LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

Transkriptio

1 LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

2 Ohjelma Klo Aihe Tila Ilmoittautuminen Ala-aula Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa Auditorio Lapsi toimijana - teoreettiset perusteet ja lähtökohdat Kahvitauko Auditorio Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus Auditorio Lounas Työpajat: lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen käyttö ja hyödyntäminen Arviointi lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistamiseksi kuntoutumisessa Luokat 236, 357, 358, 247 Auditorio Yhteenveto Auditorio Kouluttajat: Salla Sipari, Kirsi Pollari, Nea Vänskä ja Tarja Ranta

3 Look Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla vahvistetaan lapsen osallistumista ja toimijuutta mielekkäisiin toimintoihin arjessa lapsen edun toteutumiseksi. Lapsi, perhe ja eri tahojen ammattilaiset käyttävät yhdessä.

4 2015: Kirjallisuuskatsaus, Lasten toiminnalliset haastattelut, Vanhempien haastattelut, Ammattilaisten fokusryhmähaastattelut, Tulevaisuustyöpaja 2016: Uusien toimintatapojen ja välineiden kehittäminen ja kokeilu Hankkeen kulku 2017: Koulutus ja seminaarit hankkeen tuloksista, levittäminen ja juurrutus Ohjaava ja kehittävä arviointi osana hanketta koko toteutuksen ajan

5 Kolme kehittämisen suuntaa 1. Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa - kuvaus ja hyödyntäminen kuntoutuksessa Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologinen arviointi tulossa syksyllä 2017 Syventävä koulutuspäivä , oppimistehtävän kanssa 3 op Tulokset julkaistaan verkkosivulla ja päätösseminaarissa

6 Lapsen toimijuus osallistumiseksi Lapsi toimijana - teoreettiset perusteet ja lähtökohdat

7 Osallistumista on tullut keskeinen asia lasten kuntoutuksessa. Usein se otetaan itsestään selvyytenä monimuotoisen toiminnan ymmärtämisen sijaan. Miksi se on tärkeää? Mistä on kyse?

8 Olemme jo pitkään perustaneet lasten kuntoutuksen: Lapsilähtöisyyteen, Perhekeskeisyyteen, Ekokulttuuriseen teoriaan, Arjessa tapahtuvaan toimintaan, MUTTA Tutkimukset osoittavat, että lasten oma näkökulma jää usein huomioimatta.

9 Lapsikäsitys miten kohtaamme lapsen? Passiivinen kohde - aktiivinen toimija toimijuus

10 Osallistuminen mihin? Kuntoutukseen Elämäntilanteisiin Aikuiset määrittää lapsen toiminnan Aikuiset osallistavat itsensä lapsen toimintaan Launiainen & Sipari 2011

11 Miten? Vuonna 2016 alkanut vaativa lääkinnällinen kuntoutus korostaa henkilön toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. (Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Laki 145/2015). Miten varmistetaan lapsen oma näkökulma? Miten voidaan luotettavasti selvittää lapsen oma tahto ja mielenkiinnot? Lasten tapa olla vuorovaikutuksessa on erilaista kuin aikuisilla, jolloin kyse ei ole pelkästään oikeanlaisten kysymysten esittämisestä, vaan siitä miten moninaisin keinoin lapsen kanssa rakennetaan dia- ja trialogia.

12 Kuntoutuminen Yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi lapsilla usein oppimista (habilitaatio). Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa.

13 Lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavan kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa (Vänskä ym. 2016) Lapsen näkökulmasta ympäristötekijöitä

14 LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS METKU-KIRJA uusi käytäntö lapsen kuntoutumiseen - KEHITETTY LASTEN, VANHEMPIEN JA AMMATTILAISTEN KANSSA LOOK -HANKKEESSA

15 Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen, kuvaaminen ja hyödyntäminen kuntoutumisessa lapsen toimijuuden ja osallistumisen vahvistaminen

16 Mistä on kyse? Lapselle merkityksellisen toiminta kuvataan sähköiseksi Metku-kirjaksi hyödyntäen Book Creator- sovellusta. Metku-kirjan kautta ilmenee millaiset asiat ovat lapselle itselleen ja perheelle tärkeitä asioita heidän arjessaan. Lapsen oma näkökulma tuodaan esille ja jaetaan muiden toimijoiden kanssa. Kuvausta hyödynnetään kuntoutumisessa: Suunnittelussa Toteuttamisessa Arvioinnissa

17 Mitä tarkoitusta varten? Lapselle arjessa merkityksellisen toiminnan tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi Voimaantuminen ja lapsen identiteetin kehitys Lapsen maailmaan sukeltaminen Perheen oma toimintakulttuuri ja arjen rutiinit Lapsen ja perheen mahdollisuus valmistautua ja ennakoida Hyödynnettäväksi: 1) kuntoutumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa Lapsen näkökulmat tulevat huomioitua Lapsi oppii suunnittelemaan itselleen tärkeää toimintaa ja vaikuttamaan itseään koskevissa asioissa Kuntoutuminen nivoutuu merkitykselliseen toimintaan arjessa Motivaatio, mielekkyys, sitoutuminen 2) arjen eri konteksteissa (esim. koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa) Yksilöllinen tuki Lapsen merkitykselliseen toimintaan osallistumista mahdollistavat hyvät toimintatavat Ympäristötekijät, jotka vahvistavat lapsen toimijuutta

18 Taustalla teoriat Toimijuutta tarkastellaan lapsen: -Osaamisena -Kykenemisenä -Haluamisena -Täytymisenä -Voimisena -Tunteina (Jyrkämä 2007) Ympäristötekijät ICF: Osallistuminen ja suoritukset arjessa: -Oppiminen ja tiedon soveltaminen -Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet -Kommunikointi -Liikkuminen -Itsestä huolehtiminen -Kotielämä -Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet -Keskeiset elämänalueet -Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä

19 LAPSEN TAVOITTEET NEUVOTTELUN HYVÄ KÄYTÄNTÖ, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

20 Ohjelma Klo Aihe Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa Lapsen omat tavoitteet Yhteistoimijuus lasten kuntoutuksessa Tauko Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lounas Neuvottelun soveltaminen omaan työhön - työpajat Tauko Tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen ja toiminnan arviointi Yhteenveto Kouluttajat: Salla Sipari, Kirsi Pollari, Nea Vänskä ja Mira Lönnqvist

21 Kehittäjät Osallistujat Lapsia 20 Vanhempia 30 Fysioterapeutteja 73 Toimintaterapeutteja 72 Puheterapeutteja 38 Musiikkiter., psyk.ter., neuro.psyk. 5 Sair.hoitajat, omahoitajat 12 Lastentarhaopettajia/ erityisopettajia 59 Lasten hoitajat 29 Muita kuntoutuksen asiantuntijoita 14 AMK ja YAMK opiskelijat 16 AMK opettajia 5 Kaikkeen kehittämistoimintaan osallistuneiden lukumäärä yhteensä Kevät 2017, kaikkiaan ohjausryhmä + projektitiimi

22 Kolme kehittämisen suuntaa 1. Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa - kuvaus ja hyödyntäminen kuntoutuksessa Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologinen arviointi tulossa syksyllä 2017 Syventävä koulutuspäivä , oppimistehtävän kanssa 3 op Tulokset julkaistaan verkkosivulla ja päätösseminaarissa

23 Yhteistoimijuus lasten kuntoutuksessa

24 Miksi yhteistoimijuus on tärkeää? Lapsen asema ja kohtaaminen ammatillisesti moniammatillisesti yhdessä ja yhdenmukaisesti Tiedottaminen, tiedon vaihto tiedon vastavuoroisuus, ymmärtäminen ja hyödyntäminen Tiedetään mitä muuta ammattilaiset tekee tehdään yhdessä Vastuun ja työn jako yhteisvastuu ja yhteistoiminta Yksittäinen asia ei toimi, jos kokonaisuus ei hahmotu tarkoituksenmukaisesti. Kuntoutus on moniasiantuntijuuteen perustuvaa, joten edellyttää yhteisiä käsitteitä, teorioita, viitekehyksiä, periaatteita, toimintatapoja ja menetelmiä.

25 Toimijuutta yhdessä Monitoimijuus Multi-agency Yhteistoimijuus Collective agency, Co-agency Yhteistoiminta Yhteistyö Jaettu toimijuus Shared agency

26 Kuinka ammattilaiset lyöttäytyvät yhteen lapsen, perheen ja yhteisön kanssa tukeakseen lapsen osallistumista JA mahdollistaa lapsen terveyttä, elämänvalmiuksia ja elämäniloa yhteisössään aikuisena

27 Yhteistoiminta Asioiden ratkaisemiseen ei riitä yksi ihminen Ratkaisu koskee aina konkreettista elämää ja jokaisella ratkaisulla on seurauksensa Kollektiivinen tieto ja keskusteleva harkinta Tilanteen erityisyyden tunnistaminen Ymmärryksen jakaminen Yhteinen ennakointi Yhteinen toimintatapa

28 Verkostoyhteyksien kehittämättä jättäminen on samaa kuin minkä tahansa keskeisen kuntoutustarpeen sivuuttaminen. Vilkkumaa 2011

29 Lapsen omat tavoitteet

30 Päämääränä ja keinona osallistuminen Lasten kuntoutuksessa keskeistä on lapsen osallistumisen vahvistaminen arjen merkitykselliseen toimintaan (Goldstein ym. 2004; Palisano ym. 2012) Osallistuminen: Lapsen osallisuus elämäntilanteisiin hänen yksilöllisessä kehitysympäristössään (ICF, WHO 2004) Lääketieteellinen terveydentila Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät

31 Lapsi asettamassa tavoitteita Lapset priorisoivat eri tavoitteita ja asioita kuin heidän vanhempansa (McGavin 1998; Missiuna ym. 2006; Vroland-Norstrand 2015) osallistuminen kavereiden kanssa Kuntoutussuunnitelmissa lapsen osallistumisen tavoitteet jäävät usein huomiotta (Anaby 2016, Sagne-Ollikainen 2012; Jeglinsky 2014)

32 SMART S spesific M - measurable MEANINGFUL A achievable R - realistic T time-bound

33 Lapsen osallistuminen suunnitteluun Valokuvat, videot, äänitykset, piirustukset Hauskat, luovat tavat Tietotekniikka, multimedia

34 Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa LAPSEN KUNTOUTUMISEN METKU- NEUVOTTELU

35 Neuvottelukäytännön kehittäminen Miksi? Neuvottelu merkityksellinen yhteistoimijuuden rakentumisessa Yhteiset tavoitteet lapsen merkitykselliseen toimintaan osallistumiseksi Erillisistä suunnitelmista yhteiseen toimintasuunnitelmaan Lapsen osallistuminen kumppanina kuntoutumisensa suunnitteluun Taustalla kirjallisuuskatsauksen, laadullisen aineiston ja yhteiskehittelyseminaarien tulokset Osallistumisen tavoitteet

36 Neuvottelukäytännön kehittäminen Ketkä? Neuvottelukäytännön kehittäjät: Resiinafysion ammattilaiset yhteistyössä HUS:n toimintaterapeutti Mira Lönnqvistin kanssa. Erityiskiitos tt Inari Laakso ja Mira Lönnqvist! Kehittämiseen osallistui lisäksi laaja ja monialainen joukko muita ammattilaisia, vanhempia ja hanketoimijoita eri vaiheissa hankkeen kehittämistoimintaa.

37 Neuvottelukäytännön kehittäminen Miten? Kehittämisen pohjalla kirjallisuus ja ammattilaisten fokusryhmäkeskustelut Kolmivaiheinen prosessi 147 hlö + ohj. ryhmä ja projektitiimi 1. Malli Palautteen kerääminen mm. kasvatusalan ammattilaista, hankeverkoston ammattilaisia monialaisesti 2. Malli Kokeilut käytännössä Kirjalliset nimettömät palautteet 12 kpl Keskustelut lasten vanhempien kanssa 3. Malli Palautteen kerääminen Aineistojen yhteenvedon perusteella viimeiset muokkaukset

38 Neuvottelussa: Lähtökohtana lapsen osallistuminen arjessa merkitykselliseen toimintaan Laaditaan lapsen konkreettinen osallistumisen tavoite ja suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi Rakennetaan verkoston yhteistä toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi

39 Kirjallisuutta Anaby D, Hand C, Bradley L ym. The effect of the environment on participation of children and youth with disabilities: a scoping review. Disability and rehabilitation 2013;35(19): Anaby D, Korner-Bitensy N, Steven E, Tremblay S, Snider L, Aver L. & Law M. Current rehabilitation practices for children with cerebral palsy: focus and gaps. Physical & occupational therapy in pediatrics 2016 Feb, Axelsson AK, Granlund M, Wilder J. Engagement in family activities: a quantitative, comparative study of children with profound intellectual and multiple disabilities and children with typical development. Child: care, health and development 2013;39(4): Harra Toini, Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Acta Universitatios Lapponiensis 288. Lapin Yliopisto, Rovaniemi. Imms C. Children with cerebral palsy participate: a review of the literature. Disability and rehabilitation 2008;30(24): Isoherranen Kaarina, 2008 Yhteistyön uusi haaste moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa: Isoherranen, Kaarina Rekola, Leena Nurminen, Raija: Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö.helsinki: WSOY. Jeglinsky I. How are actual needs recognized in the content and goals of written rehabilitation plans? Disability and rehabilitation 2014;36(6):

40 Kirjallisuutta Jeglinsky, I. & Sipari, S. GAS-menetelmä moniammatillisesti asiakkaan arjessa. Teoksessa S. Sukula, K. Vainiemi & T. Laukkala (toim.) GAS. Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. Juvenes Print, Tampere,2015. Saatavilla Järvikoski A, Martin M, Autti-Rämö I, Härkäpää K. Shared agency and collaboration between the family and professionals in medical rehabilitation of children with severe disabilities. International Journal of Rehabilitation Research 2013; 36(1): Järvikoski Aila, Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2013: pdf&ei=oxj7U6iMJ8jOygO04YGABQ&usg=AFQjCNHHYTfGtWk36ryplrGuYSXWW7yU_g&sig2=j7n6tHLx9i pryxqit8bf1w&bvm=bv ,d.bgq Kaseva Kaisa, Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä integroitu kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:16. Launiainen, Helena & Sipari, Salla, Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus käytännössä. Lönnqvist Mira, Goal Attainment Scale lomakkeen kehittäminen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Kelan kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkakoulu.

41 Kirjallisuutta McGavin H. Planning rehabilitation: a comparison of issues for parents and adolescents. Phys Occup Ther Pediatr 1998;18: Missiuna ym. Examination of the Perceived efficacy and goal setting system (PEGS) with children with disabilities and their parents, and teachers. Am J. Occup Ther 2006;60: Määttä, Paula & Rantala Anja Tavallisen erityinen lapsi. Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa. PK-Kustannus. Jyväskylä. Nordlund H. Constructing customer understanding in front end of innovation..tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis, 1478, Paliano, Robert,Chiarello, Lisa, King, Gillian, Novak, Iona, Stoner Tracy, Fiss, Alyssa Partcipation-based therapy for children with physical disabilities. Disability a& Rehabilitation 2012, 34(12): Poikela Ritva, Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa. Kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. (saatavana verkossa). Sagne-Ollikainen. ICF-CY viitekehyksen näkyminen lasten ja nuorten kuntoutussuunnitelmissa. 2012

42 Kirjallisuutta Salmelainen Ulla, 2008: Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen asiantuntijayhtiestyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 98. Shier H. Pathways to participation: Openings, opportunities ans obligations. Children and society 2001;15: Sipari, Salla, Mäkinen, Elisa & Paalasmaa, Pekka (toim.): Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Verkkojulkaisu, 2014 (PDF-tiedosto.) Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa: Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Verkkojulkaisu, (PDF-tiedosto.) Vroland-Norstrand etc. Can children identify and achieve goals for intervention? A randomized trial comparing two goal-setting approaches. Dev Med Child Neurol Vänskä N, Pollari K, Sipari S. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Kelan työpapereita 94, 2016.