksia järjestön ja erityisesti sen riitojenratkaisujärjestelmän toimintaan. Antaakseen pontta vaatimuksilleen Yhdysvallat on estänyt WTO:n valituselimen tuomarinpaikkojen täytön, mikä uhkaa halvaannuttaa koko riitojenratkaisujärjestelmän. WTO:n on vaikea edistää tavoitteitaan ilman Yhdysvaltoja, jonka johdolla koko WTO:ta edeltänyt GATT-järjestelmä rakennettiin. EU:n strategiset prioriteetit EU:n epävirallisessa kauppaministerikokouksessa Sofiassa pohdittiin komission ajatuspaperin pohjalta EU:n pitkän ja lyhyen tähtäimen strategisia prioriteetteja. Tärkeintä on säilyttää globaali sääntöihin perustuva monenvälinen kauppajärjestelmä, joka takaa tarvittavan vakauden ja ennustettavuuden kv. kauppaan, kehikon uusille säännöille ja vähentää kauppasotien riskiä. Näin on

8 8(23) myös tärkeää pyrkiä luomaan sääntöjä niissä kysymyksissä, jotka ovat nousemassa kauppariitojen keskiöön. Näitä ovat mm. valtiontuet ja kysymys pelikentän tasoittamisesta. EU:n tavoitteet ovat: 1) WTO:n riitojenratkaisun valituselimen toimintakyvyn säilyttäminen, 2) avoin muuntuva geometria WTO-neuvotteluihin, 3) WTO:n toiminnan ja notifikaatiojärjestelmän parantaminen sekä 4) kehitysulottuvuus läpileikkaavana teemana. EU:n ajattelussa hyödynnetään monenvälisten neuvottelujen lisäksi myös useanvälisiä neuvotteluja niin MFN (most favored nation) kuin ei-mfn pohjaisina. Tärkeintä on kv. kaupan sääntöjen ylläpitäminen ja edelleen vahvistaminen, edes asteittain. Pariisin miniministerikokous Seuraava WTO:n ns. miniministerikokous järjestetään OECD-ministerikokouksen yhteydessä Pariisissa Monenvälisen järjestelmän säilyttäminen on kaikkien maiden etu ja EU näkee, että sen on otettava johtorooli WTO:n suojelemisessa. EU katsoo, että kokouksessa tulisi keskustella WTO:n kriisin perimmäisistä syistä. Tähän pureudutaan myös EU:n, Yhdysvaltain ja Japanin kolmikantayhteistyössä, joka aloitettiin jo Buenos Airesissa, kun Yhdysvaltain kauppaedustaja Lighthizer, kauppakomissaari Malmström ja Japanin kauppaministeri Seko antoivat kolmikantajulistuksen "pelikentän tasoittamisesta" ja sopivat yhteistyön tiivistämisestä WTO:ssa ajankohtaisissa kysymyksissä. Nyt samalta pohjalta pyritään syventämään yhteistyötä ja pohditaan, miten tuoda myös muita WTO:n jäseniä prosessiin.

9 9(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Johanna Ala-Nikkola Asia EU-Meksiko neuvottelut voimassaolevan globaalisopimuksen uudistamisesta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Johanna Ala-Nikkola, UM / TUO-10, johanna.ala-nikkola@formin.fi, p Anu Korppi, UM / ASA-30, anu.korppi@formin.fi, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Meksiko globaalissopimuksen ja sen sisältämän vapaakauppaosuuden uudistamisneuvottelut, tilannekatsaus 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen ja prosessi viimeisteltyä mahdollisimman pian. Suomen tavoitteena on uudistettu sopimus, joka parantaa yritysten markkinoillepääsyä tavaroissa, palveluissa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa, suojaa mahdollisimman hyvin investointeja ja immateriaalioikeuksia, päivittää osin vanhentuneita kauppasääntöjä ja poistaa turhia kaupanesteitä. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU ja Meksiko pääsivät poliittiseen yhteisymmärrykseen voimassaolevan vapaakauppasopimuksen uudistamisesta. Kyseessä on poliittinen yhteisymmärrys sopimuksen tärkeimmistä elementeistä. Lopullisen sopimuksen odotetaan valmistuvan loppuvuodesta TAUSTA EU ja Meksiko käynnistivät kesällä 2016 neuvottelut maiden välisen, vuonna 1997 voimaan astuneen globaalisopimuksen, ja sen sisältämän, vuodesta 2000 lähtien voimassa olleen vapaakauppaosuuden uudistamiseksi. Neuvotteluja sopimuksen kauppaosuudesta on käyty yhteensä yhdeksän kierrosta, joista viimeisin

10 10(23) Brysselissä. Neuvottelukierroksella saavutettiin poliittinen yhteisymmärrys neuvottelujen päättämisestä. Pääosa sopimuksen sisällöstä on valmiina, mutta neuvotteluja jatketaan vielä joiltakin osin sopimuksen viimeistelemiseksi. Neuvottelut globaalisopimuksen poliittisia ja yhteistyöasioita koskevasta sopimusosuudesta saatiin pääosin valmiiksi jo loppuvuodesta 2017, mutta tarkentavat neuvottelut yksityiskohdista jatkuvat myös tältä osin. Lopullisen sopimuksen odotetaan valmistuvan loppuvuodesta Päivitetty vapaakauppasopimus pitää sisällään tavarakaupan säännöt ja markkinoillepääsyn, alkuperäsäännöt, tullimenettelyt ja kaupan helpottamisen, palveluiden ja investointien säännöt ja markkinoillepääsyn, investointisuojan, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden suojan, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet ja hyvät sääntelykäytänteet, kilpailusäännöt, valtiontuet ja valtionyhtiöt, kaupan suojatoimet, energian ja raaka-aineet, pk-yritykset, kestävän kehityksen sekä sopimuksen riitojenratkaisumekanismin. Kyseessä on myös ensimmäinen EU:n kauppasopimus, joka sisältää korruption torjuntaa koskevia määräyksiä. Sopimus on tervetullut, sillä voimaantullessaan se tiivistää EU:n ja Meksikon välistä yhteistyötä ja ajantasaistaa osin jo vanhentuneita kauppasääntöjä yritysten tarpeita vastaaviksi. Sopimuksen myötä pääosa jäljellä olevista tulleista poistuu asteittain. Sopimus tulee myös parantamaan yritysten markkinoillepääsyä palveluissa, investoinneissa ja julkisissa hankinnoissa, poistaa turhia kaupanesteitä ja lisää sääntelyn avoimuutta ja yhdenmukaisuutta. Sopimuksella on myös geopoliittista merkitystä. Suomi on kannustanut komissiota kunnianhimoiseen lopputulokseen ja tukee tavoitetta saada neuvottelut päätökseen mahdollisimman pian.

11 11(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Hurtta Mia Asia EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus sekä EU:n ja Singaporen välinen investointisuojasopimus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat 7967/18+ ADD. 1 13, 7966/18 + ADD. 1 13, 7973/18+ ADD. 1,2, 7974/18 + ADD. 1,2 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mia Hurtta, UM/TUO-20, mia.hurtta@formin.fi, p (laatija) Maria Pohjanpalo, UM/TUO-10, maria.pohjanpalo@formin.fi, p Marjut Akola, UM/TUO-20, marjut.akola@formin.fi, p Pasi-Heikki Vaaranmaa, UM/TUO-10, pasi-heikki.vaaranmaa@formin.fi, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n ja Singaporen välinen vapaakauppasopimus 2. SUOMEN TAVOITE Suomi hyväksyy neuvoston päätökset sopimusten allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi. Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Singaporen väliset vapaakauppa- ja investointisuojasopimukset saataisiin voimaan mahdollisimman pian. Singapore on keskeinen kauttakulkumaa myös Suomen viennin kannalta. Vapaakauppasopimus poistaa useita kaupan esteitä ja parantaa markkinoillepääsyä erityisesti palveluissa ja julkisissa hankinnoissa. Investointisuojasopimuksella varmistetaan investointien korkeatasoinen suoja ja ajantasaiset riitojenratkaisumekanismit. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta ja EU:n ja Singaporen välistä investointisuojasopimusta koskevat ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimusten allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi on annettu jäsenmaille EU Singapore vapaakauppasopimusta koskevia päätöksiä on käsitelty EU:n kauppapoliittisessa komiteassa ja 8.5. EU-Singapore investointisuojasopimusta ja sitä koskevia päätöksiä käsiteltiin 2.5. kauppapoliittisen komitean palvelut ja investoinnit kokouksessa.

12 Kauppaministerikokoonpanossa kokoontuvassa ulkoasiainneuvostossa keskustellaan sopimuksista. 12(23) 4. TAUSTA Singapore oli ensimmäinen ASEAN-maa, jonka kanssa käynnistettiin kahdenväliset neuvottelut vuonna 2009 sen jälkeen, kun EU ja ASEAN päätyivät alueellisen sopimuksen sijaan neuvottelemaan yksittäisten ASEAN-jäsenvaltioiden kanssa. Vapaakauppasopimusneuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa 2014 ja heinäkuussa 2015 Euroopan komissio pyysi unionin tuomioistuimen lausuntoa suunnitellun sopimuksen toimivallan luonteesta. EU-tuomioistuin antoi lausuntonsa Lausunnon mukaan EU:n ja Singaporen välinen sopimus kuuluu pääosin unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ainoastaan muita kuin suoria sijoituksia koskevat määräykset, investointiriitojenratkaisu ja institutionaaliset määräykset, siltä osin kun ne liittyvät jaettuun toimivaltaan, kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Tuomioistuimen lausunnon seurauksena EU:n komissio on päätynyt ehdottamaan kahden eri sopimuksen hyväksymistä; unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluva vapaakauppasopimus ja jaettuun toimivaltaan kuuluva investointisuojasopimus. Vapaakauppasopimuksen tekemistä koskevan päätöksen oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT artiklat 91, 100(2), 207 yhdessä 218(6)(a)(v) ja 218(7) kanssa. Sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätöksen oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT artiklat 91, 100(2), 207 yhdessä 218(5) kanssa. Investointisuojasopimuksen aineelliset määräykset, siltä osin kuin niitä sovelletaan ulkomaisiin suoriin sijoituksiin, kuuluvat SEUT-sopimuksen 207 artiklan soveltamisalaan. Komissio on antanut neuvostolle päätösehdotukset kauppasopimuksen sekä investointisuojasopimuksen tekemisestä ja allekirjoittamisesta. Neuvoston päätökset tulisi antaa viimeistään lokakuussa ennen sopimusten allekirjoittamista, jonka jälkeen ne toimitetaan Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Tavoitteena on, että sekä vapaakauppasopimus allekirjoitettaisiin lokakuussa Jotta se saataisiin voimaan nykyisen parlamentin ja komission aikana, tulisi Euroopan parlamentin tulisi antaa hyväksyntänsä viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä. Unioninsopimuksena se ei vaadi jäsenmaiden ratifiointia. Tavoitteena on myös, että EU Singapore-investointisuojasopimus allekirjoitettaisiin lokakuussa Euroopan unioni allekirjoittaisi SEUTsopimuksen 218 artiklan 5 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla ja tekisi sen SEUT-sopimuksen 218 artiklan 6 kohdan mukaisen neuvoston päätöksen nojalla saatuaan Euroopan parlamentin hyväksynnän ja sen jälkeen, kun jäsenvaltiot ovat ratifioineet sen omien sisäisten menettelyjensä mukaisesti. Tavarakauppa Singaporen kanssa on nykyisilläkin kaupankäynnin ehdoilla hyvin vapaata. Vapaakauppasopimuksen konkreettiset hyödyt tulevat siten

13 13(23) tullienulkopuolisten kaupanesteiden purkamisesta, palveluiden kaupan ja julkisten hankintojen markkinoiden lisäavauksista, teollis- ja tekijänoikeuksien suojan vahvistamisesta ja sääntelyn läpinäkyvyyden parantamisesta. Neuvottelujen tuloksena molemmat osapuolet ovat sitoutuneet liberalisoimaan lähes kaikki (99,9 %) tavarakaupan tullit viimeistään 5 vuoden kuluessa siitä, kun sopimus on tullut voimaan. Investointisuojasopimuksessa varmistetaan, että EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan Singaporessa kohdellaan tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti ja ilman syrjintää verrattuna singaporelaisiin investointeihin vastaavanlaisissa tilanteissa. Samalla investointisuojasopimus suojaa asianmukaista menettelyä noudattaen EU:n sijoittajia ja heidän investointejaan pakkolunastukselta. Sopimus tarjoaa sijoittajille niin ikään mahdollisuuden turvautua nykyaikaiseen ja uudistettuun sijoituksia koskevaan riitojenratkaisumekanismiin. Singapore on keskeinen kauttakulkumaa muualle alueelle suuntautuvalle EUviennille, ja sen satama on maailman toiseksi vilkkain konttisatama. Singapore on EU:n suurin kauppakumppani ASEAN-maiden joukossa sekä tavara- että palvelukaupassa, mutta on selvää, että sopimuksen BKT-vaikutukset EU:ssa ovat pienet (n. 550 milj. euroa). Suomen kauppa Singaporen kanssa kasvoi vuonna 2017 ja oli edellisvuoden tapaan ylijäämäistä. Vuonna 2017 tavarakaupan arvo oli 360 milj. euroa. Vienti oli 185 milj. euroa. Suomi vie Singaporeen eniten mekaanisia koneita ja laitteita, kemianteollisuuden tuotteita, terveysteknologiatuotteita, muovituotteita ja paperiteollisuuden tuotteista. Singaporesta tuodaan eniten koneita ja laitteita, öljytuotteita, terveysteknologian tuotteita ja muovi- sekä kemianteollisuuden tuotteita. Vuonna 2016 palvelukaupan kokonaisvienti oli 264 milj. euroa ja tuonti 221 milj. euroa. EU:n yhteensä 263 miljardin euron ulkomaiset suorat investoinnit ASEANissa vuonna 2016 tekevät EU:sta suurimman ulkomaisten suorien sijoitusten tekijän ASEANissa, kun taas ASEAN jonka ulkomaiset suorat sijoitukset olivat vuonna 2016 yhteensä 116 miljardia euroa on puolestaan toiseksi suurin aasialainen ulkomaisten suorien sijoitusten tekijä EU:ssa.

14 14(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Hurtta Mia Asia EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat 7960/18, 7959/18 + ADD Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mia Hurtta, UM/TUO-20, mia.hurtta@formin.fi, p (laatija) Maria Pohjanpalo, UM/TUO-10, maria.pohjanpalo@formin.fi, p Marjut Akola, UM/TUO-20, marjut.akola@formin.fi, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus (vapaakauppasopimus). 2. SUOMEN TAVOITE Suomi hyväksyy neuvoston päätökset sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi. Suomen tavoitteena on, että EU:n ja Japanin välinen talouskumppanuussopimus saadaan voimaan mahdollisimman pian, jotta yrityksemme voivat hyödyntää sen tuomia markkinoillepääsymahdollisuuksia ja kilpailuetua Japanin markkinoilla. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ja Japanin välistä talouskumppanuussopimusta (Economic Partnership Agreement) koskevat ehdotukset neuvoston päätöksiksi sopimuksen allekirjoittamiseksi ja tekemiseksi on annettu jäsenmaille Päätöksiä on käsitelty EU:n kauppapoliittisessa komiteassa ja 8.5. Kauppaministerikokoonpanossa kokoontuvassa ulkoasiainneuvostossa keskustellaan sopimuksesta. 4. TAUSTA EU:n ja Japanin väliset vapaakauppaneuvottelut käynnistyivät huhtikuussa 2013, ja sopimuksesta sovittiin poliittisella tasolla huippukokouksessa Brysselissä Neuvottelut laaja-alaisesta vapaakauppasopimuksesta, joka on nimetty

15 15(23) talouskumppanuussopimukseksi (Economic Partnership Agreement, EPA), saatiin päätökseen EU ja Japani ovat neuvotelleet talouskumppanuussopimuksen rinnalla myös strategisen kumppanuuden sopimuksesta (Strategic Partnership Agreement, SPA). EU:n ja Japanin tavoitteena on, että molemmat sopimukset saataisiin allekirjoitettua heinäkuussa Komissio on antanut neuvostolle päätösehdotukset kauppasopimuksen hyväksymisestä ja allekirjoittamisesta. Neuvoston päätösten tulisi valmistua kesäkuuhun mennessä, jotta sopimus voitaisiin allekirjoittaa heinäkuussa ja toimittaa Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi. Parlamentin tulisi antaa hyväksyntänsä viimeistään ensi vuoden alkuun mennessä, jotta sopimus saataisiin voimaan nykyisen parlamentin ja komission aikana. EU:n tuomioistuimen toukokuussa 2017 antaman EU:n ja Singaporen välistä vapaakauppasopimusta koskevan lausunnon (2/15) mukaan investointisuojaa ja - riitojenratkaisua koskevat määräykset vapaakauppasopimuksissa kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan sopimuksen muiden määräysten kuuluessa pääosin unionin toimivaltaan. EU:n ja Japanin välisen talouskumppanuussopimuksen osalta tämä tarkoittaa, että nyt tehtävä kauppasopimus sisältää vain unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä. Sopimuksen tekemistä koskevan päätöksen oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT artiklat 91, 100(2), 207 yhdessä 218(6)(a)(v) ja 218(7) kanssa. Sopimuksen allekirjoittamista koskevan päätöksen oikeusperustaksi on ehdotettu SEUT artiklat 91, 100(2), 207 yhdessä 218(5) kanssa. Sopimusneuvottelut ovat kattaneet myös neuvottelut investointisuojasta ja investointiriitojen ratkaisusta. Näistä ei kuitenkaan päästy yhteisymmärrykseen vielä viime vuoden loppuun mennessä, joten osapuolet ovat sopineet niitä koskevien neuvottelujen jatkamisesta samalla kun edetään sopimuksen vapaakauppaosuuden hyväksymisessä. Japani suhtautuu varauksellisesti muun muassa EU:n ajamaan uuteen investointituomioistuinjärjestelmään (Investment Court System ICS). EU:n ja Japanin välinen vapaakauppasopimus on merkittävä saavutus EU:lle, sillä Japani on yksi maailman suurimmista kuluttajamarkkinoista ja Kiinan jälkeen EU:n toiseksi suurin kauppakumppani Aasiassa. EU ja Japani vastaavat yhdessä noin kolmasosasta maailman bkt:tä. Vapaakauppasopimus kattaa laajalti tavarakaupan, siihen liittyvän sääntelyn ja kaupan esteet, sekä palvelukaupan. Sopimuksen tullessa voimaan tullit poistuvat välittömästi 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen tavarakauppa on lähes 100 %:sti tullivapaata. EU:n palvelutarjoajien pääsy japanilaismarkkinoille helpottuu monilla aloilla. Kauppa vapautuu heti useissa Suomen viennille tärkeissä tuotteissa, kuten muovi- sekä kemianteollisuuden tuotteissa. Japani on Suomen metsäteollistuotteiden merkittävimpiä vientikohteita ja sopimuksella poistetaan esimerkiksi tullit suomalaiselta sahapuulta viimeistään 7 vuoden siirtymäajan kuluessa. Sopimus parantaa myös mm. suomalaisten elintarvikkeiden mahdollisuuksia päästä Japanin markkinoille. Japani on myös tehnyt EU:n vaatimia merkittäviä uudistuksia, joiden seurauksena erilaisten kaupan esteiden

16 16(23) määrä on vähentynyt. Japani on muun muassa helpottanut terveysteknologiatuotteiden lupamenettelyitä, mikä on Suomelle tärkeä asia.

17 17(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-10 Kent Wilska Asia Mercosur Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Kent Wilska, UM / TUO-10, kent.wilska@formin.fi ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU-Mercosur assosiaatiosopimusneuvottelut, tilannekatsaus (State of play) 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on, että Mercosur-neuvotteluissa päästäisiin tasapainoiseen ja pikaiseen lopputulokseen. Suomen tavoitteena on sopimus, joka parantaa käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistaa liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. 3. NEUVOTTELUTILANNE Neuvotteluja a on käyty hyvin tiiviisti vuoden 2017 lopulta. Viimeisin täysi neuvottelukierros käytiin helmi-maaliskuun taitteessa. Osasta aiheista neuvoteltiin Tavoitteena on saada sopimuksen pääkohdat sovittua poliittisella tasolla lähikuukausina. 4. TAUSTA Euroopan unioni ja Mercosur (Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay, sekä vuodesta 2012 Venezuela) ovat käyneet assosiaatiosopimusneuvotteluita vuodesta Assosiaatiosopimus pitää sisällään myös vapaakauppasopimuksen. Viimeisin kauppaan liittyvä varsinainen neuvottelukierros käytiin Osasta aiheista neuvoteltiin Vapaakauppasopimuksen neuvotteluaiheita ovat mm. tavarakauppa, alkuperäsäännöt, palvelujen kauppa, julkiset hankinnat, henkisen omaisuuden

18 18(23) suoja, terveys- ja kasvinsuojelumääräykset, kaupan tekniset esteet, tullimenettelyt ja kaupan helpottaminen, kilpailusäännöt, suojatoimet, kestävä kehitys sekä sopimuksen riitojenratkaisumekanismi. Annetun mandaatin mukaisesti Mercosurin kanssa ei neuvotella investointisuojasta. Neuvotteluteksteistä vasta pari kappaletta ovat täysin valmiita. Mercosur on yksi maailman suurimmista talousalueista ja merkittävä kasvava markkina-alue. EU on Mercosurin suurin kauppakumppani ja samalla suurin investoija alueella. Kunnianhimoinen vapaakauppasopimus toisi merkittäviä etuja eurooppalaiselle teollisuudelle ja palveluyrityksille. Mercosur-maiden sovelletut tullit ovat vielä varsin korkealla tasolla. Sovellettujen tullien keskitaso on noin 13 prosenttia (sidottujen tullien keskiarvo on yli 30 prosenttia), mutta esimerkiksi kuljetusvälineissä tullit ovat jopa 35 prosenttia. Komissio on arvioinut, että Mercosur-sopimuksen tullien alennusten kautta syntyisi neljän miljardin euron säästöt. Tämä on esimerkiksi noin 7-8 kertaa enemmän kuin EU-Kanada - vapaakauppasopimuksen tullien alennuksista syntyvät säästöt. Lisäksi alueella on vielä suhteellisen paljon muita kaupan esteitä. Mercosur-alueen julkiset hankinnat ovat olleet tähän saakka EU-yrityksiltä pääosin suljetut, sillä maat eivät ole osapuolina WTO:n julkisia hankintoja koskevassa sopimuksessa. Myös palvelukaupan osalta Mercosur on tähän asti avannut markkinoitaan vain rajoitetusti WTO:n jäsenille. Sopimuksella parannettaisiin eurooppalaisten palveluyritysten markkinoillepääsyä ja vahvistettaisiin liiketoimintaympäristön oikeusvarmuutta. Sopimuksen arvioidaan kasvattavan maataloustuotteiden tuontia EU:n alueelle. Mercosur on erittäin suuri ja kilpailukykyinen maataloustuotteiden tuottaja. Yli puolet EUn tuonnista Mercosur-maista on maataloustuotteita. Kaiken kaikkiaan raaka-aineiden osuus koko Mercosur tuonnista on 71% (v.2016). Erityisesti tuonnin arvioidaan kasvavan lihatuotteiden kohdalla. Kasvavan tuonnin vaikutukset riippuvat neuvottelutuloksesta, erityisesti Mercosurille myönnettävien tullikiintiöiden koosta ja ehdoista. EU:n tavaraviennistä noin 85 prosenttia koostuu tehdasteollisuuden tuotteista: koneita, laitteita, kuljetusvälineitä ja kemian teollisuuden tuotteita. Tullin tilastojen mukaan tavarakaupan Suomen vienti Mercosuriin oli noin 522 miljoonaa euroa vuonna 2017, noin prosentin Suomen kokonaisviennistä. Vastaavasti Suomen tuonti alueelta oli noin 752 miljoonaa euroa, mikä vastasi noin 1,1 prosenttia Suomen kokonaistuonnista vuonna Brasilian osuus tuonnista Mercosur-alueelta oli noin 76 prosenttia ja viennistä noin 67 prosenttia. Suomen tuonti Mercosur-maista koostuu noin 80-prosenttisesti raaka-aineista (mm. paperimassaa ja malmeja) sekä elintarvikkeista (mm. kahvi, tee, kaakao, hedelmät, kasvikset, sokeri, liha ja lihatuotteet). Suomen vienti koostuu puolestaan pääosin teollisuustuotteista: koneista, laitteista ja kuljetusvälineistä, joiden osuus on noin 60 prosenttia kokonaisviennistä Mercosur-alueelle. Lisäksi muita keskeisiä tehdasteollisuuden vientituotteita ovat paperi ja pahvi, kemianteollisuuden tuotteet. Tilastokeskuksen mukaan palveluiden vienti oli vuonna 2016 Mercosur-maihin yhteensä 319 miljoonaa euroa. Vastaavasti tuonti Suomeen oli 242 miljoonaa euroa.

19 19(23) EU:n kanssa solmittava sopimus olisi Mercosurin ensimmäinen todellinen vapaakauppasopimus. Se sitouttaisi Mercosurin kaupan vapauttamiseen ja sillä olisi näin kauaskantoisempaa strategista merkitystä EU:lle.

20 20(23) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO Yksikkö Hurtta Mia Asia Neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto (kauppa) Asiakirjat 8622/18 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Mia Hurtta, UM/TUO-20, p (laatija) Marjut Akola, UM/TUO-20, p ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Neuvoston päätelmien hyväksyminen EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä (false B-kohta). 2. SUOMEN TAVOITE Suomi hyväksyy neuvoston päätelmät EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja päättämisestä. 3. NEUVOTTELUTILANNE Pj-maa Bulgaria antoi helmikuussa 2018 ehdotuksensa neuvoston päätelmiksi EU:n kauppasopimusten neuvottelemisesta ja tekemisestä. Päätelmäluonnosta on käsitelty kauppapoliittisessa komiteassa kuusi kertaa kevään aikana. Päätelmäteksti saatiin hyväksyttyä Corperissa 8.5. Asia on kauppaministereiden ulkoasiainneuvostossa ns. false B -kohtana, koska ensimmäisen kappaleen viimeistä lausetta muutettiin vielä Coreper-kokouksessa. 4. TAUSTA Neuvoston päätelmissä vahvistetaan EU:n pyrkimys määrätietoiseen ja uskottavaan kauppapolitiikkaan, jolla tuetaan avointa ja sääntöpohjaista maailmankauppaa. EU pyrkii jatkossakin kunnianhimoisten vapaakauppasopimusten solmimiseen, jotka perustuvat EU:n yhteisiin arvoihin ja joissa otetaan huomioon kansalaisten vapaakauppaan kohdistuvat odotukset. Sopimusten tulee olla paitsi kunnianhimoisia myös tasapuolisia ja molempia osapuolia hyödyttäviä.

21 21(23) Päätelmissä neuvosto ilmaisee kantansa kauppasopimusten jakamiseen toimivallan perusteella kauppasopimuksiin ja investointisuojasopimuksiin. Toimivallan jako kauppasopimuksissa nousi esiin kun EU:n ja Singaporen väliset vapaakauppasopimusneuvottelut saatiin päätökseen lokakuussa Komissiolla ja neuvostolla oli eriävät näkemykset toimivallan jaosta suunnitellussa sopimuksessa. Euroopan komissio pyysi heinäkuussa 2015 EUtuomioistuimen lausuntoa suunnitellun sopimuksen toimivallan luonteesta. Unionin tuomioistuin antoi lausuntonsa (2/15) EU:n ja Singaporen välisestä vapaakauppasopimuksesta Lausunnon mukaan EU:n ja Singaporen välinen sopimus kuuluu pääosin unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Ainoastaan muita kuin suoria sijoituksia koskevat määräykset, investointiriitojen ratkaisu ja institutionaaliset määräykset, siltä osin kun ne liittyvät jaettuun toimivaltaan, kuuluvat unionin ja jäsenvaltioiden jaettuun toimivaltaan. Tuomioistuimen lausunnon seurauksena EU:n komissio ehdotti, että jatkossa laaditaan unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvia laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia ja erikseen jaettuun toimivaltaan kuuluvia investointisuoja- ja investointiriitojen ratkaisua koskevia sopimuksia. Sopimusten jakamista tulisi soveltaa uusiin sopimuksiin, käynnissä oleviin neuvotteluihin ja valmiisiin sopimuksiin, joita ei vielä ole allekirjoitettu. Neuvosto kiinnittää huomiota komission aikomukseen esittää jatkossa neuvotteluohjeita erillisille kauppa- ja investointisuojasopimuksille. Neuvosto tulee päättämään tapauskohtaisesti sekä erillisten sopimusten neuvottelemisesta että sopimusten jakamisesta. Päätös investointisuojasopimusten neuvottelemisesta pyritään tehdä samanaikaisesti kun päätetään kauppasopimusneuvotteluista. Se, että investointisuojasopimuksia koskevia neuvotteluohjeita ei ole esitetty samaan aikaan kun on esitetty neuvotteluohjeet kauppasopimusneuvotteluille Uuden-Seelannin ja Australian kanssa, ei muodosta ennakkotapausta. Neuvosto kehottaa myös jatkamaan investointisuojasopimusneuvotteluja Japanin kanssa. Neuvosto korostaa, että komission tulee pitää se täysin informoituna kauppasopimusneuvottelujen etenemistä suunnitteluvaiheesta loppuun asti. Neuvosto arvioi neuvottelujen etenemistä ja voi harkinnan perusteella tarkastella annettuja neuvotteluohjeita. Samalla jäsenmaat varmistavat puolestaan kansallisten parlamenttiensa, kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmiensä konsultoinnin ja tiedonsaannin sopimuksen prosessin aikana. Komissiota kannustetaan myös jatkamaan avointa tiedottamistaan neuvotteluista. Neuvosto pyrkii jatkossakin varmistamaan konsensuksella, että jäsenmaiden intressit tulevat katetuiksi kauppasopimuksissa.

22 22(23)

23 23(23) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Australia, Singapore, UAN Ulkoasiainneuvosto, Uusi-Seelanti, WTO, Japani UM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VM, VNK, YM