LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari"

Transkriptio

1 LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

2 Ohjelma Klo Aihe Tila Ilmoittautuminen Ala-aula Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa Auditorio Lapsi toimijana - teoreettiset perusteet ja lähtökohdat Kahvitauko Auditorio Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus Auditorio Lounas Työpajat: lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen käyttö ja hyödyntäminen Arviointi lapselle merkityksellisen toiminnan mahdollistamiseksi kuntoutumisessa Luokat 236, 357, 358, 247 Auditorio Yhteenveto Auditorio Kouluttajat: Salla Sipari, Kirsi Pollari, Nea Vänskä ja Tarja Ranta

3 Look Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla vahvistetaan lapsen osallistumista ja toimijuutta mielekkäisiin toimintoihin arjessa lapsen edun toteutumiseksi. Lapsi, perhe ja eri tahojen ammattilaiset käyttävät yhdessä.

4 2015: Kirjallisuuskatsaus, Lasten toiminnalliset haastattelut, Vanhempien haastattelut, Ammattilaisten fokusryhmähaastattelut, Tulevaisuustyöpaja 2016: Uusien toimintatapojen ja välineiden kehittäminen ja kokeilu Hankkeen kulku 2017: Koulutus ja seminaarit hankkeen tuloksista, levittäminen ja juurrutus Ohjaava ja kehittävä arviointi osana hanketta koko toteutuksen ajan

5 Kolme kehittämisen suuntaa 1. Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa - kuvaus ja hyödyntäminen kuntoutuksessa Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologinen arviointi tulossa syksyllä 2017 Syventävä koulutuspäivä , oppimistehtävän kanssa 3 op Tulokset julkaistaan verkkosivulla ja päätösseminaarissa

6 Lapsen toimijuus osallistumiseksi Lapsi toimijana - teoreettiset perusteet ja lähtökohdat

7 Osallistumista on tullut keskeinen asia lasten kuntoutuksessa. Usein se otetaan itsestään selvyytenä monimuotoisen toiminnan ymmärtämisen sijaan. Miksi se on tärkeää? Mistä on kyse?

8 Olemme jo pitkään perustaneet lasten kuntoutuksen: Lapsilähtöisyyteen, Perhekeskeisyyteen, Ekokulttuuriseen teoriaan, Arjessa tapahtuvaan toimintaan, MUTTA Tutkimukset osoittavat, että lasten oma näkökulma jää usein huomioimatta.

9 Lapsikäsitys miten kohtaamme lapsen? Passiivinen kohde - aktiivinen toimija toimijuus

10 Osallistuminen mihin? Kuntoutukseen Elämäntilanteisiin Aikuiset määrittää lapsen toiminnan Aikuiset osallistavat itsensä lapsen toimintaan Launiainen & Sipari 2011

11 Miten? Vuonna 2016 alkanut vaativa lääkinnällinen kuntoutus korostaa henkilön toiminnan ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. (Vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Laki 145/2015). Miten varmistetaan lapsen oma näkökulma? Miten voidaan luotettavasti selvittää lapsen oma tahto ja mielenkiinnot? Lasten tapa olla vuorovaikutuksessa on erilaista kuin aikuisilla, jolloin kyse ei ole pelkästään oikeanlaisten kysymysten esittämisestä, vaan siitä miten moninaisin keinoin lapsen kanssa rakennetaan dia- ja trialogia.

12 Kuntoutuminen Yksilön ja ympäristön välinen muutosprosessi lapsilla usein oppimista (habilitaatio). Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa.

13 Lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavan kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa (Vänskä ym. 2016) Lapsen näkökulmasta ympäristötekijöitä

14 LAPSELLE MERKITYKSELLISEN TOIMINNAN KUVAUS METKU-KIRJA uusi käytäntö lapsen kuntoutumiseen - KEHITETTY LASTEN, VANHEMPIEN JA AMMATTILAISTEN KANSSA LOOK -HANKKEESSA

15 Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistaminen, kuvaaminen ja hyödyntäminen kuntoutumisessa lapsen toimijuuden ja osallistumisen vahvistaminen

16 Mistä on kyse? Lapselle merkityksellisen toiminta kuvataan sähköiseksi Metku-kirjaksi hyödyntäen Book Creator- sovellusta. Metku-kirjan kautta ilmenee millaiset asiat ovat lapselle itselleen ja perheelle tärkeitä asioita heidän arjessaan. Lapsen oma näkökulma tuodaan esille ja jaetaan muiden toimijoiden kanssa. Kuvausta hyödynnetään kuntoutumisessa: Suunnittelussa Toteuttamisessa Arvioinnissa

17 Mitä tarkoitusta varten? Lapselle arjessa merkityksellisen toiminnan tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi Voimaantuminen ja lapsen identiteetin kehitys Lapsen maailmaan sukeltaminen Perheen oma toimintakulttuuri ja arjen rutiinit Lapsen ja perheen mahdollisuus valmistautua ja ennakoida Hyödynnettäväksi: 1) kuntoutumisen suunnittelussa ja toteuttamisessa Lapsen näkökulmat tulevat huomioitua Lapsi oppii suunnittelemaan itselleen tärkeää toimintaa ja vaikuttamaan itseään koskevissa asioissa Kuntoutuminen nivoutuu merkitykselliseen toimintaan arjessa Motivaatio, mielekkyys, sitoutuminen 2) arjen eri konteksteissa (esim. koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa) Yksilöllinen tuki Lapsen merkitykselliseen toimintaan osallistumista mahdollistavat hyvät toimintatavat Ympäristötekijät, jotka vahvistavat lapsen toimijuutta

18 Taustalla teoriat Toimijuutta tarkastellaan lapsen: -Osaamisena -Kykenemisenä -Haluamisena -Täytymisenä -Voimisena -Tunteina (Jyrkämä 2007) Ympäristötekijät ICF: Osallistuminen ja suoritukset arjessa: -Oppiminen ja tiedon soveltaminen -Yleisluonteiset tehtävät ja vaateet -Kommunikointi -Liikkuminen -Itsestä huolehtiminen -Kotielämä -Henkilöiden välinen vuorovaikutus ja ihmissuhteet -Keskeiset elämänalueet -Yhteisöllinen, sosiaalinen ja kansalaiselämä

19 LAPSEN TAVOITTEET NEUVOTTELUN HYVÄ KÄYTÄNTÖ, KOULUTUS LOOK-hankkeen projektitoimijat: Salla Sipari, Nea Vänskä, Kirsi Pollari

20 Ohjelma Klo Aihe Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa Lapsen omat tavoitteet Yhteistoimijuus lasten kuntoutuksessa Tauko Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lounas Neuvottelun soveltaminen omaan työhön - työpajat Tauko Tavoitteiden saavuttamisen mahdollistaminen ja toiminnan arviointi Yhteenveto Kouluttajat: Salla Sipari, Kirsi Pollari, Nea Vänskä ja Mira Lönnqvist

21 Kehittäjät Osallistujat Lapsia 20 Vanhempia 30 Fysioterapeutteja 73 Toimintaterapeutteja 72 Puheterapeutteja 38 Musiikkiter., psyk.ter., neuro.psyk. 5 Sair.hoitajat, omahoitajat 12 Lastentarhaopettajia/ erityisopettajia 59 Lasten hoitajat 29 Muita kuntoutuksen asiantuntijoita 14 AMK ja YAMK opiskelijat 16 AMK opettajia 5 Kaikkeen kehittämistoimintaan osallistuneiden lukumäärä yhteensä Kevät 2017, kaikkiaan ohjausryhmä + projektitiimi

22 Kolme kehittämisen suuntaa 1. Lapselle merkityksellinen toiminta arjessa - kuvaus ja hyödyntäminen kuntoutuksessa Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa Lapsen osallistumisen ja suoritusten ekologinen arviointi tulossa syksyllä 2017 Syventävä koulutuspäivä , oppimistehtävän kanssa 3 op Tulokset julkaistaan verkkosivulla ja päätösseminaarissa

23 Yhteistoimijuus lasten kuntoutuksessa

24 Miksi yhteistoimijuus on tärkeää? Lapsen asema ja kohtaaminen ammatillisesti moniammatillisesti yhdessä ja yhdenmukaisesti Tiedottaminen, tiedon vaihto tiedon vastavuoroisuus, ymmärtäminen ja hyödyntäminen Tiedetään mitä muuta ammattilaiset tekee tehdään yhdessä Vastuun ja työn jako yhteisvastuu ja yhteistoiminta Yksittäinen asia ei toimi, jos kokonaisuus ei hahmotu tarkoituksenmukaisesti. Kuntoutus on moniasiantuntijuuteen perustuvaa, joten edellyttää yhteisiä käsitteitä, teorioita, viitekehyksiä, periaatteita, toimintatapoja ja menetelmiä.

25 Toimijuutta yhdessä Monitoimijuus Multi-agency Yhteistoimijuus Collective agency, Co-agency Yhteistoiminta Yhteistyö Jaettu toimijuus Shared agency

26 Kuinka ammattilaiset lyöttäytyvät yhteen lapsen, perheen ja yhteisön kanssa tukeakseen lapsen osallistumista JA mahdollistaa lapsen terveyttä, elämänvalmiuksia ja elämäniloa yhteisössään aikuisena

27 Yhteistoiminta Asioiden ratkaisemiseen ei riitä yksi ihminen Ratkaisu koskee aina konkreettista elämää ja jokaisella ratkaisulla on seurauksensa Kollektiivinen tieto ja keskusteleva harkinta Tilanteen erityisyyden tunnistaminen Ymmärryksen jakaminen Yhteinen ennakointi Yhteinen toimintatapa

28 Verkostoyhteyksien kehittämättä jättäminen on samaa kuin minkä tahansa keskeisen kuntoutustarpeen sivuuttaminen. Vilkkumaa 2011

29 Lapsen omat tavoitteet

30 Päämääränä ja keinona osallistuminen Lasten kuntoutuksessa keskeistä on lapsen osallistumisen vahvistaminen arjen merkitykselliseen toimintaan (Goldstein ym. 2004; Palisano ym. 2012) Osallistuminen: Lapsen osallisuus elämäntilanteisiin hänen yksilöllisessä kehitysympäristössään (ICF, WHO 2004) Lääketieteellinen terveydentila Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät

31 Lapsi asettamassa tavoitteita Lapset priorisoivat eri tavoitteita ja asioita kuin heidän vanhempansa (McGavin 1998; Missiuna ym. 2006; Vroland-Norstrand 2015) osallistuminen kavereiden kanssa Kuntoutussuunnitelmissa lapsen osallistumisen tavoitteet jäävät usein huomiotta (Anaby 2016, Sagne-Ollikainen 2012; Jeglinsky 2014)

32 SMART S spesific M - measurable MEANINGFUL A achievable R - realistic T time-bound

33 Lapsen osallistuminen suunnitteluun Valokuvat, videot, äänitykset, piirustukset Hauskat, luovat tavat Tietotekniikka, multimedia

34 Vastavuoroinen neuvottelu verkostossa LAPSEN KUNTOUTUMISEN METKU- NEUVOTTELU

35 Neuvottelukäytännön kehittäminen Miksi? Neuvottelu merkityksellinen yhteistoimijuuden rakentumisessa Yhteiset tavoitteet lapsen merkitykselliseen toimintaan osallistumiseksi Erillisistä suunnitelmista yhteiseen toimintasuunnitelmaan Lapsen osallistuminen kumppanina kuntoutumisensa suunnitteluun Taustalla kirjallisuuskatsauksen, laadullisen aineiston ja yhteiskehittelyseminaarien tulokset Osallistumisen tavoitteet

36 Neuvottelukäytännön kehittäminen Ketkä? Neuvottelukäytännön kehittäjät: Resiinafysion ammattilaiset yhteistyössä HUS:n toimintaterapeutti Mira Lönnqvistin kanssa. Erityiskiitos tt Inari Laakso ja Mira Lönnqvist! Kehittämiseen osallistui lisäksi laaja ja monialainen joukko muita ammattilaisia, vanhempia ja hanketoimijoita eri vaiheissa hankkeen kehittämistoimintaa.

37 Neuvottelukäytännön kehittäminen Miten? Kehittämisen pohjalla kirjallisuus ja ammattilaisten fokusryhmäkeskustelut Kolmivaiheinen prosessi 147 hlö + ohj. ryhmä ja projektitiimi 1. Malli Palautteen kerääminen mm. kasvatusalan ammattilaista, hankeverkoston ammattilaisia monialaisesti 2. Malli Kokeilut käytännössä Kirjalliset nimettömät palautteet 12 kpl Keskustelut lasten vanhempien kanssa 3. Malli Palautteen kerääminen Aineistojen yhteenvedon perusteella viimeiset muokkaukset

38 Neuvottelussa: Lähtökohtana lapsen osallistuminen arjessa merkitykselliseen toimintaan Laaditaan lapsen konkreettinen osallistumisen tavoite ja suunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi Rakennetaan verkoston yhteistä toimintaa tavoitteen saavuttamiseksi

39 Kirjallisuutta Anaby D, Hand C, Bradley L ym. The effect of the environment on participation of children and youth with disabilities: a scoping review. Disability and rehabilitation 2013;35(19): Anaby D, Korner-Bitensy N, Steven E, Tremblay S, Snider L, Aver L. & Law M. Current rehabilitation practices for children with cerebral palsy: focus and gaps. Physical & occupational therapy in pediatrics 2016 Feb, Axelsson AK, Granlund M, Wilder J. Engagement in family activities: a quantitative, comparative study of children with profound intellectual and multiple disabilities and children with typical development. Child: care, health and development 2013;39(4): Harra Toini, Terapeuttinen yhteistoiminta. Asiakkaan osallistumisen mahdollistaminen toimintaterapiassa. Acta Universitatios Lapponiensis 288. Lapin Yliopisto, Rovaniemi. Imms C. Children with cerebral palsy participate: a review of the literature. Disability and rehabilitation 2008;30(24): Isoherranen Kaarina, 2008 Yhteistyön uusi haaste moniammatillinen yhteistyö. Teoksessa: Isoherranen, Kaarina Rekola, Leena Nurminen, Raija: Enemmän yhdessä moniammatillinen yhteistyö.helsinki: WSOY. Jeglinsky I. How are actual needs recognized in the content and goals of written rehabilitation plans? Disability and rehabilitation 2014;36(6):

40 Kirjallisuutta Jeglinsky, I. & Sipari, S. GAS-menetelmä moniammatillisesti asiakkaan arjessa. Teoksessa S. Sukula, K. Vainiemi & T. Laukkala (toim.) GAS. Menetelmästä sovellukseen. Kelan tutkimusosasto, Helsinki. Juvenes Print, Tampere,2015. Saatavilla https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/158520/gas.pdf?sequence=5 Järvikoski A, Martin M, Autti-Rämö I, Härkäpää K. Shared agency and collaboration between the family and professionals in medical rehabilitation of children with severe disabilities. International Journal of Rehabilitation Research 2013; 36(1): Järvikoski Aila, Monimuotoinen kuntoutus ja sen käsitteet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2013: pdf&ei=oxj7U6iMJ8jOygO04YGABQ&usg=AFQjCNHHYTfGtWk36ryplrGuYSXWW7yU_g&sig2=j7n6tHLx9i pryxqit8bf1w&bvm=bv ,d.bgq Kaseva Kaisa, Asiakkaan asema, itsemäärääminen ja vaikutusmahdollisuudet sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisessä integroitu kirjallisuuskatsaus. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:16. Launiainen, Helena & Sipari, Salla, Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus käytännössä. Lönnqvist Mira, Goal Attainment Scale lomakkeen kehittäminen tavoitteiden laatimiseen ja arviointiin Kelan kuntoutuksessa. Metropolia Ammattikorkakoulu.

41 Kirjallisuutta McGavin H. Planning rehabilitation: a comparison of issues for parents and adolescents. Phys Occup Ther Pediatr 1998;18: Missiuna ym. Examination of the Perceived efficacy and goal setting system (PEGS) with children with disabilities and their parents, and teachers. Am J. Occup Ther 2006;60: Määttä, Paula & Rantala Anja Tavallisen erityinen lapsi. Onnistuneen yhteistyön arvoitusta ratkomassa. PK-Kustannus. Jyväskylä. Nordlund H. Constructing customer understanding in front end of innovation..tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis Tamperensis, 1478, Paliano, Robert,Chiarello, Lisa, King, Gillian, Novak, Iona, Stoner Tracy, Fiss, Alyssa Partcipation-based therapy for children with physical disabilities. Disability a& Rehabilitation 2012, 34(12): Poikela Ritva, Asiakassuunnitelma asiakaslähtöistä auttamista tavoitteellistamassa. Kohteen rakentumisen moniääninen menetelmä. Väitöstutkimus. Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos. (saatavana verkossa). Sagne-Ollikainen. ICF-CY viitekehyksen näkyminen lasten ja nuorten kuntoutussuunnitelmissa. 2012

42 Kirjallisuutta Salmelainen Ulla, 2008: Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen asiantuntijayhtiestyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 98. Shier H. Pathways to participation: Openings, opportunities ans obligations. Children and society 2001;15: Sipari, Salla, Mäkinen, Elisa & Paalasmaa, Pekka (toim.): Kuntoutettavasta kehittäjäkumppaniksi. Verkkojulkaisu, 2014 (PDF-tiedosto.)http://www.metropolia.fi/palvelut/julkaisutoiminta/julkaisusarjat/aatosartikkelit/kuntoutettavasta-kehittajakumppaniksi/ Sipari, Salla & Mäkinen, Elisa: Yhdessä rakentuva kuntoutusosaaminen. Verkkojulkaisu, (PDF-tiedosto.) Vroland-Norstrand etc. Can children identify and achieve goals for intervention? A randomized trial comparing two goal-setting approaches. Dev Med Child Neurol Vänskä N, Pollari K, Sipari S. Lasten osallistumista ja toimijuutta vahvistavat kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Helsinki: Kela, Kelan työpapereita 94, 2016.

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi

Look Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi Juhlaseminaari 7.9. Look 2015-2017 Lapsen oikeus osallistua kuntoutukseensa lapsen edun arviointi Kehitetään uusia toimintatapoja, joilla vahvistetaan lapsen toimijuutta ja osallistumista mielekkäisiin

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE

LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA (LOOK)- LAPSEN EDUN ARVIOINTI -HANKE 2014-2017 S a l l a S i p a r i, K u n t o u t u k s e n Y A M K y l i o p e t t a j a, Metropolia A m m a t t i k o r k e

Lisätiedot

Lapsen hyvä kuntoutus. Lastenneurologian julhlasymposium Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu

Lapsen hyvä kuntoutus. Lastenneurologian julhlasymposium Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Lapsen hyvä kuntoutus Lastenneurologian julhlasymposium 19.5.2017 Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia ammattikorkeakoulu Valtakunnallinen Alueellinen Yksilöllinen Siilot GAS GAS GAS GAS GAS Itsestä

Lisätiedot

Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset

Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset UUDET HYVÄT KÄYTÄNNÖT N E A VÄNSKÄ L O O K - H A N K K E E N P R O J E K T I T Y Ö N T E K I J Ä L E H T O R I, M E T R O P O L I A A M M A

Lisätiedot

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari

Lapsen arki arvoon! Salla Sipari Lapsen arki arvoon! Salla Sipari 13.3.2013 Tulokulmia dialogiin Lapsen oppiminen Kasvatusta ja kuntoutusta yhdessä Kuntouttava arki arki kuntouttavaksi Kehittäjäkumppanuus 13.3.2013 Salla Sipari 2 Miksi

Lisätiedot

Kuntootus kohalleen perhe paikalleen. 11.9.2015, SLNY Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu

Kuntootus kohalleen perhe paikalleen. 11.9.2015, SLNY Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kuntootus kohalleen perhe paikalleen 11.9.2015, SLNY Salla Sipari, FT, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Perhekeskeiset palvelut Perhelähtöisyys palveluissa Perhe yhdenvertaisena kumppanina -

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä

Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä Yhteiskehittelyllä oivalluspomppuja kuntoutusymmärryksessä - järjestävän tahon näkökulma 7.9.2017 LAPSEN OIKEUS OSALLISTUA KUNTOUTUKSEENSA LOOK- HANKKEEN JUHLASEMINAARI Riikka Peltonen, ohjauksesta vastaava

Lisätiedot

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen

Lisätiedot

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila

-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila -moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa Kirsi Manssila 28.2.2013 Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö toteutuu kumppanuuden ja valtaistumisen periaatteella eli ammatti-ihmiset

Lisätiedot

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto Asiakkaan toimijuuden ja osallisuuden tukeminen Lapin yliopisto 20.-21.4.2015 Asiakkaan toimijuus ja osallisuus kuntoutuksessa Avauspuheenvuoro Toimijuuden käsite Toimijuus: ihminen rakentaa elämänkulkuaan

Lisätiedot

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä

Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuntoutuksen tavoitteiden laatiminen ja arviointi (GAS) kuntoutussuunnitelman yhteydessä HUS/ LaNu kuntoutusyksikössä Kuopio 10.9.2015 Wivi Forstén, fysioterapeutti Kuntoutusyksikkö: Kuntoutus- ja tutkimusosasto

Lisätiedot

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn

Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn Asiantuntijuuden siirtäminen mobiiliviestityöskentelyyn Ota Digisti asiantuntijapäivät 1.-2.11.2017 Keskiviikko: Hyvinvointia mobiilisti Eija Sevón ja Jaana Mäkelä 14.11.2017 Mitä on toimijuus? Aloitteellisuus

Lisätiedot

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa

Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa Asiakasyhteistyö toimintakyvyn arvioinnissa TOImii! Toimintaterapian hyvät arviointikäytännöt Suomessa Näkökulmia arviointiin Ammattikorkeakoulu Arcada 5.5.2010 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö,

Lisätiedot

Oppimisen ja koulun käynnin tuki

Oppimisen ja koulun käynnin tuki Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri / Valteri-koulu Oppimisen ja koulun käynnin tuki Erityisasiantuntemus: autismin kirjo, neuropsykiatriset häiriöt, kieli ja kommunikointi, kuuleminen, näkeminen, liikkuminen

Lisätiedot

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193

päätöksellä 20.11.1989 ja tuli kansainvälisesti voimaan 2.9.1990 Maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus -193 Lapsen osallisuus varhaiskasvatuksessa Taustaa ja teoriaa Lapsella on oikeus, kasvattajalla vastuu 20.4.2010 2010 Sylvia Tast YK:n sopimus velvoittaa Hyväksyttiin YK:n yleiskokouksen yksimielisellä päätöksellä

Lisätiedot

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto

Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta. Tt, Ttyo Maikku Tammisto Osallistumisen mahdollistaminen ikääntyvän CP-vammaisten toimintaterapiasta Tt, Ttyo Maikku Tammisto Ikääntyvä CP-vammainen seminaari 26.3.2010 Helsinki VAKE = Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämis-

Lisätiedot

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa.

Valterilla on kuusi toimipistettä, joiden yhteydessä toimii Valteri-koulu. Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri toimii Opetushallituksen alaisuudessa. Valtakunnallinen Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen tuen tarpeisiin. Valterin palvelut täydentävät

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä

Lisätiedot

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto

Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua. LOOK hankkeen juhlaseminaari Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Tavoitteista totta lapsen oikeus osallistua LOOK hankkeen juhlaseminaari 7.9.2017 Kirsi Pollari, erityisasiantuntija, Lastensuojelun Keskusliitto Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki

Lisätiedot

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks

A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks A new model of regional development work in habilitation of children - Good habilitation in functional networks Salla Sipari, PhD, Principal Lecturer Helena Launiainen, M.Ed, Manager Helsinki Metropolia

Lisätiedot

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä

Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren Suunnittelija Anneli Louhenperä Terveysosasto Kuntoutusryhmä Kuntoutuspolku, kuntoutuksen rakenne ja toteutus - Reumaa ja muita TULE-sairauksia sairastavien lasten ja nuorten yksilöllinen kuntoutusjakso Alueelliset yhteistyökokoukset

Lisätiedot

Kelan koulutus 6.3.2012

Kelan koulutus 6.3.2012 Tavoitteen asettaminen etenevässä sairaudessa Kelan koulutus 6.3.2012 Maarit Karhula MS-avokuntoutushanke/ Kelan arviointitutkimus maarit.karhula@gerocenter.fi Moniammatillinen tavoitteen laatiminen Tavoitteena

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela

Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela Mikä GAS-menetelmä on? Seija Sukula Kehittämispäällikkö, FT Kela 2.12.2015 2 GASin Historiasta juuret GAS on kehitetty 1960-luvulla mielenterveyskuntoutukseen: psykologi Thomas J Kiresuk ja tilastotieteilijä

Lisätiedot

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri

Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen. Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kuntoutuksesta lapsen kuntoutumiseen Ilona Autti-Rämö, Johtava ylilääkäri Kela ilona.autti-ramo@kela.fi @IlonaAutti Lyhyt taustani Lastenneurologian erikoislääkäri, kuntoutuksen erityispätevyys Käypä Hoito

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016

Lisätiedot

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke

Kelan VAKE hanke VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke Kelan VAKE hanke 2006-2013 VAKE vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen kehittämishanke 23.8.2012 NKL pilotin päätösseminaari Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela, Terveysosasto Parasta

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Mikä on GeroMetro? Pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere 3.6.2015. Teemu Peuraniemi Green carevaikuttavuusseminaari Tampere 3.6.2015 Teemu Peuraniemi Vihreä hyvinvointi Oy tuottaa ja kehittää uudella innovatiivisella tavalla sosiaali- ja terveyspalvelualalle luontoavusteisia: - Kuntoutuspalveluita

Lisätiedot

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,

Lisätiedot

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät

GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät GAS-menetelmä Kurssityöntekijöiden koulutuspäivät 18.-19.3.2017 Mikä on GAS? GAS = Goal Attainment Scaling = tavoitteiden saavuttamista mittaava asteikko Menetelmä on asiakkaan hoidon tai kuntoutuksen

Lisätiedot

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä.

LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä. LOOK & LAPE Teemme yhdessä lapsille, nuorille ja perheille hyvää arkea! Lähellä. Hankejohtaja, ohjausryhmän pj Lapsi ja perhepalveluiden muutosohjelma Maria Kaisa Aula Avauspuheenvuoro 7.9.2017 Lasten

Lisätiedot

Look hankkeen tulosten

Look hankkeen tulosten Sukellus lapsen maailmaan Look hankkeen tulosten hyödyntäminen kuntoutuskäytännöissä Maarit Karhula, TKI-asiantuntija, toimintaterapeutti, Kaakkois-Suomen AMK Jaana Sellman, puheterapeutti, työnohjaaja,

Lisätiedot

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto

YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA. Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Tuija Turunen, professori Suvi Lakkala, yliopistonlehtori Lapin yliopisto YHDESSÄ TOIMIMALLA KOHTI HYVINVOIVAA KOULUA Monitoimijuus koulussa -pilottihanke Lapin

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa

Oma tupa, oma lupa. Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Oma tupa, oma lupa Palveluohjaus ja palvelutarpeen arviointi työryhmä VI kokous 18.3.2014 Toivakassa Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Työryhmän V kokouksen muistio http://jkl.fi/hallinto/hankkeet_ja_strategiat/perusturvapalvelut/omatupa/palveluohjaus

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa liikunta- ja vaikeavammaisten lasten kuntoutuksen suunnittelussa lastenneurologisella osastolla vuodesta 2010 vanhemmat ja lapsi

Lisätiedot

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä

AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI. Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖ (AVH)- JA MS- KUNTOUTUJAN LIIKKUMISEN JA OSALLISTUMISEN ARVIOINTI Paltamaa Jaana, Sinikka Peurala ja työryhmä 28.1.2011 Vaikeavammaisten toimintakyvyn arviointi Suosituksen

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa

Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5 2017 Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt Salla Sipari, Nea Vänskä ja Kirsi Pollari Kirjoittajat Salla

Lisätiedot

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali

LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013. Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento 13.3.2013 Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS- VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 Miten erityistä tukea tarvitsevien

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS

TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS KUNTOUTUS JA PERUSOPETUS VAMMAISEN LAPSEN JA NUOREN OSALLISUUDEN TUKEMISESSA 2.12.2011 TAVOITTEELLINEN KUNTOUTUS ARJA VEIJOLA Yliopettaja, TtT OAMK ESITYKSENI SISÄLTÖ Tavoitteellinen kuntoutus Tavoitteellisen

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014

Kuntoutus hoitosuositusten valossa. Kelan näkökulma. Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutus hoitosuositusten valossa Kelan näkökulma Tiina Suomela-Markkanen Asiantuntijalääkäri, Kela 10.3.2014 Kuntoutuksen vaiheiden tulee olla kunnossa Kuntoutustarpeen havaitseminen ajoissa, kokonaisvaltaisuus

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kela ja vaikeavammaisten

Kela ja vaikeavammaisten Kela ja vaikeavammaisten kuntoutus Mikael Forss Johtaja, VTT Suomen CP-Liitto ry, Jyväskylä, 28.6.2008 Vaikeavammaisen lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaat, kehitys 25 000 20 000 KKRL 9 yht. 15 000 10

Lisätiedot

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli?

Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Asiakkaana paljon palveluita käyttävä -kuormittavien tunteiden ratkaisuksi voimavaroja vahvistava moniammatillinen toimintamalli? Liisa Kiviniemi, OAMK, TtT, yliopettaja, liisa.kiviniemi@oamk.fi Päivi

Lisätiedot

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari

Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin. Marleena Ahonen. TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Verkko-oppiminen: Teoriasta malleihin ja hyviin käytäntöihin Marleena Ahonen TieVie-koulutus Jyväskylän lähiseminaari Virtuaaliyliopistohankkeen taustaa: - Tavoitteena koota verkko-oppimisen alueen ajankohtaista

Lisätiedot

Lapsi GAS-tavoitteita asettamassa

Lapsi GAS-tavoitteita asettamassa Soile Kakriainen, Nea Rausku, Jarkko Toropainen Lapsi GAS-tavoitteita asettamassa Osallistumista mahdollistavia tekijöitä Metropolia Ammattikorkeakoulu Toimintaterapeutti Toimintaterapian koulutusohjelma

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Varhaiskasvatuksen tulevaisuus Kulttuurinen moninaisuus ja palvelut Työelämän muutokset ja palvelut Rahalliset tuet, palvelut Kenen tuottamat palvelut (julkinen, yksityinen) Lasten, vanhempien ja ammattilaisten

Lisätiedot

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kunnolla kuntoon seminaari Suomen CP-liiton päivätoiminta 18.11.2016 kulttuurikeskus Caisa Ilona Toljamo, palvelupäällikkö Suomen CP-liitto ry 1 Lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.

Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9. Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus -projekti Vajaaliikkeisten Kunto ry www.vlkunto.fi Eeva Seppälä projektipäällikkö 17.9.2010 Rovaniemi VLK ry www.vlkunto.fi Perustettu vuonna 1953 Arkkiatri Arvo Ylppö ja

Lisätiedot

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017

GREEN CARE KÄSITTEET. Arja Jääskeläinen Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke AJ 2017 GREEN CARE KÄSITTEET Arja Jääskeläinen 16.11.2017 Green Care koulutuspäivä PoLut -hanke LUONTOA ELÄMÄÄN HANKE (ESR) (1.1.2015-31.12.2017) Toimintakykyä ja osallisuutta luontolähtöisillä menetelmillä ja

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA

AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA AMMATILLISET TILAT YLIOPISTON JA KENTÄN YHTEISENÄ OPPIMISEN JA TUTKIMISEN KOHTEENA Päivi Kupila ja Kirsti Karila Kohtaamisia varhaiskasvatuksessa, kumppanuuspäiväkotiverkoston kevätpäivä 14.5.2014 AMMATILLISET

Lisätiedot

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa Laura Huhtinen-Hildén, FT, MuM 6/2/15 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Kulttuurinen vanhustyö on näkökulma,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA

1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA TYÖPAJOJEN ANTIA 1-2 MITEN YHTEISKEHITTÄMISEEN VOI VALMENTAUTUA Yhteiskehittäminen on tapa toimia,ajatella ja suhtautua asioihin, siis pikemminkin tyylilaji kuin menetelmä Tyylilajia määrittelee yhteisöllisyys,

Lisätiedot

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä

TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Metodifestivaali 20.8.2015 Tampereen yliopistossa Toimintatutkimus-sessio TOIMINTATUTKIMUS toimintakäytäntöjen tutkimuksessa ja kehittämisessä Jyrki Jyrkämä Professori (emeritus) Sosiologia, sosiaaligerontologia

Lisätiedot

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers)

TAVOITE EDELLYTTÄÄ. Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto. Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) MITÄ HYVÄ SMART TAVOITE EDELLYTTÄÄ ÄÄ? Ilona Autti-Rämö Terveystutkimuksen päällikkö Tutkimusprofessori Kela tutkimusosasto Yksilön muutosta ajavat voimat (Drivers) Tarpeet Fysiologiset Psykologiset Sosiaaliset

Lisätiedot

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 26.11.2013 Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa / Riitta-Liisa Kokko & Peppi Saikku 1 Tutkimuksen näkökulma Työikäisten kuntoutuksella

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief MIEPÄ -kuntoutusmalli Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari 15.1.2014 Amira Bushnaief MIEPÄ RAY:n rahoittama kehityshanke vuosina 2003-2010 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut?

Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Vajaa vuosi Kelan järjestämää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta Mitä on tapahtunut? Tiina Suomela-Markkanen Vastaava asiantuntijalääkäri Kela, Vakuutuslääketieteen yksikkö Vakuutuspiirit ja niiden lääkärikeskukset:

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön

Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista vanhustyöhön Innovaatiot eläviksi työyhteisöissä seminaari 21.1.2010 Elisa Mäkinen Yliopettaja, FT Hyvinvointi ja toimintakyky Yhteiskehittelyllä uudenlaista osaamista

Lisätiedot

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla VYYHTI alle kouluikäisten ja alakouluikäisten kuntoutustyöryhmä Lapualla Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin

Lisätiedot

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut

Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut Eliisa Soirila Marjo Oksanen Liisa Lehtinen Hämeenlinnan kaupungin varhaiskasvatuspalvelut MISTÄ SATAKIELIPEDAGOGIIKKA SAI ALKUNSA? Kuntaliitos 2009 Tulevaisuuden pedagogiikka? Intoprojekti Reggio Emilia

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.

Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05. Miten ratkaista positiivisella tavalla haastavia tilanteita? PCP Review-malli konfliktin ratkaisuna Luota muhun konferenssi 15.05.2014 Annemari Merilainen-Ottridge, Principal MacIntryre Charity, UK Kun

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia

Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia Laadukkaalla koulutuksella tulevaisuuden osaajia TIINA LAUTAMO FT, YLIOPETTAJA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Toimintaterapian koulutus Jyväskylässä Keski-Suomen terveydenhuolto-oppilaitos 1.8.1989 alkaen

Lisätiedot

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22

Sisällys. Osa I Lapsen aivovammat. Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18. 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 10 Julkaisijan puheenvuoro 5 Toimituskunta 7 Esipuhe 15 Johdanto 18 Osa I Lapsen aivovammat 1 Aivovammojen määritelmät ja käsitteet 22 Aivovamman alamuodot 24 Traumaattisen aivovamman alamuodot 24 Tajunnan

Lisätiedot

Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osal istumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt.

Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osal istumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt. Salla Sipari, Nea Vänskä ja Kirsi Pollari. Lapsen edun toteutuminen kuntoutuksessa. Osallistumista ja toimijuutta vahvistavat hyvät käytännöt. Helsinki: Kela, Sosiaali- ja terveysturvan raportteja 5, 2017.

Lisätiedot

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen

Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Avokuntoutusfoorumi 27.11.2014 Laitoskuntoutuksesta avokuntoutukseen Tiina Huusko LT Sisätautien ja geriatrian erikoislääkäri Kuntoutuspäällikkö Kela, terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Lain mukaan

Lisätiedot

Muuttovalmennuksen kehittämispäivä Juvenes / Attila

Muuttovalmennuksen kehittämispäivä Juvenes / Attila Muuttovalmennuksen kehittämispäivä 29.5.2017 Juvenes / Attila Päivän ohjelma 9.15 Tervetuloa ja virittäytyminen 9.30 Hyviä muuttovalmennuksen vinkkejä Vaalijalasta, Päivi Montonen, Susanna Gråsten ja Mari

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa?

Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Trialoginen oppiminen: Miten edistää kohteellista, yhteisöllistä työskentelyä oppimisessa? Tekijä: Sami Paavola, Helsingin yliopisto 1 Muuttaako uusi teknologia oppimista? Miten oppimisen tulisi muuttua?

Lisätiedot

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista?

Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Voiko TK1 ja TK2- hankkeiden pohjalta tehdä johtopäätöksiä ASLAK:n ja TYK:n kehittämissuunnista? Kela, terveysosasto, kuntoutusryhmä Leena Penttinen, KM, TtM, suunnittelija Ammatillisen kuntoutuksen päivät

Lisätiedot