Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM TUO-10 Sorsimo Tiina(UM) Viite Asia Epävirallinen kauppaministerikokous Vallettassa, Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen osallistuu epäviralliseen kauppaministerikokoukseen Vallettassa. Polkumyynnin uusi laskentamenetelmä ja EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio (TDI-paketti) Suomi tukee lähtökohtaisesti komission ehdotusta polkumyynnin uudesta laskentamenetelmästä. Suomi pitää tärkeänä, että uusi laskentamenetelmä on WTO-sääntöjen mukainen ja että polkumyyntija tasoitustullitasot eivät nouse nykyisestä tasosta. TDI-paketin osalta Suomi tukee neuvoston yhteistä kantaa ja pitää tärkeänä, että sen pohjalta päästäisiin sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa. Monenvälinen investointituomioistuin (MIC) EU-Kanada -vapaakauppasopimuksen CETA:n ja sitä koskevan EU:n ja Kanadan yhteisen tulkintavälineen mukaisesti EU on sitoutunut monenvälisen investointituomioistuimen (Multilateral Investment Court; MIC) kehittämistä koskevaan työhön. Suomi katsoo, että EU:n uusi investointiriitojen ratkaisumenettely osaltaan tukee investointiriitojen käsittelyn uudistamistavoitteita, joihin on kiinnitetty EU:ssa huomiota. Suomi tukee komission työtä jakaa tietoa MIC:stä, sekä selvittää potentiaalista kiinnostusta ja tukea hankkeelle. Suomi katsoo, että epävirallista valmistelutyötä voidaan jatkaa ja sillä voidaan luoda edellytyksiä kannanmuodostukseen. Muut asiat: Ukrainalle myönnettävät yksipuoliset tullietuudet Suomi tukee väliaikaisten kauppaetuuksien myöntämistä Ukrainalle komission ehdotuksen mukaisesti. Ukrainan talous on ollut taantumassa vuonna 2014 alkaneesta konfliktista lähtien. Ukrainan talouden vakauttaminen on Suomen näkökulmasta keskeistä maan uudistustyön toteutumisessa. EU voi osaltaan kohentaa uudistustyön edellytyksiä Ukrainassa jatkamalla tukeaan eri tavoin. Suomi korostaa, että Ukrainan tulee myös osaltaan panostaa uudistuksiin ja erityisesti assosiaatiosopimuksen mukaan lukien sen vapaakauppaosuuden (DCFTA) toimeenpanoon.

2 2(10)

3 Asialista: 3(10) 1. Polkumyynnin uusi laskentamenetelmä ja EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio (TDI-paketti) s Monenvälinen investointituomioistuin (MIC) s Muut asiat: - Ukrainalle myönnettävät yksipuoliset tullietuudet s. 7 Työillallisella vieraina ovat WTO:n pääjohtaja Roberto Azevedo ja Euroopan parlamentin kansainvälisen kaupan (INTA) valiokunnan puheenjohtaja Bernd Lange. Keskustelun aiheina ovat odotukset WTO:n 11. ministerikokouksesta sekä WTO:n tulevaisuus. Ministerien työlounaalla keskustellaan kauppanäkymistä Yhdysvaltain vaalien jälkeen ja vaikutuksista EU:n kauppaneuvotteluihin.

4 4(10) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Haukijärvi Ritva Asia Polkumyynnin uusi laskentamenetelmä ja EU:n kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio (TDI-paketti) Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, TUO-20; Ritva Haukijärvi, TUO-20; 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n kauppaministerit keskustelevat polkumyynnin uutta laskentamenetelmää koskevan ehdotuksen ajankohtaisesta tilanteesta. Kauppapoliittisia instrumentteja koskevan modernisaatiopaketin (TDI-paketti) osalta kuullaan puheenjohtajamaan katsaus Euroopan parlamentin kanssa käytyihin trilogineuvotteluihin. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee lähtökohtaisesti komission ehdotusta polkumyynnin uudesta laskentamenetelmästä. Suomi pitää tärkeänä, että uusi laskentamenetelmä on WTO-sääntöjen mukainen ja että polkumyynti- ja tasoitustullitasot eivät nouse nykyisestä tasosta. TDI-paketin osalta Suomi tukee neuvoston yhteistä kantaa ja pitää tärkeänä, että sen pohjalta päästäisiin sopimukseen Euroopan parlamentin kanssa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi polkumyynnin uutta laskentamenetelmää koskevan ehdotuksensa Asian käsittely neuvostossa aloitettiin Keskustelut ovat jatkuneet työryhmässä Maltan puheenjohtajakaudella. Ensimmäinen trilogineuvottelu Euroopan parlamentin kanssa koskien polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädännön modernisaatiopakettia on helmikuun lopulla.

5 5(10) 4. TAUSTA Polkumyynnin uusi laskentamenetelmä Kiina sitoutui WTO:hon liittyessään 15 vuoden siirtymäaikaan, jonka kuluessa muilla WTO-jäsenillä ei ole velvollisuutta kohdella Kiinaa markkinatalousmaana polkumyyntitutkinnoissa. Siirtymäkausi päättyi , mistä johtuen myös EU:n tulee muodostaa asiaan kanta. Kyse on siitä, minkälaista polkumyyntitullien laskentatapaa EU:n tulee soveltaa Kiinan osalta siirtymäkauden päätyttyä. Komissio antoi ehdotuksensa polkumyynnin uudesta laskentamenetelmästä (new antidumping calculation methodology) Ehdotuksella on yhtymäkohtia Kiinan markkinatalouskysymykseen, vaikka ehdotus ei ota statusasiaan kantaa. Uudella laskentamallilla halutaan asettaa entistä helpommin polkumyyntitulleja tuotteille, joiden tuotantoprosesseissa valtiolla on merkittävä rooli. Uusi laskentamalli olisi maaneutraali eli sitä sovellettaisiin kaikkiin WTO:n jäsenmaihin (mukaan lukien Kiina) samalla tavalla. Komissio on todennut, että uuden ehdotuksen myötä tullitasot Kiinan osalta tulevat pysymään nykyisellä tasolla. Polkumyynnin uudella laskentametodia koskevalla ehdotuksella on liittymäkohtia vireillä olevaan kauppapoliittisia instrumentteja koskevaan modernisaatiopakettiin (TDI Modernization), mutta ehdotuksia ei käsitellä yhdessä. Kauppapoliittisia instrumentteja koskeva modernisaatio Komissio antoi keväällä 2013 ehdotuksensa kauppapoliittisten instrumenttien (Trade Defence Instruments, TDI) modernisoimiseksi. Ehdotus koskee polkumyyntiä ja tasoitustulleja, mutta ei suojatoimia. Suomi katsoo, että vaikka EU:n polkumyynti- ja tasoitustullilainsäädäntö on edistyneimpiä WTO:n jäsenten keskuudessa, sitä on tarpeen uudistaa ottaen erityisesti huomioon globaalissa taloudessa tapahtuneet muutokset. Ko. lainsäädäntöä ei ole muutettu laajemmin vuoden 1995 jälkeen. Lainsäädännön uudistamista koskevat neuvottelut kariutuivat loppuvuonna Yksi vaikeimpia kysymyksiä on niin sanottu alemman tullin sääntö, lesser duty rule LDR, jota EU soveltaa ja minkä rajoittamista komissio on esittänyt. Periaate tarkoittaa sitä, että polkumyyntimarginaalia määrittäessään komissio laskee sekä polkumyynti- että vahinkomarginaalin ja tullit asetetaan sen mukaisesti, kumpi näistä on alhaisempi. Jos ehdotus hyväksytään tämän osalta, polkumyyntitullit tulisivat todennäköisesti nousemaan. Lainsäädäntöpakettia koskeva keskustelu käynnistyi uudelleen, kun Kiinan markkinatalousstatuskysymys ajankohtaistui alkuvuodesta 2016 ja terästeollisuuden ongelmien myötä. Pitkien neuvottelujen jälkeen neuvosto hyväksyi joulukuussa 2016 puheenjohtajamaa Slovakian tarkistetun kompromissiehdotuksen pohjalta mandaatin trilogineuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa. Mandaatin tärkeimmät elementit ovat: läpinäkyvyyden lisääminen tutkintojen eri vaiheissa; ennakkotiedon antaminen intressiosapuolille 4 viikkoa ennen väliaikaisten polkumyynti- tai tasoitustullien asettamista tai tapauksissa,

6 6(10) joissa väliaikaisia toimia ei aseteta ja tutkinta-aikojen lyhentäminen. Alemman tullin sääntö säilyy edelleen pääperiaatteena, mutta tietyissä tarkoin määritellyissä tapauksissa, joissa esiintyy raaka-aineiden häiriöitä, sen käytöstä voidaan luopua.

7 7(10) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO TUO-20 Sara Ohls Asia Ukrainalle myönnettävät yksipuoliset tullietuudet Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Sara Ohls, TUO-20 Outi Saarikoski ITÄ ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kauppakomissaari antaa kauppaministereille tilannekatsauksen komission ehdotuksesta myöntää Ukrainalle yksipuolisia kauppaetuuksia. Asiakohdasta ei ole tarkoitus käydä keskustelua. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee väliaikaisten kauppaetuuksien myöntämistä Ukrainalle komission ehdotuksen mukaisesti. Ukrainan talous on ollut taantumassa vuonna 2014 alkaneesta konfliktista lähtien. Ukrainan talouden vakauttaminen on Suomen näkökulmasta keskeistä maan uudistustyön toteutumisessa. EU voi osaltaan kohentaa uudistustyön edellytyksiä Ukrainassa jatkamalla tukeaan eri tavoin. Suomi korostaa, että Ukrainan tulee myös osaltaan panostaa uudistuksiin ja erityisesti assosiaatiosopimuksen mukaan lukien sen vapaakauppaosuuden (DCFTA) toimeenpanoon. 3. NEUVOTTELUTILANNE Komissio antoi syyskuussa 2016 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sellaisten Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta, joilla täydennetään assosiaatiosopimuksen mukaisia kauppamyönnytyksiä. Ehdotusta on käsitelty syksyn ja talven aikana kauppapoliittisen komitean kokouksissa. Euroopan parlamentissa asian käsittelystä vastaa kansanvälinen kauppavaliokunta (INTA). Valiokunnan on määrä äänestää ehdotuksesta maaliskuun lopussa. 4. TAUSTA Vuonna 2014 alkanut Ukrainan konflikti on osoittautunut pitkäkestoiseksi. Venäjän toimet Ukrainan konfliktissa ja Krimin laittoman haltuunoton vaikutukset Euroopan turvallisuuteen ja EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ovat olleet merkittäviä.

8 8(10) Ukrainan talous on ollut taantumassa vuonna 2014 käynnistyneen konfliktin alusta saakka, ja on kääntymässä kasvuun vasta kuluvan vuoden aikana. Ukrainan Venäjän kauppa on romahtanut konfliktin seurauksena. Samaan aikaan EU:n suhteellinen osuus Ukrainan viennistä on kasvanut. Ukraina etsii nyt lännestä uutta suuntaa viennilleen. Konfliktin lisäksi Ukrainalla on mittava työ tärkeiden uudistusten (mm. korruption vastainen työ ja julkishallinnon reformit) eteenpäin viemisessä. Talousongelmista huolimatta Ukraina on edennyt monissa uudistuksissaan. EU:n tuki on ollut menestyksekästä esimerkiksi Ukrainan energiasektorin ja maatalouden reformoinnissa, mutta edelleen tarvitaan lukuisia parannuksia valtion keskeisten instituutioiden vahvistamiseksi. Näiden reformien läpivieminen ei ole itsestäänselvyys. EU voi osaltaan kohentaa uudistustyön edellytyksiä jatkamalla tukeaan eri tavoin. Ukrainan talouden vakauttaminen ja kasvu-uralle luotsaaminen on tässä keskeistä. Ukraina esitti vuoden 2016 aikana EU:lle eri yhteyksissä tukipyyntöjä vaikean taloustilanteen johdosta. EU:n ja Ukraina allekirjoittivat assosiaatiosopimuksen kesällä Assosiaatiosopimukseen kuuluva vapaakauppasopimuksen (Deep and Comprehensive Free Trade Area, DCFTA) väliaikainen soveltaminen alkoi Ukraina on vapaakauppasopimuksessa myönnettyjen etuuksien lisäksi toivonut lisäetuuksia tiettyjen keskeisten vientituotteidensa osalta. Komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sellaisten Ukrainaa koskevien väliaikaisten yksipuolisten kauppatoimenpiteiden käyttöönotosta, joilla täydennetään assosiaatiosopimuksen mukaisia kauppamyönnytyksiä. Yksipuoliset etuudet myönnettäisiin tullittoman tariffikiintiön muodossa tietyille maataloustuotteille assosiaatiosopimuksessa vahvistettujen etuustariffikiintiöiden lisäksi ja poistamalla tuontitullit osittain tai kokonaan useilta teollisuustuotteilta. Maataloustuotteiden osalta kyseessä on esimerkiksi hunaja, tomaatit, viljoja ja viljatuotteita sekä viinirypälemehu. Teollisuustuotteiden osalta kyseessä on esimerkiksi lannoitteita ja muita kemian tuotteita, jalkineet, kupari ja kuparituotteita, alumiini ja alumiinituotteita sekä elektroniikkatuotteita. Etuudet olisivat voimassa kolme vuotta myöntämispäivästä. Tullietuuksien myöntäminen on riippuvainen tietyistä teknisistä ehdoista, kuten alkuperäsääntöjen ja hallinnollisen yhteistyön menetelmien noudattamisesta sekä Ukrainan sitoumuksesta osallistua tehokkaaseen hallinnolliseen yhteistyön petosriskien ehkäisemiseksi. Ukrainan on myös sitouduttava olemaan itse ottamatta käyttöön tullinkorotuksia tai muita vastaavia toimenpiteitä unionista peräisin olevalle tuonnille. Tämän lisäksi Ukrainan on sitouduttava noudattamaan assosiaatiosopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja demokratian periaatteita, ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä oikeusvaltioperiaatetta. Etuudet voidaan joko kokonaan tai osittain keskeyttää, jos Ukraina ei noudata sovittuja ehtoja. Asetusehdotuksessa on suojalausekkeella huomioitu mahdollisuus ottaa uudelleen käyttöön tullitariffien mukainen tulli sellaisten tuotteiden osalta, joiden merkittävä tuonnin kasvu aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavia vaikeuksia unionin tuottajille. Yksipuolisilla etuuksilla odotetaan olevan Ukrainan talouteen myönteisiä vaikutuksia, joka osaltaan edesauttaa maan selviytymistä konfliktista ja tukee maan sisäisiä reformeja. Etuudet täydentävät EU:n Ukrainalle antamia muita tukitoimia. EU on Ukrainan tärkein vientimarkkina. Noin 40 prosenttia Ukrainan tavaraviennistä suuntautuu Euroopan unionin alueelle. Ehdotukseen sisältyviä maataloustuotteita ei ole yhtä lukuun ottamatta tuotu vuonna 2015 Ukrainasta Suomeen. Viljanjyviä tuotiin hyvin pieni määrä (noin 750 euroa vuonna 2015). Listattuja teollisuustuotteita tuotiin merkittäviä määriä ainoastaan väriaineita (noin 1 miljoona euroa vuonna 2015).

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(10) TUO-10 Pohjanpalo Maria Asia Monenvälinen investointituomioistuin (MIC) Kokous/tapaaminen Epävirallinen kauppaministerikokous Asiakirjat m.d. 95/16; WK 368/2017 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Jukka Pesola UM/TUO Maria Pohjanpalo UM/ TUO ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Monenvälinen investointituomioistuin -MIC 2. SUOMEN TAVOITE EU-Kanada -vapaakauppasopimuksen CETA:n ja sitä koskevan EU:n ja Kanadan yhteisen tulkintavälineen mukaisesti EU on sitoutunut monenvälisen investointituomioistuimen (Multilateral Investment Court; MIC) kehittämistä koskevaan työhön. Suomi katsoo, että EU:n uusi investointiriitojen ratkaisumenettely osaltaan tukee investointiriitojen käsittelyn uudistamistavoitteita, johon on kiinnitetty EU:ssa huomiota. Suomi tukee komission työtä jakaa tietoa MIC:stä, sekä selvittää potentiaalista kiinnostusta ja tukea hankkeelle. Suomi katsoo, että epävirallista valmistelutyötä voidaan jatkaa ja sillä voidaan luoda edellytyksiä kannanmuodostukseen. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ministerit keskustelevat MIC-hankkeen epävirallisesta valmisteluvaiheesta komission tilannekatsauksen pohjalta. 4. TAUSTA EU:n uusi investointiriitojen ratkaisumalli kahdenvälisissä kauppa- ja investointisuojasopimuksissa joka kehitettiin TTIP:in puitteissa, sisältää sopimuskohtaisten tuomioistuinjärjestelmien (Investment Court System; ICS) lisäksi viittauksen myös tuonnempana kehitettävään monenväliseen investointisuojatuomioistuimeen (Multilateral Investment Court; MIC). Muun muassa CETA:ssa ja EU-Vietnam FTA:ssa on maininta MIC:in kehittämisestä. Lisäksi CETA:a koskevassa EU:n ja Kanadan yhteisessä tulkintavälineessä sitoudutaan työskentelyyn koskien MIC hanketta ja MIC:in perustamiseen kun kriittinen massa on saavutettu. Neuvoston ja komission CETA:a koskevassa yhteisessä julistuksessa tuodaan niin ikään esiin neuvoston tuki komission pyrkimyksille työskennellä MIC hankeen eteen.

10 10(10) Hanke on hyvin alkuvaiheessa. Komissio ja Kanada järjestivät joulukuussa 2016 Genevessä MIC asiaa valmistelevan teknisen asiantuntijakokouksen kolmansien maiden kanssa. Paikalla oli EUjäsenvaltioiden lisäksi noin 40 valtiota ja 8 kansainvälistä organisaatiota. Kyse oli alustavasta ajatusten vaihdosta. Lisäksi asia oli esillä ministeritasolla tammikuussa 2017 Davosissa, jossa komissio ja Kanada selostivat aloitetta, tarkoituksenaan herättää kiinnostusta. Asian valmistelu teknisellä asiantuntijatasolla jatkuu ja kevään 2017 kuluessa komission on tarkoitus myös saada asiasta valmiiksi vaikutusten arviointi, jonka jälkeen valmistellaan mahdollista neuvottelujen aloittamista ja neuvottelumandaatin hankkimista. CETA-osapuolten pyrkimystä perustaa yhdessä muiden kauppakumppanien kanssa MIC ja siihen liittyviä kysymyksiä tarkastellaan tarkemmin siinä vaiheessa kun komissio tekee sitä koskevan erillisen neuvotteluvaltuusesityksen (E 32/2016 vp; UM ). LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi kauppa ja investoinnit, kauppapolitiikka, polkumyynti UM EUE, MMM, OKM, OM, TEM, TULLI, VM, VNK, YM