Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto. Kristiina Härkäpää, Lapin yliopisto

Transkriptio

1

2 ihmisen tai ihmisen ja ympäristön muutosprosessi, jonka tavoitteena on toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen, hyvinvoinnin ja työllisyyden edistäminen suunnitelmallista ja monialaista, usein pitkäjänteistä toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa kuntoutujaa hallitsemaan elämäntilanteensa (Kuntoutusselonteko 2002)

3 Kuntoutuksella pyritään sellaiseen muutokseen yksilön ja ympäristön välisessä suhteessa, joka ilmenee toimintakyvyn ja -mahdollisuuksien paranemisena parempana selviytymisenä arkielämässä parempana työkykynä ja selviytymisenä työssä ja opinnoissa hyvinvointina ja elämänhallinnan vahvistumisena sosiaalisen osallisuuden vahvistumisena olennaista MUUTOS, TOIMINTA

4 Yleensä kuntoutuksen vaikutuksia ja vaikuttavuutta koskevat tutkimukset keskittyvät lopputuloksen arviointiin: Onko muutosta tapahtunut? Onko kuntoutujan tilanne muuttunut paremmaksi/huonommaksi? Mitkä kuntoutujan yksilölliset tekijät (esim. ikä, koulutus, sairauden/vamman vaikeusaste, pystyvyyskäsitykset, motivaatio) ovat yhteydessä muutokseen? Harvemmin on selvitetty mikä kuntoutuksessa sen sisällössä ja toimeenpanossa on vaikuttavaa Mitkä kuntoutuksen toteutukseen sisältyvät tekijät liittyvät parempaan lopputulokseen?

5 pystyvyys (self-efficacy) toimijuus (agency) motivaatio valtaistuminen, voimaantuminen (empowerment) asiakaslähtöisyys (client-centredness, consumer direction) voimavaralähtöisyys (resource-orientation) osallistuminen (participation) yhteistyö (collaboration) jaettu toimijuus (shared agency) vertaistuki (peer support), kokemusasiantuntijuus

6 Yleensä korostetaan asiakkaan roolia aktiivisena osallistujana kuntoutukseensa, mm. Osallistuminen kuntoutustavoitteen asettamiseen ja päätöksentekoon Kuntoutuksen sisällön yksilöllisyys ja räätälöinti asiakkaan tarpeisiin Viittaa sekä kuntoutujan henkilökohtaiseen toimijuuteen (personal agency) että aktiiviseen yhteistyöhön (collaboration) asiakkaan ja asiantuntijoiden kesken

7 Kuntoutujan osallistuminen palvelutarpeiden määrittelyyn Vaihtoehtojen olemassaolo palveluja valittaessa (valinnan mahdollisuus) Riittävä tiedon ja tuen saaminen Kuntoutujan mahdollisuus osallistua kuntoutuspoliittiseen toimintaan (myös yksi valtaistumisen ilmenemismuoto, vrt. Chamberline) (Kosciulek 1999)

8

9 Ihminen rakentaa elämänkulkuaan eri tilanteissa toimien, tehden valintoja erilaisia mahdollisuuksia antavissa olosuhteissa Ihminen saa aikomiaan asioita tapahtumaan omalla toiminnallaan ja hänellä on mahdollisuus vaikuttaa ja tehdä valintoja elämässään Yksilön vapaa tahto vs. rakenteelliset/kulttuuriset/fyysiset tekijät rajoittamassa yksilön vapautta Vapaa tahto on esteiden poissaoloa. Vapaa tahto kohtaa aina ulkoisia ehtoja sekä haluissamme että valintatilanteissa on paljon meistä riippumatonta, maailman asettamaa (Hobbes, 1600-luku)

10 Kuinka paljon ulkoiset olosuhteet sosiaaliset, taloudelliset, ideologiset rakenteet tai fyysiset (sisäiset tai ulkoiset) rakenteet määräävät ihmisen tai ihmisryhmien mahdollisuuksia ja elämänkulkua Kuinka suuri mahdollisuus yksilöillä on vaikuttaa omaan elämänkulkuunsa ja mm. ulkoisiin olosuhteisiin? Toimijuus yksilön elämässä

11 kyky ja mahdollisuus tehdä valintoja ja toimia niiden perusteella tavalla, jolla on merkitystä omassa elämässä intentionaalinen, tarkoituksellinen ja tietoinen pyrkimys vaikuttaa omaan toimintaan ja elämäntilanteeseen rinnakkaisia käsitteitä mm. pystyvyys, kompetenssi, henkilökohtainen hallinta Neljä keskeistä ominaisuutta: intentionaalisuus (kyky käynnistää tiettyyn tavoitteeseen tähtäävä toiminta, aikomukset, suunnitelmat, toteutusstrategiat) ennakointi (tulosodotukset toiminnan tuloksesta) itsesäätely tavoitteiden muuttamiseksi toiminnaksi (motivaatio, tunteet) reflektointi (oman toiminnan, ajatusten ja tulosten tarkastelu ja arviointi) Kuntoutuksen ja kuntoutumisen tavoitteena henkilökohtaisen toimijuuden (voimavarojen) vahvistaminen, muutoksen aikaansaaminen

12 Läheisen henkilön (edustajan, valtuutetun) toimijuus (proxy agency) on tilanteita joissa ei itse haluta tai kyetä hankkimaan oman tilanteen ratkaisemisen kannalta tärkeitä tietoja tai toimintavaihtoehtoja turvaudutaan läheiseen/toiseen henkilöön ja tämän voimaan tai valtaan toimia asiantuntemukseen esim. ammattilaiset toimivat asiakkaidensa asioiden ajajina, vanhemmat lastensa asioiden hoitajina Yhteisöllinen toimijuus (collective agency) ytimenä ihmisten yhteinen jaettu luottamus mahdollisuuksiin saada aikaan haluttuja tuloksia kun voimat yhdistetään kolmannen sektorin toimijat, vammaisjärjestöt, vertaistuki ja vertaisuus kuntoutuksen vaikuttavuustutkimuksissa vertaistuen merkitys on todettu erityisen tärkeäksi: vahvistaa kuntoutujan osallisuutta ja kokemusta kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta voi vahvistaa myös henkilökohtaista toimijuutta

13 yhteistyö toimijoiden kesken jaetut tavoitteet perustuvat yhteiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon sitoutuminen yhteiseen toimintaan, yhteinen vastuu ja tuki Jaettu ja ei-jaettu toimijuus kuntoutustilanteessa (vrt. Chang ym. 2010) JAETTU TOIMIJUUS Yhteistyö : yhteinen päätöksenteko, yhteinen dialogi Työntekijän halukkuus mukautua kuntoutujan preferensseihin (ristiriitatilanteess a) Tuki ja rohkaisu: työntekijän antama emotionaalinen ja välineellinen tuki sitä pyydettäessä EI-JAETTU TOIMIJUUS Aktiivinen ohjaus, asiantuntija tekee keskeiset valinnat (asiantuntijalähtöi syys) Vetäytyminen yhteistyöstä, suunnittelun jättäminen kuntoutujan vastuulle ( heitteille jättö )

14 Ei aina ongelmitta, esim. Tiedon antamisen ja neuvonnan haasteet Kelan vaikeavammaisten lääkinnällisessä kuntoutuksessa (Hokkanen ym. 2009) Tiedon, tuen ja ohjauksen puutteet työeläkekuntoutuksessa (Gould ym. 2012) Tuen ja ohjauksen puutteet Kelan (mielenterveyskuntoutujien) työhönvalmennuksessa (Härkäpää ym. 2013) Mutta myös myönteisiä esimerkkejä löytyy

15

16 Kuntoutusprosessiin oltiin tyytyväisempiä, jos oli saatu riittävästi tietoa prosessista ja sen eri vaiheista vanhempia oli kuultu prosessin jokaisessa vaiheessa (hyvä yhteistyö) lapsi oli motivoitunut ja innostunut osallistumaan kuntoutukseen Kuntoutuksen tulos parempi, jos suunnittelu- ja toteutusvaiheessa paneuduttu yhteistyöhön perheen kanssa kuntoutuksen sisältö oli lapsen kannalta motivoiva perheelle oli nimetty kuntoutussuunnittelija/koordinaattori, joka huolehti kuntoutusprosessin eri vaiheista

17 Kuntoutuksen hyvään etenemiseen olivat yhteydessä: kuntoutukselle asetetut tavoitteet ja odotukset työssä jatkamistavoitteiset arvioivat kuntoutuksen edenneen paremmin kuin eläketavoitteiset kuntoutuksen oikea-aikaisuus merkittävä osallistuminen kuntoutussuunnitelman tekoon tuki työterveyshuollolta tuki työeläkelaitokselta

18

19 Ku pohti niitä ääneen niin se niinku selkiytti sitä ajatuskuvioo // et ne ongelmat// jos niitä hiljaa miettii mielessänsä niin ne kasvaa semmosiks mylläköiks eikä tiedä mitä tekee. Mut sit ku ne puhuu ääneen niin sit huomaa, et näähän ovat ihan ratkaistavissa olevia asioita. Ehkä just se että itse pystyy niinku valinnoillaan vaikuttaan elämäänsä..// Ehkä just se, että jollain tapaa uskaltaa sitte tehdä jotain ratkaisuja meni ne sitte suuntaan tai toiseen, et semmonen mieletön päättämättömyys on niinku kadonnu. Ja kuinka ollakaan, niin sain mentyä sinne, ja mä olen nyt napsinut niitä (suorituksia), että ne meni vielä läpi. Se oli häkellyttävää, sit siitä innostui, että tavallaan kun huomasi että kerrankin kun uskaltaa mennä tentteihin ettei käännykään sieltä ovelta pois Mikä on koomista tietysti, että mua ärsytti ihan hirveästi että tenttikysymykset ei ollu yhtään vaikeempia, kun mä olin pelänny niin kauheasti ja kääntynyt aina ovelta pois (Junttila ym. 2012) 2012

20 Bandura A (2006) Toward a psychology of human agency. Perspectives on Psychological Science 1: Bandura A (2001) Social cognitive theory: an agentic perspective. Annual Review of Psychology 52, Chamberlin J (1997) A working definition of empowerment. Psychiatric Rehabilitation Journal 20, 4, Chang E, Heckhausen J, Greenberger E, Cheng C (2010) Shared agency with parents for educational goals. Ethnic differences and implications for college adjustment. Journal of Youth Adolescence 39, Gould R, Härkäpää K, Järvikoski A (toim) (2012) Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2012, Helsinki. Hokkanen L, Härkäpää K, Järvikoski A, Martin M, Nikkanen P, Notko T, Puumalainen J (2009) Asiakkaan äänellä vaikeavammaisten kuntoutuksesta tulkintoja ja johtopäätöksiä. Teoksessa Järvikoski A ym. (toim.) Asiakkaan äänellä. Tutkimuksia 80/2009, Kuntoutussäätiö, Helsinki, Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T (2013) Työhönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia, Kela, Helsinki (painossa). Junttila O, Härkäpää K, Lindfors O, Järvikoski A (2012) Psykoterapia ja opiskelukyvyn muutos. Kuntoutus 35, 1, Järvikoski A, Härkäpää K (2012) Miten kuntoutusprosessi etenee? Teoksessa: Gould R, Härkäpää K, Järvikoski A (toim.) (2012) Toimiiko työeläkekuntoutus? Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 1/2012, Helsinki, Järvikoski A, Härkäpää K, Martin M, Autti-Rämö I (2013) Service characteristics as predictors of parents perception of child rehabilitation outcomes. Journal of Child Health Care. (doi: / ). Järvikoski A, Martin M, Autti-Rämö I, Härkäpää K (2012) Shared agency and collaboration between the family and professionals in medical rehabilitation of children with severe disabilities. International Journal of Rehabilitation Research 35 (doi: /MRR.0b013e d3) Kosciulek JF (1999)The consumer-directed theory of empowerment. Rehabilitation Counselling Bulletin 42, 3, Kosciulek JF (2007) A test of the theory of informed consumer choice in vocational rehabilitation. Journal of Rehabilitation 73, 2, Kuntoutusselonteko (2002) Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Julkaisuja 2002:26, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. 2012