TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 Joroisten kunta TALOUSARVION 2015 JA TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet annetaan kunnanhallituksen kokouksessa Aikataulu: Elo syyskuu tukipalvelut (kirjanpito, palkanlaskenta, atk, kiinteistöpalvelut (siivous- ruokahuolto-, talonmies- ja korjauspalvelut sekä vuokrat) mennessä investointien määräraha- ja tuloarvioesitykset tavoitteineen tekniselle toimelle mennessä valmistelu: luonnokset kokonaislaskelmineen syyskuun loppuun mennessä kunnanjohtajalle (luvut järjestelmään syötettynä) Lokakuu lautakuntakäsittelyt mennessä Marraskuu kunnanhallitusten käsittelytavoite Joulukuu valtuustokäsittelyt hyvissä ajoin ennen joulua

2 2 JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA VV Joroisten kunnan visio: Swingaava Savon Pariisi Joroisten päästrategia Joroisten kunta tavoittelee vähintään asukkaan laajaa ja elinvoimaista Keski-Savon kuntaa aikaisintaan vuoden 2017 alusta, jossa Joroisten alueella on toimivat lähipalvelut ja vahvistuva elinkeinoelämä ja terve väestö. Keski-Savon kunta kuuluu KYS:n erityisvastuualueeseen ja järjestää itse laajat perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Jos Keski-Savon kunta ei toteudu yli asukkaan yhteisönä, niin Joroinen jatkaa toistaiseksi itsenäisenä ja hakeutuu sosiaali- ja terveyspalveluissa Pohjois-Savon SOTE- alueeseen (tai Etelä-Savon) yhdessä Varkauden ja alueen muiden kuntien kanssa ja varmistaa, että alueen terveyskeskus saa uudessa toimintamallissa riittävän vahvan aseman. Mahdollisia liitoskumppaneita harkitaan erikseen myöhemmin ympäristössä tapahtuvia muutoksia seuraten. Varmistaakseen itsenäisen toiminnan valtuusto sitoutuu tasapainottamaan kunnan talouden valtuustokauden aikana niin, että kriisikunnan kriteerit eivät toteudu missään vaiheessa.

3 3 Strategiaan liittyvät menestysaluekohtaiset päämäärät vuoteen 2016 ja mahdolliset toimenpiteet Tal ous tasapainoinen talous lainakatto max 3000 /as tulovero max 20,50 %, kiinteistöveroa lisää max /v investoinnit suunnataan tuottaviin kohteisiin omaisuuden realisointi ja kohdistaminen elinvoimaa tuottaviin päämääriin palvelutason/verkkojen huolellinen tarkastelu ja sopeuttaminen terveeseen kysyntään Mahdollisia toimenpiteitä talouden osalta aiottu metsätilojen osittainen myynti energialaitoksen myyminen/säätiöittäminen terveystoimi kesäseisokki 8 vk vastaanotossa, lääkäreiden ja hoitajien palkaton vapaa, erikoissairaanhoidon käytön tehostaminen VAS:ssa ym., virkalääkäreitä jatkossa max 3 kpl, hoitohenkilöstön vähentäminen vastaavasti, neuvolassa yksi terveydenhoitaja, yksi virkapsykologi, vuodeosastolla pitkä- ja lyhytaikaishoitojärjestelyjä, tehostetun palveluasumisen maksusitoumusten purkamista, turvapuhelinkilpailutus, päivätoiminnan uusjärjestelyt, Vaalijalan käyttö yhteensä n teknisen toimi asuntojen vuokra, käyttökulujen mukaiset vuokrat, ruokapalveluiden katetuotto, kiinteistöjen kulujen karsiminen yhteensä n ympäristötoimi

4 4 taksojen ja maksujen korotus yhteensä n sivistystoimi kouluverkkosuunnitelman toteuttaminen yhtenäiskoulun toteuttaminen (kaksi johtavaa virkaa) lukion jatkomahdollisuudet ja vaihtoehdot (valtionosuus putoaa v. 2015) varhaiskasvatuksessa päivähoitotuntien lisäys, kirjastossa pienehkö säästö yhteensä n olettaen, että lukio entisellään (jos esim. Savonia yhteisyöhön säästö n , jos jatkaa entisellään v tuloissa ) leasingsopimusten käyttäminen investointien vähentämiseksi lentotukeen ei mahdollisesti osallistuta syksyn 2013 jälkeen päivähoitomaksujen ja muiden tulojen lisäys puun myynnin tehostaminen v. 2013/2014 asuntojen myynnin tehostaminen tuottamaton rakennuskanta myydään Elinvoima positiivisen sosiaalisen pääoman kehittäminen golfalueen ja liikunta- sekä luontomatkailun kehittäminen VT 5 risteysalueen ja VT 5 lentoasema yritysalueen kehittäminen kunnan markkinointitoimien lisääminen yritystoiminnan edellytysten luominen mm. maankäytön ja kunnallistekniikan keinoin sekä yritystoiminnan muu tukeminen ja avustaminen maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen Elinvoimaan liittyviä mahdollisia toimenpiteitä kunnan markkinointitoimien tehostaminen laajakaistaverkko koko kuntaan tonttien myynnin tehostaminen ja markkinointi, messunäkyvyyttä Kolman Koto hankkeen onnistuminen kylien aktivointi tapahtumien tukeminen; Musiikkipäivät, Teräsmieskisat, iltatorit, joulukadun avaus Jari-Pekassa, lipputangot sillalle jätevesiverkostojen tukeminen osuuskuntapohjalla elintarvikkeiden suoramyyntipiste, lähiruoan hyödyntäminen, vastaanottohalli (jos yrityksiä tulossa) kalastusmatkailu, Kotkatharjun luontopolut, talvigolf, siirtolapuutarha senioritalo lentokentän hyödyntäminen (varsinkin, jos reittiliikenne loppuu) ja keskeisen logistisen sijainnin hyödyntäminen Hyvinvointi ja palvelut hyvin toimivat lähipalvelut turvattu kunnassa hyvinvointikertomus on osa kuntasuunnittelua turvallinen arki viihtyisässä ympäristössä hyvinvointia tukevat ja lisäävät palvelut turvataan yhteistyössä kolmannen sektorin ja yritysten kanssa lapsiystävällisyydestä tunnettu kunta hoidonporrastus toimii saumattomasti yhteistyön hyödyntäminen kuntien kesken sähköisen päätöksenteon ja palveluiden kehittäminen Mahdollisia toimenpiteitä hyvinvoinnin ja palveluiden osalta

5 5 hankintarenkaaseen osallistuminen yhteistyön selvittäminen vesihuollossa (yhtiöittäminen), teknisessä toimessa, tukipalveluissa sekä elinkeinotoimessa Varkauden kanssa pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimet kaikkien hallintokuntien ja yritysten yhteistyönä logististen palveluiden kehittäminen logistiikan keskuksessa Varkaudessa VAS:n palvelujen käytön lisääminen oman palvelutuotannon tehostaminen ja kustannustietoisuuden lisääminen vanhustenhuoltoon varautuminen; hoidon ja hoitopaikkojen tarpeen arviointi ja saumattoman hoidonporrastuksen toteuttaminen nuorten syrjäytymisen estäminen matalan kynnyksen palvelut perheille sähköisen päätöksentekojärjestelmän selvittäminen ja toteuttaminen vuonna 2013 sähköisen informaation parantaminen kuntalaisille (www - sivujen uusiminen v. 2014) Ympäristö keskeiset puisto- ja viheralueet hyvin hoidettuja harrastuspaikat hyvässä kunnossa vesistöjen tilaa parannettu ja vesialueita yhdistetty jätevesijärjestelmät kehittyneet hyvälaatuinen pohjavesi on turvattu maa-ainesten ottaminen on suunnitelmallista ilman pohjavesi-, ympäristö- ja maisemahaittoja Mahdollisia toimenpiteitä ympäristöön liittyen liikuntapaikkojen hyvä hoitaminen Kotkatharjun luontopolkujen kehittäminen aktivoidaan tiiviitä kyläkeskuksia ja taajaman lievealueita jätevesijärjestelmien kehittämiseen tutkitaan ja toteutetaan turvaavat pohjaveden ottamisalueet ja suojataan ne vesihuollon yhteistyön kehittäminen ja verkostojen yhdistäminen huolellinen maa-ainesten ottamisen suunnittelu ja valvonta Valtuuston tavoitteet vuodelle 2015 Valtuusto määrittelee tavoitteensa syyskuun valtuustoseminaarissa. Talousarvion 2015 ja taloussuunnitelman laadinnassa ja tavoiteasetannassa edellä esitetty strategia, siihen liittyvät menestysalueiden päämäärät ja mahdolliset toimenpiteet tulee huomioida soveltuvin osin. Henkilöstöstrategia Joroisten kunnan henkilöstöstrategiassa noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. Työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. Työnantajan toimintaa ohjaa kaikille yhteiset toimintatavat. Henkilöstöä kohdellaan yhdenvertaisesti. Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville kunnan Intranettiin keväällä 2015.

6 Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollon yhteistyössä. Työterveyshuollolla ja työsuojelutoiminnalla on tärkeä rooli kuormitustekijöiden ennaltaehkäisyssä. Varhaisen tuen mallin avulla tuetaan henkilöstön työssä jaksamista ja ohjataan jo ilmenneiden terveydellisten ongelmien käsittelyyn ja ratkaisuun. Työhyvinvointiin liittyy tärkeänä asiana esimiehen ja alaisten välinen vuorovaikutus, jota toteutetaan esimerkiksi toimistopalavereissa ja säännöllisesti pidettävissä kehityskeskusteluissa. 6

7 7 Organisaatio vuonna 2015 Luottamushenkilöorganisaatio: Henkilöstöorganisaatio:

8 8 Sosiaali- ja terveydenhuollon talousarvion valmistelevat Varkauden kaupungin palveluksessa olevat, Joroisten kunnan toimintayksiköissä palvelevat esimiehet ja henkilöstö. Talousarvion liitteessä esitetään tuotehinnat ja -määrät. Joroisten kunnanvaltuusto hyväksyy kunnan omassa talousarviossa sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot. Sosiaali- ja terveyspalveluissa otetaan palvelualueilla käyttöön Varkauden kaupungin palvelualueiden nimikkeet Psykososiaaliset palvelualue, Kotiin annettavat palvelut ja sairaanhoito, Terveydenhuollon vastaanottopalvelut ja Muut terveydenhuollon palvelujen ostot. Liitteenä osasto-kustannuspaikka-kartta, josta ilmenevät myös em. palvelualueiden alaisuuteen kuuluvat kustannuspaikat. Tilastoinnin aiheuttamat muutokset: Tilastovuodesta 2015 alkaen tehtäväluokkiin tulee muutoksia, jotka tulee ottaa huomioon jo talousarviossa. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetus- ja kulttuuritoimen hallintojen tehtäväluokat poistuvat. Käytännössä ko. tehtävien kustannukset tulee olla jaettuna suoraan muille tehtäväluokille. Toimialoille on jaettu Tilastokeskuksen koulutusmateriaali ja muut ohjeet, josta ilmenevät muutokset tehtäväluokissa ja jonka perusteella osasto-kustannuspaikka-karttaa on muutettu. Talousarvion laadinnan perusteita Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma (huhtikuu 2011). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona sivustolta tai linkistä Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65.2 ), ts. alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Menot Talousarviovalmistelussa otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt säästötoimet. Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja on korotettu sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä.

9 9 Joroisten kunnan talousarvioon 2015 palveluksessa olevan henkilöstön palkkojen nousuksi arvioidaan 0,2 % heinäkuun 2014 palkkatasosta. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v tasosta. Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstösäästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,05 % KuEL-palkoista (Kuntien Eläkevakuutuksen yleiskirje 1/2014) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaEL-palkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 5,80 % (sairausvakuutusmaksu 2,15 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 0,70 % Kuntataloustiedote 1/2014) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden ta-laadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2014 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2014 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa laskelmat/luettelot toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi talousarviovalmistelussa huomioon. Keski-Savon sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Eläkemaksuista annetaan lisäohjeita tarvittaessa. Yleiskustannukset Vuoden 2015 talousarvioon ei lasketa erillistä toimialan yleiskustannusta, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakunnan kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat.

10 10 Tulot: Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. Investoinnit: Investointien alaraja on euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarviomuutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki. Talousarvion rakenne ja sisältö Johdanto ja yleisperustelut (suositus s ) Käyttötalousosa (suositus s ) Investointiosa (suositus s ) Tuloslaskelma- ja rahoitusosat (suositus s , 47-53) Liikelaitoksen talousarvio (suositus s ) Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa.

11 11 Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet (suositus s. 19). Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti rahoitustavan perusteella. Budjettirahoitteiset tehtävät rahoitetaan valtuuston myöntämin määrärahoin, jolloin varojen lähteenä ovat verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet tms. yleiskatteinen rahoitus, jota ei ole kohdennettu määrätyn tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoitteisten tehtävien menot rahoitetaan tehtävän tulorahoituksella (myynti- ja maksutuotot, avustukset, tuet ja korvaukset). Kohderahoitusta sovelletaan liikelaitoksissa, muissa taseyksiköissä sekä nettoperiaatteella toimivissa yksilöissä. Po. suosituksessa on em. budjettikäytäntöjen esittämiseksi talousarviossa annettu omat asetelmansa. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Talousarviossa on tuotteistettuja ja tuotteistamattomia toimintoja. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset. Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen: Tavoitteita asetetaan 2 3 kappaletta ja niiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston asettamista tavoitteista, strategioista ja kriittisille menestysalueille asetetuista päämääristä sekä mahdollisista toimenpiteistä, joilla niihin päästään.

12 12 Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Tavoitteiden määrittelyä, mitattavuutta ja niiden toteutumaraportointia ohjeistetaan ja käydään läpi talousarviovalmisteluun osallistuvalle henkilöstölle elo-syyskuun vaihteessa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Selvitykset ym. perustelut Perusteluita sisällytetään talousarvioon erityisen olennaisesta päättäjille kerrottavasta informaatiosta. Perusteluissa selvitetään palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen ja niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä sekä tehdään selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Tuotteistamaton toiminta Tuotteistamaton toiminta on toimintaa, jota ei ole voitu tuotteistaa tai jota ei ole tuotteistettu erityisestä syystä. Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Tuotteistettu toiminta Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Vuosisopimukset Eri yhteistyösopimuksissa on määräykset vuosisopimuksista (esim. JJR-kirjastotoimi, Keski-Savon sote). Laskutus Joroisten kunta laskuttaa JJR-kirjastotoimen osalta Juvan ja Rantasalmen kuntia tilivuoden aikana 1/12-osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon toteutuneiden menojen mukaisesti. Loppulaskutus tehdään tilinpäätöksen perusteella. Sisäiset tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappalehinnalla. Sisäiset vuokrat laskutetaan kuukausittain 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Keski-Savon sote-palveluille vuokrattavien kiinteistöjen osalta otetaan huomioon sovitut vuokranmäärittelyt ja muut ehdot. Laskutukset tarkistetaan tilinpäätöksessä.

13 13 Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos. Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Hankekohtaisissa tavoitemäärityksissä selvitetään onko kyse uus-, laajennus- vai korvausinvestoinnista. Lisäksi selvitetään tavoitellaanko investoinnilla palvelutuotannon määrän lisäystä, palvelukyvyn parantamista vai tuotannon tehostamista. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Toimialat tekevät investointien määräraha- ja tuloarvioesitykset tavoitteineen tekniselle toimelle viimeistään 6.9. mennessä. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut (suositus s ). Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta, vesihuoltolaitos ja liikelaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta koskevat tavoitteet ja niiden saavuttamista mittaavat tunnusluvut (suositus s ). Liikelaitoksen taloussuunnitelma Kunnallisen liikelaitoksen erillinen talousarvio ja suunnitelma. Ks. Kuntaliiton suositus luku 6, s Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelma käsittää vuodet Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman Taloussuunnitelmavuosien määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoituslaskelma- ja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja (suositus s. 59).

14 14 Talousarvion tekninen tekeminen Talousarvioita varten tulostetaan toteutuma- tms. raportit yksiköittäin tiettyyn hetkeen (kesäkuun lopun tilanne) ja arvioidaan määrärahoja ja tuloarvioita toteutuman ja kuluvan vuoden talousarvion pohjalta huomioiden uudet ja muuttuvat yksiköt. Aiemmin talousarviovalmistelussa käytettyjä tuotekalkyyleitä (excel-laskelmia) voidaan hyödyntää etukäteisvalmistelussa. Taulukoihin ja suunnittelujärjestelmään syötetään yksikkö- eli kustannuspaikka- ja tilitasolla (käyttösuunnitelmataso) talousarviosummat euron tarkkuudella ja tuotemäärät. Sisäisiin eriin varataan määrärahat ilmoitusten mukaisesti. Tilastoinnin vaatimat ja toiminnan muut muutokset kustannuspaikka- ym. tietoihin tulee ilmoittaa kirjanpitoyksikköön. Palkkoihin määrärahat lasketaan korottamalla heinäkuun 2014 palkkasummaa +0,2 %:lla. Henkilöstösivukulut lasketaan edellä annettujen prosenttien mukaan. Palkkahallinto tuottaa yksiköittäin ja henkilöittäin palkkamäärärahoja varten laskelmat käyttäen pohjana heinäkuun 2014 palkkatasoa. Talousarviot tehdään taloushallintotietojärjestelmän taloussuunnittelu-moduulilla. Jos syöttöpohjana käytetään em. tuotekalkyyleitä (excel-laskelmat) niihin tulee lisätä tili-, kustannuspaikka, tuote- ja muut tunnistetiedot syötön nopeuttamiseksi ja selkeyttämiseksi.