Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset

Transkriptio

1 Ennakoiva ote lapsen kuntoutumisessa - LOOK-hankkeen tulokset UUDET HYVÄT KÄYTÄNNÖT N E A VÄNSKÄ L O O K - H A N K K E E N P R O J E K T I T Y Ö N T E K I J Ä L E H T O R I, M E T R O P O L I A A M M A T T I K O R K E A K O U L U

2 LOOK-hankkeen tulokset LAPSELLE MERKITYKSELLINEN TOIMINTA KUNTOUTUMISESSA Metku-neuvottelu Metkukirja Metku-muistio Lapsen osallistumisen ekologinen arviointi Robert Palisano Lisa Chiarello

3

4 Metku- kirja Lapselle merkityksellisen toiminnan kuvaus Lapsen yksilöllisen toimijuuden ja osallistumisen tukeminen edellyttää lapsen omien ajatusten ja hänen merkitykselliseksi kokemansa toiminnan kuvaamista. Lapselle ja perheelle tärkeät asiat ja rutiinit arjessa kuntoutumisen suunnittelun lähtökohtana Kuntoutuminen nivoutuu lapsen arjessa merkitykselliseen toimintaan ja ympäristöihin

5 Sähköinen kirja, ajantasainen, muuntuva Book creator tai muu perheelle mieluisa tapa toteuttaa kirja Lapsi ja perhe voivat tehdä kirjaa itse tai yhdessä lapsen kanssa toimivien ammattilaisten kanssa. Yksilöllinen toteutus, tahti ja laajuus Ennakointi kirja mukana kuntoutumisen suunnittelutilanteessa Kuvaus lapsen omia ilmaisutapoja hyödyntäen ja minä- muodossa Persoonallinen, yksilöllinen Keskustelu, valokuvaus, videointi, kirjoittaminen, piirtäminen Lapselle merkityksellisen toiminnan määrittely: Mitä lapsi haluaa oppia? Mikä lapselle on tärkeää arjessa? Lapsen arjen kuvaus: Mitä asioita ja rutiineja liittyy lapsen tavalliseen arkipäivään? Tunnistetaan lapselle merkityksellistä toimintaa ja tilanteita Osallistumista edistäviä ja rajoittavia tekijöitä.

6 Mitä tarkoitusta varten? Lapselle merkityksellisen toiminnan tunnistamiseksi ja kuvaamiseksi Lapsen osallistumisen ja toimijuuden vahvistaminen Lapsen ja perheen mahdollisuus valmistautua ja ennakoida Voimaantuminen ja lapsen identiteetin kehitys Perheen oma toimintakulttuuri ja arjen rutiinit Lapsen kehitysympäristö Hyödynnettäväksi: 1) Kuntoutumisen suunnittelussa, toteuttamisessa 2) Yhteistoiminnassa arjen eri konteksteissa 3) Kuntoutumisen arvioinnissa, lapsen oppimisen ja kehittymisen seurannassa

7 Taustalla toimijuuden teoria

8 Taustalla ICF-luokitus Lapsen kuntoutumisen keskeinen päämäärä on lapsen osallistumisen vahvistaminen arjessa (Goldstein ym. 2004; Palisano ym. 2012) Osallistuminen: Lapsen osallisuus elämäntilanteisiin hänen yksilöllisessä kehitysympäristössään (ICF, WHO 2004) Lääketieteellinen terveydentila Kehon toiminnot/ Kehon rakenteet Suoritukset Osallistuminen Ympäristötekijät Yksilötekijät

9 Osallistumisesta tutkimuksissa Lapsen kuntoutumisen keskeinen päämäärä on lapsen osallistumisen vahvistaminen arjessa (Goldstein ym. 2004; Palisano ym. 2012) Lapsen osallistumisen arviointimenetelmiä ei ole systemaattisesti käytössä (Vänskä ym. 2016) Kuntoutus-suunnitelmissa lapsen osallistumisen tavoitteet jäävät usein huomiotta (Anaby 2016, Jeglinsky 2014; Sagne-Ollikainen 2012) Ympäristötekijöillä on merkittävä rooli lapsen osallistumisen mahdollistumiselle arjessa (Anaby ym. 2013; Rosenberg ym. 2013) Lapset priorisoivat eri tavoitteita ja asioita kuin heidän vanhempansa (McGavin 1998; Missiuna ym. 2006; Vroland-Norstrand 2015) osallistuminen kavereiden kanssa

10 Hyödyt Lapsen ylpeys omasta kirjasta, omasta itsestään, innostus ja ilo, motivaatio Muutos- ja nivelvaiheet Eri toimijat, yhteiset toimintatavat, asenteet, tiedonsiirto Työn merkityksellisyys Lapsen kuuntelemiseen intoutuminen ja pysähtyminen AMMATTILAISET Sitoo yhdessä miettimään kuntoutumisen painopisteitä, auttaa nostamaan esille osallistumisen tavoitteita arjesta Kuntoutuminen eri YMPÄRISTÖissä LAPSI Yhteistoiminta VANHEMMAT Lapsen oma näkökulma, persoona, toiveet, tahto, ilmaisun ymmärrys Lapsen osallistuminen aktiivisena toimijana, käsitys itsestä osana yhteistöä Konkretiaa, kuntoutuminen tässä ja nyt, arjessa, osa terapiaprosessia Lapsen arvokkuuden kokemus, vahvuudet, myönteinen minäkuva Luottamus, rehellisyys, avoimuus Yhteinen pohdinta, ymmärrys ja toiminta Voimaantuminen Mieluisa väline, ilmaisukeino, harjoittelu Vanhempien huolet, toiveet, innostuminen kertomaan, arjessa tärkeät asiat

11 Metku-neuvottelu Toimintatapa, jota voi hyödyntää tilanteissa, joissa lapsi, perhe ja ammattilaiset pohtivat yhdessä lapsen kuntoutumisen tavoitteita ja toteutusta (esim. kusu, hoijks) Mitä tehdään? - Laaditaan lapsen kuntoutumisen konkreettinen osallistumisen tavoite ja tehdään yhteinen toimintasuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Mitä uutta? -Lapsi osallistuu oman kuntoutumisensa suunnitteluun yhdessä aikuisten kanssa. -Yhteistoiminta verkostossa, lähtökohtana lapsen osallistumisen tavoite -Lapsen kuntoutumisen neuvottelun kirjallinen ohjeistus ja kutsu neuvotteluun -Parhaimmillaan yhdistetään lapsen monet eri suunnitelmat yhdeksi kuntoutumisen suunnitelmaksi

12 Siilot GAS HOIJKS Ku.su GAS GAS GAS

13 Marin alaraajojen lihasvoima ja tasapainonhallinta vahvistuvat Äiti ja lapsi oppivat käyttämään sopivaa kävelyn apuvälinettä kiipeämiseen Ammattilaisten tavoitteet Mari oppii tuottamaan viestejä kuvien avulla Aktiivisen istumaasennon hallinta pulkassa, mäen kiipeäminen ylös avustettuna. Lapsen tarve ja tavoite Haluan laskea pulkalla mäkeä perheen kanssa. Neuvottelu: Tavoitellaan yhteistä tahtotilaa, luodaan ratkaisuja, osapuolten sitoutuminen yhteiseen tavoitteeseen Mäenlasku on turvallista ja mukavaa yhdessäoloa perheelle. Kykenen istumaan pulkassa putoamatta. Voin kertoa mistä haluan laskea ja kenen kanssa. Ymmärrän mitä Mari ilmaisee. Osaan auttaa Maria kiipeämään mäen itse ylös. Perheen jäsenten tavoitteet ja tarpeet Mukaillen Jeglinsky & Sipari 2015

14 Kuntoutusprosessi Toimintakyvyn kuvaus Neuvottelu verkostossa Tulos Tavoitteet ja suunnitelma Kuntoutujan omat tavoitteet (GAS) Toteutus

15 Lapsen osallistuminen neuvottelussa Sovittava etukäteen Lapsen tahto Mielekkyys Pituus, ajoitus, keskittyminen, roolit Mahdollisuus valmistautua Metku- kirja Ohjeistus Turvallisuus Tilan järjestäminen Identiteetin kunnioittaminen Voimavaralähtöinen kieli YK:n lapsen oikeuksien komitean mukaan kaikkien menettelyjen, jossa kuullaan lasta ja joihin lapsi osallistuu, on oltava: a) Avoimia ja informatiivisia b) Vapaaehtoisia c) Kunnioittavia d) Merkityksellisiä e) Lapsille sopivia f) Kaikille avoimia g) Koulutukseen perustuvia h) Turvallisia ja riskit huomioivia i) Vastuullisia (Pajulammi 2014)

16 Ammattilaisten avainosaaminen Avaintekijät Lapsen ja perheen valmistautuminen neuvotteluun Avaintaidot/ -tehtävät Yksilöllinen tuki lapselle merkityksellisen toiminnan kuvauksen tekemiseen: -lapsen omia ilmaisukeinoja hyödyntäen -lapsen ja perheen voimavarojen ja tilanteen mukaan -lapsentahtisesti. Lasten vanhempien herättely pohtimaan perheelle hyvinvointia ja voimavaroja tuovia asioita ja arjessa tärkeitä rutiineja. Osallistujille ymmärrettävä ohjeistus neuvottelun tarkoituksesta ja siihen valmistautumisesta Neuvottelussa yhteistoiminnan rakentaminen Ratkaisukeskeinen ja rakentava keskustelu Toiminnan lapsilähtöinen kehittäminen Ennakointi Lapsen ja perheen kanssa neuvottelusta keskusteleminen ja käytännöistä sopiminen. Herkkyys vuorovaikutuksessa, empatia, eri näkökulmien arvostaminen, avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen Voimavaralähtöisyys, yhdessä ratkaisuja etsivä vuoropuhelu, avoimuus uudelle Tahto ja rohkeus uusien asioiden kokeiluun, joustavuus, luovuus, toiminnan tarkastelu lapsen näkökulmasta, vastuunotto- ja kanto toiminnan kehittämisestä

17 Metku-muistio Auttaa tunnistamaan tekijöitä, jotka mahdollistavat lapselle merkityksellisen toiminnan sekä lapsen aktiivisen toimijuuden Muistilista tekijöistä, jotka mahdollistavat lapsen osallistumista hänelle merkitykselliseen toimintaan. Kuntoutuksen ammattilaisille Ohjaa toiminnan reflektointiin ja jatkuvaan kehittämiseen Joustava väline Muistioon kirjataan toimintatapoja, joilla lapselle merkityksellistä toimintaa voidaan kuntoutumisessa mahdollistaa

18

19 The ecological assessment of participation Participation-based therapy experts see their role as a facilitator of chance LISA CHIARELLO ROBERT PALISANO DREXEL UNIVERSITY

20 Lapsen toimijuutta ja osallistumista vahvistavan kuntoutuksen hyvät käytännöt kirjallisuudessa Lapsen näkökulmasta ympäristötekijöitä

21 Lapsen osallistumisen ekologinen arviointi Osallistumisen tavoite on asetettu Arvioidaan lapsen, perheen ja ympäristön näkökulmista miten lapsen osallistumisen tavoitteen saavuttaminen mahdollistuu. Kehittävä ja prosessimainen arviointi, jossa: 1) Arvioidaan lapsen, perheen ja ympäristön vahvuuksia ja rajoittavia tekijöitä, jotka liittyvät yhdessä sovittuun osallistumisen tavoitteeseen 2) Määritetään mitä pitää tapahtua, jotta osallistumisen tavoite saavutetaan 3) Kehitetään yhteinen toimintasuunnitelma

22 Principles: 1) Goal oriented 2) Family-centered 3) Collaborative 4) Strengths-based 5) Ecological 6) Self Determined

23 Ekologisen arvioinnin vahvuudet Yksi yhteinen konkreettinen osallistumisen tavoite Perhe ja ammattilaiset keskustelevat tavoitteen saavuttamisen tekijöistä Yhdessä rakennettu toimintasuunnitelma Selkeät tehtävät tavoitteen saavuttamiseksi Vastuuhenkilöiden nimeäminen Sitouttaa suunnitelman toteuttamiseen Luo uskoa tavoitteen saavuttamiseen Ympäristötekijöiden huomiointi Manuaali ja arviointi julkaistaan syksyllä 2017

24 Metkut lapsen kuntoutumisessa Lapsi, perhe ja ammattilaiset käyttävät yhdessä Joustavia toimintatapoja, joita voi soveltaa monella tapaa lapsija perhelähtöisesti Voi käyttää kertaluontoisesti tai edetä vaiheittain lapsentahtisesti Vahvistavat lapsen osallistumista ja aktiivista toimijuutta Mahdollistavat voimavaralähtöisen, lapsen, perheen ja ammattilaisten yhteisen oppimisprosessin. Auttavat valmistautumaan ja ennakoimaan

25 KIITOS!