-moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa. Kirsi Manssila

Transkriptio

1 -moniasiantuntijuus lasten kuntoutuspalvelujen verkostoneuvotteluissa Kirsi Manssila

2 Vanhempien ja ammattilaisten yhteistyö toteutuu kumppanuuden ja valtaistumisen periaatteella eli ammatti-ihmiset ovat omalla asiantuntemuksellaan vanhempien käytettävissä. Keskeistä toiminnassa ovat yhteiset keskustelut, jotka edellyttävät yhteisen kielen löytämistä ja perheen vahvuuksien korostamista. Kuntoutuspalveluita käyttävää perhettä ei lähestytä patologisena, ammattihenkilöiden toiminnan kohteena olevana ilmiönä, vaan aktiivisena toimijana. Gallimore ym. 1989; Määttä 1999

3 Lapsen, hänen perheensä ja lähi-ihmisten sekä ammattilaisten toimijuus rakentuu osaamisen, kykenemisen, haluamisen, täytymisen, voimisen ja tuntemisen muodostaman kokonaisuuden lisäksi näiden välisistä suhteista. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen hyvän elämän mahdollistamiseksi on luonteeltaan monimuotoista ja jatkuvasti muuttuvaa. Tällaiselle toiminnalle on olennaista moniasiantuntijuuden, yhteistoiminnan, suunnitelmallisuuden, tavoitteellisuuden ja tilannekohtaisuuden lisäksi kommunikatiivisuus sekä ympäristön ja yksilön välinen vuorovaikutus. Launiainen & Sipari 2011

4 Moniasiantuntijuutta hyödyntävä yhteistoimijuus Moniasiantuntijuutta hyödyntävällä yhteistoimijuudella tarkoitetaan työtapaa, jossa asiakasperheet, kuntoutustyöntekijät sekä eri yhteistyötahojen edustajat ovat tasavertaisia toimijoita, kumppaneita. Jokaisella on asiantuntijan rooli ja jokainen tuo yhteiseen keskusteluun oman toimijuutensa lähtökohdista muodostuneen osaamisensa ja kokemusmaailmansa.

5 Yhteistoimijuus Yhteistoimijuus syntyy yhteisistä päämääristä, tavoitteista ja yhteistoimintamuodoista, joista sovitaan yhdessä eri osapuolten kanssa. Se rakentuu käytännön työn kautta ollen dialogista vuorovaikutusta ja vastavuoroista toinen toiseltaan oppimista. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen, jossa lapsi ja perhe kohdataan arjen toimintaympäristöissä perheen oma kulttuuri ja verkostot huomioiden.

6 Kehittämistyö toteutui Vantaalla lasten ja perheiden hyvinvointia edistävien toimialojen ja tulosyksiköiden rajapinnat ylittävänä yhteistoimintana. Se liittyi vuonna 2011 käynnistyneeseen koulutussarjaan "Lasten hyvinvoinnin edistäminen monialaisena yhteistyönä", jonka tavoitteena on ollut monen eri osaajan tiedon yhdistäminen lasten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Mukana kehittämistyössä olivat Terveyspalvelujen toimialaan kuuluva Kuntoutusyksikkö, Perhepalvelujen toimialaan kuuluva Psykososiaalisten palvelujen yksikkö sekä Sivistystoimen toimialaan kuuluva Varhaiskasvatuksen tulosyksikkö. Kahdeksan hengen kehittäjäryhmässä oli lasten fysioterapeutti, kaksi puheterapeuttia, kaksi lasten toimintaterapeuttia, lapsi- ja perhetyötä tekevä psykologi sekä kaksi konsultoivaa erityislastentarhanopettajaa.

7 Kehittämistyön tavoite ja tarkoitus Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli edistää perheiden ja ammattilaisten kohtaamista tasavertaisina yhteistoimijoina, jotta lasten kuntoutuspalvelujen ja niihin liittyvien tukitoimien kokonaisuus rakentuisi perheille yhtenäisenä ja mielekkäänä arjen sujuvuutta tukevana kokonaisuutena. Työn tarkoituksena oli tuottaa moniasiantuntijuutta ja verkostoyhteistyötä hyödyntävän toimintatavan perusteet sekä toimintatapaluonnos Vantaan Kuntoutustoiminnan tulosyksikön lasten terapiapalvelujen ja läheisten yhteistyökumppaneiden kesken.

8 Yhteistoimijuutta tukevan verkostoneuvottelun kulmakivet Perhelähtöisyys Toiminta lähtee perheen tarpeista Perhe on aktiivisena toimijana Perhe on toiminnan keskiössä Työtä tehdään yhdessä perheen kanssa Luottamuksellisuus Perhettä tavattaessa vältetään edustuksellisuutta työntekijöiden osalta Mahdollisuus vaikeidenkin asioiden puheeksi ottamiseen Avoimuus YHTEIS- TOIMIJUUS Tasavertaisuus Kuulluiksi tuleminen Näkemysten kunnioittaminen ja arvostaminen Mahdollisuus oman asiantuntemuksen esiintuomiseen Perheen tekemiä päätöksiä kunnioitetaan Vastuullisuus Toiminnalla on yhteinen tavoite Laaditaan ja kirjataan yhteinen suunnitelma Jokainen kantaa vastuuta suunnitelman toteutumisesta Perheellä on oma yhdyshenkilö

9 Ennen Perheen parhaiten tunteva toimijataho huolehtii neuvottelun etukäteisjärjestelyiden sopimisesta, joita ovat esimerkiksi: Neuvotteluun osallistujien ja neuvottelupaikan määritteleminen yhdessä vanhempien kanssa Kirjallisen kutsun valmistaminen vanhempien kanssa käydyn keskustelun perusteella. Neuvottelun puheenjohtajan ja kirjaajan sopiminen Tarvittaessa ulkopuolisten verkostokoordinaattorien varaaminen Alussa Osallistavan työtavan esitteleminen, neuvottelun tavoitteen ja etenemisen sanoittaminen Esittelykierroksen pitäminen, jonka aikana osallistujat kertovat, missä ominaisuudessa he ovat paikalla. Aikana Puheenjohtaja pitää huolen siitä, että vanhemmilla on aikaa ja tilaa kertoa näkemyksistään. Jokainen osallistuja esittää vuorollaan oman näkökulmansa toisten kuunnellessa. Neuvottelussa käytetään kieltä, jonka kaikki osallistujat ymmärtävät. Keskustelun aikana lapsen ja perheen tavoitteet määritellään ja kirjataan mahdollisimman käytännönläheisiksi Kirjaaja kirjaa avoimesti neuvottelussa esiin tulleet asiat niin, että jokainen osallistuja näkee, mitä niihin on kirjattu. Lopussa Neuvottelun puheenjohtaja tekee yhteenvedon tavoitteista ja keinoista sekä eri toimijoiden rooleista tavoitteiden saavuttamiseksi. Neuvottelussa nimetään vastuuhenkilö lapsen kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Jälkeen Kirjaaja kokoaa neuvottelussa kirjatut asiat muistioksi ja toimittaa sen kaikille osallistujille. Neuvottelussa sovituista asioista tehdään tarvittavat kirjaukset.

10 Tulevaisuuden haasteita Yhteisen ajan löytäminen hektisessä työtahdissa sekä yhteisen kielen löytäminen ja käyttäminen niin perheen kuin kaikkien ammattilaisten kesken. Monialainen tuki, joista merkityksellisimmäksi noussee johdon riittävän vahva tuki. Erityisen merkityksellistä silloin, kun kyseessä on usean organisaation rajat ylittävä yhteistoiminta. Tilannekohtainen ja alueellinen yhteiskehittely tärkeää, jotta kehitettävästä toimintatavasta tulee joustava ja kunkin alueen erityispiirteet huomioonottava. Jatkuvan kehittämisen turvaaminen sekä toimintatavan jalkauttaminen merkityksellisiä toimintatavan elinvoimaisuuden takaamiseksi.

11 Mutta silti Tulevaisuudessa tarvitaan tällaisia areenoita, keskustelun organisoijia ja menetelmiä, jotka tekevät mahdolliseksi yhteistoimijuuden toteutumisen. Onnistuessaan yhteisneuvottelun avulla muodostettu kuntoutusverkosto voi toimia lapsen kasvun ja kehityksen sekä perheen toimivan arjen ja hyvinvoinnin kasvualustana ja tukijuurakkona.

12 Kiitos! Lisätietoja: