Valtioneuvosto tukee neuvotteluvaltuuksien antamista komissiolle.

Transkriptio

1 Ulkoministeriö PERUSMUISTIO UM TUO-20 Kauko Maria(UM) Asia Komission suositus neuvoston päätökseksi aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä sopimuksesta teollisuustuotteiden tullien poistamiseksi Kokous U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Tämän E-kirjeen tarkoitus on antaa eduskunnalle tietoa Euroopan komission antamasta suosituksesta neuvoston päätökseksi, jolla komissio pyytää neuvostolta valtuuksia aloittaa neuvottelut Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä sopimuksesta teollisuustuotteiden tullien poistamiseksi. Asiaa käsiteltiin ensimmäistä kertaa neuvoston kauppapoliittisessa komiteassa Käsittely jatkuu kauppapoliittisessa komiteassa tulevina viikkoina. Asiaa on tarkoitus käsitellä myös epävirallisessa kauppaministerien kokouksessa Bukarestissa , minkä jälkeen tavoitteena on neuvotteluohjeiden hyväksyminen neuvostossa. Valtioneuvosto tukee neuvottelujen käynnistämistä teollisuustuotteiden tullien poistamiseksi komission ehdottamien neuvotteluohjeiden mukaisesti. Valtioneuvosto tukee neuvotteluvaltuuksien antamista komissiolle. Euroopan komissio antoi neuvotteluohje-ehdotukset sopimusneuvotteluiden aloittamiseksi Yhdysvaltojen kanssa sekä teollisuustuotteiden tullien poistamisesta, että vaatimustenmukaisuuden arvioinnista (E-kirje UM ). Neuvotteluohje-ehdotukset perustuvat komission puheenjohtaja Junckerin ja presidentti Trumpin tapaamisessa sovittuun tavoitteeseen kartoittaa mahdollisuuksia kehittää EU:n ja Yhdysvaltojen kauppasuhteita neljällä eri alueella: (i) teollisuustuotteiden (pl. autot) tullien poistaminen, (ii) sääntely-yhteistyön tiivistäminen, (iii) soijapapujen ja nesteytetyn maakaasun (LNG) EU-tuonnin lisääminen/helpottaminen, ja (iv) WTO-reformin edistäminen. Lisäksi Juncker ja Trump sitoutuivat siihen, ettei neuvottelujen aikana ryhdytä sopimuksen vastaisiin toimenpiteisiin. Yhdessä sovittuun julkilausumaan sisältyi myös maininta osapuolten halusta ratkaista teräs- ja alumiinitullikysymys. (E-kirje UM )

2 2(6) Syksyn aikana yhteistyöalueiden kartoitusta on tehty toimeenpanevassa työryhmässä, jota EU:n puolelta johtaa kauppakomissaari Malmström ja Yhdysvaltojen puolelta kauppaedustaja Lighthizer. Virkamiestasolla on keskitytty erityisesti sääntelykysymyksiin, joissa on nähty eniten mahdollisuuksia saavuttaa konkreettisia tuloksia lyhyelläkin aikavälillä. Sen sijaan teollisuustuotteiden tullit ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Yhdysvaltojen tutkina autojen ja autonosien tuonnin mahdollisesta vaikutuksesta kansalliseen turvallisuuteen samoin kuin tutkinnasta johtuva uhka EU:iin kohdistuvista mahdollisista lisätullesita ovat omalta osaltaan vaikeuttaneet keskustelua. Energiasta ja soijapavuista on käyty keskusteluja rakentavassa hengessä. WTO-reformia koskevat keskustelut on ainakin tässä vaiheessa keskitetty EU:n, Yhdysvaltojen ja Japanin kolmikantayhteistyöhön. Teräs- ja alumiinitullikysymystä ei ole ratkaistu. Poliittisella tasolla Malmströmin ja Lighthizerin keskusteluja ovat leimanneet erilaiset näkemykset mahdollisten neuvottelujen katteesta. Yhdysvallat on koko ajan ajanut maataloutta osaksi neuvotteluja, kun taas EU on pitäytynyt heinäkuun julkilausuman tavoitteissa. Lähestymistapojen ero näkyy molempien osapuolten tammikuussa julkaisemissa neuvottelutavoitteissa. Yhdysvaltojen hallinnon kongressille esittämät tarkemmat neuvottelutavoitteet noudattelevat pitkälti Yhdysvaltojen muissa viimeaikaisissa neuvotteluissa asettamia tavoitteita ja sisältävät käytännössä kaikki kauppaneuvottelujen osa-alueet. Euroopan komission nyt julkaisemat kaksi neuvotteluohje-ehdotusta sen sijaan koskevat ainoastaan heinäkuun yhteisessä julkilausumassa sovittuja osa-alueita. Neuvotteluohje-ehdotuksen pääkohdat Teollisuustuotteiden tullien poistamista koskevien neuvotteluohje-ehdotusten tavoitteena on kasvattaa osapuolten välistä kauppaa ja luoda näin uusia työpaikkoja ja talouskasvua poistamalla vastavuoroisesti tullit kaikilta teollisuustuotteilta heti sopimuksen voimaantullessa tai lyhyen siirtymäajan jälkeen. Mahdollisten sensitiivisyyksien (esim. autot ja autonosat) huomioiminen heinäkuun julkilausuman pohjalta on kuitenkin mahdollista. Tavoitteena on lisäksi poistaa muut vientiin sovellettavat maksut ja verot sekä määrälliset rajoitteet. Alkuperäsääntöjä koskien tavoitteena on sopia säännöistä, jotka helpottavat sopimuspuolten välistä kauppaa ja huomioivat EU:n taloudellisten toimijoiden intressit. Sopimukseen tulisi lisäksi sisällyttää normaalin käytännön mukaisesti monitorointiin ja riitojenratkaisuun liittyvät menettelyt. Tuontisuojainstrumenttien käyttöön sopimuksessa ei ole tarkoitus puuttua. Ehdotuksen mukaan EU varaa oikeuden perua vastaavan määrän tullimyönnytyksiä yksipuolisesti, mikäli Yhdysvallat asettaa EU:lle toimia Yhdysvaltojen vuodelta 1962 peräisin olevan kauppalain 232-artiklan (kansallinen turvallisuus) tai vuodelta 1974 peräisin olevan 301-artiklan (immateriaalioikeudet) perusteella. Niin ikään komissio ehdottaa, että myös neuvottelut tulee keskeyttää, mikäli Yhdysvallat asettaa EU:lle toimia 232-artiklan perusteella. Neuvottelut voidaan keskeyttää myös 301-artiklan perusteella asetettujen toimien johdosta. Lisäksi, että ennen kuin EU suostuu päättämään neuvottelut, komissio varmistaa, että Yhdysvallat on kumonnut 232- artiklaan perustuvat terästä ja alumiinia koskevat toimet. Teollisuustuotteilla tarkoitetaan kaikkia tavarakaupan tuotteita paitsi WTO:n maataloussopimuksen liitteessä 1 listattuja tuotteita.

3 3(6) Teollisuustuotteiden keskimääräiset tullitasot ovat tällä hetkellä 4,2 % EU:ssa ja 3,1 % Yhdysvalloissa. Neuvotteluvaltuudet on tarkoitettu antaa komissiolle. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Yhteistä kauppapolitiikkaa koskeva SEUT 207 artiklan kohta 3 ja 4 yhdessä SEUT 218 artiklan 3 ja 4 kohdan kanssa. Valtioneuvosto pitää ehdotettua oikeusperustaa asianmukaisena. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Euroopan parlamenttia tiedotetaan asiasta SEUT 218 artiklan 10 kohdan mukaisesti E-kirjettä on käsitelty kauppapoliittisen jaoston (EU2) kirjallisessa menettelyssä Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asia kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Sopimuksen suorista vaikutuksista valtion talousarvioon ei ole tarkkaa arviota. Vaikutukset eivät kuitenkaan ole kansallisesti merkittäviä. EU-tasolla tullien poistamisesta johtuvat taloudelliset menetykset ovat Euroopan komission arvion mukaan arvoltaan noin 2,2 miljardia euroa vuoden 2017 kauppalukujen perusteella laskettuna. Sopimuksella arvioidaan kuitenkin olevan tullimaksujen menetyksiä suuremmat myönteiset vaikutukset, jotka syntyvät kaupan ja työllisyyden lisääntymisen myötä. Komissio arvioi teollisuustuotteiden tullien poistamisen kasvattavan EU:n tavaravientiä Yhdysvaltoihin 10 % ja Yhdysvaltojen vientiä Euroopan unioniin 13 %. Viennin Yhdysvalloista Euroopan unioniin on arvioitu kasvavan Euroopan unionista Yhdysvaltoihin suuntautuvaa vientiä enemmän, koska teollisuustuotteiden keskimääräiset tullitasot ovat nykyisellään korkeammat EU:ssa (4,2%) kuin Yhdysvalloissa (3,1%). Tullien poistaminen hyödyt yrityksille tulevat erityisesti kaupankäynnin kustannusten alentumisesta. Tullien poistamisen arvioidaan vaikuttavan positiivisesti erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten vientimahdollisuuksiin. On mahdollista, että tullien poistaminen näkyy myös alentuvina kuluttajahintoina.

4 4(6) EU:n ja Yhdysvaltojen välisen tavarakaupan arvo oli 633 miljardia euroa vuonna Teollisuustuotteiden osuus tästä oli 598 miljardia (94%). Yhdysvallat on teollisuustuotteiden osalta EU:n tärkein vientimaa, ja toiseksi tärkein tuontimaa Kiinan jälkeen. Suomen tavaravienti Yhdysvaltoihin oli vuonna 2017 noin 4,1 miljardia euroa. Tästä teollisuustuotteiden osuus oli yli 95 %. Samana vuonna tavaratuonnin arvoksi mitattiin hieman alle 2 miljardia euroa. Vienti- ja tuontiluvut ovat viime vuosina olleet nousujohteisia. Suomi vie Yhdysvaltoihin muun muassa koneita ja laitteita, lääkinnällisiä laitteita ja erilaisia mittauslaitteita, paperia, polttoaineita ja kemianteollisuuden tuotteita. Tullitasot näissä tuotteissa vaihtelevat 0 6,5% välillä. Yhdysvalloista Suomeen tuodaan muun muassa elektroniikkaa (tietokoneet, puhelimet), lääkinnällisiä laitteita, kemianteollisuuden tuotteita ja malmeja. Tullitasot sijoittuvat myös näissä tuotteissa pääasiallisesti välille 0 6,5% Yhdysvallat oli vuonna 2017 Suomen neljänneksi tärkein vientimarkkina Saksan, Ruotsin ja Alankomaiden jälkeen Suomesta suoraan Yhdysvaltoihin päätyvän tavaraviennin bruttoarvolla mitattuna. Yhdysvaltojen osuus tavaraviennistämme oli noin seitsemän prosenttia. Suoraviennin bruttoarvon tarkastelu ei kuitenkaan huomioi täysimääräisesti kansainvälisiä arvoketjuja. Merkittävä osa Suomen viennistä esimerkiksi EU-alueelle jalostuu toisessa jäsenmaassa ennen jälleenvientiä Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltojen loppukysyntä toisin sanoen ruokkii Suomen vientiä myös kolmansiin maihin ja Yhdysvaltojen viennin merkitys Suomelle on näin vielä huomattavasti suurempi kuin kahdenväliset tavarakaupan tilastot antavat ymmärtää. Noin kymmenen prosenttia Suomen viennin kotimaisesta arvonlisästä päätyy eri reittien kautta Yhdysvaltoihin. Näin mitattuna Yhdysvallat on Kiinan ohella Suomen tärkein vientimaa ennen Saksaa. Tullien poistaminen EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä teollisuustuotteiden kaupasta koskettaisi näin varsin merkittävää osaa Suomen ulkomaankaupasta. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat Komissio antoi samassa yhteydessä ehdotuksen neuvottelujen käynnistämiseksi Yhdysvaltojen kanssa vaatimustenmukaisuuden arvioinnista, josta on valmisteltu erillinen E-kirje UM Lisäksi EU:n ja Yhdysvaltojen välisten suhteiden viimeaikaisesta kehityksestä on lähetetty eduskunnalle erillinen E-kirje UM COM(2019) 16 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Ulkoministeriö, Marjut Akola, p Ulkoministeriö, Maria Guseff, p Ulkoministeriö, Maria Kauko, p Ulkoministeriö, Lauri Kangasniemi, p Ulkoministeriö, Marja Kuosmanen, p Ulkoministeriö, Heli Siikaluoma, p EUTORI-tunnus

5 EU/2019/0341 5(6) Liitteet Viite

6 6(6) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Kauppapoliittinen komitea, teollisuustuotteet, Yhdysvallat, tullitariffi TEM, UM, VM ALR, EUE, LVM, MMM, OKM, PLM, SM, STM, TULLI, VNK, YM