ALAKAUPUNGIN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 86 JA 87 ASEMAKAAVAN MUUTOS

Transkriptio

1 1(12) HAMINAN KAUPUNKI TEKNINEN TOIMI Maankäytön suunnittelu PL HAMINA ALAKAUPUNGIN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 86 JA 87 ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS NRO 511

2 2(12) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 511 Asemakaavan nimi: Alakaupungin kaupunginosan kortteleiden 86 ja 87 asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos Asemakaavan laatija: Kaavoitusarkkitehti Milla Koskivirta Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: Telefax: (05) milla.koskivirta@hamina.fi Vireilletulopäätös: (Kaupunginarkkitehti 10) Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: Kaupunginvaltuusto: 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Alakaupungin kaupunginosassa korttelissa 86 ja osassa korttelia 87 sekä näiden välisellä puistoalueella ja osalla katualuetta, Kellonsoittajankadun ja Torvensoittajankadun välisellä alueella. Puistoalue Välikadun ja Annankadun välillä sekä korttelin 87 tontti 10 on lisätty kaavamuutokseen luonnosvaiheen nähtävilläolon jälkeen. Alueet sijaitsevat lähellä toisiaan keskustan tuntumassa. Matkaa ydinkeskustaan on noin 1 km. 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan muuttaminen perustuu Alakaupungin kaupunginosan korttelin 86 tonttien 6 ja 11 omistajien tekemään hakemukseen, jossa he anovat asemakaavan muuttamista omistamiensa kiinteistöjen kohdalla siten, että rakentamaton kerrostalo- ja rivitalotontti (AKR) 11 jaetaan kahdeksi asuinpientalojen tontiksi ja että tontin 6 käyttötarkoitus AKR muutetaan myös asuinpientalotontiksi (AP). Lisäksi rakennusaloja toivotaan samalla muutettavan käyttökelpoisemmiksi muodoltaan. Tontin 11 omistaja on ilmoittanut halukkuudestaan ostaa kaupungilta kortteleiden 86 ja 87 välisen kapean puistoalueen ja liittää se korttelialueeseen. Kaavamuutosalueeseen on otettu mukaan kaikki korttelin 86 sekä korttelin 87 tontit, yhtä tonttia lukuun ottamatta, tarkoituksena päivittää käyttötarkoitusmerkintöjä vastaaviksi nykymerkinnöiksi sekä myös päivittää rakennusaloja. Puistoalue Välikadun ja Annankadun välillä on lisätty kaavamuutokseen luonnosvaiheen kuulemisen jälkeen. Annankadun kentän kaakkoissivua reunustava kaavan

3 3(12) mukainen puistoalue on toteutettu kaduksi, joten kaavamuutoksen yhteydessä alue muutetaan toteutusta ja käyttöä vastaavaksi Välikadun katualueeksi. Kaavamuutoksen yhteydessä tehdään kaavamuutosalueella myös sitova tonttijaon muutos Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2 Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavamuutos on tullut vireille ja kaavamuutosluonnos on laadittu Asemakaavan muutos perustuu korttelin 86 tonttien 6 ja 11 omistajien tekemään hakemukseen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu , ja sitä on päivitetty Vireille tulosta ja OAS:sta sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin ilmoituslehdissä ja lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Asemakaavan muutoksella muutosalueen käyttötarkoitusmerkintöjä ajanmukaistetaan ja päivitetään. Puistoalue kortteleiden 86 ja 87 välistä poistuu. Tämä maa-alue jaetaan neljän siihen rajautuvan tontin kesken liittämällä alue tontteihin. Kyseisten tonttien pinta-alat kasvavat, kuten myös niille osoitetut rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet. Korttelin 86 tontti 11 jaetaan lisäksi kahteen osaan, kahdeksi AP-tontiksi. Koska puistoalue poistuu, liitetään kortteli 86 kortteliin 87. Kaikkien kaavamuutosalueen tonttien rakennusalat päivitetään käyttökelpoisemmiksi muodoltaan ottamalla huomioon toteutunut asuinrakentamismuoto. Lisäksi kahdelle säilyvälle asuinkerrostalotontille (AK) lisätään autokatokselle varattu rakennusala. Annankadun ja Välikadun välinen puistoalue (P) muutetaan kaavamuutoksella katualueeksi vastaamaan toteutunutta tilannetta. 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Maanomistajien kanssa ei katsota tarpeen tehdä maankäyttösopimuksia. Hakijat sekä ne myöhemmin kaavamuutokseen mukaan tulleet kiinteistönomistajat, jotka hyötyvät merkittävästi kaavamuutoksesta, mm. rakennusoikeuden kasvun myötä,

4 4(12) vastaavat asemakaavan ja tonttijaon muutoksesta aiheutuvista kustannuksista kuluineen. 3 LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS Alue on kaupunkikuvallisesti ydinkeskustan reuna-aluetta, jossa keskustatoimintojen melko tiivis umpikorttelirakenne muuttuu harvemmaksi taajamarakenteeksi, mutta kuitenkin paikoin hyvinkin tiiviisti rakennetuksi pientalovaltaiseksi alueeksi. Alue viettää etelään. Alueen lähellä kulkevalla E18 tiehen kuuluvalla Kekkosenkadulla kulkee n ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen osuus on tästä 15 %. Suunnittelualueella valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot (55 db) eivät ylity. Haminan keskustan kiertävän kehätien on määrä valmistua vuonna 2014, jolloin keskustan läpi kulkeva liikenne tulee merkittävästi vähentymään RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön rakennuskanta on hyvin vaihtelevaa, aina 1800-luvun lopulta luvulla rakennettuihin omakotitaloihin ja pienkerrostaloihin piharakennuksineen. Kaava-alueen kortteleiden 1980 luvulla rakennetut kerrostalot sijaitsevat molempien kortteleiden päissä. Alue rajautuu kadun välityksellä lounaassa koulukortteliin, Haminan lukion piha-alueeseen. Suunnittelualueen korttelin 86 tontti 11 on rakentamaton kerrostalo- ja rivitalorakentamiseen osoitettu tontti, jonka viereisen tontin 3 omistaja on hankkinut itselleen rakennusliikkeeltä. Toisin kuin voimassa oleva kaava osoittaa, hänellä ei ole tarkoitus rakentaa tontille kerrostaloa, vaan omakotitaloja lapsilleen. Korttelin 86 tontilla 6 on kaksi 1800 luvun lopulla valmistunutta omakotitaloa ja muita piharakennuksia. Voimassa oleva kaava ei ole tältäkään osin toteutunut. Kiinteistönomistajilla on tarkoitus rakentaa tälle 806 m2:n tontille vanhojen rakennusten tilalle asuinpientalo, joka mahdollisesti olisi paritalo. Edellä mainitut kaksi tonttia ovat suunnittelualueen ainoat tontit joiden käyttötarkoitusmerkintä muuttuu oleellisesti vaikuttaen asuinrakennusmuotoon. Muilla tonteilla käyttötarkoitusmerkintä päivitetään nykymuotoon ilman merkittäviä vaikutuksia SUUNNITTELUALUEEN MAISEMA Suunnittelualue sijaitsee keskellä rakennettua vanhaa asuinaluetta keskusta-alueen tuntumassa. Lähiympäristössä on pääosin asuintalojen pihapiirejä ja niiden kasvustoa. Lähialueen pihat ovat puutarhamaisia. Leimallista alueelle on suurehkot tontit ja vanha koristekasvillisuus. Suunnittelualue on valtaosaltaan rakennettua asuinkorttelialuetta. Rakentamaton tontti 11 on ollut tontin 3 käytössä laajennettuna piha-alueena. Myös aikoinaan Luk-

5 5(12) karinkadun jatkeeksi kevyenliikenteen käyttöön varattu, mutta toteutumaton kapea puistokaistalevaraus kortteleiden 86 ja 87 välillä, on todettu tarpeettomaksi. Tällä hetkellä se on osittain viereisten tonttien kunnossapitämä Luontokohteet Muutosalueella ei ole havaittu erityisiä luonnonarvoja. Alueelta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien levähdys- tai lisääntymisalueita eikä muitakaan arvokkaita luontokohteita. Myöskään yleiskaavaa varten tehdyissä selvityksissä ei ole noussut mitään erityiskohdetta esille Pilaantuneen maaperän kohteet Suunnittelualueilla ei ole tiedossa olevia pilaantuneiden maiden kohteita Muinaismuistot Suunnittelualueilla ei ole tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä MAANOMISTUS Alakaupungin kortteliin 86 ja 87 asuintontit ovat yksityisomistuksessa. Myös korttelialueeseen liitettävä osa Torvensoittajankadun katualuetta on viereisen asuntoosakeyhtiön omistuksessa. Suunnittelualueen puistoalueet kortteleiden välissä ja Annankadun kentän vieressä omistaa Haminan kaupunki. 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, joista neljä ensimmäistä koskee suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa.

6 6(12) Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. SUUNNITTELUALUE Kuva 1 Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa.

7 7(12) SUUNNITTELUALUE Kuva 2. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Muutosalueella on voimassa asemakaava 153, joka on vahvistettu , sekä vahvistettu asemakaava 100 ja vahvistettu asemakaava 307. Voimassa olevassa kaavassa suunnittelualueella kortteleissa 86 ja 87 on omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialuemerkintä (AOR), asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialuemerkintä (AKR), sekä asuinpientalojen korttelialuemerkintä (AP). Kortteleiden välissä ja Välikadun jatkeena Annankadun kentän vieressä on puistoaluetta (P). AP- ja AOR -tonttien kerroslukumerkintä on II ja AKR tonttien ½ II. Kaikki rakennusoikeudet ovat rakennusalakohtaisia.

8 8(12) SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote ajantasa-asemakaavasta Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan Muutosalueella tehdään tonttijaon muutos kaavamuutoksen yhteydessä. Kortteli 86 poistuu ja muodostettavat tontit liitetään kortteliin 87. Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1: ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE Asemakaavan muutokseen lähdettiin korttelin 86 tonttien 11 ja 6 kiinteistönomistajien omasta aloitteesta. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Asemakaavan muuttaminen Alakaupungin kaupunginosassa kortteleissa 86 ja 87 sekä puistoalueilla perustuu korttelin 86 tonttien 11 ja 6 kiinteistönomistajien tekemään hakemukseen. Kaupunginarkkitehti on tehnyt päätökseen asemakaavan muuttamisesta

9 9(12) 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvontaviranomainen - Kunnan ympäristöviranomainen - Kunnan terveydensuojeluviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY keskus, ympäristö ja luonnonvarat Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on pantu vireille Haminan kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 10). Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoituslehdissä (Kymen Sanomat, Ankkuri ja Reimari) sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla Yhtään mielipidettä ei jätetty. Rakennusvalvonnalta pyydetyssä ennakkolausunnossa ei ollut huomautettavaa. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään viranomaisten lausunnot ja osallisten mielipiteet. Kaavan nähtävillä oloaikoina esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä kaavoitusta varten laaditut selvitykset. Luonnoksen nähtävilläolon jälkeen puistoalue Välikadun ja Annankadun välillä sekä korttelin 87 tontti 10 on lisätty kaavamuutosalueeseen. Korttelin 86 tontin 11 omistaja ilmoitti kaavamuutosta hakiessaan halukkuudestaan ostaa kaupungilta kortteleiden 86 ja 87 välisen kapean puistoalueen ja liittää se korttelialueeseen eli omistamiinsa tontteihin 11 ja 3. Kaavan valmistelun edetessä korttelissa 87 puistoalueeseen rajautuvien muiden tonttien 1 ja 10 omistajilta on tiedusteltu halukkuutta lunastaa kaupungin puistoaluetta ja näin osallistua kaavamuutokseen. Molemmat tontinomistajat ovat ilmoittaneet haluavansa mukaan kaavamuutokseen, ja näin puistoalue kortteleiden 86 ja 87 välissä on jaettu leveydeltään puoliksi siihen rajautuvien neljän tontin kesken. Korttelin 87 tontin 1 (muodostuva tontti 20) laajentuminen on huomioitu jo nähtävillä olleessa kaavaluonnoksessa. Korttelin 87 tontin 10 (muodostuva tontti 12) omistaja on ilmoittanut vasta luonnoksen nähtävilläolon aikana osallistuvansa kaavamuutokseen ja aikovansa hankkia lisämaata kaupungilta.

10 10(12) Näin ollen tästä aiheutuva kaavamuutosalueen laajennus ja korttelin 86 tontista 11 (AKR) muodostuvien AP-tonttien 13 ja 14 kaventaminen on tehty vasta kaavaehdotukseen. Myös rakennusoikeuksia on tarkistettu tonttien pinta-alamuutoksista ja korttelin rakennusoikeuksien yhdenmukaistamisesta johtuen ehdotukseen. Luonnoksessa korttelin 87 kerrostalotontille 7 oli osoitettu rakennusala autokatokselle tontin luoteisreunaan. Luonnoksen nähtävilläolon aikana myös korttelin 86 tontin 8 asunto-osakeyhtiö ilmoitti tarvitsevansa omalle tontille rakennusalaa autokatokselle nykyisen katoksen laajentamista varten. Näin ollen ehdotuksessa molemmille kerrostalotonteille on varattu rakennusalat autokatoksien rakentamista varten VIRANOMAISYHTEISTYÖ Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Kaakkois-Suomen ELY -keskukselta, rakennuslautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. MRL:n 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu alueellisen ympäristökeskuksen kanssa pidettiin Neuvotteluun osallistujilla ei ollut tuolloin kaavamuutoksesta huomautettavaa, eikä ennakkolausunnonantotarvetta katsottu olleen. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksen tavoite on mahdollistaa omakoti- tai paritalojen rakentaminen rakentamattomalle ja pientalorakentamisena toteutetulle kerrostalo- ja rivitalotonteille (AKR). Lisäksi rakennusaloja muutetaan samalla käyttökelpoisemmiksi muodoltaan. Kaavamuutos mahdollistaa myös puistoalueen muuttamisen korttelialueeksi ja liittämisen siihen rajautuviin tontteihin sekä maakaupat kyseisten tonttien omistajien ja kaupungin välillä. Puistoalueen poistumisen ja kortteleiden yhdistämisen myötä kaavamuutosalueeseen on otettu mukaan kaikki korttelin 86 sekä korttelin 87 tontit, yhtä tonttia lukuun ottamatta, jolla muutostarvetta ei ollut. Samassa yhteydessä saadaan päivitettyä koko muutosalueen käyttötarkoitusmerkintöjä nykymerkintöjä vastaaviksi sekä päivitettyä myös rakennusalat. Annankadun kentän kaakkoissivua reunustava kaavan mukainen puistoalue on toteutettu kaduksi, joten kaavamuutoksen yhteydessä alue muutetaan toteutusta ja käyttöä vastaavaksi Välikadun katualueeksi. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavan muutoksella muutosalueen käyttötarkoitusmerkintöjä ajanmukaistetaan ja päivitetään niin, että erillisten tai kytkettyjen pientalojen korttelialue AOR muuttuu asuinpientalojen korttelialueeksi AP, asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue AKR muuttuu asuinkerrostalojen korttelialueeksi AK korttelin 86 tontilla 8 ja korttelin 87 tontilla 7 ja asuinpientalojen korttelialueeksi AP korttelin 86 tonteilla 6 ja 11.

11 11(12) Puistoalue kortteleiden 86 ja 87 välistä poistuu. Tämä maa-alue jaetaan neljän siihen rajautuvan tontin kesken liittämällä alue tontteihin. Kyseisten tonttien pinta-alat kasvavat, kuten myös niille osoitetut rakennusalakohtaiset rakennusoikeudet. Korttelin 86 tontti 11 jaetaan lisäksi kahteen osaan, kahdeksi AP-tontiksi. Koska puistoalue poistuu, liitetään kortteli 86 kortteliin 87. Kaikkien kaavamuutosalueen tonttien rakennusalat päivitetään käyttökelpoisemmiksi muodoltaan ottamalla huomioon toteutunut asuinrakentamismuoto. Lisäksi kahdelle säilyvälle asuinkerrostalotontille (AK) lisätään autokatokselle varattu rakennusala. Annankadun ja Välikadun välinen puistoalue (P) muutetaan kaavamuutoksella katualueeksi vastaamaan toteutunutta tilannetta. As Oy Torvensoittajan omistama pinta-alaltaan 132 m2:n kiinteistö (86/7) on katualuetta voimassa olevassa kaavassa, eikä sitä ole näin lohkomalla voitu yhdistää varsinaiseen taloyhtiön tonttiin (86/8). Tällä hetkellä alue on taloyhtiön pihamaana. Kaavamuutoksella alue liitetään korttelialueeseen ja muodostettavaan tonttiin MITOITUS Kaavamuutosalueen yhteenlaskettu pinta-ala on 1,2161 ha. Uutta korttelialuetta muodostuu 863 m2. Puistoalue (P, 730 m2) kortteleiden 86 ja 87 välistä poistuu, ja Annankadun kentän viereinen puistoalue (P, 818 m2) muutetaan katualueeksi PALVELUT Muutosalue sijaitsee kävelyetäisyydellä kaupungin keskustan palveluista. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutoksen vaikutukset luonnonympäristöön ovat kokonaisuutena vähäisiä, sillä alue on jo pääosin rakennettua ja se sijaitsee tiiviisti nykyisessä kaupunkirakenteessa. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Kirkkojärven ja Lupinlahden Natura-alueet, sijaitsevat molemmat n. kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Asemakaavan mukaisella maankäytöllä ei ole vaikutusta Kirkkojärven tai Lupinlahden kasvillisuuteen

12 12(12) tai linnuston elinolosuhteisiin. Lähimmät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet (Ruissalo, Husula, Ristiniemi) sijaitsevat noin 2 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Muutosalueen rakentamisella ei ole vaikutuksia pohjaveteen. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutoksen mukainen maankäyttö tukeutuu nykyiseen kaupunkirakenteeseen ja eheyttää Haminan yhdyskuntarakennetta kaavan toteuduttua. Uusia katuyhteyksiä ei ole tarve rakentaa. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kortteleiden 86 ja 87 välistä poistuva puistokaistale on aikoinaan varattu Lukkarinkadun jatkeeksi kevyenliikenteen käyttöön. Toteutumaton kapea puistokaistalevaraus kortteleiden 86 ja 87 välillä, on todettu kaupungin osalta tarpeettomaksi. Tällä hetkellä maa-alue on osittain viereisten tonttien kunnossapitämä ja rajaama, eikä alue ole ollut yleisessä virkistyskäytössä. Lähimmät lähivirkistysalueet sijaitsevat kävelymatkan päässä. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavan toteutuessa alue siistiytyy ja ympäristön yleisilme muodostuu rakennetummaksi ja huolitellummaksi. Haminan keskustan ympyräasemakaavaan perustuvaan kaupunkikuvaan ja identiteettiin kaavalla ei ole vaikutusta. Esitetyn muutoksen toteutuksella ei ole juuri vaikutuksia liikenteeseen ja sen määrään. Kaavan toteuttamisella on vaikutusta asuinalueen viihtyvyyteen ja ympäristöön. Kaavalla on verrattain vähän vaikutuksia ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Kiinteistönomistajien ja kaupungin kesken ei ole tarpeen solmia kaupunginvaltuuston hyväksymään maapoliittiseen ohjelmaan perustuvaa maankäyttösopimusta. Haminassa 8. päivänä helmikuuta 2013 HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi Kaavoitus Vesa Pohjola Kaupunginarkkitehti Milla Koskivirta Kaavoitusarkkitehti