LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali

Transkriptio

1 LAPSEN ARKI ARVOON! Paula Määttä Studia Generalia luento Jyväskylän pääkirjasto, Minnansali

2 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS- VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ Miten erityistä tukea tarvitsevien lasten perheet selviytyvät kasvatustehtävässään? Miten vanhemmat selviytyvät ammatti-ihmisten kanssa? Millaisia työtapoja tarvitaan perhelähtöisen yhteistyön toteuttamiseen? TEOKSET: Perhe asiantuntijana. Erityiskasvatuksen ja kuntoutuksen käytännöt (1999/2001) Tavallisen erityinen lapsi. Yhdessä tekemisen toimintamalleja (Anja Rantalan kanssa/2010) 14 väitöskirjaa, 14 muuta julkaisua

3 Vanhempien kokemuksia emme ole tyypillisiä vammaisten lasten vanhempia miksi meidän pyörätuolissa liikkuva lapsi on päiväkodissa yksin avustajan kanssa, missä muut lapset ovat? kuntoutuspalaverissa ammattiihmiset puhuivat toisilleen, meille annettiin lähete psykiatrille

4 Vanhempien ja lapsen mahdollisuudet olla osallisena Ammatillisesti määritellään ja tuotetaan Vallan ja vastuun pelikenttä, pallottelua? Palvelujärjestelmä osoittaa paikan vanhemmille ja lapselle Kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa Päivähoidossa Koulussa

5 Ihaan mietteitä Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh)

6 Ammatillinen uskomusperusta tulokulmia dialogiin Ammatillinen lapsi-/lapsuuskuva Ammatillinen käsitys perheestä: *miten lapsi vaikuttaa vanhempiin *miten lapsi muuttaa perheen elämää Ammatillinen käsitys lapsen kehityksen perustasta *kehityspsykologinen perusorientaatio *metakulttuurinen tietoisuus lapsen arjen pelisäännöistä

7 Ammatillisten uskomusten voima MITÄ AJATTELET JA SANOT MINUSTA SITÄ LUULET MINUSTA SINÄ OLET SELLAINEN MINULLE MITEN NÄET MINUT USKO KUITENKIN ETTÄ MITÄ TEET MINULLE MITEN KUUNTELET MINUA SELLAINEN MINUSTA TULEE

8 Ammatillinen lapsikäsitys lapseen liittyvät tulkinnat Lapsuus erillisenä elämänvaiheena Elämän normin mukainen lapsi Normaalin lapsen synty Normaalista poikkeava lapsi Leimattu lapsi Myytti tavallisesta lapsesta (Määttä&Rantala: Tavallisen erityinen lapsi 2010)

9 Päivähoidon erityisyys- ja diagnoosipuhe Erityislapsi Seurantalapsi Häirikkö AD/HD tai semmonen häirikkö Rajatapaus, tapaus Lähetetty diagnoosiin PAULA KORKALAINEN Riittämättömyyden tunteesta osaamisen oivallukseen Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 363/2009

10 Erityislapsi Leimattu lapsi? Oirediskurssi - sopiva diagnostinen luokka Kehitysdiskurssi - ikäsidonnaiset kehityksen kriteerit, vallitseva puhetapa Tragediadiskurssi - mallitarina lapsen kielteisestä vaikutuksesta perheeseen Ongelmadiskurssi - lapsi aikuisten taakkana Subjektidiskurssi - tavallisia kertomuksia kenestä tahansa lapsesta, väistyvä puhetapa Oikeusdiskurssi - inklusiivisen kasvatuksen moraalipainotukset, nouseva puhetapa (Tanja Vehkakoski. Leimattu lapsuus? Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 297/2006)

11 11

12 Lapsen kuntoutus ammatilliset orientaatiot/salla Sipari jatkaa Normaali vai erityinen Objekti vai subjekti Toimintakyvyn kuvaus Lapsi aktiivisena toimijana

13 Ammatillinen käsitys perheestä Cygnaeus 1861: Asiantuntijan joka tietää asian on astuttava äidin tilalle Opettajien tehtäväksi tuli myös vanhempien/äitien kasvattaminen Lähtökohtana kehityspsykologinen tietämys lapsen kasvusta ja oppimisesta, täydellisen lapsen kuva Kodin sisäisestä elämästä tuli julkisen keskustelun kohde

14 Puhe perheestä neljä ammatillista tulkintaa 14

15 Ammattilaispuhe vastuusta ja kriiseistä TAVALLISTEN LASTEN VANHEMMAT Kumppanuuspuhe: vastuu on viime kädessä vanhemmilla = osallisia HUOLEN PUHEEKSI OTTAMINEN (kun lapsi siirtyy liminaaliin, raja-alueelle) Puhetapa perheestä muuttuu traumaattiseksi kriisipuheeksi = kohteita (Määttä&Rantala 2010)

16 Ekokulttuurinen malli 16

17 LAPSEN OSALLISTUMINEN PÄIVITTÄISIIN RUTIINEIHIN Sustainability of daily routines as a family outcome Lapsen kehityksen askelmina ovat perhekulttuurin säätelemät arkipäivän toiminnot: nukkumaanmeno, aamiainen, päivähoitoon ja kouluun meno, vierailut, harrastukset, kotityöt, leikit, pelaaminen jne. (= developmental niche for the child; ekokulttuurinen ympäristö) Lapsen osallistuminen päivittäisiin rutiineihin muodostaa tärkeän osan lapsen kehitystä (= development among life pathways) ON TUNNETTAVA KULTTURI, JOSSA LAPSI ELÄÄ =METAKULTTUURINEN TIETOISUUS

18 Arkipäivän akkomodaatiot Lapsen vammaisuuden tai poikkeavuuden toteamisesta seuraa perheen toimintojen, voimavarojen sekä päämäärien uudelleenarviointi ja organisointi Vanhemmat alkavat muokata perheen arkisia rutiineja uudelleen käyttäen niitä mahdollisuuksia mitä heillä on = vanhempien proaktiivisuus Ammatti-ihmiset tuottavat interventioita arkeen PERHEKULTTUURIN TEEMAT säätelevät arkirutiinien muutosten mahdollisuuksia

19 Yhdessä perheiden kanssa 19

20 Kehittäjäkumppanuus Working together (Unesco 1986): *yhteiset tavoitteet *molemmilla osapuolilla olennaista tietoa *molemminpuolinen kunnioitus *yhteistyön vastavuoroisuus (Salla Sipari jatkaa )

21 21

22

23

24 Perhekeskeinen kuntoutusmalli tuottaa parempia tuloksia (lehdistötiedote ) IRA JEGLINSKY (2012) Family-centredness in services and rehabilitation planning for children and youth with cerebral palsy in Finland. DEPARTMENT OF WOMEN S AND CHILDREN S HEALTH Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden Kansaneläkelaitoksen Vaikeavammaisten kuntoutuksen kehittämishanke (VAKE)

25 Suomessa selkeitä puutteita CP-vammaisten lasten ja nuorten kuntoutuksessa Eri ammattiryhmien välillä merkittäviä eroja perhekeskeisen työotteen toteuttamisessa Henkilöt, joiden työkokemus oli yli 25v, arvioivat antavansa merkitsevästi perhekeskeisempää palvelua kuin lyhyemmän työkokemuksen omaavat Ei ollut mitään systemaattista käytäntöä, miten perheet otetaan mukaan kuntoutuksen suunnitteluun

26 Perheiden osallistuminen suunnitteluun Ei mitään systemaattista käytäntöä Yliopistosairaaloiden tiimit kokivat vanhempien mukaanoton vaativana Vanhempien roolista suunnittelussa oli epätietoisuutta Kirjallisissa kuntoutussuunnitelmissa 51%:ssa mainittiin vanhempien läsnäolo Vanhemmilla oli tilaisuus kertoa arkipäivän ongelmista, vain 6%:ssa kirjoitetuista dokumenteista mainittiin perheiden tarpeita tai toiveita Kehitysvammaisten lasten osalta yhteistyö oli tiiviimpää

27 Perheiden osallistuminen suunnitteluun Haasteelliset tavoitteen asettelut: tehtiin ammatillisen arvioinnin pohjalta, integrointi arkeen vaikeaa Tavoitteista keskusteltiin tiimipalavereissa, tuotiin tiedoksi Vanhemmat eivät olleet läheskään aina näissä palavereissa mukana Yksi sairaala käytti GAS-arviointia (Goal Attainment Scale, Kiresuk et al 1994) pilottina, yhteistyö vanhempien kanssa tiivistyi ja tavoitteet tulivat lähemmäs lapsen day-to-day elämää Nuorten siirtymässä aikuisuuteen ei ollut rutiineja

28 Lapsen kasvun ja kehityksen perusta kuntoutuksen lähtökohta Kehityksen ja oppimisen sosiokulttuurinen tarkastelu *Osallistuva omaksuminen *Ohjattu osallistuminen *Päivittäisten rutiinien keskeisyys Kuntoutus on oppimista Arki kuntouttavaksi

29 Lapsen kehityksen ohjaaminen arjessa - yhdessä perheen kanssa Työtapoja: Erityinen on tavallista (Paula Korkalainen) VARSU toimintaperustainen ohjaus (Päivi Kovanen) Konduktiivinen kasvatus lasten ja vanhempien toimijuus (Sanna Uotinen) Salla Sipari: GAS, kilparata

30 Mielekkäät palvelukokonaisuudet Salla Sipari

31 Kiitos! 31