Lappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala"

Transkriptio

1 Lappeenranta Lauritsala Perustietoa Lappeenrannasta Lappeenrannassa asui yhteensä henkilöä asukastiheys on 65,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 543 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Lauritsala Lauritsala sijaitsee noin neljän kilometrin päässä Lappeenrannan keskustasta itään. Mälkiän ja Kanavansuun alueet linkittyvät tässä työssä tarkasteltavaan kokonaisuuteen ja Lauritsalan palveluihin. Mälkiän ja Kanavansuun alueilta on pisimmillään noin kahdeksan kilometriä Lappeenrannan keskustaan. Alueella on vanhoja omakoti ja kerrostalokortteleita, joiden lomassa on myös uusia asuintaloja. Kanavansuun alueella järjestettiin asuntomessut vuonna Tuolloin otettiin käyttöön uusi alue. Alueella oli jo entuudestaan eri ikäisiä omakoti ja kerrostaloja. Lauritsalan keskusta toimii myös Hakalin, Lapveden ja Hartikkalan kaupunginosien palvelukeskuksena. Alueelta löytyvät päivittäistavarakaupat, erikoisliikkeet, koulut, päiväkoti, terveyskeskus, kirjasto, uimahalli ja liikuntapaikkoja. Lisäksi Kanavansuulla toimivat koulu ja päiväkoti. Lauritsalan kaupunginosassa, entisessä Lauritsalan kauppalassa, on asukkaita noin Alueella sijaitsee UPM Kymmene Kaukaan tehtaat, jotka työllistävät liki henkilöä. Tehtaat ovat yksi suurimmista työllistäjistä Lappeenrannassa. Joukkoliikenteen tarjonta Lappeenrannassa paikallisliikenteellä tarkoitetaan kaupungin taajama alueella tapahtuvaa liikennettä, jota liikennöidään pääosin Lappeenrannan kaupungin myöntämillä liikenneluvilla. Kaupunki ostaa linjan 4 sekä ostoliikenteenä hoidettavat kesäliikenteet ja talviajan ilta ja viikonloppuliikenteet. Myös muutamia aamun aikaisia vuoroja hoidetaan kaupungin ostoliikenteenä.

2 Lappeenrannan paikallisliikenteessä yhteiskunnan rahoituksen painopiste on lipputuessa. Lipputuen määrä vuonna 2007 oli kaikkiaan euroa, josta Lappeenrannan kaupunki sai valtion tukea 45 %. Vuonna 2007 ostojen määrä oli euroa. Lisäksi kaupunki maksaa paikallisliikenteen palvelulinjojen liikennöinnistä vuodessa noin euroa. Vuonna 2008 Lappeenrannan paikallisliikenteen linjakilometrit olivat kesällä linjakm/vk ja talvella linja km/vk. Yhteensä vuositasolla liikennöidään noin 1,8 miljoonaa linjakilometriä ja matkustajamäärä on noin 1,4 miljoonaa matkustajaa. Lauritsalassa liikennöivät paikallisliikenteen linjat 1 ja 2. Linja 1 liikennöi Yliopistolta keskustan ja Kanavansuun kautta Mustolaan/Kiiskinmäkeen ja linja 2 Kivisalmesta keskustan kautta Hovipeltoon. Linja 1 liikennöi arkisin klo 5 22, josta klo 6 11 ja klo puolen tunnin vuorovälillä, lauantaisin tunnin vuorovälillä klo 7 00 ja sunnuntaisin klo kahden tunnin vuorovälillä. Linja 2 liikennöi arkisin klo 6 22, josta puolen tunnin vuorovälillä klo 6 20, lauantaisin klo 6 20, josta puolen tunnin vuorovälillä klo 8 15 ja sunnuntaisin tunnin vuorovälillä klo Lauantai ja sunnuntaiaamujen ensimmäiset vuorot liikennöidään linjataksilla. Kuva 1. Paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 reitit.

3 Linja 1. Lauritsala keskusta Linja 1. Keskusta Lauritsala Linja 2. Lauritsala keskusta Linja 2. Keskusta Lauritsala ma pe la su ma pe la su ma pe la su ma pe la su Kuva 2. Paikallisliikenteen linjojen 1 ja 2 aikataulut. Nykytilanteen analyysia Paikallisliikenteen linjasto uudistettiin vuonna 2005 vuonna 2004 valmistuneen paikallisliikennesuunnitelman pohjalta. Linjastosuunnittelun tavoitteena oli aikaansaada mahdollisimman taloudelliset ja palvelukykyiset joukkoliikenneyhteydet. Säteittäisiä linjoja yhdisteltiin heilurilinjoiksi, jolloin pystyttiin tarjoamaan nopeampia vaihdottomia yhteyksiä myös eri kaupunginosien välille ja työpaikkaalueille. Lappeenrannan paikallisliikenteen hoitaa suurimmalta osin Autolinjat Oy lipputuloperusteisesti lisättynä kaupungin ostoliikenteellä (Linjataksit), jossa liikennöi eri yrittäjiä. Pientalovaltaisuus sekä laajalle levinnyt maankäyttö eivät tue joukkoliikennettä Lauritsalan alueella. Lisäksi katuverkko on hyvin pienipiirteistä ja sekavaa, joka asettaa haasteita sujuvien joukkoliikennereittien suunnittelulle. Matkanopeus jää pieneksi ja matka ajat kasvavat. Puolen tunnin vuoroväli joukkoliikenteessä ruuhka aikana ja tunnin vuoroväli muuna aikana ei ole riittävä, jotta se kilpailisi henkilöautoliikenteen kanssa. Henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevan joukkoliikenteen tarjontana pidetään yleensä vähintään kolmea vuoroa tunnissa tai enemmän. Lappeenrannassa uuden asutuksen, palvelujen tai työpaikkojen sijoittaminen ensisijaisesti olemassa olevien joukkoliikennepalvelujen piiriin on hyvin ongelmallista, koska alue on laaja ja kaupungissa on tonttitakuu. Tonttitakuulla halutaan houkutella uusia asukkaita ja veronmaksajia kuntaan. Asukkaiden toiveet omakotiasumisesta järven rannalla ovat ristiriidassa toimivan joukkoliikennejärjestelmän kehittämisen kannalta. Lappeenrannan kaupungin tavoitteena on vahvistaa joukkoliikenteen roolia kaavoituksessa ja maankäytön suunnittelussa mm. Lappeenrannan seudun rakenneyleiskaavassa.

4 Kehittämisajatuksia KETJU hankkeessa on Lappeenrannan paikallisliikennealueelle laadittu palvelutasotavoitteet. Sammonlahti keskusta ja Voisalmi keskusta välille tavoitellaan liikennetarjonnan lisäämistä, mikäli valtiolta on mahdollista saada avustusta. Muut Lappeenrannan paikallisliikennealueet, kuten esim. Lauritsala kuuluvat palvelutasotavoitteissa kilpailutason II luokkaan, jossa vuorovälitavoite on ruuhka aikana (klo 6 9 ja klo 15 18) noin 30 minuuttia ja muulloin 60 minuuttia. Joukkoliikenteen kehittäminen Lauritsalan suuralueella vaatii merkittäviä toimenpiteitä. Pelkästään uusilla reittivaihtoehdoilla ei voida juurikaan vaikuttaa joukkoliikenteen kulkutapaosuuteen. Lauritsalan alueella joukkoliikenteen kannalta toimenpiteinä voisi olla täydennysrakentaminen olevassa olevien joukkoliikennereittien varteen tai nykylinjaston palvelutason merkittävä kehittäminen tarjonnan suhteen. Myös lipputuotteiden kehittämisellä (matkalippuja hinnan alentaminen) voidaan vaikuttaa joukkoliikenteen käytön lisäämiseen. Useat kehittämistoimenpiteet vaativat ainakin aluksi merkittävää yhteiskunnan tukea. Lappeenrannan Lauritsalassa voitaisiin joukkoliikennepalveluja kehittää uuden kaupunginosaliikenteen avulla (kuvat 3 ja 4). Vaihtoehdossa 1 (kuva 3) paikallisliikenteen linjat A ja B lähtevät Lauritsalan keskustasta. Linjojen ajoaika keskustaan lyhenee, koska linjojen hännät hoidetaan kaupunginosaliikenteen avulla. Vaihtoehdossa 2 (kuva 4) paikallisliikenteen linja A lähtee Kanavansuulta ja linja B Lauritsalan keskustasta. Vaihto kaupunginosaliikenteestä paikallisliikenteeseen voidaan järjestää kolmella tavalla. Vaihto voi olla järjestetty, liityntävaihto tai satunnainen vaihto. Järjestetyllä vaihdolla tarkoitetaan yleensä vaihtoa, jonka toimivuus on varmistettu siten, että bussit odottavat vaihtavia matkustajia samalla terminaalialueella. Järjestetty vaihto rinnastetaan vaihdottomaan yhteyteen. Tällaisia vaihtoyhteyksiä käytetään yleensä ensisijaisesti reuna ja haja asutusalueilla, joissa vähäinen kysyntä ei mahdollista suoria linjoja. Liityntävaihdolla tarkoitetaan vaihtoa liityntälinjalta runkoyhteyteen tai runkoyhteydeltä liityntälinjaan. Vastaavana vaihtona pidetään myös vaihtoa, jossa vaihdon onnistumismahdollisuudet ovat hyvät tiheän liikenteen takia. Jotta vaihto toimisi, voidaan runkoliikenteen ohjearvona pitää minuutin vuoroväliä. Satunnaisella vaihdolla tarkoitetaan järjestämätöntä vaihtoa. Kaupunginosaliikenteitä on nykyisin käytössä muun muassa Helsingissä ja Oulussa (kuva 5). Lauritsalasta löytyvät kaikki peruspalvelut, kuten koulut, kirjasto, uimahalli, terveyspalvelut ja kaupat. Palvelujen saavutettavuus tukee kaupunginosaliikenteen perustamista. Lisäksi alueen katuverkko on paikoin hyvin pienipiireistä ja ns. nopeiden runkolinjojen ajaminen laajalle levinneessä pientalovaltaisessa ympäristössä ei ole kaikin osin mahdollista. Kaupunginosaliikenne voisi toimia syöttöliikenteenä tiheästi (10 15 min) liikennöitävään runkoliikenteeseen. Runkoliikenteen vuorotarjonnan kasvattaminen nykyisestä voisi onnistua ilman merkittävää yhteiskunnan tukea, koska runkolinjan matka aika lyhenee nykyisestä ja samalla kalustomäärällä voitaisiin tarjota tiheämpi vuoroväli. Liikennetarjonnan keskittäminen sellaiselle alueelle, missä on käyttäjäpotentiaalia, tukee omalta osaltaan linjan kannattavuutta. Eteenkin Kiiskinmäen ja Mustolan alueen maankäyttö on joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna tehotonta. Paikallisliikenteen ajaminen näille alueilla on kyseenalaista. Kiiskinmäen alue voitaisiin hoitaa kaukoliikenteen tarjonnalla tai tarvittaessa kutsuliikenteenä. Saimaan kanava hankaloittaa omalta osaltaan alueen joukkoliikenteen järjestämisvaihtoehtoja.

5 Kuva 3. Lauritsalan alueen perusreitit A ja B sekä kaupunginosaliikenne ve 1.

6 Kuva 4. Lauritsalan alueen perusreitit A ja B sekä kaupunginosaliikenne ve 2.

7 Uudistuksella pyrittäisiin lisäämään joukkoliikenteen käyttöä tekemällä siitä helposti lähestyttävää oman kaupunginosan liikennettä. Kaupunginosalinja on tarkoitettu kaikille ja se kiertää alueen tyypillisten asiointikohteiden, kuten terveysaseman, kirjaston, kauppakeskuksen ja kirkon kautta. Kaupunginosalinja liitetään mukaan osaksi muuta joukkoliikennettä ja niissä kelpaisi normaalit Lappeenrannan sisäisen liikenteen liput. Kaluston tulisi olla vähäpäästöistä ja matalalattiaista. Reitit on myös suunniteltu siten, että linjalta on helppo vaihtaa muihin joukkoliikennevälineisiin Lauritsalan keskustassa (ve 1) tai Muukontielle rakennetussa vaihtopysäkillä (ve 2). Kuva 5. Oulun kaupunginosaliikenne citybussi, linja A joukkoliikennekadun pysäkillä. Jotta henkilöautoliikenteen kanssa kilpaileva laadukas joukkoliikenne olisi mahdollista järjestää, asukastiheyden pitäisi olla joidenkin tutkimusten mukaan noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Tämä vaatisi täydennysrakentamista Lauritsalan ja keskustan välisellä alueella. Tämä edellyttäisin rakentamisen keskittämistä jatkossa noin 250 metrin etäisyydelle joukkoliikenteen runkoreitistä, jolloin kävelyetäisyys lähimmälle pysäkille ei kasvaisi liian suureksi (kuvat 3 ja 4). Mikäli Lauritsala keskusta välille tavoitellaan kilpailutasoista liikennetarjontaa, tarvitaan myös lisää kalustoa. Runkolinjan vuorotarjonnan lisäämistä tukee myös se seikka, että linjan A toinen pää on yliopistolla, jonne tavoitellaan kilpailutasoista joukkoliikennettä, jossa vuoroväli olisi minuuttia.

8 Periaatteita maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun yhteensovittamiseen Lappeenrannassa Liikennejärjestelmän ja maankäytön suunnittelun yhteen sovittaminen on periaatteena jo kauan sitten hyväksytty, mutta käytännössä se on toteutunut huonosti. On laajalti hyväksytty tavoite, että maankäytön pitäisi olla tiivistä ja tukeutua joukkoliikenteeseen. Tavoite on kuitenkin jäänyt usein vain puheiden tasolle. Joukkoliikenne edellyttää jo määritelmän omaisesti joukkoja. On huomattavasti järkevämpää tiivistää rakenteita ja luoda tätä kautta jo lähtökohtaisesti parempia edellytyksiä joukkoliikenteelle, kun antaa rakenteiden hajautua ja sen seurauksena todeta joukkoliikenteen suosion laskua. Hajautunut yhdyskuntarakenne lisää henkilöautoliikennettä ja heikentää joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia, mikä johtaa muun muassa kasvihuonekaasupäästöjen määrän kasvuun. Mitä suuremmat keskimääräiset etäisyydet ovat, sitä enemmän syntyy liikkumisen tarvetta. Yhdyskuntarakenteen hajautuessa tämä lisääntyvä liikenne puolestaan on yhä hankalampi hoitaa joukkoliikenteen avulla. Lisäys on siis lähes yksinomaan henkilöautoliikennettä Hyvällä maankäytön suunnittelulla voidaan antaa parhaat edellytykset yhteiskunnan toimintojen sijoittumiselle liikenteen kannalta mahdollisimman suotuisasti. Liikennejärjestelmän rakentamisesta ja ylläpidosta koituvien kustannusten ja siitä saatavien hyötyjen välinen suhde voidaan näin saada yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman edulliseksi. Joukkoliikenteen perusratkaisut tehdään yleispiirteisessä suunnittelussa. Toimiakseen taloudellisesti ne tarvitsevat riittävät edellytykset maankäytössä. Yksi keskeisistä keinoista on joukkoliikenteen toimivuuden varmistaminen maankäytön suunnittelun yhteydessä. Jos joukkoliikenteen kilpailukykyä pyritään parantamaan, se edellyttää voimakkaita toimia maankäytön ja joukkoliikenteen yhteensovittamisessa. Joukkoliikenteen taloudellinen järjestäminen vaatii yhdyskunnalta riittävää kokoa ja tiiveyttä. Hyvä lähtökohta uuden maankäytön suunnittelussa on sijoittaa toiminnot olemassa olevien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Tiivis yhdyskuntarakenne on edullinen liikenteen energiankulutuksen, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kannalta. Riittävä tiiviys voidaan kerrostalojen lisäksi saavuttaa myös tiiviillä pientalorakentamisella. Asuntotuotanto pitää ohjata ensisijaisesti asemakaava alueille ja toissijaisesti yleiskaavan asuntoalueille. Kaava alueiden ulkopuolinen rakentaminen on hajarakentamista. Jos hajarakentamista sallitaan, rakentamisen pitäisi täydentää alueita, joissa palvelut ovat jo olemassa. Maankäytön eriasteisiin suunnitteluprosesseihin tulee sisältyä myös liikenteellisten vaikutusten arviointi eli kaikissa maankäytön kehittämishankkeissa ja kaavahankkeissa tulee jatkossa arvioida yksityiskohtaisesti vaikutukset kaikkien kulkumuotojen käytettävyyteen eli kaikkiin kaavoihin tulee sisällyttää kävelyn ja pyöräilyn sekä joukkoliikenteen reittien suunnittelu. Tämän arvioinnin perusteella tulee olla mahdollista tehdä muutoksia maankäyttösuunnitelmaan, jos se todetaan tarpeelliseksi. Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Palvelutason määrittelyn ja linjaston suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin, kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla.

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne

Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue:

Lisätiedot

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee

Lisätiedot

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti Kouvola Keltti Perustietoa Kouvolasta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 88 436 henkilöä asukastiheys on 34,5 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 590 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Keltti Keltin alue on

Lisätiedot

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Koilliskeskus 17.5. joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut Joukkoliikenteen palvelutasomäärittely Joukkoliikennelaki 2009/869, 4: Tämän lain 14 :n

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Salo. Perustietoa Salosta. Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Salo. Perustietoa Salosta. Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Salo Perustietoa Salosta Salossa asui 1.1.2009 yhteensä 54 777 henkilöä asukastiheys on 27,6 asukasta per km 2 henkilöautotiheys oli 586 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue: Viitanummesta

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT? Porvoo Porvoo KUVAT? Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 31.12.2008 Asukastiheys on 73 asukasta/km 2 Henkilöautotiheys oli 530 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden vuonna 2008 Porvoo Porvoon

Lisätiedot

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA 19.11.1 Toni Joensuu ja Sonja Aarnio SISÄLTÖ 1. Joukkoliikenteen palvelutaso Palvelutason määritelmä Valtakunnalliset palvelutasoluokat Palvelutaso alueellisella tasolla

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE. OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu

JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE. OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Tausta... 3 2. Joukkoliikenteen palvelutaso- ja palvelutasotavoitteiden

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Liite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite

Liite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite Liite 1. Palvelutasokartta Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite 2018-2020 V (vuoroväli arkisin 60-120min, iltavuoroja, lauantai- ja sunnuntaivuoroja tarpeen

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta?

Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Linjasto- ja aikataulusuunnittelun periaatteet miten luodaan matkustajia houkutteleva tarjonta? Joukkoliikenteen toimintaympäristön muutokset valmistautuminen tuleviin muutoksiin, seminaari 11.12.2012

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA Vastaanottaja JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUTU Asiakirjatyyppi LUONNOS Päivämäärä 8.8.2012 JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLII- KENTEEN LINJASTOSUUNNITELMA ALUSTAVAT LINJASTORATKAISUT VE1 JA VE 2 Ramboll Kiviharjuntie

Lisätiedot

MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN

MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN 2017-2018 Viikonlopun yöliikenne, linja 12 Uusi viikonlopun yövuoro (pe-la ja la-su) olisi alla olevan kartan mukainen vihreän ja punaisen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut

Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 6/2014 1 (1) 41 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion ja Siilinjärven kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteen 5 liikennöintisuunnitelmat Liikennöintisuunnitelma Suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut 13.8.2013-1.6.2014 Sisällysluettelo Paikallisliikenne 13.8.2013-1.6.2014 Sivu LINJA1 Yliopisto - Keskusta - Mustola/Kiiskinmäki 1-5 LINJAT 1,2 Kanavansuu -

Lisätiedot

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017

3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 28 (68) 23.4.2014 Mikkelin seudullinen 3 Joukkoliikenteen tavoitteellinen palvelutaso Mikkelin seudulla 20142017 3.1 Palvelutasotavoitteen määrittelyperiaatteet Palvelutasotavoitteen määrittelyn lähtökohtana

Lisätiedot

Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset

Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset 1 Lähtökohtia Keskisuuret ja suuret kaupunkiseudut jatkavat kasvuaan väestön keskittyminen, uudet työpaikka- ja asuinalueet, kuntaliitokset Mahdollisuudet liikennejärjestelmän kehittämisen suunnan muutoksiin

Lisätiedot

MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN

MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN MUUTOKSET LAPPEENRANNAN PAIKALLISLIIKENTEEN TALVIAIKATAULUIHIN 8.1.2018 Linja 1 Tähän linjaan ei tule muutoksia. Linja 2 Linjalla 2 on ollut ongelmia pysyä aikataulussa. Talviaikataulukauden alkaessa 10.8.

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA ULKOPUOLELLA ESPOOSSA 1 (5) SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA Taustaa Espoon Kehä III:n sisäpuolisen alueen lähibussien linjastosuunnitelma hyväksyttiin HSL:n

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Länsimetron liityntälinjastosuunnitelma 2014 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Työn tarkoitus Lähtökohdat työlle Suunnitteluperiaatteet Vaikutukset Asukasvuorovaikutus Mitä seuraavaksi

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus

Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Transit-oriented development: tavoitteet, keinot ja toteutus Christoffer Weckström 29.11.2017 Konseptin tausta Transit-oriented development (TOD) ~ joukkoliikenteeseen tukeutuva maankäyttö Lähtöisin Peter

Lisätiedot

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA

TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA TURUN RAKENNEMALLIALUEEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA Esityksen rakenne 1. Suunnittelun tilanne ja tavoite 2. Liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet 3. RM-alueen liikkumisen ominaisuuksia, kulkutavat

Lisätiedot

Lepuskin Bussiliikenne-ilta

Lepuskin Bussiliikenne-ilta Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS

KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 31 30 3 40 40B KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS.10.1 2A 8,K,V 3 4 30 2A 8,K,V 4 2 3 40 40B 31 3 1 2 1 1 2 2 4 2 8K 3 30 1 2 1 2 1 1 2 2 A A 2 LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS 2.10.1 Vuorovälit [minuuttia]

Lisätiedot

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ 21.3.2011 / VVe KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ KATUVERKKO Linnakankaan halkaisee alueellinen pääväylä Linnakaarto, joka johtaa Oulun Metsokankaalle. Alueen katuverkkoa täydentävät ajan kanssa

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

1 Palvelutason määrittely

1 Palvelutason määrittely 1 Palvelutason määrittely 1.1 Palvelutason määrittelyprosessi Joukkoliikennelaki uudistui 3.12.2009. Uuden lain siirtymäajan päättymisen jälkeen vuodesta 2014 kuntien mahdollisuudet vaikuttaa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot. Orimattilan kaupunginhallitus Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija

Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot. Orimattilan kaupunginhallitus Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija Hennan liityntäliikenteen vaihtoehdot Orimattilan kaupunginhallitus 14.8.2017 Katja Suhonen Joukkoliikennesuunnittelija Sisältö Vaihtoehto 1: Liityntävuorot jokaiseen junavuoroon Vaihtoehto 2: Liityntävuorot

Lisätiedot

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma Herttoniemen linjastosuunnitelma Vuorovaikutusmateriaali 1 Vuorovaikutuksen lähtökohdat Tässä materiaalissa on esitelty kolme eri suunnitelmavaihtoehtoa. Eri vaihtoehdoissa painotetaan eri tavoitteita,

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu

Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella. Riihimäen seutu Joukkoliikenteen palvelutason määrittely Uudenmaan ELYn alueella Riihimäen seutu Palvelutason määrittelyn tavoitteet Joukkoliikenteen palvelutason määrittelyllä kolme tehtävää 1. Ilmaista yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011

Työraportin LIITE 1. LAPPEENRANNAN KAUPUNKI TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI 2011 1. Elinympäristö turvallisemmaksi ja terveemmäksi Kokonaismatkustajamäärä 1,33 miljoonaa /vuosi Joukkoliikennematkat / asukas 19 matkaa / asukas / vuosi Autoistumisaste 559 autoa / 1000 asukasta Kävely,

Lisätiedot

Tapiolan liikenneilta

Tapiolan liikenneilta Tapiolan liikenneilta Jonne Virtanen HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö 1. Bussilinjaston muutosten periaatteet ja linjaston esittely 2. Tapiolan poikkeusjärjestelyt 3. Linjanumerouudistus

Lisätiedot

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne Cityliikenteen tarjouskilpailu 2016 Diaarinumero TARJOUSPYYNNÖN LIITE 1. Palvelun kuvaus 1(15) 1 Cityliikenteen linjat Cityliikenteen linjojen

Lisätiedot

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä

Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen

Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen (LIITE 1) yhteystarkastelu ja kehittäminen Lappeenrannan paikallisliikenteen vuosittaisessa asiakaskyselyssä paikallisliikenteen sisäiset vaihtoyhteydet, sekä yhteydet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/1 1 b 1 LAUSUNTO JOUKKOLIIKENTEEN TAVOITELINJASTOSUUNNITELMALUONNOKSESTA 2030 Kslk 2007-1010, Khs 2007-1350/66 30.5.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu

Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen. 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Teiskon, Aitolahden ja Ylä-Pirkanmaan joukkoliikenne 6.6.2011 alkaen 30.9.2010 Yleisötilaisuus, Kämmenniemen koulu Tilannekatsaus Teiskon Aitolahden alueen liikenne on järjestetty nyt: Siirtymäajan sopimukset

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta

Savonlinja-yhti. yhtiöt. Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Savonlinja-yhti yhtiöt Pysäkiltä pysäkille jo yli 85 vuotta Joukkoliikennepalvelut tuottajan näkökulmasta Olli Hirvonen paikallispäällikkö Autolinjat Oy Luotettavaa matkustajapalvelua jo vuodesta 1924

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA

LAPPEENRANNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA 1 LAPPEENRANNAN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN SUUNNITTELU YHTENÄ KOKONAISUUTENA 1 TAUSTAA... 4 2 LÄHTÖKOHTA... 4 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 2.2 KOULU- JA OPISKELUMATKAT... 6 2.3 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN MATKAT...

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA LAPPEENRANNAN LAURITSALAN SUURALUE Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 18.12.2008 palauttaa Vallilanlaakson joukkoliikennekatua koskevan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi seuraavasti: Tiedelinjan liikennöintiä

Lisätiedot

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut TALVI 2015

Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut TALVI 2015 Lappeenrannan paikallisliikenteen aikataulut TALVI 2015 11.8.2015 3.1.2016 Aikataulut löydät kätevästi myös netistä: bussit.lappeenranta.fi Ihastu paikalliseen. Skannaa koodi ja katso video! Lappeenrannan

Lisätiedot

Oulun kaupunkiseudun joukkoliikenteen uusi suunta?

Oulun kaupunkiseudun joukkoliikenteen uusi suunta? Oulun kaupunkiseudun joukkoliikenteen uusi suunta? Syysseminaari, Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, Oulun kaupunki Uusi Oulu 1.1.2013 H A U K I P U D A S K I I M

Lisätiedot

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat

Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013. Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan toimintatapojen uudistaminen Työpaja 1, 5.9.2013 Ryhmätyön aineisto TAVOITTEIDEN ASETANTA Hyvät käytännöt, puutteet ja ongelmat Liikennepolitiikan haasteita suunnittelulle Yhteiskuntanäkökulma:

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Liikkumisen ohjauksen integrointi liikenne- ja ilmastostrategioihin Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-tilaisuus 19.11.2013 LVM:n ilmastopoliittinen ohjelma ILPO (2009) Liikenne-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2014 1 (1) 30 Asianro 2254/08.01.00/2014 Kuopion kaupunkiliikenteen kannusteurakkakohteiden 2-4 liikennöintisuunnitelmat Suunnittelupäällikkö Mervi Heiskanen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Yhdyskuntarakenne ja liikenne Yhdyskuntarakenne ja liikenne - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / HSY, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne Helsingin seudun keskeiset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja

Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja Bussi-Jokerin ennustetarkasteluja 17.03.2011 Jyrki Rinta-Piirto Taina Haapamäki Strafica Oy Nykyinen linja 550 Itäkeskus Westendinasema Aamuruuhkan vuorovälit Länteen n. klo 7 8 (Itäkeskuksen lähtöajat)

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella

Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

Päivittämistarpeen taustalla

Päivittämistarpeen taustalla Päivittämistarpeen taustalla Strategisten painopisteiden hahmottaminen Laajan toimenpidejoukon jäsentäminen ja selkeämpien kehittämiskokonaisuuksien muodostaminen niiden sisällä erilaisia ja eri toteuttamis-

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY

ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY ASUKASKYSELY KYMENLAAKSON JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOMÄÄRITYS LIIDEA OY Vastaajien määrät Vastaajia yhteensä 183 Naisia 77 %, Miehiä 23 % Ikäjakauma painottuu työikäisiin 81 % käy töissä kodin ulkopuolella

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä?

Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Yhdyskuntarakenne ja liikkumistarve - Onko yhdyskuntarakenteella väliä? Erikoistutkija Kari Oinonen Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Esityksen sisältö Yhdyskuntarakenteen vyöhykemallin

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä?

Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Miten päätöksentekijä voi hallita joukkoliikenteen kustannuskehitystä? Suomen Paikallisliikenneliiton 43. vuosikokousseminaari Heikki Metsäranta Strafica Oy Esityksen sisältö 1. Kustannuksista 2. Tavoitteista

Lisätiedot

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck

TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck TAMPEREEN RAITIOTIEHANKE Yleisötilaisuus raitiotien ja bussiliikenteen suunnittelusta Galleria Nottbeck 2.12.2015 Tampereen kaupunki Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen väestökehitys 1989

Lisätiedot

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo

tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo KAUPUNKISUUNNITTELUN SEMINAARI VI 2012 - UUDEN OULUN TULEVAISUUDET? tavoitteet Kaavoitusarkkitehti Mika Uolamo PÄÄTAVOITTEET Hyvinvoivat ihmiset Elinvoimainen kaupunki Kestävä ja ekotehokas yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet:

Tältä pohjalta Vakka-Suomen joukkoliikennejärjestelmän kehittämiselle voidaan asettaa seuraavat tavoitteet: JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Joukkoliikennettä koskevien tavoitteiden lähtö-kohtia. Joukkoliikenteen positiiviset vaikutukset yhteiskuntaan. Yksilöiden ja kotitalouksien liikkumismahdollisuudet.

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet

Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet Numeroidut maankäyttöalueet Kartalta löytyvät numeroidut uudet asuntoalueet 91 LIITE 1 VAIHTOEHTOJEN VERTAILUA VAIHTOEHTO A Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen OYK eheyttää ja tiivistää yhdyskuntarakennetta

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Helsingin seudun liikenne

Helsingin seudun liikenne Helsingin seudun liikenne Esityksen sisältö 1. Joukkoliikenteen suunnitteluohje HSL-liikenteessä 2. Palvelutasomäärittelyyn vaikuttaneet muutokset toimintaympäristössä 3. 2016 suunnitteluohje ja palvelutasomäärittely

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Helsingin kaupunki Esityslista 19/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/ Helsingin kaupunki Esityslista 19/2016 1 (5) 2 Lausunto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016-2021 HEL 2016-003710 T 08

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet

Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet Päijät-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmän visio ja kehittämistavoitteet 2.6.2005 1 Päijät-Hämeen liikennejärjestelmän kehittämisen visio ja tavoitteet VISIO 2025 Päijät-Hämeen valtakunnallinen

Lisätiedot

JOKERI - 0 RUNKOLINJAN NOPEUTTAMISTOIMENPITEET. Taustatietoa

JOKERI - 0 RUNKOLINJAN NOPEUTTAMISTOIMENPITEET. Taustatietoa 1 Liite 1. JOKERI - 0 RUNKOLINJAN NOPEUTTAMISTOIMENPITEET Taustatietoa 19.11.2013 MATKUSTAJAMÄÄRÄT LINJOILLA 58 JA 58B 2 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Munkkivuoren ostosk. Ulvilantie 11 Professorintie

Lisätiedot