Joroisten kunta TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 Joroisten kunta TALOUSARVIO TALOUSARVIO 2016 TALOUSSUUNNITELMA Kv

2 Joroisten kunta TALOUSARVIO Sisällysluettelo 1. TALOUSARVION 2016 JA SUUNNITELMAN LAADINNAN YLEISPERUSTELUT... 3 Kuntalain taloussäännökset... 3 KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA... 3 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Kunnan organisaatio ja henkilöstö Konserni JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Johdanto ja yleisperustelut Käyttötalousosa Investointiosa Tuloslaskelmaosa Rahoitusosa Taloussuunnitelmavuodet PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN Kunnan johto ja keskushallinto Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Perusturvan toimiala Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Ympäristötoimen toimiala Tekninen toimiala KÄYTTÖTALOUSOSA VAALITOIMINTA TARKASTUSTOIMINTA KUNNAN JOHTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS KESKUSHALLINTO MAASEUTU- JA LOMATOIMEN TOIMIALA PERUSTURVAN TOIMIALA SIVISTYS- JA VAPAA-AIKATOIMEN TOIMIALA YMPÄRISTÖTOIMEN TOIMIALA TEKNINEN TOIMIALA INVESTOINTIOSA TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSLASKELMAOSA

3 3 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta 1. TALOUSARVION 2016 JA SUUNNITELMAN LAADINNAN YLEISPERUSTELUT Kuntalain taloussäännökset Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. KANSANTALOUDEN JA KUNTATALOUDEN KEHITYS SEKÄ KUNNAN OMA TILANNE JA TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Kansantalouden ja kuntatalouden kehitys Valtiovarainministeriön syksyn tiedotteen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan v noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Viennin kehitys on ollut vaisua myös kuluvan vuoden alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi ja työttömyysaste jää varsin korkealle tasolle. Keskipitkällä aikavälillä talouden käytettävissä oleviin resursseihin perustuva potentiaalisen tuotannon kasvu jää alle yhden prosentin. Tänä vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,2 %. Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ennusteessa oletetaan hyvin maltillista suhdanteiden paranemista vuoden 2015 viimeisellä vuosipuoliskolla. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa 0,9 % ja vastaavasti tuonti laskee 0,2 %. Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdanne-tilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Viime vuonna alijäämä ylitti jo 3 prosentin viitearvon. Julkinen talous pysyy alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavat sopeutustoimet pienentävät sitä. Kunnissa ja kuntayhtymissä on tehty säästöjä ja tehostettu toimintaa pitkittyneen heikon taloustilanteen vuoksi. Tämän ohella kunnissa on jouduttu kiristämään verotusta. Kuntien käyttötalous on kireällä mm. tehtävien ja velvoitteiden lisääntymisen, heikon julkisen talouden tilanteen, muuttoliikkeen ja ikääntymisen aiheuttamien kustannusten takia. Tästä huolimatta kuntatalouden investoinnit ovat kasvaneet. Käyttötalouden kireys johtaa siihen, että tulorahoitus ei riitä enää investointien rahoittamiseen, vaan kuntatalouden velka jatkaa kasvua ja kuntaverotus kiristyy. Käyttötalouden kireys näkyy myös siinä, että korkeasta investointitasosta huolimatta investointien osuus kuntatalouden kokonaismenoista on vähentynyt. Lähivuosien talouskasvussa ei näy

4 4 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta selkeitä merkkejä piristymisestä, joten kuntien verotulojen kasvu näyttäisi jäävän vaimeaksi. Väestön ikääntyminen ja peruskouluikäisten määrän kasvu kasvattavat palvelutarvetta erityisesti suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstömäärä on kasvanut sekä kuntasektorilla että yksityisissä palveluissa ja paineet kasvuun ovat jatkossakin olemassa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenneuudistusten onnistuneella toteuttamisella on keskeinen merkitys kuntatalouden menopaineiden hallinnassa. Tulevia vuosia koskevan kuntatalouden kehitysarvioita laatinut valtiovarainministeriön kansantalousosasto on huomioinut esimerkiksi valtion ja kuntien välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta aiheutuva kuntien valtionosuuksien lisäys, toimeentulotuen maksatuksen siirto Kelalle v. 2017, yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v.2016 sekä lapsilisäleikkauksen kompensaationa toteutettu määräaikainen lapsivähennyksen poisto. Kehitysarvion mukaan kuntatalouden vuosikate heikkenee tänä vuonna selvästi eikä tilanne näytä paranevan lähivuosina ilman korjaavia toimenpiteitä. Tämä johtaa siihen, että vuosikatteen ja poistojen ero kasvaa. Jos tällainen kehitys toteutuu, heikon talouden kuntien lukumäärä kasvaa. Lisäksi kuntien lähivuosien investointipaineet ovat suuret. Olennaisin kuntataloutta koskeva kysymys onkin, miten käyttötaloudesta saadaan liikkumavaraa investointeihin niin, ettei verotus kiristyisi tai velka kasvaisi. Uuden kuntalain mukaan kuntatalousohjelmassa tulee tarkastella myös rahoitusperiaatteen toteutumista. Ohjelmassa rahoitusperiaatteen toteutumista on tarkasteltu laskennallisella poikkeamalla rahoitustasapainosta, joka on suhteutettu kunnallisveroprosenttiin. Tällä tarkastelutavalla kuntakohtainen hajonta näyttää olevan suuri. Talouden sopeuttamistarvetta olisi eniten alle asukkaan kuntakokoryhmässä. Kunnan valtionosuutta arvioitaessa tulee muistaa ottaa huomioon kaksiosaisen järjestelmä kumpikin osa: valtiovarainministeriön hallinnoima peruspalvelujen valtionosuus ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukainen valtionosuus, joka on suurimmalle osalle kunnista negatiivinen asukaskohtaisesta rahoitusosuudesta johtuen Joroisten kunnan tilanne sekä tulevaisuuden kehitysnäkymät Palvelukysynnän kasvun ja lisääntyneiden velvoitteiden sekä hitaasti kasvaneen tulorahoituksen myötä kunta on ajautunut käyttötalouden osalta alijäämäiseksi. Toimintakatetta tarkasteltaessa voihaan helposti huomata kustannustason nousevat trendinomaisesti. Viimevuosien aikana toteutettujen merkittävien omaisuuserien myynnin johdosta Joroisten kunnalla on kertyneitä ylijäämiä vuoden 2014 tilinpäätöksessä yhteensä 6,3 milj. euroa, joka antaa kunnalle aikaa talouden tasapainottamisen edellyttämien muutosten toteuttamiselle. Myös toimintaa on tehostettu ja tulorahoitusta on lisätty, jotka osaltaan ovat parantaneet kunnan käyttökatetta viime vuosina. Viime vuosien aikana toteutetut isot investointihankkeet ovat pitäneet kunnan poistotason suhteellisen korkeana ja myös kunnan lainamäärä on ollut nousussa viime vuosien ajan. Kunnanvaltuuston kesäkuussa 2015 vahvistamassa strategiassa asetettiin talouden tasapainottamaisen tavoitteeksi yhteisvaikutukseltaan miljoonan euron tasapainotustoimet vuoden 2020 loppuun mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa keskimäärin euron vuotuisia käyttötalouden tasapainotustoimia. Valtuuston asettamaan tavoitteeseen on mahdollista päästä tiukalla kulukurilla ja pitkäjänteisellä talouspolitiikalla, jossa toimintoja mukautetaan tehokkaasti tulevaisuuden kysyntään samalla kun tulorahoitusta lisätään. Talouden tasapainottamisen kannalta olennainen kysymys on myös Sipilän hallituksen Sote-uudistus ja sen toimeenpanon vaikutuksen kuntien rahoitukselle.

5 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Talouden tilaa kuvaavat seuraavat kaaviot: 0, , , ,00 Toimintakate , , , ,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2016 Sarja , , , , , , , , ,00 Vuosikate , , ,00 500,00 0,00-500,00 TA TA TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TS 2017 TS Sarja , ,49 237,72 674, , ,58-12,00-62,24 262,23 462,23

6 Akselin otsikko TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Verotulot TA TA TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP TS 2017 TS 2018 Kunnan tulovero Yhteisövero Kiinteistövero Yhteensä Verotulot on arvioitu verotuloennustekehikon mukaan Valtionosuudet TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Peruspalvelujen vo Verotuloihin perustuva vo-tasaus Järjestelmämuutoksen tasaus Opetus-ja kultt.toimen muut vo:t Harkinnanvarainen vo-korotus Muut vo:een tehtävät vähennykset/lisäykset Yhteensä

7 7 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Vuoden 2016 osalta verotulojen sekä valtionosuuksien ennustetaan kehittyvän positiivisesti, joka osaltaan helpottaa kunnan talouden tasapainottamista. Tulevaisuuden osalta on kuitenkin odotettavissa, että valtionosuuskehitys ei pysy palveluiden kysynnän kasvun ja kustannusten nousun perässä, jolloin yhä suurempi osuus palveluista tulee voida kattaa verorahoituksella. Keski-Savon alueen elinkeinoelämän myönteinen vire näkyy verotuksen puollella myönteisesti ja esimerkiksi vuoden 2015 verotulokertymät näyttäisivät toteutuvan yli ennusteiden. Myös verohallinnon vuonna 2014 toteuttamat kiinteistöjen verotusarvojen tarkistuksen ovat nostaneet merkittävästi kunnan kiinteistöverokantoa. Kunnan väestökehitys on edelleen laskusuunnassa. Joroisten kunnan osalta väestö on vähentynyt vuosittain noin 30 henkilön keskivauhdilla. Väestön vähentyminen on selittynyt syntyvyyden ja kuolleisuuden välisellä erolla. Muuttoliikkeen vaikutukset Joroisten väestöön ovat olleet viimevuosina neutraaleja. Työttömyysaste on asettunut yli kymmenen prosentin tasolle. Erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistyminen olisi tässä tilanteessa tärkeää. Koko seudun kannalta kaikkein merkittävintä on saada jo nyt tehtyjen investointipäätösten ja niiden myötä syntyvien uusien työpaikkojen lisäksi uusia investointeja alueelle Kunnan organisaatio ja henkilöstö Luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot on kuvattu alla olevissa taulukoissa. Luottamushenkilöorganisaatio: LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO VARKAUDEN KAUPUNGIN Sosiaali- ja terveyslautakunta (5), järjestämis- ja tuotantovastuu Vuosisopimukset VALTUUSTO (27) HALLITUS (9) Elinkeinojaos (3) Henkilöstöjaos (3) Keskushallinto -Kunnanjohtaja -- hallinto -- elinkeino --laskenta Sivistyslautakunta (5) -varhaiskasvatus -perusopetus -lukio - Kirjasto -vapaa-aikatoimi Tekninen lautakunta (5) -kuntatekniikka - Kiinteistöt - Vesihuoltolaitos - Investoinnit - Kaavoitus (valmistelu) Ympäristölautakunta ( 5) - Rakennusluvat (suuret) - Ympäristöluvat Tiejaos/yksityistieasiat (3) LISÄKSI: Tarkastuslautakunta (5), työsuojelutoimikunta/yt-toimikunta, keskusvaali- ja vaalilautakunta Rantasalmen maaseutulautakunta (2), Keski-Savon ympäristölautakunta (2)

8 8 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Henkilöstöorganisaatio: Kunnanjohtaja Hallintojohtaja Elinkeinoasiamies Laskentapäällikkö Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Toimisto- ja palvelusihteerit Palkka- ja laskentasihteerit Varhaiskasvatuksen esimies Rehtorit ja koulujen johtajat Vapaa-aikatoimen päällikkö Kirjastotoimen johtaja Rakennustarkastaja Kiinteistöpäällikkö Puhtaus- ja ruokapalvelupäällikkö Toimistohenkilöstö Varhaiskasvatuksen henkilöstö Opetustoimen henkilöstö Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimen henkilöstö Kirjastotoimen henkilöstö Toimistohenkilöstö Kiinteistönhoidon henkilöstö Puhtaus- ja ruokapalveluhenkilöstö Konserni Konsernin kaikki osat sitoutuvat kunnanvaltuuston asettaman strategian toteuttamiseen käytettävissään olevin keinoin. Kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osalta toteutetaan pitkäjänteistä taloudellista toimintaa. Myös kuntakonsernin omistuksia ja rakennetta tarkastellaan ja sitä kehitetään toiminnallisesti ja taloudellisesti tehokkaampaan suuntaan. Nimi Kotipaikka Kunnan omistusosuus Konsernin omistusosuus Tytäryhteisöt As Oy Pikalle Joroinen 87,20 % 87,20 % As Oy Maavesi Joroinen 76,19 % 76,19 % As Oy Tuomaalanhovi Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Honkaura Joroinen 100,00 % 100,00 % Kiinteistö Oy Joroisten Kunnantalo Joroinen 80,78 % 80,78 % As Oy Paavalinkivi Joroinen 61,85 % Kuntayhtymät Etelä-Savon Shp ky Mikkeli 4,94 % 4,94 % Etelä-Savon Maakuntaliitto ky Mikkeli 3,39 % 3,39 % Itä-Suomen Päihdehuollon ky Mäntyharju 0,74 % 0,74 % Keski-Savon jätehuollon liikelaitosky Varkaus 11,40 % 11,40 % Vaalijalan ky Pieksämäki 1,24 % 1,24 % Osakkuusyhteisöt As Oy Joronrinne Joroinen 28,90 % 28,90 %

9 9 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Kunnan strategiaa tukevat toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016 Tavoite Keinot, toimenpiteet Mittarit Vastaava viranhaltija Asuntojen vuokrausaste vähintään 95 % Markkinointi, asuntojen kunto Asuntojen vuokrausaste Isännöitsijä Vähintään puolessa kiinteistö- ja asuntoosakeyhtiöissä toteutetaan rakennusten kuntokartoitukset. Ohjelman hyväksyminen Toteutuneet kuntokartoitukset Isännöitsijä Erääntyneiden saatavien määrä alenee. Tehokkaat perintätoimet Erääntyneet saatavat 2016 vs Isännöitsijä Laskentayksikkö

10 10 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta 1.3. JOROISTEN KUNNAN STRATEGIA JA PÄÄMÄÄRÄT Visio Missio Joroisten kunta on tunnettu ihmisläheisenä ja vapaa-ajan mahdollisuuksia tarjoavana maaseutumaisena kuntana, joka tarjoaa monipuoliset palvelut ja viihtyisän asuinympäristön keskellä Savoa. Joroisten kunta tuottaa ja järjestää kuntalaisten päivittäin tarvitsemat palvelut, toimii joroislaisten edunvalvojana sekä kehittää aktiivisesti alueen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Hyvinvoinnin edistäminen Kuntalain mukaisesti Joroisten kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Hyvinvointia edistääkseen kunta: 1. kehittää kunnan elinvoimaa ja toimintakykyä pitkäjänteisesti ja kokonaisvaltaisesti. 2. tunnistaa eri-ikäisten kuntalaisten hyvinvointitarpeet sekä -odotukset ja luo edellytyksiä hyvään elämään palveluiden järjestämisen kautta. 3. ehkäisee ja vähentää sosiaalisia ongelmia ja eriarvoisuutta. 4. tekee yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseksi. 5. tekee laaja-alaista yhteistyötä eri toimijoiden kanssa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi sekä hyvinvointitietouden keräämiseksi. Hyvinvointia edistäviä palveluita ovat mm. koulutus, kirjastot, kansalaisopistot, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä liikuntapalvelut. Joroisten kunta tukee alueen yhteisöjen hyvinvointityötä. Hyvinvointityön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan hyvinvointikertomuksessa. Talous- ja omistajapolitiikka Henkilöstö Itsenäinen Joroisten kunta tavoittelee talouden tasapainoa vuoteen 2020 mennessä toteuttamalla yhteisvaikutukseltaan noin miljoonan euron talouden tasapainottamistoimet vuoden 2015 tasoon verrattuna. Talouden tasapainottamista tehdään toiminnan kulurakennetta kehittämällä sekä tulorahoitusta lisäämällä. Talouden tasapainottamiseksi tähtäävät toimenpiteet hyväksytään vuosittain talous-arvion käsittelyn yhteydessä osana talousarviota. Kunnan omaisuutta hoidetaan huolellisesti ja tuottavasti osana kunnan pitkän aikavälin tavoitteita. Varallisuuden hoidossa ja kunnan sijoitustoiminnassa noudatetaan valtuuston hyväksymiä sijoitustoiminnan perusteita. Kunnan ja kuntakonsernin taloudelliset tavoitteet: - kuntatalouden hoidon vähimmäistavoitteena on, että kumulatiivista alijäämää ei kerry - konsernin tasolla tarkasteltuna alijäämän tulee olla selkeästi alle 1000 euroa/asukas - kunnan sekä konsernin lainamäärän tulee pienentyä pitkällä aikavälillä tarkasteltuna Kunnan ja talouden hoidossa otetaan lisäksi huomioon lainsäädännön asettamat tavoitteet. Joroisten kunnan tavoitteena on taata hyvinvoiva, osaava ja työstä innostunut henkilöstö. Henkilöstön määrä ja rakenne määritellään palvelutarpeen ja taloudellisten

11 11 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta toimintaedellytysten pohjalta. Kunnan toiminnassa huomioidaan työllistämiseen liittyvät velvoitteet siten, että työl-listämistoiminta on aktiivista läpi kunnan organisaation. Joroisten kunnan henkilöstön osalta noudatetaan seuraavia keskeisiä periaatteita ja toimintatapoja: - Työnantaja kohtelee henkilöstöä yhdenvertaisesti ja noudattaa omassa toiminnassaan yhteisiä toimintatapoja. - Henkilöstösuunnittelu kytkeytyy kiinteästi kunnan palvelutuotannon suunnitteluun. - Palvelurakenteen muutostarpeissa työnantaja varmistaa henkilöstön osaamisen ja valmiudet tarvittaessa myös uusiin tehtäviin. - Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on, että työntekijä tuntee kuuluvansa organisaatioon ja kokee, että työnantaja tarvitsee hänen osaamistaan ja työpanostaan. - Henkilöstölle tiedotetaan asioista oikea-aikaisesti ja kattavasti. Toimintaa ohjaavat määräykset ja ohjeet saatetaan keskitetysti henkilöstön nähtäville. - Työhyvinvointiin panostetaan sekä esimiestyössä että työterveyshuollossa. Henkilöstöhallinnon osalta tulevaisuuden tarpeisiin varaudutaan vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä päivitettävällä henkilöstösuunnitelmalla, jolla varaudutaan henkilöstön eläköitymiseen ja vaihtuvuuteen. Kuntastrategia löytyy kokonaisuudessaan kunnan kotisivuilta osoitteesta

12 12 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta 1.4. VALTUUSTON TAVOITTEET VUODELLE 2016 JA TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITEASETANTA Strategiset tavoitteet: 1. Valtuuston kesäkuussa 2015 hyväksymän kuntastrategian toimeenpanoa jatketaan kaikilla toimialoilla. 2. Vuoden 2016 talousarvio toteutuu vähintään suunnitellun mukaisena ja talouden tasapainottamiseen tähtääviä toimia tehdään strategian linjausten pohjalta. Palvelualueet ja palveluyksiköt sitoutuvat osaltaan tasapainoittamaan kunnan taloutta aktiivisella oman toimintansa kehittämisellä. Palvelualueet seuraavat toimintaansa siten, että menojen ja tulojen kehitys on tiedossa järjestelmällisesti vuoden kuluessa ja palveluyksiköt seuraavat säännöllisesti kuukausittain tuotemääriä. Lisäksi palveluyksiköt raportoivat oleellisen suurista menojen nousuista heti niiden ilmaannuttua 3. Joroisten Energialaitoksen myynnistä saatu varallisuus sijoitetaan tuottavasti valtuuston kesäkuussa 2015 vahvistamien sijoitustoiminnan periaatteiden mukaisesti. 4. Joroisten kunta toimii aktiivisena sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämislain uudistukseen liittyvässä edunvalvontatyössä ja osallistuu Joroisten kunnan kannalta merkittäviin alueellisiin toimenpiteisiin. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle: Talousarviossa ei pysytä eikä taloutta tasapainottavia toiminnallisia muutoksia saada tehtyä. Erityisesti erikoissairaanhoidon vaikea ennustettavuus asettaa riskejä talousarvion toteutumiselle. Kunnan strategian toimeenpano ei etene suunnitellulla tavalla, henkilöstöön, päätöksentekoon tai valtion ohjaukseen liittyvistä syistä. Energialaitoksen myynnistä saataville rahoille ei löydetä sopivia kohteita, joissa sijoituksen riskitaso on riittävän alhainen ja tuotto kunnan tavoitteiden mukainen.

13 13 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta 1.5. TALOUSARVION LAADINTAAN LIITTYVÄT YLEISET PERUSTEET Talousarvion rakenne, sisältö ja sitovuus Johdanto ja yleisperustelut Yleisperustelut sisältävät taloussuunnitelmien yleiset perusteet kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista tarkasteltuna. Esim. kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai tiedossa olevat lainsäädäntömuutokset on tuotava esiin yleisperusteluissa. Kuntastrategia ja palvelusuunnitelmat ovat talousarvion ja -suunnitelman keskeisiä perusteita. Kuntastrategia esitetään alussa. Palvelusuunnitelmassa kuvataan lyhyesti yksikön toiminta ja se on johdettu kuntastrategiasta. Suunnitelmat konkretisoivat ja tarkentavat kuntastrategian palvelujen kehittämistä koskevia linjauksia ja niissä kuvataan, millä toimenpiteillä kunnan palvelujen saatavuus ja riittävä palvelutaso pyritään turvaamaan. Toimialakohtaiset palvelusuunnitelmat esitetään erikseen talousarviossa kohdassa Palvelusuunnitelmat toimialoittain, lyhyesti toimialan käyttötalousosan alussa ja tarkemmin kunkin sitovan tason käyttötalousosan alussa. Yleisperusteluissa asetetaan myös konsernijohtoa ja tytäryhteisöedustajia koskevat tavoitteet. Talousarvion laadinnan perusteita Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma (huhtikuu 2011). Suositus on tulostettavissa pdf-tiedostona sivustolta tai linkistä Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL ). Alibudjetointi ei ole säännösten mukaista. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL 110 ). Joroisten kunnan taseessa kumulatiivinen ylijäämä tilinpäätöksessä 2014 oli 6,3 M. Vain välttämättömät ja todelliset määrärahat ja tuloarviot varataan talousarvioon. Talousarviovalmistelussa otetaan huomioon vakauttamissuunnitelmassa vuodelle 2015 hyväksytyt säästötoimet. Talousarvion 2016 valmistelussa huomioidaan tilinpäätösten 2013 ja 2014 sekä talousarvion ja toteutuman 2015 analysointi ja vuodelle 2016 tiedossa olevat muutokset Käyttötalousosa Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Käyttötalousosa jakautuu toimialoihin (taloudenhallintajärjestelmässä osastotaso 02), jotka on määritelty hallintosäännöissä. Toimiala jakaantuu palvelualueisiin (osastotaso 03) ja ne voivat jakaantua edelleen palveluyksiköihin (osastotasot 04-06). Palveluyksikkö voi jakaantua toiminnasta riippuen toimipisteisiin (kustannuspaikka). Valtuustoon nähden sitova taso on kunnassa osastotasolla ja vesihuollossa osastotasolla 02. Talousarviokirjassa esitetään käyttötalousosassa sitovalla tasolla palvelusuunnitelma, vastuuhenkilö, sitovat tavoitteet ja sitovat menomäärärahat ja tuloarviot (kirjanpidosta) sekä perustelut ja tunnusluvut. Informatiivisena, erillisenä osiona ilmoitetaan tuotteistetuissa toiminnoissa tuotantomäärä ja hintaluettelo sekä lyhyet tuotekuvaukset.

14 14 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Vastuuhenkilö Palveluyksiköittäin/toimipisteittäin ilmoitetaan henkilö, joka vastaa yksikön toiminnasta (sis. mm. raportoinnin kunnanhallitukselle ja -valtuustolle). Tavoitteiden asettaminen Kunnan strategisten tavoitteiden pohjalta asetetaan 2 3 kappaletta sitovan tason tavoitteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia, konkreettisia ja mitattavia. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Resurssit ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoitteiden on katettava tehtäväalueen perustehtävät ja oltava toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla sekä oltava sellaisia, että organisaatio voi niihin omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Toiminnallisilla tavoitteilla ohjataan toimintaprosessia ja niitä käytetään käyttötalous- ja investointiosissa. Taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Tavoitteiden tulee olla johdettuja valtuuston hyväksymästä kuntastrategiasta sekä muista valtuuston toimintaa ohjaavista päätöksistä. Kaikessa toiminnassa tulee huomioida voimassa oleva lainsäädäntö. Tavoitteiden on oltava laadullisesti tai määrällisesti mitattavia. Tavoitteiden määrittelyä, mitattavuutta ja niiden toteutumaraportointia ohjeistetaan ja käydään läpi talousarviovalmisteluun osallistuvalle henkilöstölle elokuussa järjestettävissä tilaisuuksissa. Keskeisimmät riskit tavoitteiden toteutumiselle Sitovalla tasolla arvioidaan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisimmät riskit ja uhkat ja ne raportoidaan muun raportoinnin yhteydessä kolmannesvuosittain. Perustelut Perusteluissa kerrotaan päättäjille erityisen olennaista informaatiota talousarviosta ja toiminnasta. Tunnusluvut Palveluyksiköittäin tai toimipisteittäin ilmoitetaan olennaisesti toimintaa kuvaavat tunnusluvut. Sitovan tason toiminta Toimintaa varten esitetään menomäärärahat ja tuloarviot, toiminnan kuvaus ja tavoitteet talousarviovuodelle. Talousarvion liitteessä esitetään kustannustietoisuutta lisäävänä informaationa tuotteistetun toiminnan osalta tuotemäärät, tuotehinnat sekä niiden kustannusvaikutus ja lyhyet, tuotteen sisältöä kuvaavat tuotekuvaukset. On huomattava, että koska tuotehintojen laskemiseen vaikuttaa esim. tiettyjen tulojen käsittely (sv-korvaukset, tietyt tuet ym.), saattavat kirjanpidosta saadut sitovat määrärahatarpeet poiketa tuotteiden avulla lasketuista kustannuksista. Tuotteiden toteutumaa seurataan talousarviovuoden aikana kuukausittain entiseen tapaan. Toteutuneet tuotemäärät raportoidaan kolmannesvuosittain erillisenä. Talousarviovuoden aikana ei lasketa tuotehintoja. Tilinpäätökseen lasketaan toteutuneiden tuotemäärien perusteella toteutuneet tuotehinnat. Vuosisopimukset Eri yhteistyösopimuksissa on määräykset vuosisopimuksista (esim. JJR-kirjastotoimi, sosiaali- ja terveystoimi).

15 15 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Laskutus Joroisten kunta laskuttaa JJR-kirjastotoimen osalta Juvan ja Rantasalmen kuntia tilivuoden aikana 1/12-osalla budjetoidusta ja raportointikausittain 1-4 kk ja 1-8 kk tehdään tasauslaskutukset kirjanpidon toteutuneiden menojen mukaisesti. Loppulaskutus tehdään tilinpäätöksen perusteella. Sisäiset tukipalvelut laskutetaan toteutuneiden tuotantomäärien mukaan talousarviossa arvioidulla kappalehinnalla. Sisäiset vuokrat laskutetaan kuukausittain 1/12 talousarvioon varatusta määrärahasta. Sotepalveluille vuokrattavien kiinteistöjen osalta otetaan huomioon sovitut vuokranmäärittelyt ja muut ehdot. Laskutukset tarkistetaan tilinpäätöksessä. Talousarviomuutos on myös laskutusperusteen muutos. Menot Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 22 kuukautta. Toinen jakso on 13 kuukautta. Ensimmäisellä jaksolla kunta-alan palkkoja on korotettu sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Ensimmäisen jakson toinen työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen 0,4 %:n sopimuskorotus toteutetaan lukien. Sopimukset nostavat kunta-alan työvoimakustannuksia ensimmäisen 22 kuukauden aikana keskimäärin 1,2 %. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa Kunta-alan työmarkkinaosapuolet neuvottelevat toisen jakson sopimuskorotuksesta ja sen kohdentamisesta mennessä. Joroisten kunnan talousarvioon 2016 palveluksessa olevan henkilöstön palkat arvioidaan heinäkuun 2015 tasoisena. Kokonaispalkkasumma ei saa nousta v tasosta. Vakauttamisohjelmassa päätetyt henkilöstösäästöt on huomioitava vähennyksenä nykyiseen palkkasummaan. Palkkaperusteiseen KUEL - eläkemaksuun varataan 17,40 % KuEL-palkoista (lähde Kuntaliiton kunnat.netsivusto /Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja ) ja se budjetoidaan tehtäville KuEL-palkkojen suhteessa tilille Työnantajan VaEL-eläkemaksuun varataan määrärahat VaELpalkkojen suhteessa kuntakohtaisesti määritellyn prosentin mukaan, joka on 21,6 % ja se budjetoidaan tilille Työnantajan muihin sosiaaliturvamaksuihin varataan 6,39 % (sairausvakuutusmaksu 2,14 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,95 % ja muut 1,3 % (lähde Kuntaliiton kunnat.net-sivusto /Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja )) palkkasummasta ja se voidaan budjetoida yhteissummana tilille KuEL:n eläkemenoperusteiseen ja VARHE - maksuun varataan määräraha yleishallintoon omalle kustannuspaikalle 1324 Jakamattomat eläkemenot (laskelma/luettelo kirjanpitoyksiköltä). Jako toimintayksiköille tilastointia varten tehdään erikseen tarvittaessa. Joroisten kunta on ns. keskisuuri työnantaja VARHE-maksun määräytymisen osalta. VARHE-maksu muodostuu yhteisvastuullisesta osasta ja omien eläketapausten perusteella määräytyvästä osasta. Yhteisvastuulliseen VARHE-maksun osaan varataan määräraha, joka on 0,81 % KuEL-palkkasummasta ja se budjetoidaan yksiköittäin tilille (Em. ohjetta ei noudateta sote-yhteistoiminnan alaisten yksiköiden talaadinnassa). Eläkemenoon perustuva VARHE-maksu budjetoidaan tilille 4106 kertomalla vuoden 2015 ennakkomaksun määrä kertoimella 1,02. KuEL-eläkemenoperusteinen maksu budjetoidaan tilille 4101 kertomalla vuodelta 2015 perittävien eläkemenoperusteisten ennakkolaskujen yhteismäärä luvulla 0,97. Kirjanpitoyksikkö toimittaa laskelmat/luettelot toimintayksiköille, myös sote-yhteistoiminnan alaisille yksiköille, otettavaksi talousarvio-valmistelussa huomioon.

16 16 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Sote-yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että sopijapuolet laskuttavat oman ko. toimintonsa varhaiseläkemenoperusteisen sekä eläkemenoperusteisen maksun isäntäkunnalta. Tämä tulee valmistelussa ottaa huomioon ja varata em. eläkemaksuihin määrärahat. Yleiskustannukset Talousarvioon ei lasketa erillisiä toimialan yleiskustannuksia, vaan hallinnon, toimistohenkilöstön ja lautakuntien kustannukset jaetaan suoraan yksiköille erikseen sovittavalla perusteella. Sivistys- ja vapaa-aikatoimen hallinnon ja lautakunnan kustannuksista jaetaan Juvan ja Rantasalmen tuotteistetuille kirjastoyksiköille 0,5 %/ao. yksiköiden nettokustannukset. Tuotantohenkilöstön palkat ovat kaikki yksiköille jaettuja mukaan lukien kaikki päällikkövirkojen palkat. Tulot Asiakasmaksutulojen tulee perustua voimassa oleviin taksoihin. Taksat tulee tarkistaa ja saattaa ajan tasalle. Tulot tulee arvioida realistisesti ja oikean suuruisina. Varkauden kaupunki budjetoi sote-yhteistoiminnan alaiset asiakasmaksutulot sekä muut em. toimintaan liittyvät tulot myös Joroisten kunnan osalta ja laskuttaa ne asiakkailta. Joroisten kunnalle järjestämistä palveluista Varkauden kaupunki laskuttaa Joroisten kuntaa nettomenojen osalta. Palvelun/tuotteen hintaan vaikuttavat tulot (mm. työllistämistuki, oppisopimuskoulutuskorvaukset, sv- ja tapaturmakorvaukset, Kela-korvaus työterveyshuoltoon, Kelan koulumatkatuki, muut suoraan tuotteen hintaan vaikuttavat tuet ja avustukset) huomioidaan palvelusta perittäviä/tuotehintoja laskettaessa vähentävänä eränä. Investoinnit Investointien alaraja on euroa eli investointiosaan ei budjetoida hankkeita, joiden kustannukset alittavat euroa. Mikäli tilivuoden aikana hanke jää alle em. rajan, tulee huolehtia talousarvio-muutoksesta määrärahojen siirtämiseksi käyttötalousosaan samoin kuin toteutuneen käytön oikaisusta. Tulee myös huomioida, että tätäkin suuremmat yksittäiset kunnossapitotyöt kuuluvat käyttötalouteen. Vain peruskorjaukset ja uuden rakentaminen ovat investointiosaan kuuluvia. (Kunnossapito = korjaaminen alkuperäiseen kuntoon; Peruskorjaus = korjaaminen olennaisesti alkuperäistä parempaan kuntoon). Joroisten kunta arvioi rakentamisinvestointimenot myös sote-toimialalle. Aineettomien oikeuksien (mm. tietokoneohjelmistot) ja irtaimiston hankinnoista vastaa Varkauden kaupunki Investointiosa Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Investoinneille asetetaan myös tavoitteet, jotka voivat olla rahamääräisessä mitassa tai investointitavoitteen suunniteltu toteutumisajankohta määrätään. Investointiosasta tulee käydä ilmi, mitkä hanketavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosa jakaantuu toimialoittain hankeryhmiin ja edelleen hankkeisiin. Hanketason määrärahat ja tuloarviot ovat valtuustoon nähden sitovia. Investointiosassa esitetään myös taloussuunnitelmavuosien hankkeet. Investoinnit voivat olla uus- ja laajennusinvestointeja tai korvausinvestointeja. Investoinneista tehdään aina tarveselvitys, joka perustuu toimialan ja kunnan palvelustrategiaan. Mikäli ao. lautakunta hyväksyy tarveselvityksen mukaisen investoinnin tarpeelliseksi, laaditaan yli euron rakennusinvestoinneista hankesuunnitelma. Hankesuunnitelman perusteella laaditaan mm. tarkempi kustannusarvio. Uus- ja laajennusinvestointeja ovat esim. uudisrakennukset ja laajennukset, koneiden ja laitteiden sekä ohjelmistojen hankinnat.

17 17 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Korvausinvestointeja ovat esim. rakennusten peruskorjaukset. Korvausinvestoinnit eritellään kahteen kategoriaan. Ensimmäinen on kiinteistöjen tekninen korjaustarve, joka aiheutuu kiinteistöjen peruskorjaustarpeesta. Toinen on toiminnallinen korjaustarve, mikä aiheutuu palvelurakenteen tulevien muutosten aiheuttamista muutostarpeista toimialan käytössä olevaan kiinteistöön. Tekninen korjaustarve Tekninen toimi laatii esitykset toimialoille ao. toimialan käytössä olevien kiinteistöjen vuotuisista peruskorjaustarpeista mennessä. Ao. lautakunta käsittelee peruskorjaustarpeet ja esittää niitä takaisin tekniselle lautakunnalle muiden investointien ohella sen jälkeen kun ao. kiinteistöjen tarve nykyisessä ja tulevassa toimialan palvelurakenteessa on selvitetty. Toiminnallinen korjaustarve Mikäli jonkin toimialan tulevan palvelurakenteen muutoksen tiedetään aiheuttavan muutos-/ laajennus-tarpeita sen käytössä olevaan kiinteistöön, laaditaan asiasta tarveselvitys ja hankesuunnitelma kuten uus- ja laajennushankinnoissakin. Tarveselvityksessä toimiala perustelee investoinnin tarpeen ja ilmoittaa onko kyseessä esim. palvelutuotannon määrän lisäys, palvelukyvyn parantaminen, tuotannon tehostaminen tms. Tekninen toimi avustaa tarvittaessa tarveselvityksen laadinnassa Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Tuloslaskelmaosan yhteydessä esitetään tulorahoituksen riittävyyttä mittaavat tunnusluvut. Kokonaistalouslaskelma, joissa on huomioitu kunta ja vesihuoltolaitos, laaditaan suosituksen mukaisesti. Sisäisten erien tulee täsmätä ja ne eliminoidaan em. laskelmia laadittaessa Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö ja se laaditaan vähennyslaskukaavan muodossa. Välisummana esitetään Toiminnan ja investointien rahavirta. Rahoitusosan yhteydessä esitetään toiminnan ja investointien rahoitusta mittaavat tunnusluvut Taloussuunnitelmavuodet Taloussuunnitelma käsittää vuodet Taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi on laissa erikseen mainittu talousarvio, jonka sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman Taloussuunnitelmavuosien määrärahat esitetään talousarviossa tuloslaskelma-, rahoitus-laskelmaja investointiosissa huomioiden merkittävät toiminnalliset muutokset perusteluineen sekä kustannustason muutokset. Taloussuunnitelma on kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja.

18 18 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta 1.6. PALVELUSUUNNITELMAT TOIMIALOITTAIN Kunnan johto ja keskushallinto Kunnanvaltuusto ja hallitus Kunnan johtamistoiminnan tarkoituksena on saada kunnan organisaatio ja myy yhteisö toimimaan siten, että kunnan visio, valitut päämäärät sekä valtuustotason tavoitteet toteutuvat, jolloin palvelujen saatavuus sekä riittävä taso turvataan. Valtuuston ja hallituksen keskeinen tavoite vuodelle 2016 päivitetyn kuntastrategian linjausten toteuttaminen ja kunnan talouden tasapainoon saattamiseen tähtäävät toimet. Myös hyvinvointikertomuksen asemaa ja merkitystä kunnan toimintaa ohjaavana aineistona vahvistetaan. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa sekä antaa ohjeita kuntaa eri yhteisöissä edustaville henkilöille kunnan kannan ottamisesta käsiteltäviin asioihin. Kunnanvaltuusto on kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä luottamuselin, jolle kuuluu kunnan toiminnasta ja taloudesta päättämisen ohessa edistää kuntalaisten suoraa osallistumista kunnan toimintaan ja päätöksentekoon. Kuntalaki painottaa valtuuston roolia kunnan strategisena johtajana, jossa on tärkeää tulevaisuuteen suuntautunut, kunnan toiminnan pitkäntähtäimen tavoitteiden ja päämäärien hahmottaminen ja linjaaminen. Kunnanvaltuusto on kesäkuussa 2015 hyväksynyt Joroisten kunnalle uuden kuntastrategian vuosille ja siihen liittyvät päämäärät. Strategiassa on kunnan visio ja missio. Strategiassa on palveluiden järjestämisen ja tuottamisen periaatteet. Keskushallinto Keskushallinto vastaa hallinto-, talous- ja elinkeinoasioiden hoitamisesta. Hallintoyksikkö hoitaa valtuuston, kunnanhallituksen, tarkastuslautakunnan, kunnanhallituksen henkilöstöjaoston ja keskusvaalilautakunnan sihteeritoiminnat, kunnan henkilöstöhallinnon, keskusarkiston, yhteispalvelupisteen ja puhelinvaihteen. Keskeistä toiminnassa on hyvän hallintotavan mukainen valmistelu, täytäntöönpano ja laillisuuden valvonta. Sähköisen viestintää kehitetään vuoden 2016 aikana: uusittujen kotisivujen yhteyteen rakennetaan intranet kunnan henkilöstölle. Intranetin osiona tulee olemaan luottamushenkilöiden käytössä oleva sisäinen verkko, jota hyödynnetään päätöksenteossa. Henkilöstöpolitiikassa jatketaan henkilöstötilinpäätösten tuottamista sekä työhyvinvointikyselyjen tuottaman aineiston hyödyntämistä osana työviihtyvyyttä sekä hyvinvointia. Työttömyyden pysytellessä alueella korkeana on pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan lisättävä resursseja kehittämällä työpajaa sekä yhteistyöllä kolmannen sektorin ja yksityissektorin kanssa. Vuoden 2016 aikana työllisyysasioiden hoito organisoidaan yhden hallinnon alle. Hallintosääntö on päivitettävä uuden kuntalain ja toiminnan mukaiseksi. Elinkeinoyksikkö vahvistaa ja luo edellytyksiä kunnassa toimivien yritysten kasvulle ja kehitykselle. Yksikkö tehostaa ja kasvattaa Joroisten kilpailukykyä ja markkina-arvoa. Tämä lisää yritystoiminnan investointeja ja työpaikkoja sekä helpottaa uusien yritysten sijoittumista Joroisiin. Elinkeinoyksikön painopistealueena ovat pienet ja alkavat yritykset. Kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen infraan kuuluvan laajakaistaverkon suunnittelua ja toteuttamista jatketaan vuoden 2016 aikana. Laskentayksikkö on kunnan sisäinen palveluyksikkö, joka tuottaa kunnan koko organisaatiolle palkanlaskenta-, kirjanpito- ja muut laskentatoimen palvelut. Ajantasaisen ja oikea-aikaisen sekä virheettömän ja relevantin tiedon tuottaminen palvelee kunnan johtoa ja toimialoja taloudellisen tiedon seuraamisessa sekä analysoinnissa ja sitä kautta päätöksenteossa

19 19 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta Maaseutu- ja lomatoimen toimiala Maaseututoimi turvaa maatalousyrittäjien toimeentuloa hoitamalla maataloustukien maksamiseen liittyvät, maaseutuviraston kunnalle osoittamat maksajaviranomaistehtävät. Lomatoimi huolehtii karjatalousyrittäjien lakisääteisten lomien tuottamisesta kunnan alueella tukien näin yrittäjien työssä jaksamista. Lomatoimi varmistaa myös maatalouden yritystoiminnan jatkuvuutta poikkeustilanteissa, esimerkiksi yrittäjän tilapäisen sairauden yhteydessä. Maaseututoimen hallinnon lähipalveluja varten Joroisten kunnanvirastossa työskentelee maaseututoimensihteeri. Johtava lomittaja on Joroisissa tavattavissa tiistaisin aamupäivällä. Joroislainen viljelijä voi asioida halutessaan myös Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan toimipisteissä. Joroisissa sähköisen maataloustukihakemuksen vuonna 2015 jätti 83 % viljelijöistä. Maataloushallinnossa sähköisen asioinnin ja tukien käsittelyn kehittäminen on ollut voimakasta, muun muassa karttamuutoksissa on luovuttu kokonaan paperien käsittelystä. Maaseutuhallinnon arkistointi tapahtuu nyt lähes kokonaan sähköisesti, samoin päätösten lähettäminen viljelijöille. Tehtävien sähköinen käsittely muuttaa paitsi viljelijöiden asiointia myös maaseututoimiston tehtäviä. paineista huolimatta viljelijät voivat kuitenkin edelleenkin palauttaa hakemuksensa myös paperilla. Vuosi 2015 oli maataloustukien osalta suurten muutosten aikaa. Uuden ohjelmakauden alkaminen tarkoitti uusien tukiehtojen opettelemista. Samaan aikaan uudistettiin myös tukien käsittelyssä käytettävää atksovellusta. Muutokset koskivat paitsi kunnan viranomaistyötä myös viljelijöitä, joten sekä henkilöstön että viljelijöiden koulutukseen panostettiin vuonna 2015 selvästi aiempaa enemmän. Vuonna 2016 tukiehtoihin ei ole odotettavissa suuria muutoksia. Maataloushallinnon uudistamista varten on asetettu työryhmä. Uudelleenjärjestelytoimenpiteet tulevat koskemaan todennäköisesti myös kunnan maksajaviranomaistehtäviä. Tällä hetkellä selvitettävinä vaihtoehtoina on esimerkiksi maksajaviranomaistehtävien siirtäminen uusille itsehallintoalueille tai vaihtoehtoisesti maaseutuvirastoon. Mahdollisten muutosten aikataulu on vielä avoin. Lomitustoimintaan tulee alkaen voimaan muutoksia, jotka vähentävät lomansaajien sijaisapuperusteita sekä tiukentavat vuosilomaoikeuden myöntöedellytyksiä. Myös lomitushallintoon sekä lomituspalveluihin ollaan etsimässä uusia toimintavaihtoehtoja. Todennäköistä on, että jatkossa lomitustoiminta siirtyy pois kunnilta Perusturvan toimiala Varkauden kaupunki ja Joroisten kunta ovat muodostaneet sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi yhteistoiminta-alueen, jossa Varkauden kaupunki toimii isäntäkuntana. Perusturvalautakunta, jossa on viisi joroislaista ja viisi varkauslaista jäsentä, päättää sosiaali- ja terveyspalveluista. Perusturvan henkilökunta on Varkauden kaupungin palveluksessa. Joroisten kunta on itsenäinen ja vastaa taloudellisesti kuntansa sosiaalija terveyspalveluista. Palvelutaso ja määrä päätetään vuosittain talousarvion hyväksymisen yhteydessä Joroisten kunnanvaltuustossa. Joroisten kunnanvaltuusto on vahvistanut kuntastrategian vuosille Strategian linjausten mukaan perusturvan palvelut järjestetään lähellä kuntalaista ajatuksella: Sote peruspalvelut säilyvät vauvasta vaariin lähipalveluna Joroisissa Palvelujen järjestämisessä otetaan huomioon toimialan alueelliset olosuhteet, lainsäädännön kehitys ja sen vaatimukset. Tavoitteena ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukaiset rakenteet. Nykyistä yhteistoimintaa Varkauden kaupungin kanssa kehitetään siten, että sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan tulevaisuudessa Joroisten kuntalaisille hallinnollisesti oman palvelualueen kautta. Tavoitteena on että, Joroinen toimii omana hallinnollisena yksikkönä, jolla on oma palvelualuepäällikkö/vastuullinen johtaja ja oma budjetti. Tavoitteen toteuttamiseksi vuoden 2016 talousarvioon on varattu määrärahat oman palvelualuepäällikön palkkakulujen kattamiseen. Oman palvelualuepäällikön toimivaltaan liittyvät kysymykset vaativat kuitenkin toiminta- ja johtosääntöjen päivitystä Varkauden kaupungin osalta. Järjestelyn tavoitteena on parantaa Joroisten kunnan ja Varkauden kaupungin välistä sote-yhteistoimintaa. Uudistuksen

20 20 TALOUSARVIO 2016 Joroisten kunta uskotaan vaikuttavan positiiviesti erityisesti tiedonvaihtoon, tavoitteiden toteutumiseen, talouden seurantaan sekä palveluiden laatuun ja saatavuuteen. Palvelutoiminnan puolelta haasteita aiheuttaa osaavan henkilökunnan saatavuus erityisesti lääkärinvirkojen osalta. Myös vanhusten palveluasumisen on edessä merkittäviä muutoksia, koska astuu voimaan kilpailutuksen myötä muodostettu puitesopimus palveluasumisen järjestämisessä. Sopimuksessa on viisi palveluntuottajaa, joiden toimesta joroislaisten palveluasumisen palvelut jatkossa tuotetaan. Perusturvan palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen tulee tulevina vuosina vaikuttamaan merkittävästi Sipilän hallituksen sote-uudistus ja siihen liittyvät käytännön ratkaisut. Valtioneuvoston marraskuussa 2015 antamassa tiedoksiannossa esitetään, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirrettäisiin kunnilta 18 itsehallintoalueelle. Käytännön palvelu järjestettäisiin 15 sote-alueen toimesta. Tavoitteena on sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden integraatio. Myös rahoitusvastuu palveluiden järjestämisessä on siirtymässä kunnilta valtiolle ja itsehallintoalueille Sivistys- ja vapaa-aikatoimen toimiala Joroisten sivistystoimi tarjoaa toimivat lähipalvelut ja tekee aktiivisesti yhteistyötä ympäristökuntien kanssa. Toimivat ja kehittyvät lähipalvelut lisäävät kuntalaisten sosiaalista pääomaa. Sivistystoimi kattaa varhaiskasvatuksen, perus- ja lukio-opetuksen, koululaisten iltapäivätoiminnan, vapaa-aikatoimen (nuoriso, liikunta, kulttuuri) sekä kirjastopalvelut ja vapaan sivistystyön (kansalaisopisto ja taiteen perusopetus). Lapsiystävällisen Joroisten kunnan varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat lapselle yhtenäisen kasvun ja oppimisen polun. Jatkumo varmistetaan päivitetyllä kunnan varhaiskasvatussuunnitelmalla ja uudella perusopetuksen opetussuunnitelmalla, jonka laatimista varten on perustettu seudullinen työryhmä Keski-Savoon. Opetussuunnitelma valmistuu vuoden 2016 aikana. Varhaiskasvatus tuottaa taloudellisesti kohtuullisen kuljetusmatkan päässä olevia hyvälaatuisia päivähoitopalveluja. Kuvansin päiväkodin peruskorjaus valmistui vuonna 2015, jonka seurauksena sekä kirkonkylän että Kuvansin päiväkodit ovat käytännössä toimivat ja erinomaisessa kunnossa. Esiopetus siirtyi toiminnallisesti päiväkodeista kouluille lukuvuoden aikana ja yhteistyön rakentaminen ja syventäminen alkuopetuksen kanssa jatkuu vuoden 2016 aikana. Joroisten perusopetuksessa on 477 oppilasta, joiden opetus järjestetään Kaitaisten, Kuvansin tai kirkonkylän kouluissa. Oppilaille tarjotaan laadukasta perusopetusta turvallisessa oppimisympäristössä. Perusopetuksessa opetusryhmiä on 29 ja kaikissa ryhmäkoko on alle 20 oppilasta. Tämä takaa laadukkaan opetuksen ja varmistaa sen, että opettajalla on riittävästi aikaa huomioida kukin oppilas yksilönä. Joroisissa koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, ja yhteistyö kodin ja koulun välillä toimivaa. Kunnassa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaiden tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittämiseen niin, että he saavat hyvän pohjan jatko-opintojansa varten. Joroisten perusopetuksessa tehdään säännöllisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa mm. opettajien täydennyskoulutuksessa, uuden opetussuunnitelman laatimisessa sekä erilaisissa hankkeissa ja opiskelijahuoltolain edellyttämien toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi. Luokkien 0-2 oppilaille kunta tarjoaa iltapäivätoimintaa koulujen yhteydessä ja tarvittaessa yhteistyössä varhaiskasvatuksen yksiköiden kanssa. Iltapäivätoimintaa pyritään kehittämään entistä monipuolisemmaksi. Joroisten lukiossa on 91 opiskelijaa, joille opetus järjestetään pääsääntöisesti lähikouluperiaatteella. Lähiopetusta täydennetään etä-, verkko- ja monimuoto-opetuksella yhteistyössä muiden etelä- ja keskisavolaisten lukioiden sekä muiden palveluntarjoajien kanssa. Opiskelijoille tarjotaan yrittäjyys- ja ammatillisia lyhytkursseja yhteistyössä lähialueen lukioiden ja ammattikorkeakoulujen kanssa tukien samalla kunnan elinkeinorakenteen monipuolistamista. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti sekä valmistaudutaan tulevaan sähköiseen ylioppilastutkintoon. Lukion Linux-hankkeen myötä kaikki lukion 2015 syksyllä aloittaneet oppilaat saivat käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Myös 2016 syksyllä aloittavat saavat uudet koneet käyttöönsä. Lukio totuttaa opiskelijoita eri tavoin kansainvälisyyteen. Lukiolaiset