Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö Ulkoasianministeriö E-JATKOKIRJELMÄ UM ALI-41 Mikkola Henna JULKINEN EDUSKUNTA Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; Barcelonan prosessi; EuroMed kaupan vapauttamista koskevat neuvottelut U/E-tunnus: EUTORI-numero: Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti selvitys Barcelonan prosessiin liittyvien EU:n ja Välimeren partnerimaiden (Turkkia lukuunottamatta) välillä aloitettavista kauppaneuvotteluista maataloustuotteita, palveluja ja investointeja koskien. Asiaa käsitellään EU-ministerivaliokunnassa Yksikön päällikkö Eija Rotinen LIITTEET Taustamuistio (3s.)

2 2(2) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Euromed UM EUE, KTM, MMM, VNEUS, EK Lomakepohja: Eduskuntakirjelmä

3 ULKOASIAINMINISTERIÖ TAUSTAMUISTIO Afrikan ja Lähi-idän osasto Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksikkö Risto Veltheim ja Henna Mikkola Barcelonan prosessi; kaupan vapauttaminen maataloustuotteiden (ml. kalateollisuuden tuotteet), palveluiden ja investointien osalta EU:n ja Välimeren partnerimaiden välillä; neuvottelujen aloittaminen Tausta ja tavoitteet * EU on aloittamassa Euromed-partnerimaiden (Turkkia lukuunottamatta) neuvotteluja kaupan vapauttamisesta maataloustuotteiden ja palveluiden kaupan sekä investointien osalta. Neuvottelujen aloittaminen liittyy tavoitteeseen Euro- Välimeri -vapaakauppa-alueen luomisesta vuoteen 2010 mennessä. * Tavoitteena on lisätä EU:n ja Välimeren maiden välistä kauppaa, tarjota mahdollisuuksia investointeihin sekä nopeuttaa Välimeren partnerimaiden taloudellista kehitystä. EU-maiden, yhdeksän Välimeren maan (Algeria, Egypti, Israel, Jordania, Libanon, Marokko, Syyria, Tunisia ja Turkki) sekä palestiinalaishallinnon (PA) muodostama Euro-Välimerikumppanuus, ns. Barcelonan prosessi sai alkunsa Barcelonan prosessi rakentuu poliittiselle ja turvallisuuspoliittiselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle yhteistyölle. Kaupan ja talouden alalla tehtävän yhteistyön yksi keskeisistä tavoitteista on syventää alueellista integraatiota sekä Euro-Välimeri - vapaakauppa-alueen luominen vuoteen 2010 mennessä, johon liittyen EU on nyt aloittamassa Euromedpartnerimaiden (Turkkia lukuun ottamatta) kanssa neuvotteluja maataloustuotteiden, palveluiden ja investointien osalta. Samanaikaisesti EU:n kanssa käynnissä olevien kaupan vapauttamista koskevien neuvottelujen kanssa partnerit neuvottelevat keskinäisen kauppansa vapauttamisesta (ns. etelä-etelä - integraatio). Euroopan komissio neuvottelee kauppasopimukset EU:n puolesta Euroopan unionin neuvoston mandaatin pohjalta ja sopimukset saatetaan Euroopan unionin neuvoston hyväksyttäväksi ennen ratifiointia. Maatalousneuvottelut käydään bilateraalisesti kunkin partnerimaan ja EU:n välisten assosiaatiosopimusten puitteissa. Palveluiden ja investointien liberalisointineuvottelut käydään puolestaan osin kahdenvälisesti, osin alueellisesti. Sopimustekstiä koskevat neuvottelut käydään alueellisesti ns. ensimmäiseen aaltoon kuuluvien halukkaiden maiden kanssa. Palveluja koskevat yksityiskohtaiset sidontalistat neuvotellaan puolestaan kahdenvälisesti. Investointien osalta neuvottelujen muoto on edelleen auki. Jäsenmaiden tavoitteena on luoda investointineuvotteluja koskeva yleinen lähestymistapa (mallisopimus), jonka pohjalta myös Euromed-neuvottelut käytäisiin. Palveluneuvotteluiden osalta vuonna 2004 sovittiin ns. raamisopimuksesta, jota tullaan käyttämään palvelukaupan liberalisointineuvotteluiden pohjana. Maataloustuotteiden, palveluiden kaupan ja investointien vapauttamista koskevat neuvottelut pyritään avaamaan virallisesti Marrakechissä pidettävän kauppaministerikokouksen yhteydessä. Kokouksen agendalla on myös riitojenratkaisumekanismi ja Dohan kehitysagenda. Kaupan vapauttamisen kautta EU pyrkii lisäämään Välimeren partnerimaiden kanssa käymäänsä keskinäistä kauppaa ja tarjoamaan EU:n jäsenmaiden yrityksille uusia mahdollisuuksia investointeihin ja vientiin. EU:n tavaravienti alueelle koostuu pääasiassa koneista ja sähkölaitteista, kuljetusvälineistä ja kemikaaliteollisuuden tuotteista. Tuonti painottuu voimakkaasti öljyyn ja kaasuun. Vuonna 2004 EU:n viennin arvo partnerimaihin oli 54 mrd EUR (5,6% EU:n yhteenlasketun viennin arvosta), tuonti 44 mrd

4 EUR (4,3% EU:n yhteenlasketun tuonnin arvosta). Investointien osuus Välimeren kumppaneiden taloudesta on vielä suhteellisen alhaisella tasolla (noin 5-15 % maan BKT:sta) verrattuna moneen muuhun maahan (Esim. EU n. 20%). Vuonna 2003, EU-investoinnit Med-maihin olivat noin 3,2 miljardia euroa. Vastavuoroisesti käynnissä olevien neuvottelujen kautta pyritään edesauttamaan partnerimaiden kestävää kehitystä ja toteuttamaan EU:n kehitys- ja kauppapolitiikkaa, joka perustuu kestävän, tasaarvoisen ja osallistavan inhimillisen ja sosiaalisen kehityksen periaatteelle. Keskinäisen kaupan vapauttamisella katsotaan olevan oma osansa myös kehittyvien maiden integraatiossa maailmantalouteen ja sen odotetaan nopeuttavan Välimeren eteläpuolisten maiden taloudellista kehitystä ja tuovan näihin maihin työpaikkoja, sillä kaupan esteiden vähentämisen on todettu hyödyttävän sen tehnyttä maata merkittävästi mm. tuontikilpailun, tietotaidon vaihdon ja ulkomaisten suorien sijoitusten ansiosta. Maatalouskaupan vapauttaminen Maatalouskaupan ml. kalastusteollisuuden tuotteiden vapauttamisen päämääränä on vapauttaa tuotteet maittaisten herkkien tuotteiden poikkeuslistojen avulla. Muut tuotteet liikkuisivat ilman mitään tulleja tai muita maksuja. EU:n on tarkoitus ottaa neuvotteluissa huomioon kunkin Välimeren maan ja kaupankäynnin erityispiirteet ja neuvottelujen käyminen on tarkoitus porrastaa suhteessa Välimeren maiden valmiuteen aloittaa kaupan vapauttamista koskevat neuvottelut. Tärkeänä osana vapaakauppa-alueen luomisessa ovat kaupan vapauttamista tukevat toimenpiteet, kuten maataloustuotannon kehittäminen ja maaseudun kehityksen edistäminen sekä infrastruktuurin kehittäminen (kuljetus, energia). Komission mukaan tuontitullien (ml. herkät tuotteet) lisäksi neuvotteluissa on tarkoitus tarkastella myös kaupan teknisiä esteitä (erilaiset viranomaismääräykset), konsultaatio- ja valvontatoimia, riidanratkaisufoorumia sekä maantieteellisiä (alkuperä)merkintöjä. Palvelukauppa ja investoinnit Palvelujen osuus maailman kaupasta on kasvanut nopeasti viime vuosina. Vaikka EU on maailman suurin palvelujen viejä, on Välimeren maihin suuntautuvalla viennillä ollut EU:lle toistaiseksi vain suhteellisen pieni rooli: vuonna 2003 se muodosti vain 3,5% EU:n yhteenlasketusta palveluiden kaupasta (tuonti+vienti), joten kasvupotentiaali on merkittävä. Uusilla sopimuksilla pyritään vahvistamaan EU:n palveluyritysten ja investointien asemaa luomalla ennustettava, kauppaa ja EUmaiden investointeja alueella suojaava viitekehys. Palveluiden kaupan osalta uusia mahdollisuuksia odotetaan avautuvan erityisesti telekommunikaatio- liikenne-, rahoitus-, jakelu- ja liike-elämän palveluille (esim. oikeudelliset, kirjanpito). Vastaavasti myös partnerimaiden odotetaan hyötyvän palvelujen ja investointien vapauttamisesta: esim. telekommunikaatioalan kehittyminen edesauttaa tiedonvälitystä ja kuljetussektorin kehittyminen vaikuttaa mm. tuotteiden saatavuuteen - tyypillisesti palvelujen osuus tuotantokustannuksista on noin 10-20% (esim. tiedotus/markkinointi, kuljetus, vakuutukset jne). Investointien vapauttaminen (etabloitumisoikeus) taas synnyttää työpaikkoja vastaanottavassa maassa. Toistaiseksi Välimeren partnerimaat integroituneet melko vähän kansainväliseen kauppaan ja houkutelleet vain vähän globaaleja pääomavirtoja. Välimeren partnerimaiden palveluvienti on pitkälti keskittynyt turismiin (70% palvelujen viennistä). OECD:n tutkimusten mukaan palveluiden kaupan vapauttamisella on yhtä suuri, joskus jopa suurempi merkitys kuin hyödykkeiden kaupan vapauttamisella. Suomen kannat

5 Eurooppa-Välimerialueen kauppasopimuksissa maatalouskaupan vapauttamiseen liittyen Suomella ei tulle olemaan erityisiä ongelmia ja Suomi tukee neuvottelujen aloittamista maatalouskaupan ml. kalastusteollisuuden tuotteiden vapauttamisesta. Suomi tukee investointien edistämistä ja katsoo, että yhteisö voi vapaakauppasopimuksilla merkittävästi edistää eurooppalaisten sijoittajien markkinoillepääsyä samalla kuitenkin huomioiden jäsenmaiden kahdenväliset investointisopimukset ja toimivallan. Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan EU:n sisäiseen keskusteluun yhteisön investointeja koskevan lähestymistavan (mallisopimus) luomiseksi siten, että sillä kyettäisiin mahdollisimman tehokkaasti takaamaan suomalaisten ja eurooppalaisten sijoittajien markkinoillepääsy. Suomen tavoitteena on, että lähestymistapa muodostaisi lähtökohdan myös neuvotteluille Euromed-maiden kanssa. Suomi suhtautuu myönteisesti palveluiden kaupan vapauttamiseen Välimeri-prosessin osana ja katsoo, että vapaakauppasopimukset alueen maiden kanssa merkitsisivät uusia markkinoillepääsymahdollisuuksia myös Suomen palveluntarjoajille. Suomi pitää hyvänä lähtökohtana neuvotteluille palvelukauppaneuvottelujen raamisopimusta, jossa tuetaan mm. Välimeren maiden keskinäisen kaupan vapauttamista. Suomen palveluvienti ja -tuonti alueelta on toistaiseksi suhteellisen vähäistä.