Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KPO-20 Hurtta Mia(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM KPO-20 Hurtta Mia(UM) JULKINEN VASTAANOTTAJA EDUSKUNTA SUURI VALIOKUNTA Viite Asia EU:n komission suositus neuvostolle laaja-alaisten ja syvälle ulottuvien vapaakauppaneuvottelujen aloittamisesta osana assosiaatiosopimusta Moldovan tasavallan kanssa U/E-tunnus: EUTORI-numero: EU/2011/0859 Ohessa lähetetään perustuslain 97 :n mukaisesti muistio komission suosituksesta neuvostolle laaja-alaisten ja syvälle ulottuvien vapaakauppaneuvottelujen aloittamisesta osana assosiaatiosopimusta Moldovan tasavallan kanssa. Yksikön päällikkö Ilkka Saarinen

2 LIITTEET UM (3)

3 3(3) Asiasanat Moldova, jaosto kauppapolitiikka (EU 2) Hoitaa Tiedoksi UM EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM

4 Ulkoasiainministeriö PERUSMUISTIO UM KPO-20 Hurtta Mia(UM) JULKINEN Asia EU:n komission suositus neuvostolle laaja-alaisten ja syvälle ulottuvien vapaakauppaneuvottelujen aloittamisesta osana assosiaatiosopimusta Moldovan tasavallan kanssa Kokous Liitteet Viite EUTORI/Eurodoc nro: EU/2011/0859 U-tunnus / E-tunnus: - Käsittelyn tarkoitus ja käsittelyvaihe: Asiakirjat: Eduskunnalle tiedottaminen Moldovan tasavallan kanssa neuvoteltavan assosiaatiosopimuksen puitteissa neuvoteltavan vapaakauppa-alueen neuvottelumandaatin käsittelystä. Assosiaatiosopimusneuvottelujen mandaattia täydentävää vapaakauppaneuvottelumandaattiluonnosta on käsitelty EU:n kauppapoliittisessa komiteassa ja Tarkoituksena on hyväksyä täydentävä neuvottelumandaatti neuvostossa ja tätä edeltävässä COREPER-käsittelyssä Komission suositus neuvostolle komission valtuuttamisesta aloittamaan laaja-alaista ja syvälle ulottuvaa vapaakauppa-aluetta koskevat neuvottelut osana assosiaatiosopimusta Moldovan tasavallan kanssa. (Neuvoston asiakirja DS 1261/11 RESTREINT UE WTO). EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely: Täydentävä mandaattiehdotus ei sisällä ehdotusta aineelliseksi oikeusperustaksi. Voidaan kuitenkin todeta, että tavoiteltu sopimus, jonka osaksi vapaakauppa-aluetta koskeva neuvotteluluku liitetään, on assosiaatiosopimus, jota koskee SEUT 217 artikla sekä menettelyn osalta SEUT 218 artikla.

5 2(5) Käsittelijä(t): Suomen kanta/ohje: Pääasiallinen sisältö: Ulkoasianministeriö / KPO-20, Mia Hurtta, p Ulkoasiainministeriö/ ITÄ-20, Markus Heydemann, p Ulkoasiainministeriö/ OIK-20, Laura Luikku, p Suomi pitää tärkeänä, että Moldovan tasavaltaa kannustetaan taloudellisissa uudistuksissa. Assosiaatiosopimuksen puitteissa käytävät laajat ja kattavat vapaakauppaneuvottelut, joiden tavoitteena on Moldovan taloudellinen lähentyminen EU:iin, ovat vahva väline taloudellisten uudistusten ja kehityksen edistämiseksi. Suomi kannattaa assosiaatiosopimusmandaatissa asetettuja ehtoja, joiden mukaan Moldovan on edettävä konkreettisesti uudistuksissaan ja pystyttävä osoittamaan, että maalla on tarvittava kyky neuvotella ja toimeenpanna sopimuksen myötä syntyvät velvoitteet ennen kuin varsinaiset neuvottelut voidaan aloittaa. Suomi katsoo, että vapaakauppaneuvottelut edistäisivät taloudellista integraatiota EU:n naapuruuspolitiikan mukaisesti. Moldova on EU:n rajanaapuri, jonka ulkomaankauppa EU:n kanssa on ollut kasvussa usean vuoden ajan. Romania, joka on EU:n jäsen ja Ukraina, jonka kanssa EU neuvottelee vapaakaupasta, ovat Moldovalle tärkeitä kauppakumppaneita. Vapaakauppaneuvottelujen kautta Moldovan kauppaa ja taloutta koskeva lainsäädäntö lähenisi EU:n lainsäädäntöä ja yhtenäinen sääntelypohja edistäisi kaupankäyntiä alueella. Vapaakauppa ja taloudellinen lähentyminen EU:n kanssa tuo mukanaan poliittista vakautta Moldovalle. Tavarakaupassa EU on jo myöntänyt Moldovalle yksipuolisen tullivapauden vuonna 2008 annetun asetuksen kautta. Tuleva vapaakauppasopimus menisi kuitenkin paljon syvemmälle uudistamalla maan taloudellisia rakenteita ja instituutioita. Sisällöllisesti ehdotettu täydentävä mandaatti on Suomen hyväksyttävissä. Kannatamme laajoja neuvotteluja sekä tavara- ja palvelukaupassa että kauppaan liittyvässä sääntelyssä. Näiltä osin mandaattiehdotus sisältää laajojen vapaakauppaneuvottelujen kannalta kaikki oleelliset tavoitteet. Assosiaatiosopimukset ja niiden puitteissa käytävät vapaakauppaneuvottelut Euroopan Unionin itäisen naapuruston maiden kanssa kuuluvat EU:n itäisen kumppanuuden tavoitteisiin. EU:n ulkoministerit käynnistivät itäisen kumppanuuden Prahan huippukokouksessa Itäisen kumppanuuden tavoitteena on suhteiden tiivistäminen kumppanimaiden kanssa, jotka ovat Armenia, Azerbaidzhan, Georgia, Moldova, Ukraina ja Valko-Venäjä, joista viimeksi mainittu on hyväksytty vain monenkeskisiin ohjelmiin (multilateral track). Toistaiseksi EU:n ja Moldovan välinen yhteistyö perustuu vuonna 1998 voimaan astuneeseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen. Kesäkuussa 2009 neuvosto hyväksyi neuvottelumandaatin EU:n ja Moldovan väliselle assosiaatiosopimukselle, jossa todettiin, että tavoitteena on myös neuvotella laajasta ja kattavasta vapaakauppa-alueesta assosiaatiosopimuksen puitteissa. Vapaakauppaneuvottelujen aloittamiseksi Moldovan on

6 3(5) kuitenkin osoitettava olevansa valmis pitkälle menevään kaupan vapauttamiseen ja kykenevänsä neuvottelemaan ja toimeenpanemaan laajan vapaakauppasopimuksen velvoitteet. Vapaakauppaneuvottelujen aloittamista varten päätettiin antaa täydentävä neuvottelumandaatti myöhemmin. Tällä hetkellä EU myöntää Moldovalle yksipuolisesti tullivapauden lähes kaikille Moldovasta peräisin oleville tuontituotteille viideksi vuodeksi annetun asetuksen perusteella. Tullivapautta on rajoitettu ainoastaan tiettyjen maataloustuotteiden osalta, joiden tuonti on tullivapaata ainoastaan kiintiöiden puitteissa. Asetuksen voimassaolon pidentämistä vuoteen 2015 käsitellään parhaillaan. Perusedellytykset laajojen ja kattavien vapaakauppaneuvottelujen aloittamiselle ovat olemassa. Moldova on Maailman kauppajärjestö WTO:n jäsen ja se on poliittisesti sitoutunut syventämään taloudellista integraatiotaan EU:n kanssa. Vapaakauppaneuvotteluja ei kuitenkaan ole tarkoitus aloittaa ennen kuin voidaan osoittaa, että Moldova on edennyt taloudellisissa uudistuksissaan tarpeeksi pitkälle ja että maalla on riittävä institutionaalinen kapasiteetti laajojen ja kattavien neuvottelujen aloittamiseksi sekä niiden myötä syntyvien velvoitteiden toimeenpanemiseksi. Moldovan valmiuden arvioimiseksi EU:n komissio on lokakuussa 2010 antanut ns. keskeiset suositukset (key recommendations), jotka Moldovan on täytettävä neuvottelujen aloittamiseksi. Suosituksissa on kiinnitetty huomiota erityisesti maan terveys- ja kasvinsuojelulainsäädännön toimeenpanoon sekä hallinnon tekniseen kapasiteettiin käydä neuvotteluja ja toimeenpanna tulevan sopimuksen velvoitteet. EU:n toimivaltajaon mukaisesti komissio neuvottelee assosiaatiosopimuksen vapaakauppasopimusosiosta. Mikäli neuvottelujen kohteeksi tulisi jaettuun toimivaltaan kuuluvia kysymyksiä, komissio konsultoi neuvostoa työryhmässä, joka on määrätty avustavaksi työryhmäksi neuvotteluissa. Sisällöllisesti ehdotettu mandaatti vastaa lähes täysin vuonna 2010 Georgialle ja Armenialle annettuja vapaakauppaneuvottelumandaatteja. Mandaattiehdotuksessa käsitellään kattavasti ja tasapainoisesti kaikki oleelliset tavara- ja palvelukauppaan liittyvät aiheet sekä kauppaan liittyvä sääntely. Neuvottelujen tavoitteena on pitkälle menevä lähentyminen EU:n lainsäädäntöön ja sisämarkkinoihin mm. teollisuustuotteiden teknisessä sääntelyssä, terveys- ja kasvinsuojelutoimenpiteissä, teollis- ja tekijänoikeuksissa, julkisissa hankinnoissa, tullauksessa ja kilpailulainsäädännössä. Neuvottelujen lopputulos on tarkoitus liittää osaksi tulevaa EU:n ja Moldovan välistä assosiaatiosopimusta. Kansallinen käsittely: Lausuntokierros kauppapoliittisessa jaostossa ja ulkosuhdejaostossa Eduskuntakäsittely: - Käsittely Euroopan parlamentissa: Komissio tiedottaa Euroopan parlamenttia asiasta SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti.

7 4(5) Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema: Assosiaatiosopimus tulee tämänhetkisen arvion mukaan sisältämään sekä EU:n että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Suhdetta Suomen lainsäädäntöön samoin kuin Ahvenanmaan toimivaltaan on kuitenkin arvioitava tarkemmin konkreettisen sopimustekstin valossa. Taloudelliset vaikutukset: Sopimuksen taloudellisia vaikutuksia on palveluiden, kaupan ja investointien osalta on mandaatin hyväksymisvaiheessa vielä vaikea arvioida. Sopimusten myötä yritysten oikeudellinen toimintavarmuus kohdemaassa kasvaa, mitä voidaan yleisesti pitää kauppaa ja investointeja lisäävänä tekijänä sopimusosapuolten välillä. Suomen kauppa Moldovan kanssa on vähäistä. Kauppatase on Suomelle ylijäämäinen. Suomi vei Moldovaan viime vuonna tuotteita n. 7,7 miljoonan euron arvosta ja toi Moldovasta tuotteita 4,1 miljoonan euron arvosta. Suomi vienti Moldovaan on käsittänyt suureksi osaksi telekommunikaatioalan laitteita. Moldovaan vietiin myös mm. paperia ja pahvia, eri toimialojen koneita, muoveja, maaleja ja lakkoja sekä lääkkeitä. Tuonti koostuu valtaosaltaan vaatteista ja muista tekstiilituotteista sekä vähäiseltä osin hedelmistä ja juomista. Suomalaista pääomaa on sijoitettu Moldovassa telekommunikaatiosektorille. Suomalaisyrityksiä on myös mukana heikon infrastruktuurin kohentamisessa, lähinnä teiden rakentamisessa. Muut mahdolliset asiaan vaikuttavat tekijät: -

8 5(5) Asiasanat Moldova, jaosto kauppapolitiikka (EU 2) Hoitaa UM Tiedoksi EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TEM, TH, TPK, VM, VNEUS, YM