Ulkoministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoministeriö MINVA UM POL-30 Hämäläinen Anna-Mari(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto kauppaministerikokoonpanossa ; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvoston kokous kauppaministerikokoonpanossa järjestetään Brysselissä. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Virolainen on estynyt osallistumasta ja Suomen edustajaa selvitetään. Lainsäädäntöaiheet: Ulkomaisten investointien tarkastelumekanismi Tässä kokouksessa ei ole tarkoitus keskustella asiasta. Suomi kannattaa pysymistä mahdollisimman lähellä neuvoston hyväksymää mandaattia. Horisontaalinen kahdenvälinen suojalausekeasetus Suomi kannattaa asetusehdotusta. Ehdotuksella vähennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin läpinäkyvyyttä. Toivomme, että neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa käynnistyvät pian ja asiassa aikaan ratkaisu nopeasti. Keskusteluaiheet: Maailman kauppajärjestö WTO:n modernisaatio Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenee jatkamaan työtään tehokkaasti ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Suomi on tyytyväinen, että EU:n keskustelut WTO:n modernisoimiseksi USAn ja Japanin kanssa sekä erikseen Kiinan kanssa ovat edistyneet ja että EU on ottanut asiassa aktiivisen johtoroolin. Suomi tukee komissiota ja katsoo olevan tärkeää, että proaktiivinen työ jatkuu. EU:n kauppasopimusneuvottelut Suomi tukee EU:n neuvotteluprosesseja ja pitää tärkeänä, että EU toimii aktiivisesti avoimen ja sääntöihin pohjautuvan kauppajärjestelmän puolesta. Suomi pitää tärkeänä, että sopimusneuvottelujen tuloksena saavutetaan tasapainoinen lopputulos. Tavoitteena on solmia sopimuksia, jotka parantavat käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistavat liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta.

2 2(17) Pidämme tärkeänä kauppasopimusten toimeenpanoa ja niiden hyödyntämistä. Tähän tulee kiinnittää jatkossa lisääntyvää huomiota, kun entistä enemmän sopimuksia tulee voimaan. Komission raportti vapaakauppasopimusten toimeenpanosta EU:n kauppasopimusten tehokas toimeenpano on Suomelle tärkeää ja Suomi tavoittelee sitä, että yritykset ja kuluttajat hyötyvät sopimuksista. Tavoitteena on lisätä EU-tasolla ja kansallisesti tietoisuutta EU:n kauppasopimuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Suomi osallistuu aktiivisesti komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa kauppasopimusten toimeenpanon seurantaan, analysointiin ja tehostamistyöhön. Muissa asioissa kauppakomissaari Malmström ottanee esille kaksikäyttötuoteasetuksen.

3 Asialista: 3(17) Lainsäädäntöaiheet: 1. Ulkomaisten investointien tarkastelumekanismi s Horisontaalinen kahdenvälinen suojalausekeasetus s. 7 Keskusteluaiheet: 3. Maailman kauppajärjestö WTO:n modernisaatio s EU:n kauppasopimusneuvottelut s Komission raportti vapaakauppasopimusten toimeenpanosta s. 15

4 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 4(17) TUO-10 Kotilainen Petteri Asia Lainsäädäntöaiheet: Ulkomaisten investointien tarkastelumekanismi; PJ-maan informaatio Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto; kauppaministerikokous, Bryssel Asiakirjat 9813/2018; ; COMER 52, FDI 33, COMPET 418, IND 155, CODEC 982, IA 180, BETREG /2017; ; COMER 92, COMPET 601, CODEC 1390, IND 212, FDI /2017 ADD 2; ; COMER 92, COMPET 601, CODEC 1390, IND 212, FDI 23 Viite (U/E-tunnus) U 66/2017 vp. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Petteri Kotilainen, UM/TUO-10, petteri.kotilainen@formin.fi puh , Marjaana Aarnikka, TEM, marjaana.aarnikka@tem.fi, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puheenjohtaja informoi sijoitusten seuranta asetuksen käsittelyn edistymisestä. 2. SUOMEN TAVOITE Tässä kokouksessa ei ole tarkoitus keskustella asiasta. Suomi kannattaa pysymistä mahdollisimman lähellä neuvoston hyväksymää mandaattia. 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkomaisten investointien seurannassa käydään trilogia asetusluonnoksesta Euroopan parlamentin kanssa. Itävalta on jakanut asetusluonnoksen artiklat kolmeen ryhmään niiden vaikeusasteen eli neuvoston ja parlamentin kantojen eroavaisuuksien mukaan. Parhaillaan käsitellään toisen ryhmän eli klusterin kysymyksiä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat teknisemmät artiklat koskien mm. vuosiraportointia, yhteyspisteitä ja asetuksen toiminnan evaluointia. Tämä saatiin sovittua pienin muutoksin ensimmäisessä trilogissa. Toiseen taas artiklat, jotka koskevat jäsenvaltioiden seurantamekanismeja, eurooppalaista yhteistyömekanismia ja tietojen vaihtoa sekä määritelmiä. Tätä koskeva kompromissi oli käsittelyssä toisessa trilogissa Erityisesti EP halusi keskustella toteutuneiden investointien kommentoinnin 15 kk aikarajasta, sitä haluttaisiin pidentää mahdollisesti 18 kuukauteen. Kolmannen ryhmän artiklat koskevat seurannassa huomioon otettavia tekijöitä, komission seurantaa (unionin yhteiset hankkeet), EP:n ehdotuksia kansainvälisestä yhteistyöstä ja koordinaatioryhmästä sekä asetuksen voimaantulon ajankohtaa.

5 4. TAUSTA 5(17) Neuvoston työryhmässä ulkomaisten investointien seurannasta saavutettu yhteisymmärrys on pääosin Suomen näkökulmasta tyydyttävä. Asetukseen sisältyviä määräaikoja saatiin muokattua oikeaan suuntaan, jottei kansallinen seurantaprosessi tarpeettomasti pidentyisi. Päätäntävalta investoinneista säilyy kansallisella tasolla. Tietojenvaihto ulkomaisista suorista investoinneista Euroopassa on tervetullutta. Olennaista on, että EU säilyy avoimena ulkomaisille investoinneille eikä asetus sinänsä aseta lisäesteitä niille. Suomella on laki ulkomaisista yritysostoista vuodelta 2012, johon ollaan oltu tyytyväisiä. Lisäksi valmistelussa on lainsäädäntöä kiinteistöhankinnoista ETA-alueen ulkopuolelta. Tärkeää on myös seurata kansainvälistä kehitystä esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Japanissa on uudistettu (tiukennettu) ulkomaisten sijoitusten seurantaa. Trilogin käynnistyskokouksessa Itävallan pj-kauden aluksi heinäkuun alussa kaikki osapuolet olivat sitä mieltä, että asia tulisi saada päätökseen mahdollisimman pikaisesti. Neuvoston puolesta oli todettu, että liikkumavaraa ei ole paljon mandaatin yli. Yhteensä on suunniteltu viisi trilogia syys-marraskuun välille ja seitsemän teknistä kokousta. Itävalta on jakanut asetusluonnoksen artiklat kolmeen ryhmään niiden vaikeusasteen eli neuvoston ja parlamentin kantojen eroavaisuuksien mukaan. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat teknisemmät artiklat koskien mm. vuosiraportointia, yhteyspisteitä ja asetuksen toiminnan evaluointia. Tämä saatiin sovittua pienin muutoksin ensimmäisessä trilogissa. Toiseen taas artiklat, jotka koskevat jäsenvaltioiden seurantamekanismeja, eurooppalaista yhteistyömekanismia ja tietojen vaihtoa sekä määritelmiä. Tätä koskeva kompromissi oli käsittelyssä toisessa trilogissa Kolmannen ryhmän artiklat koskevat seurannassa huomioon otettavia tekijöitä, komission seurantaa (unionin yhteiset hankkeet), EP:n ehdotuksia kansainvälisestä yhteistyöstä ja koordinaatioryhmästä sekä asetuksen voimaantulon ajankohtaa. EP:n muutosesitykset Kuusi INTA:n muutosehdotuksista laajentaa puuttumisoikeutta suoriin ulkomaisiin sijoituksiin. Kaksi koskee sidosryhmien kuten liike-elämän, kansalais- ja ammattijärjestöjen oikeutta pyytää seurannan aloittamista sekä näiden tahojen oikeutta toimittaa komissiolle tietoja, mikäli ne katsovat jonkin suoran ulkomaisen sijoituksen vaikuttavan unionin ohjelmaan tai hankkeeseen turvallisuuden ja yleisen järjestyksen nojalla. Toisen trilogin kompromissiesityksessä ensimmäinen on torjuttu ja toinen muutettu muotoon, jossa jäsenmaat ja komissio voivat halutessaan ottaa huomioon mainituilta sidosryhmiltä saatuja tietoja. Kolmas INTA:n ehdotus lisää muiden jäsenmaiden ja komission mahdollisuutta vaikuttaa kohdemaan investointiin. Tämä muutos on torjuttu toisen trilogin kompromissiesityksessä mutta siitä on tehty lisäys artiklaan 13 Evaluointi, jolloin evaluoinnin yhteydessä tutkittaisiin tällaiset tilanteet. Lisäksi ehdotetaan EP:n valiokunnalle roolia seurannan alkuunpanijana ja osallistumisoikeutta kaikkiin relevantteihin kokouksiin sekä koordinaatioryhmää, johon osallistuisivat tarpeen mukaan em. sidosryhmät ja EP. Nämä kolme muutosta kuuluvat kolmanteen ryhmään, joka käsitellään viimeisenä.

6 Asetusehdotukseen työryhmäkäsittelyssä tehdyt muutokset 6(17) Lopullisessa mandaatissa kansalliseen turvallisuuteen liittyvät poikkeukset on otettu hyvin huomioon. Samoin asetuksen edellyttämän tiedonvaihdon vaikutus käsittelyaikoihin on mandaatissa onnistuttu minimoimaan. Muiden jäsenmaiden ja komission olisi 15 työpäivän kuluessa jäsenmaan ilmoituksesta seurannan aloittamisesta ilmoitettava, jos ne aikovat kommentoida sijoitusta. Tällöin yhteistyön käsittelyaikaa pidentävä vaikutus kohdistuisi vain niihin tapauksiin, joihin on odotettavissa kommentteja. Lisäksi kommentointiaikaa on lyhennetty merkittävästi alkuperäisestä ehdotuksesta (nyt 35 kalenteripäivää, oli työpäivää eli lähes kaksinkertainen). Jäsenmaiden ja komission välisen tietojen vaihdon luottamuksellisuuden takaamista koskevaa artiklaa 10 (ent. artikla 11) on täsmennetty ja komissio on suullisesti kertonut sovellettavista teknisistä ratkaisuista, jotka ovat samanlaiset kuin suurta luottamuksellisuutta vaativissa tiedonvaihdoissa esim. kaksikäyttötuoteasetuksen ja päästökauppa-asetuksen pohjalta. Tiedonvaihdossa asetukseen on tehty muutos, jossa erotellaan seurannan kohteena olevat sijoitukset muista sijoituksista. Samat tietovaatimukset koskevat molempia tyyppejä, mikä on Suomessa ongelmallista niiden sijoitusten osalta, jotka eivät kuulu yritysostolain tarkoittaman seurannan piiriin. Jäsenmaalla on nyt myös oikeus pyytää komission lausuntoa jostakin sijoituksesta (joko seurannan piiriin kuuluvasta tai kuulumattomasta). Mandaatissa on kommentoinnin määräaika seurannan piiriin kuulumattomien toteutuneiden sijoitusten suhteen (15 kk sijoituksen tekemisestä), alkuperäisessä ehdotuksessa mitään takarajaa tietojen pyytämiselle ei ollut. Lisäksi asetukseen on lisätty siirtymäaika 18 kuukautta, jonka aikana tarvittavat muutokset kansalliseen lainsäädäntöön tulisi tehdä.

7 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 7(17) TUO-20 Haukijärvi Ritva Asia Horisontaalinen kahdenvälinen suojalausekeasetus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto; kauppaministerikokous, Bryssel Asiakirjat COM(2018)206 final Viite (U/E-tunnus) U-41/2018 vp. Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, UM/TUO-20, puh Ritva Haukijärvi, UM/TUO-20, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Puheenjohtajamaa informoi asetusehdotuksen käsittelyn nykytilanteesta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi kannattaa asetusehdotusta. Ehdotuksella vähennettäisiin hallinnollista taakkaa ja lisättäisiin läpinäkyvyyttä. Toivomme, että neuvottelut Euroopan parlamentin kanssa käynnistyvät pian ja asiassa aikaan ratkaisu nopeasti. 3. NEUVOTTELUTILANNE Neuvoston kaupallisten kysymysten työryhmässä asian käsittely on saatu päätökseen. Asia oli hiljaisessa menettelyssä, määräaika 9.10., eikä hiljaisuutta rikottu. Asia on tarkoitus viedä Coreperiin mandaatin hyväksymiseksi trilogineuvotteluihin Euroopan parlamentin kanssa. Euroopan parlamentin INTA-valiokunta äänestää asiasta TAUSTA Euroopan komissio antoi 18 päivänä huhtikuuta 2018 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyihin Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin sisältyvien, etuuksien väliaikaisen peruuttamisen mahdollistavien suojalausekkeiden ja muiden mekanismien täytäntöönpanosta.

8 Suurin osa Euroopan unionin kauppasopimuksista sisältää kahdenvälisen suojalausekkeen. Lausekkeessa määrätään mahdollisuudesta suspendoida lisävapautukset tulleista tai ottaa uudelleen käyttöön suosituimmuustulli, jos kaupan vapauttamisen seurauksena tuonti kasvaa sellaisiin määriin ja sellaisissa olosuhteissa, että se aiheuttaa tai uhkaa aiheuttaa vakavaa haittaa kotimaisille tuottajille, jotka tuottavat samankaltaista tai suoraan kilpailevaa tuotetta. Lisäksi joihinkin Euroopan unionin kauppasopimuksiin voi sisältyä tiettyjä erityismekanismeja, joihin liittyy mahdollisuus ottaa uudelleen käyttöön suosituimmuustulli. Ehdotuksen tarkoituksena on sisällyttää horisontaalinen suojalauseke Euroopan unionin lainsäädäntöön. Tämä yksinkertaistaisi menettelyjä, koska jokaisen kauppasopimuksen yhteydessä ei EU:ssa tarvitsisi enää neuvotella erikseen kahdenvälisestä suojalausekkeesta, joka on luonteeltaan tekninen ja useimmiten suurimmalta osalta samansisältöinen kuin aiemmat kahdenväliset suojalausekkeet. Asetusehdotus koskisi tällä hetkellä Euroopan unionin ja Japanin välisen vapaakauppasopimuksen, Euroopan unionin ja Singaporen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen ja Euroopan unionin ja Vietnamin sosialistisen tasavallan välisen vapaakauppasopimuksen täytäntöönpanoa. Tulevia kauppasopimuksia ehdotetaan myös lisättäväksi asetuksen soveltamisalaan delegoiduilla säädöksillä. 8(17)

9 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 9(17) TUO-10 Ismo Kolehmainen Asia Maailman kauppajärjestö WTO:n modernisaatio Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto; kauppaministerikokous, Bryssel Asiakirjat Viite (U/E-tunnus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ismo Kolehmainen, UM/TUO-10, puh, ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ministerit keskustelevat Maailman kauppajärjestö WTO:n modernisoimisesta. 2. SUOMEN TAVOITE Suomen tavoitteena on monenkeskisen, sääntöpohjaisen järjestelmän ylläpitäminen ja vahvistaminen. Suomi pitää tärkeänä, että WTO kykenee jatkamaan työtään tehokkaasti ja että WTO:n riitojenratkaisujärjestelmän toimintakyky turvataan. Suomi on tyytyväinen, että EU:n keskustelut WTO:n modernisoimiseksi USAn ja Japanin kanssa sekä erikseen Kiinan kanssa ovat edistyneet ja että EU on ottanut asiassa aktiivisen johtoroolin. Suomi tukee komissiota ja katsoo olevan tärkeää, että proaktiivinen työ jatkuu. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n epävirallisessa kauppaministerikokouksessa jäsenmaat antoivat laajan tukensa komission ajatuksille WTO:n uudistamisen osalta sekä toivoivat EU:n aktiivisen johtoroolin jatkumista, vaikuttamistyötä laajempaan jäsenkuntaan sekä riitojenratkaisun valituselimen pattitilanteen ratkaisemista kaikkein kiireellisimpänä tehtävänä. Komissio onkin tehnyt WTO:n riitojenratkaisun valituselimen uudistamiseksi ehdotuksia, joita on käsitelty EU:n kauppapoliittisessa komiteassa. Komissio jatkaa aktiivisesti reformiajatusten ajamista usealla eri lohkolla: 1) kolmikantayhteistyössä Yhdysvaltojen ja Japanin kanssa sekä uudessa EU-Kiinatyöryhmässä, 2) yhteistyössä samanmielisten maiden ja avainjäsenten kuten Kanadan kanssa sekä 3) laajemman jäsenkunnan piirissä niiden mukaan saamiseksi EU:n ajatusten taakse.

10 Kolmikantayhteistyössä EU-Yhdysvallat-Japani tavoitteena on WTO:n sääntökirjan uudistaminen ja WTO:n kriisin juurisyihin pureutuminen, ml. teollisuustukiin ja teknologian pakkosiirtoihin puuttuminen. Kolmikantatapaaminen (komissaari Malmström, Yhdysvaltojen kauppaedustaja Lighthizer, Japanin kauppaministeri Seko) järjestettiin New Yorkissa YK:n yleiskokousviikon yhteydessä. Tapaamista on kuvattu hyväksi ja sen tuloksena annettiin yksityiskohtainen julkilausuma, jossa oltiin yhtä mieltä WTO:n reformin tarpeesta. Keskustelua teollisuustuista jatketaan nopeutetulla aikataululla. Teknologian pakkosiirroista käytiin rajoitetumpi keskustelu. Pisimmälle modernisointiajatuksissa on päästy notifikaatioissa ja läpinäkyvyydessä, joiden osalta on saatu aikaan kolmikannan ehdotus menettelyistä transparenssin lisäämiseksi ja notifikaatiokäytäntöjen vahvistamiseksi WTO-sopimuksissa. Kolmikanta pöydännee ehdotuksensa WTO:n tavarakauppaneuvostossa 12. marraskuuta. Kiinan kanssa perustettu kahdenvälinen työryhmä WTO:n modernisoimiseksi aloitti työnsä 10. lokakuuta. Komissio on korostanut tarvetta keskustella myös riitojenratkaisun valituselimen tilanteesta ja WTO-sääntöjen laadinnasta. Komissio on painottanut Kiinalle sen osallistumisen tärkeyttä WTO:n modernisaatioon. Kanadan aloitteesta kokoontunut ystäväryhmä tapasi Genevessä 20. syyskuuta. Keskusteluja on pidetty hyvinä, mutta sääntöjen laadinnan osalta osallistujat eivät saavuttaneet yhteisnäkemystä. Riitojenratkaisun valituselimen pattitilanteen ratkaisua pidettiin kiireisimpänä asiana työlistalla. EU osallistuu myös Ottawassa pidettävään ystäväryhmän ministerikokoukseen, johon on ennakkotietojen mukaan kutsuttu lisäksi Australia, Brasilia, Chile, Japani, Kenia, Etelä-Korea, Meksiko Uusi- Seelanti, Norja, Singapore ja Sveitsi. 10(17) 4. TAUSTA Monenvälinen kauppajärjestelmä on kriisissä. Maailman kauppajärjestö WTO:ta uhkaa lamaantuminen, kun se ei pysty kehittämään kansainvälisen kaupan sääntöjärjestelmää ja kun sen riitojenratkaisujärjestelmäkin on vähitellen rapautumassa. Jäsenten erimielisyys näkyi vahvasti joulukuussa 2017 Buenos Airesissa pidetyssä WTO:n ministerikokouksessa (MC11), joka jäi lähes tuloksettomaksi. Vuonna 2001 aloitettua Dohan kehityskierrosta ei ole saatu päätökseen, minkä varjolla ei myöskään uusista aiheista ole päästy neuvottelemaan. Näin WTO:n sääntökirjaa ei ole pystytty juurikaan uudistamaan. Yhdysvaltain toiminta, niin globaalisti EU:hun kohdistuen sekä suoraan WTO:hon liittyen, on lamauttanut WTO:n, vaikka ei olekaan lamaannukselle ainoa syy. Yhdysvaltain kriittinen suhtautuminen WTO:hon, passiivisuus ja maan protektionistiset toimet ovat kuitenkin nostaneet vaikeudet uudelle tasolle. Yhdysvallat ei ole juuri välittänyt WTO-säännöksistä esimerkiksi korottaessaan teräksen ja alumiinin tuontitulleja. Yhdysvaltain toimet ovat uhka monenväliselle sääntöpohjaiselle kauppajärjestelmälle. Ne voivat pahimmillaan johtaa laajamittaiseen kauppasotaan, joka vaikuttaisi kielteisesti koko maailmantalouteen. WTO:n on kuitenkin vaikea edistää tavoitteitaan ilman Yhdysvaltoja, jonka johdolla koko WTO:ta edeltänyt GATTjärjestelmä rakennettiin. Yhdysvallat on ärtynyt Kiinan toiminnasta, mikä näkyy vahvasti myös WTO:ssa. Yhdysvallat on arvostellut WTO:ta mm. siitä, että WTO:n jäsenet eivät noudata

11 velvoitettaan ilmoittaa valtiontuista ja useat tosiasiallisesti vauraat maat saavat kehitysmaille annettavaa erityis- ja erilliskohtelua. 11(17) Yhdysvaltojen kovin arvostelu on kohdistunut WTO:n riitojenratkaisujärjestelmään. Yhdysvallat katsoo, mm. että WTO:n valituselin on toiminnassaan ylittänyt saamansa valtuudet ja on luonut itsenäisesti uutta oikeuskäytäntöä tulkitsemalla sopimuksia. Yhdysvallat on vaatinut, että järjestelmää tarkastellaan uudestaan. Mikäli Yhdysvallat jatkaa valituselimen jäsenvalintojen estämistä, kuten se on tehnyt jo syksystä 2016 lähtien, valituselin lakkaa olemasta toimintakykyinen joulukuussa 2019 ja samalla koko riitojenratkaisujärjestelmän ylintä astetta uhkaa halvaantuminen. Toistaiseksi Yhdysvaltojen toimintaan ei ole ollut nähtävissä mitään muutosta. WTO:ta kehitettäessä valituselimen kriisin ratkaiseminen on EU:n ml. Suomi prioriteetti. Samalla kun pyritään vastaamaan Yhdysvaltain huoliin, pidetään kiinni valituselimen riippumattomuutta ja päätösten sitovuutta koskevista pääperiaatteista. EU jatkaa aktiivisesti yrityksiään pattitilanteen ratkaisemiseksi syyskuussa julkaistujen ehdotustensa pohjalta.

12 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 12(17) TUO-10, TUO Asia EU:n kauppasopimusneuvottelut Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto; kauppaministerikokous, Bryssel Asiakirjat Viite (U/E-tunnus) Japani: U 24/2016 vp Singapore: U 42/2010 vp Vietnam: U 12/2014 vp Meksiko: E 91/2015 vp, EJ 20/2017 vp, U 65/2017 vp Mercosur: U 15/2018 vp, E 124/2017 vp Indonesia: E 158/2006 vp Malesia: U 57/2011 vp Thaimaa: U11/2014 vp Chile: E 51/2017 vp Australia: E 87/2017 vp Uusi-Seelanti: E 88/2017 vp Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, UM/TUO-20, marjut.akola@formin.fi, puh Aino Friman, UM/TUO-10, aino.friman@formin.fi, puh Johanna Ala-Nikkola, UM/TUO-10. johanna.ala-nikkola@formin.fi, puh Kent Wilska, UM/TUO-10, kent.wilska@formin.fi, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET 2. SUOMEN TAVOITE Komissio antaa tilannekatsauksen EU:n ajankohtaisiin kauppasopimusneuvotteluihin. Ennakkotietojen mukaan esillä ovat erityisesti neuvottelut Mercosurin, Indonesian, Australian, Uuden-Seelannin ja Chilen kanssa. Suomi tukee EU:n neuvotteluprosesseja ja pitää tärkeänä, että EU toimii aktiivisesti avoimen ja sääntöihin pohjautuvan kauppajärjestelmän puolesta. Suomi pitää tärkeänä, että sopimusneuvottelujen tuloksena saavutetaan tasapainoinen lopputulos. Tavoitteena on solmia sopimuksia, jotka parantavat käytännössä suomalaisten yritysten markkinoillepääsymahdollisuuksia tavaroissa, palveluissa ja julkisissa hankinnoissa sekä vahvistavat liiketoimintaympäristön ennakoitavuutta ja oikeusvarmuutta. Pidämme tärkeänä kauppasopimusten toimeenpanoa ja niiden hyödyntämistä. Tähän tulee kiinnittää jatkossa lisääntyvää huomiota, kun entistä enemmän sopimuksia tulee voimaan. 3. NEUVOTTELUTILANNE

13 13(17) EU:n sopimusneuvottelut ovat eri vaiheissa. Neuvottelut on saatu päätökseen Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa, lukuun ottamatta investointisuojaneuvotteluja Japanin kanssa. Neuvottelut Meksikon kanssa on saatu päätökseen poliittisella tasolla, mutta niitä jatketaan teknisellä tasolla. Myös neuvottelut Mercosurin kanssa ovat pitkällä mutta edellytyksiä saada ne päätökseen ei kuitenkaan ole vielä ollut. ASEAN-maista neuvotteluja käydään Indonesian kanssa; neuvottelut Malesian ja Thaimaan kanssa sen sijaan ovat pysähdyksissä. Neuvottelut Chilen kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen uudistamisesta on käynnistetty. Australian ja Uuden-Seelannin kanssa neuvottelut aloitettiin tänä kesänä. Pitkään tauolla olleita neuvotteluja Intian kanssa on yritetty käynnistää uudelleen, siinä kuitenkaan onnistumatta. 4. TAUSTA Japani EU:n ja Japanin väliset vapaakauppasopimusneuvottelut saatiin päätökseen joulukuussa Sopimus allekirjoitettiin pidettävän EU - Japani huippukokouksen yhteydessä. Tavoitteena on, että se tulisi voimaan vuoden 2019 alussa. Kahden suuren talouden välinen sopimus on taloudellisilta vaikutuksiltaan EU:n merkittävin sopimus tähän mennessä. EU ja Japani käyvät edelleen investointisuojaneuvotteluja, jotka eriytettiin vapaakauppasopimusneuvotteluista. Singapore EU:n ja Singaporen välillä neuvoteltu vapaakauppasopimus sekä erillinen investointisuojasopimus on määrä allekirjoittaa lokakuussa pidettävässä ASEM-huippukokouksessa. Tavoitteena on, että vapaakauppasopimus saadaan voimaan alkuvuodesta Vietnam EU:n ja Vietnamin välillä neuvoteltu vapaakauppasopimuksen voimaantulo on viivästynyt, mutta tavoitteena on saada se voimaan vuoden 2019 alkupuolella. Alun perin neuvoteltu sopimus on jaettu kauppasopimukseen ja investointisuojasopimukseen. Meksiko Neuvottelut EU-Meksiko globaalisopimuksen uudistamisesta käynnistettiin kesäkuussa Sopimuksen poliittisia ja yhteistyöasioita koskeva sopimusosuus saatiin käytännössä valmiiksi loppuvuodesta 2017 ja sopimuksen kauppaosuudesta saavutettiin poliittinen sopu Neuvottelut sopimuksen viimeistelemiseksi jatkuvat vielä joiltakin osin. Poliittisen puolen tekstien odotetaan valmistuvan alkusyksystä, kauppapuolen neuvottelutekstien hionta jatkunee ainakin vuoden loppuun saakka. Seuraavan neuvottelukierroksen ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu. Mercosur EU-Mercosur -neuvotteluja on käyty hyvin tiiviisti vuoden 2017 lopulta. Edellytykset päättää neuvottelut poliittisella tasolla eivät ole vielä toteutuneet. Viimeisin neuvottelukierros käytiin Montevideossa. Keskeisissä vielä auki olevissa kysymyksissä autosektori, maantieteelliset merkinnät, merenkulkupalvelut ja maito- ja meijerituotteet saavutettiin vain pientä edistystä. Komission mukaan tiivis yhteydenpito Mercosurin kanssa jatkuu lähiviikkoina. Komissio ei ole halunnut asettaa julkisesti arviota poliittisen sopimuksen saavuttamisen mahdolliseksi ajankohdaksi. Teknisen tason työtä on yhä merkittävästi jäljellä.

14 Indonesia EU:n ja Indonesian väliset vapaakauppaneuvottelut käynnistettiin kesällä 2016 ja tähän mennessä on käyty viisi neuvottelukierrosta. Vapaakauppaneuvottelut ovat tärkeä väylä lukuisten kaupanesteiden poistamiseksi. Palmuöljy on neuvottelujen hankalimpia kysymyksiä. EU ja Indonesia neuvottelevat myös investointisuojasta. Malesia EU:n ja Malesian väliset vapaakauppaneuvotteluissa on päästy karkeasti ottaen puoleen väliiin, mutta ne eivät ole edenneet vuoden 2012 jälkeen, jolloin ne laitettiin tauolle. Neuvotteluiden uudelleenkäynnistämisessä ei ole edistytty Malesian toukokuun vaalien jälkeen. Thaimaa ja Filippiinit EU:n ja Thaimaan väliset vapaakauppaneuvottelut pysäytettiin kesällä 2014 Thaimaan vallankaappauksen takia. Neuvottelut käynnistetään vasta, kun maassa on järjestetty demokraattiset parlamenttivaalit. EU:n ja Filippiinien väliset vapaakauppaneuvottelut käynnistettiin 2015, mutta ne on toistaiseksi pysäytetty maan poliittisen tilanteen vuoksi. Neuvottelujen jatkoaikataulusta ei ole tietoa. Chile Neuvottelut EU-Chile assosiaatiosopimuksen ja sen vapaakauppaosuuden uudistamisesta käynnistettiin Brysselissä marraskuussa Sopimuksen kauppaosuutta koskevia neuvottelukierroksia on käyty yhteensä kolme, joista viimeisin Brysselissä Neuvottelut ovat edenneet hyvin ja osapuolet ovat pöydänneet ensimmäiset neuvottelutekstiehdotukset jo pääosasta neuvotteluaiheita. Neuvottelut jatkuvat syksyllä, mutta neuvottelukierroksen ajankohtaa ei ole vielä vahvistettu. Australia ja Uusi-Seelanti Ensimmäiset neuvottelukierrokset käytiin heinäkuussa. Kierroksilla keskusteltiin lähes kaikista neuvotteluaiheista. Neuvottelut sisältävät EU:n yhteisen kauppapolitiikan alaan kuuluvia teemoja kuten tavarakauppa, palvelut, ulkomaiset suorat sijoitukset, julkiset hankinnat ja globaalit säännöt kestävään kehitykseen liittyen. Seuraavat neuvottelukierrokset järjestetään lokakuussa. Intia EU:n ja Intian väliset vapaakauppasopimusneuvottelut käynnistettiin 2007, mutta varsinaisia neuvotteluja ei ole käyty vuoden 2014 jälkeen. Neuvotteluja yritettiin käynnistää vuoden 2017 ja kevään 2018 aikana uudelleen tuloksetta. Osapuolet eivät päässeet yhteisymmärrykseen neuvoteltavan sopimuksen tavoitetasosta. 14(17)

15 Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO 15(17) TUO-20 Siikaluoma Heli Asia Komission raportti vapaakauppasopimusten toimeenpanosta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto; kauppaministerikokous, Bryssel Asiakirjat Asiakirja julkaistaan alustavien tietojen mukaan juuri ennen kokoontuvaa ulkoasiainneuvostoa Viite (U/E-tunnus) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Marjut Akola, UM/TUO-20, puh Heli Siikaluoma, UM/TUO-20, puh ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa käsittelevän raportin esittely. Kyseessä on järjestyksessään toinen vuosittainen toimeenpanoraportti. Raportti julkaistaan vasta juuri ennen järjestettävän ulkoasiainneuvoston kokousta. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n kauppasopimusten tehokas toimeenpano on Suomelle tärkeää ja Suomi tavoittelee sitä, että yritykset ja kuluttajat hyötyvät sopimuksista. Tavoitteena on lisätä EU-tasolla ja kansallisesti tietoisuutta EU:n kauppasopimuksista ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Suomi osallistuu aktiivisesti komission ja muiden jäsenvaltioiden kanssa kauppasopimusten toimeenpanon seurantaan, analysointiin ja tehostamistyöhön. 3. NEUVOTTELUTILANNE Euroopan komissio esittelee ulkoasiainneuvostolle laatimansa raportin EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanosta. Kyseessä on järjestyksessään toinen komission vuosittainen raportti ja se valmistuu vasta juuri ennen ulkoasiainneuvostoa. Raportin sisällöstä ei ole tällä hetkellä tarkempaa tietoa. Komissio julkaisi ensimmäisen vuosittaisen vapaakauppasopimusten toimeenpano käsittelevän raportin ja esitteli sen ulkoasiainneuvostossa TAUSTA EU:lla on kauppasopimuksia noin 75 unionin ulkopuolisen maan kanssa. EU:n kauppaverkosto laajenee jatkuvasti ja vuonna 2019 on tulossa voimaan uusia sopimuksia (Japani, Singapore ja Vietnam). Lisäksi neuvotteluja käydään useiden

16 16(17) kauppakumppanien kanssa. On tärkeää, että EU:n jäsenvaltiot pystyvät hyödyntämään sopimuksia mahdollisimman tehokkaasti. Kauppasopimukset joko poistavat tavaroiden kauppaa koskevat tullit tai laskevat niitä merkittäväsi sekä poistavat tarpeettomia kaupan esteitä. Sopimusten sisältö ja kunnianhimon taso vaihtelevat sopimuskohtaisesti. Uudet sopimukset ovat yleensä niin sanottuja uuden sukupolven syviä ja kattavia sopimuksia kun taas vanhemmat sopimukset ovat rakenteeltaan erilaisia ja niiden kunnianhimon taso on matalampi. EU:n kauppasopimusverkoston laajentuessa painopiste on siirtymässä yhä enenevässä määrin sopimusten neuvottelemisesta niiden toimeenpanoon. Tätä taustaa vasten Euroopan komissio julkaisi marraskuussa 2017 ensimmäisen EU:n vapaakauppasopimusten toimeenpanoa tarkastelevan raportin (COM(2017) 654 final). Se esiteltiin ulkoasiainneuvostolle Raportissa tarkasteltiin 25 voimassa olevan vapaakauppasopimuksen toimeenpanoa keskittyen sopimusten vaikutuksiin tavaroiden ja palveluiden kauppavaihtoon, tullinalennusten käyttöasteeseen sekä tariffikiintiöiden hyödyntämiseen. Tariffikiintiöiden puitteissa tuotetta saa viedä/tuoda alemmalla tai nollatullilla. Raportti sisälsi myös hyvin yleisellä tasolla kestävää kehitystä koskevien määräysten toimeenpanon tarkastelun. Raportin johtopäätöksenä oli, että kauppasopimukset ovat EU:lle hyödyksi. Esimerkiksi EU:n vienti sopimuskumppanimaihin on kasvanut merkittävästi sopimusten soveltamisen alettua. Vienti oli kasvanut merkittävästi moottoriajoneuvoissa sekä maataloustuotteissa ja elintarvikkeissa, mutta myös palveluissa. Kestävän kehityksen määräysten toimeenpanoa tarkasteltaessa määräysten todettiin olleen hyödyllisiä, mutta komissio katsoi, että oli liian aikaista arvioida kattavasti niiden vaikutuksia. Raportissa havaittiin, että EU-yritykset voisivat hyötyä kauppasopimuksista vielä enemmän. Tullinalennusten käyttöaste voisi olla korkeampi sen ollessa keskimäärin 70 prosenttia. Merkille pantavaa oli se, että kaikki sopimuskumppanit näyttivät hyödyntävän EU:ta paremmin tullinalennuksia tuodessaan tavaroita EU:iin, hyödyntämisasteen ollessa noin 90 prosenttia. Myös tariffikiintiöitä voisi hyödyntää paremmin. Vaikka tulokset olivat suhteellisen hyvät, komissio korosti, että kauppasopimusten toimeenpanoon on kiinnitettävä vielä enemmän huomioita. Tiedonpuutetta pidetään yhtenä pääsyynä siihen, miksi yritykset eivät hyödynnä kauppasopimuksia. Kuluvan vuoden aikana tiedottamista kauppasopimusten tarjoamista mahdollisuuksista on lisätty sekä EU-tasolla että kansallisesti. EU-tasolla on tiivistetty komission ja jäsenmaiden välistä yhteistyötä muun muassa vaihtamalla kokemuksia jäsenmaiden parhaista käytännöistä kauppasopimusten toimeenpanossa. Komissio ja jäsenvaltiot ovat lisäksi muun muassa jatkaneet analyysiä siitä, miten hyvin tullietuuksia hyödynnetään, millaisia säästöjä tullinalennuksilla saadaan ja miksi tullinalennuksia jää hyödyntämättä.

17 17(17) LIITTEET Asiasanat Hoitaa Tiedoksi investoinnit, vapaakauppasopimusneuvottelut, WTO, Kauppapoliittinen komitea, UAN Ulkoasiainneuvosto UM, VM EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PE, PLM, SM, STM, TEM, TPK, TULLI, VNK, VTV, YM