Tekesin vaikuttavuuden tavoitteet pitkällä aikavälillä

Transkriptio

1 KATSAUS 337/2017 Tekesin vaikuttavuuden tavoitteet pitkää aikaväiä Hei Koski, Annu Kotiranta, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Ikka Yhäinen

2 2

3 Hei Koski, Annu Kotiranta, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Ikka Yhäinen Tekesin vaikuttavuuden tavoitteet pitkää aikaväiä Tekes Review 337/2017 Hesinki

4 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on innovaatiorahoittaja. Rahoitamme kasvuun ja uuteen iiketoimintaan tähtäävien innovaatioiden kehittämistä ja uuden osaamisen uomista. Kannustamme edeäkävijyyteen. Asiakkaitamme ovat yritykset, tutkimusorganisaatiot ja jukisten paveujen tarjoajat. Tekesiä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja ainoina noin 550 mijoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjemat vaintoja suomaaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin ohjemat ovat aajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu einkeinoeämän ja yhteiskunnan tuevaisuuden kannata tärkeie aueie. Ohjemia uodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä jukaisu sisätää tekijänoikeudea suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuuu Tekesie tai komansie osapuoie. Aineistoa ei saa käyttää kaupaisiin tarkoituksiin. Jukaisun sisätö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin viraista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdoisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on ähde mainittava. ISSN ISBN Kannen kuva: Fotoia Taitto: DTPage Oy 4

5 Esipuhe Einkeinoeämän rakennemuutos on vähentänyt taouden dynamiikkaa Suomessa. Tämä näkyy taouskasvun hidastumisena ja työpaikkojen vähenemisenä. Iman tutkimus- ja kehitysinvestointeja ja uudistumista einkeinoeämän vienti, tuotanto ja työpaikat vähenevät edeeen. Siksi tarvitaan uudistumista tuottavuuden parantamiseksi pitkää aikajänteeä. Tuottavuuskasvu synnyttää myös edeytykset kannattavie investoinneie. Tämä kehitys uo uutta iikevaihtoa, vientituoja ja työpaikkoja. Tekesin toiminnan yhtenä päämääränä on vaikuttaa einkeinoeämän pitkän aikaväin uudistumiseen ja rakennemuutokseen. Einkeinoeämän uudistumisen tavoitteena on, että tutkimuksen ja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan avua yritysten tuottavuus kasvaa. Täöin yritykset voivat entistä paremmin kehittää aadukkaita ja menestyviä tuotteita sekä kotimaahan että gobaaeie markkinoie. Työn tuottavuutta voidaan parantaa ratkaisuia, jotka hepottavat työn organisointia ja tuovat nykyistä järkevämpiä ja sekeämpiä toimintatapoja työeämään. Tekesin toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikutusten arvioinnia ja mittaamisea sevitetään jukisen tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahoituksen hyötyjä yrityksie, toimiaoie ja koko kansantaoudee. Jukisen innovaatiorahoituksen vaikutusten arviointi on tuut yhä tärkeämmäksi, siä jukisen rahoituksen tehokkuusvaatimukset ovat kasvaneet. Arviointituoksia ja ennakoivaa arviointia hyödynnetään myös aiempaa enemmän innovaatiopoitiikan suunnitteu- ja kehitystyössä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oi kehittää einkeinoeämän pitkän aikaväin rakennemuutoksen mittauskehikkoa ja Tekesin toiminnan vaikuttavuuden vaihtoehtoja uudistamisen vauhdittamiseksi. Lisäksi tavoitteena oi tuottaa näkemyksiä ja anayysiä Tekesin asiakkaiden taouskehityksestä, ja tarkastea uusia metodoogioita ja niiden tuottamia tuoksia. Tutkimuksen toteutti ETLA. Tekes kiittää tekijöitä mieenkiintoisista näkökumista, joa vaikuttavuutta voidaan hahmottaa ja anaysoida pitkää aikaväiä. Tutkimuksen johtopäätökset avaavat uudenaisen kysymyksenasetteun, joka jäsentää vaikuttavuusarvioinnin kehittämistä tuevaisuudessa. Tekes 5

6 Yhteenveto Pitkän aikaväin taouskasvun tärkein yksittäinen seittäjä on innovaatiot, ei uusien ajatusten sovetaminen jukisten ja yksityisten paveuiden ja tavaroiden tarjontaan. Innovaatiopoitiikan harjoittaminen on kiistatta järkevää taoustieteeisen kirjaisuuden näkökumasta, vaikka toimien oikeasta mixistä ja interventioiden toteutustavoista taitetaankin peistä. T&k-tukien vaikuttavuuden mittaamisessa on gobaaisti ratkaisemattomia ongemia (Yhäinen, Rouvinen, & Kuusi, 2016). Näistä haasteista ei tue vetää sitä väärää johtopäätöstä, että harjoitetusta poitiikasta ei oisi hyötyä tai että sitä ei tuisi harjoittaa. Pohdimme tässä raportissa innovaatiopoitiikan aajempaa kontekstia ja Tekesin vaikuttavuuden todentamiseen iittyviä haasteita. Viimekädessä Tekesin tavoitteena on koko kansantaouden tason tuottavuuden kasvu pitkää aikaväiä, mihin iittyy tiedon eviämiseen iittyvien ukoisvaikutusten runsaus, rahoitusmarkkinapuutteiden ieventäminen, uovan uudistumisen ruokkiminen ja innovaatiojärjestemän kehittäminen. Parhaimmiaan Tekesin vaikuttavuuden mittaamisen tuisi kohdistua opuisiin tavoitteisiin ja perustua objektiivisiin kriteereihin. Käytännön mittauksessa joudutaan nopeasti second best -maaimaan. Tekesin vaikuttavuuden uotettava kokonaisarviointi edeyttääkin monipuoisia aineistoja ja ähestymistapoja. 6

7 Sisäysuetteo Esipuhe...5 Yhteenveto Johdanto Innovaatiopoiittinen asento Uusien ideoiden sovetaminen on hyvinvoinnin isääntymisen ähde Vaikuttavuuden mittaamisen iso kuva Innovaatiopoitiikan viitekehyksiä Tavoitteina markkinapuutteiden korjaaminen ja innovaatiojärjestemän kehittäminen Innovaatiotoiminnan ja sen harjoittajien ominaisuuksia Tekesin ja yeisemmin innovaatiopoitiikan vaikuttavuusmai Innovaatiopoitiikan harjoittamisen kenttä Maaimanaajuisestikin poitiikkainterventioiden vaikutuksesta tiedetään kovin vähän Ekonometrisia vaihtoehtoja Tekes-tyyppisen rahoituksen vaikuttavuuden pohtimiseen Lähtökohdat ekonometrisee anayysie Pääasiaiset menetemät tukien ekonometrisessa anayysissa Ekonometrisen vaikuttavuusarvioinnin haasteita Miaiseen joukkoon Tekesin interventiot kohdistuvat? Johtopäätöksiä Lähteet

8 1 Johdanto Leuvenin yiopiston professori Reinhide Veugeers ( ), joka toimi myös Suomen innovaatiojärjestemää taannoin arvioineen kansainväisen paneein puheenjohtajana (Veugeers et a., ), toteaa tuoreessa työpaperissaan, että jukisesti tuettuun tutkimus- ja kehitystoimintaan iittyy kiistatta suuri potentiaai, mutta tiedämme kovin vähän sen todeisista vaikutuksista (s. 19). Tämä on ohduton toteamus Euroopan komission keskeisetä innovaatiopoitiikan neuvonantajata. Suomi on t&k-menoia mitattuna edeeen maaiman innovaatiointensiivisimpiä maita ja työpanoksea mitattuna mahdoisesti jopa maaiman kärjessä. Tehdyie mittavie t&k-investoinneie on uontevaa odottaa tuottoja ja vaikuttavuutta. Jukishainnossa tiedostetaan hyvin vastuu kansaaisten suuntaan, mitä tuee verovarojen käyttöön (tai hepotusten kautta koituviin verotuojen menetyksiin) innovaatiotoiminnan tukemiseen. Näistä ähtökohdista innovaatiopoiittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden todentaminen on Suomessa otettu vakavasti. Tämä hanke kumpuaa tästä vakavuudesta ja siihen iittyvästä epätoivoisuudesta: aajasta, systemaattisesta, pitkäaikaisesta ja mieestämme myös hyvin onnistuneesta työstä huoimatta innovaatiopoitiikan vaikuttavuudesta ei oe tyhjentävää ja yksinkertaisesti viestittävissä oevaa kuvaa. Toisin kuin yeisen keskusteun perusteea voisi pääteä, Suomessa yksityisen t&k:n jukinen tuki ei oe poikkeukseisen runsasta. Vieä ennen viimeisimpien eikkausten vaikutuksia ja vuosina käytössä oeen TKI-verokannustimen päättymistäkin Suomen suhteeinen tukiintensiteetti yritysten yksityisee t&k:e oi ae puoet OECD-maiden keskiarvosta. Lisäksi innovaatiotuet ovat myös meko pieni osa kaikista yritystuista (Pietarinen, 2012). Tässä muistiossa pohditaan ähinnä Tekesin vaikuttavuuden todentamiseen iittyviä haasteita. Jotta Tekesin toimintaa voitaisiin käsiteä oikeassa kontekstissa, keskusteemme innovaatiopoitiikasta aajemminkin. 8

9 2 Innovaatiopoiittinen asento Istuva (ja edeinen) haitus keikautti merkittävästi Suomen innovaatio-, kouutus- ja tiedepoiittisia panostuksia ja eikkasi erityisesti yksityisee t&k:e suunnattuja kannustimia. Näiden toimien vaikutuksia on toistaiseksi iian aikaista arvioida, koska ne akavat näkyä innovaatiotoiminnan harjoittamisessa kunnoa vasta tästä eteenpäin. Mikäi Veugeersin ( ) havaintoihin on uskominen, seurauksista nautitaan vasta vuosien tai vuosikymmenien viiveeä. Taouskasvuun iittyvän teoreettisen ja empiirisen tutkimuksen vaossa varmaa on ainakin, että haitus on ottanut riskin kääntäessään sekänsä Suomessa vuosikymmeniä heitye osaamisstrategiae ja siihen iittyväe vakaasti kasvavae jukisee panostuksee. Perusteut haituksen nykyinjauksee eikata kouutuksesta ja tutkimuksesta ovat epäsevät. Raadoisesti voisi kuvitea, että sinänsä kannatettavat jukisen taouden kasvun hiitsemispyrkimykset ja sinänsä kannatettava yritystukien kriittinen tarkasteu johtivat haituksen työskenteyssä seaisten näkyvien ja sekeiden menoerien eikkauksiin, joiden takana ei out joukkoa yhtenäisesti ja tehokkaasti toimivia obbareita. Lienee myös sevää, että esim. Tekesin budjetin eikkaus oisi out vähintäänkin kiivaamman keskusteun kohteena, jos sen kautta veroeuroe koituva yhteiskunnainen tuotto oisi out yksinkertaisemmin todennettavissa. Jos ja kun haitus hauaa tehdä pitkän aikaväin kasvupoitiikkaa se ei voi vättyä sitä, etteikö aajasti ymmärretty innovaatiopoitiikka (käsitteen sisäöstä jäjempänä) oisi tässä tärkein yksittäinen poitiikkaohko. Ainakaan budjettiaokaatiossa tämä ei kuitenkaan heijastu. Imeisesti siis tehostamiseen ja sisäöisiin muutoksiin iittyvät toiveet ovat suuria. 9

10 3 Uusien ideoiden sovetaminen on hyvinvoinnin isääntymisen ähde Kansaaisten hyvinvoinnin isääntyminen pitkää aikaväiä kumpuaa pääasiassa uusien ideoiden tuottamisesta ja sovetamisesta ei innovaatiotoiminnasta. Innovaatiopoitiikan ja sen pääinstrumenttien tarpeeisuudesta vaitsee aaja yksimieisyys, joka pohjimmitaan on ähtöisin tiedon perusominaisuuksista tieto ei kuu käytössä ja siä on taipumus evitä tuottajata ja käyttäjätä toisee. Objektiivisten ja kansakunnan kokonaisetua edustavien periaatteiden tuisi ohjata kaiken yhteiskuntapoitiikan tekemistä. Poitiikantekijöitä ja -toteuttajia tuee arvioida sekä periaatteiden noudattamisen että itse tekemisen onnistumisen näkökumista. Aina kun mahdoista, arvioinnin tuisi perustua systemaattisiin havaintoihin interventioia tavoiteuista ja aikaansaaduista tuemista. Poitiikkaa tehdään kuitenkin hyvin epätäydeisessä maaimassa. Lisäksi erityisesti innovaatiopoitiikan toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamisessa on ukuisia ratkaisemattomia haasteita, joita sivuamme jäjempänä tässä muistiossa. Nämä haasteet sinänsä eivät kuitenkaan tarkoita, etteikö harjoitettu poitiikka oisi out tehokasta ja kokonaisuutena hyödyistä. Minkä tahansa poitiikan toteutuksessa on epäiemättä aina parantamisen varaa. Lähestymistavasta riippumatta kotimaiset ja kansainväiset vertaiut Suomen innovaatiopoitiikkaa sivuten ovat kuitenkin tueet meko yhtenäisesti siihen johtopäätökseen, että se on out moneta osin menestykseistä ja hyvin toteutettua. Tehdyie mittavie t&k-investoinneie on uontevaa odottaa tuottoja ja vaikuttavuutta. Monia yrityksiä vaivaa investointi- ja kasvuhauttomuus. Kun puhutaan kyvyttömyydestä muuttaa innovaatiotoiminnan panoksia tuotoksiksi, oisi pystyttävä erottamaan, mikä osa mahdoisesta kyvyttömyydestä johtuu innovaatiopoitiikasta ja mikä yeisemmistä ein- ja toimintaympäristön piirteistä. 10

11 4 Vaikuttavuuden mittaamisen iso kuva Innovaatiopoitiikassa yhdistyy yeensä ekonomistien edustama kasvuteoreettinen ja voittopuoisesti sosioogien edustama innovaatiojärjestemäajatteu. Ensimmäinen ähtökohta on out keskeisenä tekijänä poitiikan motivoinnissa ja jäkimmäinen sen toteutuksessa. 4.1 Innovaatiopoitiikan viitekehyksiä Innovaatiopoitiikan yeisempi viitekehys tuee ekonomisteita ja se perustuu taoudeisen toimeiaisuuden hajotemaan (kuva 1). Toimeiaisuuden mittana käytetään yeisimmin bruttokansantuotetta seaisenaan tai henkeä kohden askettuna, jooin mitataan samaa keskimääräistä eintasoa ei materiaaista hyvinvointia. Näin määritety hyvinvointi on tuo tehdyn työn määrästä ja siitä, kuinka fiksua työn tekeminen on. Työn määrä määrittyy pitkäti innovaatiopoitiikan ukopuoea. Siihen vaikuttaa yhteiskuntarakenne (mm. kouutusajat ja ikäjakauma), työtä tekevän väestön osuus (osaistumisaste ja työttömyys) ja se intensiteetti, joa työhön osaistuvat sitä tekevät (vuosityöaika, akkojen ja muiden seisausten vaikutus jne.). Yhtäön jäkimmäinen osa ei työn fiksuus puoestaan on mitä suurimmassa määrin innovaatiopoitiikan tonttia. Fiksuudea tarkoitetaan työn tuottavuutta, joka asketaan arvonisäyksen ja työpanoksen suhteena. Fiksuudessa/tuottavuudessa päämieenkiinto on jakoviivan yäpuoea: hieman pidemmää aikaväiä arvonisäystä eniten määrittävä seikka on se, että oemme kansakuntana suuntautuneet oikeie markkinoie oikeia tuotteia ja paveuia. Oikea tarkoittaa tässä yhdistemää, joka tuottaa mahdoisimman suuren arvonisäyksen käytettävissä oevista voimavaroista ja tuotannontekijöistä. Kyse on siis tuotteista ja paveuista, joista asiakkaat ovat vamiita maksamaan pajon ja pitkään (suhteessa tuotantokustannuksiin). Mitattu arvonisäys on myös yhteydessä tuotannoisen kapasiteetin käyttöasteeseen ja yritysten markkinavoimaan. Jakoviivan aapuoea on kyse annetun arvonisäyksen tuottamiseen tarvittavan työpanoksen minimoinnista. Kyse on tuotannoisesta tehokkuudesta, tuotantoon iittyvistä Kuva 1. Innovaatiopoitiikan päätavoitteena koko taouden tasoa mitatun työn tuottavuuden nousu pidemmää aikaväiä. Lähde: Kirjoittajien hahmotema. Poitiikkapohdinnan yeinen viitekehys Hyvinvointi = Työn määrä Työn fiksuus Vauraus Kansantuo Kansaaiset Yhteiskuntarakenne Käyttöaste Intensiteetti Tuottavuus Pot. työvoima Työiset Työpanos = Kansaaiset Pot. työvoima Työiset Kansantuo Työpanos Kouutusajat Ikärakenne jne. Osaistumisaste Työttömyysaste Vuosityöaika Lakot jne. Aineeton pääoma Aineeinen pääoma Ideoiden sovetaminen Verkostoituminen Erikoistuminen jne. Viivan yäpuoi: Hyvä tarjooma oikeie markk., käyttöaste, markkinavoima Viivan aapuoi: tehokas ja skaaautuva tuotanto ja hyvä organisointi 11

12 mittakaavaedusta tai skaaautumisesta sekä ennen kaikkia koko iiketoiminnan tarkoituksenmukaisesta organisoinnista. Jakoviivan yä- ja aapuoen kehitykset ovat yhteydessä aineettomiin ja aineeisiin investointeihin, uusien ideoiden sovetamiseen sekä arvoketjujen toimijoiden väiseen erikoistumiseen ja verkostoitumiseen. Innovaatiopoitiikan rooina tässä yhteydessä on tukea uusien ideoiden syntyä, sovetamista ja eviämistä mieuiten siten, että vastaanotamme muuaa tuotettua tietoa täysimääräisesti mutta evitämme tätä ja itse tuotettua tietoa eteenpäin sitä osin, kun se ei nakerra omaa arvonisäystämme. Innovaatiopoitiikan yeiset tavoitteet (kuva 2) nousevat suoraan kuvan 1 viitekehyksestä. Pääpaino on työn tuottavuudessa/fiksuudessa koko kansantaouden tasoa ja siinä erityisesti viivan yäpuoessa ei arvonisäyksessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusia tuotteita ja paveuita, jotka arvonisäysmieessä ovat mahdoisimman suuri edistysaske aiempaan verrattuna, mikä puoestaan saattaa tarkoittaa kokonaan uusie markkinoie suuntautumista. Toissijainen tavoite toki iittyy työn määrään, mutta itse t&k&i-toiminnan ukopuoea innovaatiopoitiikan keinot rajoittuvat ähinnä siihen, että innovaatioie rakentuva iiketoiminta kukoistaa ja kasvaa. Luovan uudistumisen tai tuhon komena eementteinä ovat yrityssyntymät ja -kuoemat sekä yritysten erisuuruiset kasvuvauhdit. Lyhyemmää aikaväiä uovaa uudistumista ajaa toimiva kipaiu; mitä pidemmäksi aikaväi venyy, sitä korostuneempi on innovaatiotoiminnan rooi (= uusia ideoita sisätävien tuotteiden ja paveuiden kivoitteu). Uudistuminen on innovaatiopoitiikan tavoitefunktiossa, koska se on yhteydessä koko kansantaouden tason tuottavuuteen pidemmää aikaväiä. Markkinakipaiun ja innovaatiotoiminnan vuorovaikutus sekä näiden hankaa yhteys koko kansaisvation tason tuottavuuteen tekee innovaatiopoitiikan pohtimisen mutkikkaaksi. Periaatteessa on nimittäin niin, että jos uova uudistuminen toimii ei ajan ooon voimavarat siirtyvät kohti kaikkein tuottavimpia yksiköitä eikä vapautuvia voimavaroja jää toimettomaksi innovaatiopoitiikan rooina on mahdoisimman radikaaien (tuottavuus)irtiottojen ruokkiminen. Näin siksi, että huonompien tuemien edistämisessä oeet voimavarat päätyvät ajan ooon niistä eniten hyötyviin tuotantoyksiköihin. Kuvan 1 viitekehyksessä on piievänä eementtinä voimakkaista vuosivaihteuista syntyvät hyvinvointitappiot. Yhteiskunnaisena tavoitteena on siis paitsi korkea keskimääräinen eintaso niin myös sen kohtuuisena pysyvät vuosivaihteut. Innovaatiopoitiikka ei pääsääntöisesti oe suhdannepoitiikkaa, vaikka innovaatiopoitiikankin vastasykisyydee on vankat perusteut. Innovaatiopoitiikan kentässä taouden resiienssin edistämisen mekanismina on ähinnä yrityskentän monimuotoisuus ja reaktiivisuus. Kuva 2. Innovaatiopoitiikan tavoitteiden erittey. Lähde: Kirjoittajien hahmotema. Yeisestä kehyksestä nousevat tavoitteet Makro Ensisijainen: Tuottavuus koko taouden tasoa Ei sinänsä yksittäisen firman tuottavuus Viivan yäpuoi: uudet tuotteet/paveut & markkinat Toissijainen: Työn määrä (jos ei oa täystyöisyydessä) Lähinnä TKI-toiminnassa? Uudistuminen, koska tuottavuus on sen funktio Kasvuhakuisuus, aae tuo/poistuminen, kipaiu Laaja/syvä tiedon tuotanto, sovetaminen & hyödyntäminen Hyvinvointitappioita vaihteuista, Ô resiienssi Monipuoinen & reaktiokykyinen yrityskenttä Mikro Hankekohtaiset Suomeen jäävät hyödyt Yrityksen tuottavuus; hyvät pakat & kannattavuus Yeistä Toimia siten, että interventio käy tarpeettomaksi Viimekäteinen asiakas = Kansaainen, ei yritys Huonojen hankkeiden karsiminen myös tärkeää 12

13 Kuvassa 1 on toinenkin piievä eementti: innovaatiopoitiikan mieenkiinnon kohteena on Suomen kansaaisie oputa jäävien nettohyötyjen nykyarvo. Gobaisaation yhä syventyessä (viimeaikaisista takapakeista huoimatta) ja monikansaisten yritysten dominoidessa niin kansaisesti kuin kansainväisesti tämä on hepommin sanottu kuin tehty. Jukinen interventio ei oe innovaatiopoitiikassakaan mikään itsetarkoitus, pikemminkin päinvastoin: tavoitteena on mahdoisimman kevyt ja yhytaikainen interventio siten, että jukinen puuttuminen yksityiseen toimintaan käy ajan ooon tarpeettomaksi. Kuvan 1 viitekehyksestä kumpuaa monia ohjenuoria innovaatiopoitiikae. Siti siä ei oe juuri mitään sanottavaa itse innovaatiotoiminnasta eikä se mitään osin oe siä resouutioa, joa poitiikkaa esimerkiksi Tekesin tapauksessa harjoitetaan. Innovaatiojärjestemäkirjaisuuden kunnianhimoisena tavoitteena on kuvata innovaatiotoimintaan käytännössä iittyvät toimijat ja heidän vuorovaikutussuhteensa yhdessä kokonaisuudessa. Vaikka tätä kokonaisuutta tarkasteisi yhtenä pysäytyskuvana, se oisi äärimmäisen mutkikas; kokonaisuus tuee iki haitsemattomaksi, kun sen kehitys hautaan kuvata yi ajan. Kuvassa 3 on OECD:n tuottama kuva, jota meko yeisesti käytetään kuvaamaan innovaatiojärjestemän kokonaisuutta. Yeisvaikutema on sekava ja ukuisten kaksisuuntaisten nuoten perusteea kaikki näyttää vaikuttavan kaikkeen. Kyse ei oe ongemista kokonaisuuden hahmottamisessa tai pahantahtoisuudesta, vaan ideoiden vastaanotto/ synty, sovetaminen ja eviäminen tosiaan kytkeytyvät jotain nurkata ähes kaikkeen yhteisön muuhun toimintaan ja innovaatiotoiminta itsessään on varsin mutkikas kokonaisuus. Kuvan 1 ohea myös kuvan 3 järjestemäkuvauksesta nousee innovaatiopoitiikan yeisiä tavoitteita, kuten tarve määrittää rooituksia ja raja-aitojakin ainakin jukisten toimijoiden osata sekä koordinaatiotarpeet. Innovaatiopoitiikan päätavoitteena on siis tuottavuuden nousu pidemmää aikaväiä. Toimivassa markkinataoudessa kaiken poitiikan ähtöoetuksena on, ettei aktiivista jukista puuttumista itse asiassa tarvita. Jukisesti tehtävät korjaavat/täydentävät toimet täytyy erikseen perustea. Kuva 3. OECD:n hahmotema kansaisesta innovaatiojärjestemästä. Lähde: OECD (1999, s. 23). 13

14 5 Tavoitteina markkinapuutteiden korjaaminen ja innovaatiojärjestemän kehittäminen Kuvan 1 ekonomistiviitekehyksen poitiikkaperusteut ähtevät markkinapuutteen tai -epäonnistumisen käsitteestä. Tää tarkoitetaan sitä, että syystä tai toisesta puhtaasti yksityisie ähtökohdie yksiöiden ja yritysten oman edun tavoitteue rakentuva taous ei tuota korkeinta saavutettavissa oevaa eintasoa (edes sen jäkeen, kun poiittinen prosessi on asettanut peisäännöt mm. yksityisyyden suojan ja omistusoikeuden sekä kipaiupoitiikan kautta). Ajatukseisesti markkinapuute on ero tiojen miten (parhaimmiaan) voisi oa ja miten on väiä. Kyse on yksiöiden ja organisaatioiden kannustimien ja tekemisen manipuoinnista siten, että pitkän aikaväin hyvinvointi saadaan mahdoisimman rivakkaan kasvuun. Merkittävänä käytännön haasteena on ensiksi puutteiden tunnistaminen ja toiseksi niiden korjaaminen niiä tiedoia, taidoia ja työkauia, jotka poitiikantekijää on käytössä. Tehtävää mutkistaa se, että oaan kuvan 3 maaimassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Lisäksi samaa puutetta tuaan korjanneeksi useaa interventiotyypiä (esim. Kuva 4. Markkinapuutteiden tyypitteyä. Lähde: Kirjoittajien hahmotema. Miksi tarvitaan korjaavia poitiikkatoimenpiteitä? Tiedon tahaton eviäminen ei sen ukoisvaikutukset Vakaus Monipuoisuus Perustava epävarmuus patenteia ja t&k-tuia) ja samantyyppistä interventiota tekee useampi toimija (esimerkiksi innovaatiotoimintaa sivuavia tukia/ainoja/sijoituksia/panoksia saa kunnita, eri ministeriöitä suoraan, Finnverata, Tekesitä ja Tesitä ja tietyissä tapauksissa myös Sitrata ja VTT:tä; emme tässä raportissa pohdi jukisen suunnitteijan epäonnistumismahdoisuuksia, mahdoista ongemien yikorjaamista tai jukisten toimijoiden työnjakoa/koordinaatiota). Kuvassa 4 on mainittu joukko markkinapuutteita. Innovaatiopoitiikan tärkein yksittäinen motivaatio iittyy tiedon taipumukseen evitä kontrooimatta ja tahattomasti, jooin puhutaan tiedoisista ukois- tai äikkymisvaikutuksista (spiovers, externaities). Nämä vaikutukset kumpuavat suoraan tiedon perusominaisuuksista eikä niiden syntymistä käytännössä pystytä estämään miään mekanismia. Uuden tiedonmurusen yhteiskunnainen tuotto on sen yksityisen tuoton, esimerkiksi yrityksee koituvan voiton, ja ukoisvaikutusten kautta muie kertyvän tuoton summa. Yeensä yksityinen tuotto on merkittävästi yhteiskunnais- Rahoitusmarkkinoiden puutteeinen toiminta (asym. info) Markkinapuute Systeemiset koordinaatio haasteet Maastrategiat Erot yritysten vs yhteisön aikakäsityksessä Liian vähäinen kipaiu ja uudistaminen 14

15 ta tuottoa pienempi, jooin yksityiset kannustimet tiedon tuottamiseen ovat yhteisön näkökumasta turhan ahaiset ja päädytään tarjoamaan isäkannustimiksi mm. t&k-tukia. Seuraavaksi tärkein, ja käytännön tekemisen kannata usein dominoiva, perusteu iittyy yksityisten rahoitusmarkkinoiden epätäydeiseen toimintaan. Yeisen käsityksen ja empiiristen havaintojemme perusteea pienemmät, nuoremmat, kasvuhakuisemmat, innovatiivisemmat tai kansainväisemmin suuntautuneet yritykset kohtaavat muiden seikkojen huomioimisen jäkeenkin todennäköisemmin rahoitusrajoitteita siinä mieessä, että niiä jää joku omasta mieestään hyvä hanke toteuttamatta siksi, että niiä on vaikeuksia saada oman tai vieraan pääoman ehtoista rahoitusta. Luonnoisesti kaikkien hankkeiden ei pidäkään saada rahoitusta rahoitusmarkkinoiden kaksoistehtävänä vaita hyviä ja karsia huonoja hankkeita. Sikäi kun hyviä hankkeita jää toteuttamatta, syyt iittyvät tässäkin tavaa tai toisea tietoon sen hankkimiskustannuksiin, sen epätasaiseen jakautumiseen eri toimijoiden kesken tai sen sopimattomaan muotoon esimerkiksi perustavaa aatua oevien epävarmuuksien tapauksessa, jooin riskeie ei voida uotettavasti johtaa rahoitusaskemissa tarvittavia perusuottuvuuksia. Monet innovaatiot ovat uonteetaan systeemisiä oakseen hyödyisiä ne vaativat tuekseen täydentäviä innovaatiota, infrastruktuuria tai tuotteita. Niihin voi iittyä myös suoria ja epäsuoria verkostovaikutuksia, joista ensimmäiset iittyvät suoraan isäkäyttäjiin ja jäkimmäiset täydentävien tuotteiden ja paveujen tarjontaan. Systeemisten hyötyjen reaisointi edeyttää koordinointia, joka käytännössä onnistuu vain harvoin puhtaasti yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Niinpä eri maiden jukiset sektorit ovat oeet keskeisissä rooeissa esimerkiksi teeviestintästandardien määrittämisessä. Yksityisen toimijan intressissä on kipaiun vähäisyys sioin, kun kipaiun vaikutukset kohdistuvat siihen itseensä. Sikäi kun kipaiu ja uudistuminen järkyttää yrityksen saavuttamaa asemaa ja okoisaa eoa, se ei oe ainkaan kipaiun edistämisen kannaa. Toimivan kipaiun varmistaminen jääkin poitiikantekijän huoeksi yksityisten toimijoiden kannustimet tässä yhteydessä on päinvastaiset. Yä mainittujen imeisimpien markkinapuutteiden ohea on oemassa joukko muita vähemmän keskustetuja tekijöitä, kuten yhteisön intressi taoudeisen kehityksen vakauteen (ks. edeä; koko yhteisön vakaus ei oe sen yksitäisten toimijoiden tavoitefunktioissa), joka puoestaan iittyy monimuotoisuuteen. Lisäksi on hyvin mahdoista, että yksityisten toimijoiden ja yhteisön merkittävä näkemysero tuevia tuottoja tai hyvinvointia arvotettaessa (= investointiaskemissa soveettava diskonttokorko) voi oa intervention peruste. Erityisesti käytännössä mutta myös periaatteessa maat käyttäytyvät strategisesti ei ne suuntaavat omia toimiaan muiden käyttäytymisen ja toisten reaktioiden perusteea. Tämä saattaa johtaa keskinäiseen poitiikka-apinointiin ja kompensoiviin poitiikkatoimiin vaikka aina pitäisi oa kyse siitä, mitkä ovat esimerkiksi Suomee parhaat toimet suhteessa muiden toimiin tai reaktioihin. Systeemisen koordinaation tarve inkittää kuvasta 1 ja kuvasta 3 nousevia poitiikkatavoitteita mutta muuten jäkimmäisestä nousevat poitiikkatavoitteet ovat pykäää edeä mainittua joukkoa tarkemmaa resouutioa. Kuvassa 5 on yksi hahmotema innovaatiojärjestemäajatteusta johdetuista poitiikkatavoitteista. Kuva 5. Innovaatiojärjestemän ja -poitiikan funktioita. Lähde: Martijn Poe, The vaey of death for European OTT services? The roe of poicy and reguation, Montpeier, Voimavarojen ja panosten iikkuvuus (mob.) Uusien ratkaisujen uskottavuuden isääminen (egit.) Tiedon uominen ja eviäminen Markkinoiden synnyttäminen TKI:n suuntaukseen vaikuttaminen Kokeiut markkinoia Kuvien 1 ja 3 viitekehysten ja niistä johtuvien kuvissa 2 ja 5 kuvattujen poitiikkatavoitteiden väiä on tietty innovaatiopoitiikassa jatkuvasti äsnä oeva jännite. Painotetaanko markkinapuutteiden korjaamista vai uusien markkinoiden uomista? Ensimmäisessä tuaan oettaneeksi, että kysynnän ja tarjonnan isäksi on vamiina mekanismi, joka saattaa nämä yhteen. Jäkimmäisessä ajateaan, ettei yksityisiä markkinoita synny tai ne syntyvät hitaammin kuin oisi optimaaista ennen kuin sen perusedeytykset on uotu jukisin toimin. Ensimmäisestä ähtökohdasta jukisen toiminnan pääpaino on yeisten toimintaedeytysten uomisessa. Jäkimmäisessä ajatteussa kyse on vähintäänkin temaattisten painopisteiden (esim. ympäristöystäväisyys) tai täsmäisempien suuntien (esim. syöpätutkimus) vainnasta sekä toisinaan hyvin konkreettisista asioista jukisen tekemisen (esim. ydinpommi tai GPS) tai hankinnan kautta (esim. monitoimijäänmurtaja). 15

16 6 Innovaatiotoiminnan ja sen harjoittajien ominaisuuksia Koska käytännön innovaatiotoiminta ja sen harjoittajat jäävät usein sivuun jukisiin instituutioihin keskittyvästä innovaatiopoiittisesta keskusteusta, käymme tässä osiossa muutamia itse innovaatioihin iittyviä perusasioita. Jukinen t&k&i-tuki kohdistuu kuvan 6 innovaatioprosessissa vasemmae yhääe: se vähentää yksityisen hankerahoituksen tarvetta ja aentaa investoinnin tuottovaatimusta yrityksen näkökumasta. Tuki on porkkana, jonka toivotaan vähintäänkin isäävän yksityisen aktiviteetin määrää sekä mahdoisesti muuttavan sen painotusta tai aatua. Huomionarvoista kuvassa on se, että jopa hanketasoa tuki sinänsä on vain yksi hankkeen onnistumiseen vaikuttava seikka. Matka hankkeesta sen hedemiin ja niiden sovetamiseen tai eviämiseen on pitkä. Kuvan aapuoea kuvattu ukoisvaikutuksiin iittyvä osa on pääsääntöisesti pimennossa niin poitiikantekijätä kuin vaikuttavuustutkijata sekä usein myös t&k&i:tä harjoittavata yrityksetä itsetään. T&k&i-toiminta kuuostaa abstraktita mutta enimmäkseen siinä on kyse ihmisten tekemästä ajatteutyöstä. Toiminnan investointimenot muodostuvat pääosin pakoista sekä suoraan ihmistyöhön kytkeytyvistä toimitia- tai muista menoista. T&k&i-toiminta on sitä harjoittavie ihmisie jatkuvaa oppimista ja siitä koituvat hyödyt jäävät osin kyseisten henkiöiden inhimiiseksi pääomaksi. Usein t&k&i-toiminta ajateaan päättymättömäksi sarjaksi heureka-hetkiä mutta vakiintuneen hokeman mukaan vain 10 % siitä on inspiraatiota ja 90 % perspiraatiota hikoiua sinänsä jo toimivien perusratkaisujen kanssa siten, että niiden käytännön toiminta saadaan tuotteessa tai paveussa edeytetye tasoe. Digitaaisten uottuvuuksien integroituminen käytännössä kaikkeen moderniin tarjoomaan uonnoisesti näkyy t&k:ssä: yi puoet tää saraa Suomessa tehtävästä työstä on käytännössä ohjemointia tai muuten digitaaiseen tekniikkaan iittyvää. T&k mieetään usein synonyymiksi kaikee innovaatiotoiminnae, vaikka tekninen kehittäminen ja tutkimus on itse asiassa ae puoet kaikesta innovaatiotoiminnasta yrityksissä innovoidaan myös organisaatiorakenteisiin sekä myyntiin, markkinointiin ja mainontaan iittyen. Kuva 6. Innovaatioprosessin eteneminen. Lähde: Kirjoittaijen hahmotema. Porkkanat, kepit TKI:n määrä, painotus, aatu Ukop. tiedon ähteet Virikkeet, resurssit Kyky, hau Uusi idea Idean sisäinen jatkojaostaminen Leviäminen Muu jaostam. Hyödyntäminen Sovetaminen 16

17 Innovaatiotoimintaa harjoittaviin henkiöihin ja organisaatioihin keskittyvä tutkimus viittaa siihen, että kyky tuottaa innovaatiota on ainakin osin pysyvä tai pidempiaikainen ominaisuus. Joain tasoa ja suoraan omaan toimintaan iittyen innovaatioihin pystynevät ähes kaikki mutta kun vaatimusta innovaation uutuusasteesta tai radikaaisuudesta isätään, reaistisesti innovointiin kykenevä joukko kutistuu nopeasti. Kansaisesti tää ei vättämättä oe väiä: kaukana eturintamasta oevan yrityksen tuottavuusparannus saattaa koko taouden tasoa oa samanarvoinen kuin gobaaia tuottavuuseturintamaakin siirtävä edistysaske, joskin jäkimmäiseen saattaa iittyä runsaammat ukoisvaikutukset ja ehkä myös voimaisempi uova uudistuminen. Yrityksen t&k&i-investointipäätöksen ogiikka on periaatteessa yksinkertainen. Jos yksittäisen hankkeen nettonykyarvo menot, tuot ja riskit huomioiden on positiivinen (oetuksea, että askema on yipäätään tehtävissä), se on kiinnostava. Yhtenä keskeisenä seikkana on hankkeen tuottovaatimus/diskonttokorko. Yritysten johto ja omistajat arvottavat tuevaisuutta yeensä siten, ettei pitkän ajan jäkeen tuevia suuriakaan tuotoia oe ratkaisevaa merkitystä nettonykyarvon kannata, jooin kauas tuevaisuuteen tähtääviä hankkeia on taipumus jäädä kannattamattomiksi. 17

18 7 Tekesin ja yeisemmin innovaatiopoitiikan vaikuttavuusmai Tekes on pitkään käyttänyt vaikuttavuusmaia (kuva 7), joka on yä oevan keskusteun hengessä. Siinä on kuvattu innovaatioketjua sen panoksista ja toiminnasta moninaisiin opuisiin tuotoksiin. Kuvan 1 taoudeisten näkökohtien ohea siinä painottuvat ympäristönäkökohdat ja kansaaisten ei-materiaainen hyvinvointi. Osana tämä raportin taustaa oevaa hanketta pohdittiin myös vaihtoehtoista Tekesin tai ehkä pikemminkin koko innovaatiopoitiikan vaikuttavuuskehikon visuaisointia. Kuvan 8 ajatteu ähti sen vaaka-akseista ei siitä aikajänteestä, joa Tekesin vaikuttavuuden voidaan odottaa reaisoituvan. Jo yritystasoa puhutaan keskimäärin vähintään komen ja heposti useammankin vuoden aikaviiveestä t&k&i-investointien ja niiden tuotteisiin ja paveuihin sitoutuneiden tuotosten väiä. Akuperäisee innovaatioe kumuoituu tuottoja niin kauan, kun sen sisätämät tuotteet/ paveut ovat markkinoia. Innovaation toisaaa synnyttämien ukoisvaikutusten hyödyt syntyvät yrityksen sisäisiä hyötyjä hitaammin, koska niiden reaisoituminen saattaa edeyttää esim. t&k&i-henkiöstön työpaikkavaihdoksia tai saattavat perustua ajatuksiin, jotka syntyvät vasta kun kipaiijat ovat päässeet arvioimaan akuperäisen innovaattorin jo markkinoie tuomaa tuotetta tai paveua. Niinpä kuvan vaaka-akseia oeva kahdenkymmenen vuoden aikajänne Tekesin kansaisesta vaikuttavuudesta puhuttaessa ei oe iioitetu itse asiassa aihetta sivuavassa tutkimuskirjaisuudessa esitetään vastaavissa yhteyksissä jopa viidenkymmenen vuoden horisonttia. Kuvan 8 oikeassa aidassa on yksinkertaistettuna kuvan 2 mukaisia tavoitteita; vasemmassa aidassa on muutamia piirteitä kuvassa 3 oeista innovaatiojärjestemää ja sen toimintaa kontekstoivista tekijöistä. Vaikka vasemman aidan seikat ovatkin taustatekijöitä, niiden merkitystä ei sovi vähäteä opuisten tuemien kannata. Gobaai tietovaranto: Suomi tuottaa meko marginaaisen osan maaimassa syntyvästä uudesta tiedosta; eei suomaaisen innovaatiotoiminnan kymmenestä eementistä keskimäärin yhdeksän oe ukomaita ainattua on syytä epäiä, että oemme Kuva 7. Tekesin vaikuttavuusmai. Lähde: Tekes. Tekesin päämäärät Gobaaisti kipaiukykyinen einkeinoeämä Taous ja uudistuminen Vaikutukset yhteiskuntaan Innovaatiot: tuotteet ja paveut, menetemät ja prosessit, organisaatio ja toimintatavat Uudet yritykset, iiketoimintaaueet ja paveut Ympäristö ja resurssit Tutkimus- ja innovaatiotoiminta Kouutus Uudet toimintatavat ja verkottuminen Hyvinvointi ja terveys Huipputason innovaatioympäristö Tuotokset Yritysten kasvu ja kansainväistyminen Tuottavuus Uuden tiedon ja osaamisen eviäminen ja hyödyntäminen Toiminta Panokset Investoinnit aineettomaan ja aineeiseen pääomaan Oemassa oeva tieto ja osaaminen 18

19 Kuva 8. Vaihtoehtoisen vaikuttavuusmain hahmotteua. Lähde: Kirjoittajien hahmotema. Muu poitiikka Arvot, asenteet, motivaatio Fasiitointi, temaattiset painopisteet, systeemipuutteet Innovaatiotoiminta Ideointi & kehittey mukavuusaueen ukopuoea Tehokas muoto & mittavakaava Vaativa kysyntä, jukiset hankinnat, pääomasijoittaminen mrk-puutteet. Kokeiut markkinoia, ideoiden karsiutuminen Täydentävät innovaatiot & kompentenssit, digin & gob. mahdoisuuksien hyödyntäminen Kipaiupoitiikka, panosmarkkinat Kaupaistuminen, skaaaus, kasvu Läpimurrot ja niiden nopeasti aajeneva hyödyntäminen Dynaaminen iiketoimintaympäristö Työisyys, vauraus Uudistuminen, tuottavuus Gobaai tietovaranto Yksiöiden & verkostojen kyvyt & kannustimet Vastaanottavat & reaktiiviset markkinat tuhaamassa panoksiamme keksimää pyörää uudeeen. Arvo, asenteet, motivaatio: Itse innovaatiojärjestemän toiminnan hyvyys jää merkityksettömäksi, eeivät kansaaiset niin yksiöinä kuin organisaationa etsi jatkuvasti uusia mahdoisuuksia ja myös tartu niihin. Muu poitiikka: Innovaatiopoitiikka on imeisessä yhteydessä kouutus- ja tiedepoitiikkaan mutta niin myös kaikkiin muihin poitiikkaohkoihin. Esimerkiksi terveydenhoidon tuotteiden ja paveuiden kehitys- ja piotointimahdoisuudet saattavat riippua täysin sote-puoea tehtävistä ratkaisuista. Kuvassa 8 keskeä aaaidassa kuvataan kussakin aikaikkunassa innovaatiopoitiikan kohteena oevia seikkoja. Väittömimmin painopiste on t&k&i-toimintaa (potentiaaisesti) harjoittavissa henkiöissä ja organisaatioissa sekä näiden vuorovaikutuksessa. Poitiikkainterventioia uodaan kannustimia ja kasvatetaan kompetensseja. Hieman pidemmää aikahorisontia mieenkiinto on seaisten peisääntöjen uomisessa, että markkinoie tuessaan yksittäiset innovaatiot kohtaavat vastaanottavat ja reaktiiviset markkinat. Innovaatiopoitiikan opuinen maksimaainen vaikuttavuus edeyttää dynaamista iiketoimintaympäristöä, jossa parhaat tuotteet ja paveut syrjäyttävät huonommat tuakseen puoestaan ajan ooon vieäkin parempien innovaatioiden syrjäyttämiksi. Kuvan 8 keskeä yäaidassa siniseä pohjaa on tunnistettu kuakin aikajänteeä operoivia innovaatiopoiittisia toimia ja keskeä punertavaa pohjaa itse edistettävä asia. Vasemmata oikeata mentäessä interventioiden uonne käy epäsuoremmaksi. Siinä missä vasemman aidan t&k&i-tuki on täsmäinen ja suora interventio, oikean aidan kipaiupoitiikka on vasta mutkan kautta innovaatiopoitiikkaa. Esim. Tekes operoi tässä kokonaisuudessa ähes yksinomaan vasemman aidan innovaatiotoiminnan ohkossa; siti se tarvitsee kuvan 8 kokonaisuutta onnistuakseen opuisissa tavoitteissaan, mikä on toki hyvin tiedostettu sekä Tekesissä että sen isäntäministeriössä. Nähdäksemme Tekesissä on sinänsä hyvin tiedostettu sekä innovaatiopoitiikan yeisempi että sen erityinen yhteiskunnainen missio. Niin Tekesissä kuin TEMissä on out aito pyrkimys päästä kattavaan kokonaisvaikuttavuuden mittaamiseen. Tässä on kuitenkin perustavan aatuisia haasteita, joihin paneudumme toisaaa tässä raportissa. Tekesin probematiikkaa on kuvattu kuvassa 9. Oikeaa yhäää on kuvista 1 ja 3 kumpuavat koko kansantaouden ja innovaatiojärjestemätason tavoitteet, jotka sinänsä on varsin hyvin hahmotettu. Vasemmaa ahaaa on Tekesin toiminta, jonka kovan ytimen muodostaa yritysten t&k&ihankeie myönnetyt suorat tuet. Hankkeissa Tekesiä on uonnoisesti täydeinen ja suora näkymä sen omiin toimenpiteisiin sekä hyvä väiinen näkymä yrityksissä hankkeissa tehtävään työhön ja sen hedemiin. Sen sijaan kuva hankkeiden yritystason vaikutuksista on summittainen. Täsmäisen mittaamisen näkökumasta Tekesin makrotason tavoitteiden ja mikrotason toiminnan väie jää ammottava aukko, jonka kiinnikuromiseen on vähänaisesti hyviä työkauja. 19

20 Kuvassa 9 ammottavan aukon kiinnikuromisessa on toki tehty hartiavoimin töitä niin kansaisesti kuin kansainväisesti. Kuvassa 10 on Tempo Economicsin aatima yhteenveto tästä työstä, joskin mikrompia hanke- ja yritystason seikkoja painottaen. Suurimmasta osasta kuvassa 10 ketaisea merkityistä vaikuttavuushavainnoista saadaan tieto (vain) Tekesin hankeseurannan tai yrityskyseyiden avua. Seuraavaksi yeisimpiä ovat kuvassa harmaaa oevat innovaatiotutkimuksesta yeisesti mutta ei täsmäisesti mitattavasti nousevat vaikuttavuushavainnot. Kuvassa siniseä ja sevässä vähemmistössä on seikat jotka saadaan kiinni mittaamisen kannata suositetavaa tavaa kattavista kansaisista tiastoähteistä ja tiastoisessa mieessä merkitsevästi. On syytä havaita, että kuvasta 1 ja 3 nousevat yeisemmät/opuisemmat tavoitteet ovat kaikki harmaaa. Kuva 9. Epäjatkuvuus Tekesin yhteiskunnaisen vaikuttavuuden mittaamisessa. Lähde: Kirjoittajien hahmotema. Vaikutukset asiakasyrityksiin Makrotavoitteet Hyödyt hanketasoa MIND THE CAP Tuottavuus ym. Toimenpiteet 20

21 Kuva 10. Yhteenveto Tekesin vaikuttavuuden uottuvuuksista ja niihin iittyvästä mittauksesta. Lähde: Tempo Economics. Vaikutukset innovaatiotoimintaan Rahoituksen suorat vaikutukset yritysten innovaatiotoimintaan Innovaatiotoiminnan tuokset yrityksissä Lisääntyneen innovaatiotoiminnan seuraukset/ tuokset yrityksissä Innovaatiotoiminnan vaikutukset yrityksissä Vaikutukset tuottavuuteen ja uusiutumiseen Lisääntyneen innovaatiotoiminnan tuottavuutta ja uusiutumista edistävät vaikutukset yrityksissä T & K & I toiminnan määrä Aineeinen Uudet tuotteet ja paveut T & K-investointien isääntyminen T & K-resurssien (työpaikat) isääntyminen Uudet tuoteinnovaatiot Uudet prosessiinnovaatiot Tuotantoprosessien tehostuminen Tuotannon tehokkuus Työvoiman parantunut tuottavuus Tuottavuus T & K& I-toiminnan uonne Riskin ja haasteeisuuden isääntyminen Hankkeiden/innovaatiotoiminnan aajeneminen Innovaatiotoiminnan toimintatavat Uudet /tiiviimmät yhteistyömuodot ja verkostot Innovaatioyhteistyön aajuus ja syvyys Suorat taoudeiset vaikutukset yritysten maksuvamiuteen, vakavaraisuuteen ja kannattavuuteen Tempo Economics Oy Patentit yms. Aineeton Uudet toimintatapainnovaatiot Osaamisen ja kompetenssien paraneminen Innovaatioaktiivisuuden isääntyminen Uuden tiedon ja osaamisen eviäminen Ukoisvaikutukset Absorptiokyvyn isääntyminen Tiedon tehokkaampi sovetaminen Liiketoimintaprosessien tehostuminen Innovaatioiden kaupaistamisen nopeutuminen Arvoketjun/-verkon toiminnan tehostuminen Uudet iikeideat ja iiketoiminta-aueet Kansainväistyminen Toimijayhteisöjen syntyminen Kansaisen/toimiaan osaamispohjan vahvistuminen Työnjaon syveneminen ja tehostuminen Uusien tutkimusaueiden syntyminen Uusien teknoogioiden käyttöönottoajan yhentyminen Teknoogian parantunut tehokkuus Yritysten vaihtuvuus ja yrityskannan uudistuminen Yritysten menestyminen ja kasvu Uusien yritysten synty Yritysrakenteiden turbuenssi ja toimiaojen rakennemuutos Einkeinoeämän uusiutuminen Tekesin toimia on kansaisiin tiastoihin perustuva tiastoisesti osoitettu yhteys Tekesin toimia on hankeseurantaan tai yrityskyseyihin perustuva osoitettu yhteys Innovaatiotoiminnaa on tutkimuksenkautta yeisesti osoitettu yhteys 21

22 8 Innovaatiopoitiikan harjoittamisen kenttä OECD on toistuvasti korostanut (esim. apuaisjohtaja Dirk Piat esiintyessä EU-SPRI Forumissa Hesingissä ), että maiden ei tuisi harjoittaa innovaatiopoitiikkaa (innovation poicy) vaan yeisemmin innovaatioie suotuisaa poitiikkaa (poicies for innovation). Näiä samankataisia käsitteiä on merkittävä ero. Ensimmäisessä rajaudutaan pääasiassa uusien ideoiden kaupaiseen sovetamiseen. Jäkimmäiseä tarkoitetaan aaja-aaisen kasvupoitiikan harjoittamista, mikä iittyy käytännössä kaikkiin muihinkin poitiikkaohkoihin. Vaikka puhuttaisiin suppeammin innovaatiopoitiikasta, osa-aueita on useita. Takaon (2014) perusteea istattuna ne sivuavat ainakin kouutus- ja yiopistojärjestemän kehittämistä, yksityisen innovaatiotoiminnan jukista rahoitusta, innovaatiotoiminnan suosimista verotuksessa, aineettomien oikeuksien suojaa, innovaatiopakintoja (esim. Miennium-pakinto), kipaiupoitiikkaa ja sekä innovaatioita ruokkivaa työmarkkinapoitiikkaa. Laajassa innovaatiopoitiikassa esimerkiksi yiopistot yhdessä ovat Tekesiä merkittävämpi toimija, mutta einkeinopoitiikkaan kytkeytyvän innovaatiopoiittisen ohkon osata Tekes on kiistatta tärkein yksittäinen taho. Niinpä sen vaikuttavuuden pohtiminen on keskeistä koko innovaatiopoitiikan kannata. Tekesin vaikuttavuuden mittaamisessa pitäisi huomioida yritysten innovaatiotoiminnan peruspiirteet ja harjoitetun poitiikan varsinaiset tavoitteet. Tekesin missio ei oe, eikä sen pidäkään oa, keskimääräisen Tekes-asiakkaan tuottavuuden nousu. Tekesin missiona on, ja sen pitääkin oa, koko kansantaouden tason tuottavuuden nousu pidemmää aikaväiä. 1 Vaikka kaksi edeistä ausetta muodostuvat ähes samoista sanoista, ne eivät tarkoita samaa asiaa. Jäkimmäinen pitää sisäään mm. uovan uudistumisen ruokkimisen ja yritysten innovaatiotoiminnasta syntyvien ideoiden eviämisen. Innovaatiopoitiikan harjoittamisee on useita perusteuja. Yeisemmin hyväksyttyjä ja erityisesti ekonomistien painottamia perusteuja ovat tiedon eviämiseen iittyvät ukoisvaikutukset ja puutteet rahoitusmarkkinoiden toiminnassa erityisesti sioin, kun on kyse aineettomista investoinneista. Yhtäaia tärkeä perusteu on innovaatiojärjestemän kokonaisuuden tai ekosysteemin pitkäjänteinen kehittäminen. Ja vaikka asiaa ei mieuusti tunnustetakaan, poitiikkainterventioita motivoi myös kansakuntien väiseen kipaiuun iittyvä strateginen ajatteu jos ja kun monikansaisesti toimivien yritysten toiminnoia on ukuisia vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, maat kipaievat erityisesti työintensiivisestä ja korkeapakkaisesta innovaatiotoiminnasta. Lisäksi on joukko muita perusteuja, joista on kuitenkin keskustetu meko vähän. 2 1 Emme tässä keskustee siitä, mitä Tekesiä koskevat ait ja asetukset, TEMin tuosohjaus tai Tekesin oma strategia täsmäisemmin sanovat Tekesin tehtävästä. 2 Esimerkiksi yritysten ja kansakunnan suunnitteujänne ja tätä kautta tuevaisuuden arvottamiseen soveettava diskonttokorko poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tämä taas saattaa johtaa siihen, että iman interventiota joitain yhteiskunnaisesti kannatettavia hankkeita ei toteuteta. 22

23 9 Maaimanaajuisestikin poitiikkainterventioiden vaikutuksesta tiedetään kovin vähän Zúñiga-Vicente ym. (2014) käyvät tiheää kammaa äpi jukisia t&k-tukia sivuavan kansainväisen kirjaisuuden yi viidenkymmenen vuoden ajata. He toteavat, että tutkijat ja poitiikantekijät ovat sinänsä yhtä mietä innovaatiotoiminnan tukemisen tarpeeisuudesta. Heidän johtopäätöksensä on, että tähänastisen kirjaisuuden perusteea tietämyksemme asiasta on rajainen tai suppea ( imited ). Tämän voidaan tukita tarkoittavan vähäistä tai ähes oematontakin. Tekesin vaikuttavuuden arvioimisen näkökumasta tämä tarkoittaa sitä, että arvioitsijoiden pakeissa on vähänaisesti tarkoitukseen sopivia vamiita työkauja. Puhtaasti käytännön näkökumasta Tekesin vaikuttavuuden mittaamisen haasteet ovat imeisiä jo perusasetemassa: suora tuki myönnetään hanketasoa. Kohdeyrityksessä hanke on toki kustannuspaikka mutta vain siinä mieessä, että sinne kirjataan suorat kuut ja niitä kattavat rahan ähteet. Yrityksissä hankekohtaisia tuoksia ei juuri seurata varsinkaan kehityshankkeen päättymisen jäkeen (Tekes toki kerää kyseyä tietoa hankkeiden onnistumisesta heti sen päättymisen jäkeen). Ainakaan ei seurata hankkeen vuorovaikutusta yrityksen muiden hankkeiden tai sisäisten toimintojen väiä, puhumattakaan vuorovaikutuksesta yrityksen ukopuoee. Niinpä hanketason vaikutusten mittaamiseen ei ainakaan heposti päästä, koska tarvittava tieto ei taennu mihinkään. Ainakin tiastoisen anayysin osata käytännön ratkaisuna on usein se, että tuotoksia mitataan yritystasoa. Tiastotiede tarjoaa menetemiä, joissa tukien saamisen piiriin vaikoitumisen vaikutus (ns. vaikoitumisharha) huomioidaan, ja näiden menetemien käytöä onkin mahdoista korjata ongema ainakin osittain. Huoeisesti pohditut tutkimusasetemat pyrkivät ähee ääkkeiden testauksesta tuttua ääke vs. pacebo -asetemaa, jossa tasaaatuisee ryhmäe koehenkiöitä annetaan satunnaisesti joko testattavaa pieriä tai samata näyttävää umeääkettä. Käytännössä yritystukitutkimuksessa ei kuitenkaan päästä tähän ihannetianteeseen, koska se edeyttäisi tukien satunnaistamista tai muutoin kokeeista asetemaa (mikä tietysti oisi hyvin mahdoista ja myös kokeiemisen arvoista). Yipäätään innovaatiopoitiikan kohteena on pieni ja monessa suhteessa erikoisaatuinen joukko vieäpä siten, että tämän aajoukon jäsenet ovat aajati ja toistuvasti intervention kohteena. Lisäksi poitiikan käytännön toteuttajaa nimenomaan käsketään vaitsemaan upaavimmat hankkeet. 3 Kaikessa tiastoisessa anayysissä erinomaisen hyvistä syistä todistuksen taakka säädetään siten, että kahden imiön tai asian väinen yhteys hyväksytään todistetuksi vain, kun yhteydestä oaan meko tai erittäin varmoja. Tiastoisen päätteyn perusteea ei kuitenkaan koskaan voida täysin varmasti sanoa onko esimerkiksi (noa)hypoteesi siitä, että yritystukia saaneet yritykset ovat tuottavuudetaan keskimäärin muiden yritysten kataisia, totta. Tiastoinen anayysin tuoksena noahypoteesi voidaan hyätä joakin todennäköisyydeä, ja toisinaan hypoteesi hyätään tai hyväksytään virheeisesti. Yritystukiin iittyvissä tutkimusasetemissa piiee myös mahdoisuus täaisiin virheisiin. Haasteita tiastoisee anayysie syntyy esimerkiksi innovaatiotoiminnan ja sen vaikutusten heterogeenisuuden takia. Kuten edeä on todettu, Tekesin toiminnan tuisi ruokkia pitkän aikaväin työn tuottavuuden nousua koko kansantaouden tasoa. Työn tuottavuus arvonisäyksen ja sen aikaansaamiseksi kuuneen työpanoksen suhde on monessa suhteessa haastava mittari, josta aa muutamia näkökohtia. Tuottavuusaskeman osoittaja ei arvonisäys on keskeinen suure jo siksi, että ajatukseisesti maassa tuotetut arvonisäykset summautuvat aajimmin käytettyyn yksittäisen taousmittariin ei bruttokansantuotteeseen. Kuten yeisesti tiedetään, bruttokansantuote, ja siten arvonisäys, ei oe yeisen hyvän mittari varsinkin innovaatiotoimintaan iittyen mittaamatta jäävä kuuttajayijäämä uusien, parempien tai havempien tuotteiden ja paveuiden muodossa saattaa oa merkittävä. Käytännössä arvonisäys pitää 3 Ja upaavimmat tarkoittaa tässä yhteydessä usein yksityistä eikä yhteiskunnaista tuottopotentiaaia. 23

24 sisäään myös yrityksen monopoivoiman ei iikkumavaran oman tuotoksensa hinnoitteussa. Arvonisäykseen iittyvistä haasteista mainittakoon kaksi. Ensiksi, ukoisvaikutusten kautta (iittyen sekä tiedon äikkymiseen että uuden-uuden kasvuteorian korostamaan Schumpeteriäiseen uovaan tuhoon ) uutta arvonisää syntyy ja vanhaa häviää tahoia, jotka eivät useimmissa mittauksissa oe ainkaan mukana. Toiseksi, sikäi kun innovaatiotoiminta kiristää kipaiua markkinoia, intervention kohteena oevan yrityksen kipaiijoiden reaktiot saattavat kaventaa innovaattorinkin markkinavoimaa, mikä eikkaa tuetun yrityksen mitattua arvonisäystä. Tuottavuusaskeman nimittäjä ei työpanos pystytään mittaamaan kohtuuisea tarkkuudea. Siti myös siihen iittyy haasteita. Näistä ensimmäinen on se, että innovaatiotoiminta on jo ajatukseisesti investointi mikä tarkoittaa sitä, että työpanosta käytetään uusien ideoiden kehittämiseen ja sovetamiseen iman, että ne väittömästi vaikuttavat arvonisäykseen. Niinpä innovaatiotoiminnan isäämisen pitäisi jo määritemän mukaan synnyttää kuoppa yrityksen tuottavuuskehityksessä. Ja mitä merkittävämpi innovaatio on kyseessä, sitä syvempi ja pitkäkestoisempi kuoppa saattaa oa. Toinen nimittäjään iittyvä haaste on, että tuottavuutta voi yhtä aia nostaa työpanoksen käyttöä vähentämää, kuten suurimmat suomaaisyritykset ovatkin tehneet edeeen jatkuvan kriisin kourissa. Dynaamisessa taoudessa tähän ei iity ongemaa, ainakaan pidemmää aikaväiä. Ongemaksi tämä muodostuu sioin, kun työpanoksia jää pitkäaikaisesti käyttämättä tai kun tuevaisuuteen tähtääviä investointeja tehdään riittämättömästi, kuten tämän päivän Suomessa ienee asian aita. Kun pohditaan innovaatiopoiittisten interventioiden yritystason vaikutuksia, seuraavat kysymykset ovat keskeisiä: Onko tarkasteukehikossa ekspisiittisesti huomioitu tiedon jakaminen ja eviämien? Tiedon siirron ja ukoisvaikutusten ohea myös intervention kohteena oevan aihankinnat/kumppanuudet sekä yritysfuusioiden ja ostojen sekä iiketoiminnan päättymisten kautta jatkokäyttöön päätyvä tieto tuisi sisäyttää tarkasteuun. Saiiko tarkasteukehikko sen, että vaikutus investoinnista sen tuotokseen on 3 10 (tai jopa 20) vuotta? Huomioiko kehikko, että mieenkiinto saattaa oa vain kaikkein parhaimmissa tuemissa? Perusteuna sekä tiedon eviäminen että uova tuho, jonka kautta parhaita ideoita sovetavien markkinaosuus pitäisi kasvaa nopeasti. Ovatko havainnot riippumattomia siitä, että poitiikkaintervention intensiteetti on varsinkin suurimpien tukisummien kohdaa usein huomattavan mataa? Onko intervention epäonnistumisen määritemä sekeä ja reevantti? Esim. bioteknoogiaan iittyvien jukisten tukien osata havaitaan, että konkursseista huoimatta pajon tuotetusta tiedosta tui hyödynnetyksi ks. Kotiranta ym., (2015). Tähän mennessä tehdyä tiastoisea regressioanayysia on yeensä vaikeuksia vastata sevästi kyä edes muutamiin yä oevista kysymyksistä. Eivätkä muita ähestymistapoja sovetavat tutkimukset oe juuri parempia tässä suhteessa; erityisesti tapaustutkimusten hemasyntinä on, että muutamien erityistapausten kautta annetaan ymmärtää, että myös tutkimattomassa joukossa oisi kosoti samankataisia menestystarinoita. Veugeers ( ) suomii useiden EU-maiden (m. Suomen) t&k-tukipoitiikkaa siitä, että tuettavien hankkeiden jukinen vaikoitumisprosessi näyttää oevan samankatainen kuin hankkeiden yksityinen vaikoitumisprosessi. Täöin tuettaviksi päätyy heposti hankkeita, jotka oisi toteutettu myös iman tukea. Jos tukiorganisaatioiden tavoitteeksi on asetettu (virheeisesti) kohdeyrityksen eikä koko kansantaouden tason pitkän aikaväin tuottavuuden kasvu, myös kannustimet ja niihin iittyvä mittaus ohjaavat tähän suuntaan. Veugeersia ei oe tarjota varsinaista ratkaisua mutta hän toteaa, että uusien tukintamme mukaan siis sekä hijattain perustettujen että innovaatiotoiminnassa aiemmin passiivisten yritysten painottaminen tukipäätöksissä ainakin ieventää ongemaa. 24

25 10 Ekonometrisia vaihtoehtoja Tekes-tyyppisen rahoituksen vaikuttavuuden pohtimiseen Oemme toisaaa käyneet yksityiskohtaisesti äpi kansaisen ja kansainväisen kirjaisuuden iittyen yksityisen t&k:n edistämiseen jukisin interventioin. Toteamme (Yhäinen et a., 2016, s. 1), että Harvoja poikkeuksia ukuun ottamatta äpikäydyt tutkimukset eivät ota kantaa innovaatiopoitiikan yeistavoitteen onnistumiseen tai tehtyjen toimien kykyyn ratkoa niiden tekemistä motivoineita ongemia. Lisäksi kirjaisuus ei käsittee monia poitiikantekijän kannata keskeisiä kysymyksiä, kuten t&k-tukien oikeaa tasoa. Tutkimuksia vaivaavat myös monet käytännön haasteet, kuten vuosien tai jopa vuosikymmenien viiveet t&k:sta sen opuisiin vaikutuksiin. Käymme tässä osiossa äpi ekonometrisen anayysin ähestymistapoja, jota varsinaisen menetemien osata on viisi: Vertaistaminen: samanainen mutta tukea saamaton yritys. Erotusten erotus: verrataan muutosta tuettujen ja muiden väiä. Instrumentointi, joa puhdistetaan ähtötianteen harha. Epäjatkuvuudet, joa muodostuu uonnoiset koeryhmät. Rakenteeiset mait, jossa tositianteen oennaiset piirteet. Myös tukien satunnaistamisen voi mietää omaksi menetemäkseen. Lisäksi voi ajatea eriaisia aineistorajauksia: voi esimerkiksi anaysoida ryhmiä, joissa tiastoisen anayysin ongemat ovat pienempiä (esim. nuoret yritykset) tai hyödynnetään eroja tuen asteissa (esim. vähemmän vs. enemmän tukea saaneet) Lähtökohdat ekonometrisee anayysie Ekonometrisesti jukisen t&k-rahoituksen vaikuttavuuden arviointi on haastavaa, koska emme voi havaita vaihtoehtoista tuemaa siitä, kuinka tukea saaneet yritykset oisivat suoriutuneet iman tuen saamista. Tätä arviointiongemaa vaikeuttaa edeeen se, että yritykset ovat keskenään eriaisia ja vaitsevat itse, hakevatko jukisesti tuettua t&krahoitusta. Toisaata jukisen rahoittajan seuan äpäisee tuenmyöntökriteereistä riippuen vain osa tukea hakeneista yrityksistä. Tukia hakeneet ja saaneet yritykset eivät siis oe satunnaisesti vaikoituneita. Voidaan esimerkiksi odottaa, että jukisen t&k-rahoituksen piiriin vaikoituu keskimääräistä innovatiivisempia tai kasvuhakuisempia yrityksiä. Täöin erot tukia saaneiden ja niitä saamattomien yritysten väiä eivät vättämättä heijastee tukien vaikuttavuutta, vaan pikemminkin sitä, että tietyntyyppiset yritykset päätyvät käyttämään jukista t&k-rahoitusta. Tämän vaikoitumisongeman kontrooimista hankaoittaa se, että havaittujen yrityskohtaisten ominaisuuksien isäksi yritykset saattavat erota toisistaan (tutkijae) havaitsemattomien ominaispiirteiden osata. Näiden tekijöiden ohea tukien vaikuttavuuden arviointia mutkistaa edeeen se, että t&k-tukien vaikutukset voivat oa heterogeenisia siis eriaisia eri yrityksie. Jukisten poitiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arvioimisen eräänaisena kutastandardina voidaan pitää satunnaistettua koejärjesteyä. Näissä ääketieteestä tutuissa satunnaiskokeissa toimenpiteeseen osaistujat voitaisiin ohjata koe- ja kontroiryhmiin satunnaisesti; kummankin osaistujaryhmän havaittujen ja havaitsemattomien ominaispiirteiden oessa satunnaistamisen seurauksena samanaiset voitaisiin havaitut toimenpiteen vaikutukset puhtaammin tukita kausaaivaikutukseksi (syy-seuraussuhde). Satunnaiskokeiden toteuttamiseen iittyvien käytännön hankauuksien johdosta useimmat tutkimusasetemat joutuvat kuitenkin turvautumaan muihin ähestymistapoihin. Taoustieteeisessä kirjaisuudessa on soveettu ukuisia vaihtoehtoisia ekonometrisia menetemiä, joia syy-seuraussuhteisiin voidaan pyrkiä pureutumaan iman varsinaista satunnaiskoeasetemaa. Seuraavassa näitä menetemiä käydään yhyesti ävitse. 25

26 10.2 Pääasiaiset menetemät tukien ekonometrisessa anayysissa Vertaistaminen (matching) on kirjaisuudessa pajon käytetty menetemä, jossa tukea saaneie yrityksie vaitaan mahdoisimman identtiset kontroiyritykset havaittujen yrityspiirteiden perusteea. Vertaistaminen on sinäään teoriavapaa menetemä. Toisaata sen uskottava toteutus vaatii runsaan ja yksityiskohtaisen aineiston yritysten taustaominaisuuksista. Menetemää saadut tuokset ovatkin ratkaisevassa määrin riippuvaisia vertaistamiseen käytetyistä muuttujista. Tämän ohea ähestymistavan keskeisenä rajoitteena on se, että se ei pysty kontrooimaan ei-havaittavista piirteistä johtuvaa vaikoitumista. Tämä on potentiaainen ongema, siä esimerkiksi yritysten kasvuhakuisuuden tai muiden yrityskohtaisten tekijöiden kontrooiminen voi osoittautua vaikeaksi. Erotukset erotuksissa (difference-in-differences) -menetemässä verrataan koe- ja kontroiryhmien tuemien muutoksia ennen ja jäkeen intervention. Ajatuksena on se, että toimenpiteeseen vaikoitumista ohjaa jokin ajassa muuttumaton havaitsematon tekijä. Täöin koe- ja kontroiryhmien tuemien muutoksia vertaiemaa kyseisen tekijän vaikutus voidaan poistaa. Menetemä oettaa, että yritysten havaitsemattomat erot ovat ajassa muuttumattomia ja että tuemien kehityssuunta on sama sekä koe- että kontroiryhmiä. Täöin kummankin ryhmän oetetaan esimerkiksi reagoivan identtisesti yhteisiin makrotaoudeisiin sokkeihin. Nämä oetukset ovat kuitenkin ongemaisia siksi, että tuemien erot saattavat vaihdea ajassa. On esimerkiksi mahdoista, että t&k-tukia saaneet yritykset ovat kohdanneet sokin juuri ennen tuen saamista, mikä on myös voinut toimia akusysäyksenä tuen hakemisee. Täöin vertaiuasetema voi vääristyä epätavanomaisen ähtötason vuoksi. Vaikoitumisen kontrooimisessa menetemä voidaan yhdistää vertaistamiseen (conditiona difference-in-differences) tai vaihtoehtoisesti voidaan pyrkiä hyödyntämään uonnoisia koetianteita. Tämänkatainen koetianne voi imaantua esimerkiksi sioin, jos poitiikkatoimenpide kohdistetaan rajatusti vain osaan vierekkäisistä aueista, jooin intervention aaisie aueie voitaisiin käyttää kontroina intervention ukopuoisia aueita. Instrumenttimuuttujamenetemässä (instrumenta variabes estimation) etsitään instrumenttimuuttuja, joka vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti toimenpiteeseen osaistumiseen mutta joka ei oe suoraan yhteydessä seitettävään muuttujaan (kuten t&k-menoihin, tuottavuuteen tai innovaatiotuotantoon). Instrumenttia hyödyntämää voidaan pyrkiä tekemään päätemiä siitä, mikä tukipäätöksen aikaansaama vaikutus vastemuuttujaan on seikka johon tavanomaisia menetemiä ei voitaisi ottaa kantaa mahdoista havaittua korreaatiota pidemmäe. Instrumenttimuuttujamenetemän keskeisenä haasteena on kuitenkin se, että hyvän ja vaidin instrumentin öytäminen on hankaaa. Yhtenä mahdoisuutena on pyrkiä hyödyntämään uonnoisia koetianteita, jotka voivat saada akunsa esimerkiksi yritystukien tarjonnassa esiintyvistä ukopuoeta tuevista muutoksista (kuten akimuutoksista). Hyvän instrumentin öytäminen ei kuitenkaan oe ainoa haaste. Viimeaikaisessa kirjaisuudessa on kiinnitetty entistä enemmän huomiota siihen, minkäaisia vaikutuksia instrumenttimuuttujat mittaavat; instrumenttimuuttuja näet arvioi toimenpiteen vaikutuksen niihin tuensaajiin, jotka muuttavat osaistumistaan instrumenttimuuttujan vaikutuksesta. On mahdoista, että vaikutus ei yeisty tukittavaksi keskimääräiseksi vaikutukseksi tuensaajiin, vaan kuvastaa vaikutusta rajatumpaan yritysjoukkoon. Regression discontinuity design on potentiaainen ähestymistapa poitiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin, jos tarjoa on jokin ukosyntyinen potentiaaisesti esimerkiksi ainsäädännön aikaansaama epäjatkuvuus, joka jakaa kohdeyritykset uonnoisiin koe- ja kontroiryhmiin. Menetemää voidaan havainnoistaa esimerkiksi tianteea, jossa yritykset on pisteytetty noan ja sadan väiä, tukipäätöksen hyväksymisrajan oessa puoiväissä pisteytystä. Hyvin äheä tätä hyväksymisrajaa oevat yritykset voivat edeeen oa hyvinkin vertaiukepoisia moemmin puoin vaintarajaa oettaen, että yritykset eivät pysty täsmäisesti vaikuttamaan toimenpiteeseen osaistumiseen. Menetemää voidaankin parhaimmiaan päästä varsin ähee satunnaistetun koeaseteman ihannetta. Edeä kuvattuja ähestymistapojen isäksi kirjaisuudessa on käytetty myös muita menetemiä. Näihin muihin menetemiin ukeutuvat esimerkiksi rakennemait (structura modes), jotka on johdettu taousteoriasta. Hyvänä esimerkkinä tästä ähestymistavasta on Suomi-aineistoon tukeutuva Takao, Tanayama, and Toivanen (2013a). Tämänkataisten teoriapohjaisten maien vaatimien ukuisten teoriaoetusten vastapainona on se, että maeia voidaan parhaimmiaan esimerkiksi pyrkiä arvioimaan tukien tuottamia hyvinvointivaikutuksia. 26

27 10.3 Ekonometrisen vaikuttavuusarvioinnin haasteita Vaikutusten heterogeenisuus: Jukisen t&k-rahoituksen vaikutukset voivat oa eriaisia eri yrityksie. Kirjaisuudessa on esitetty todistusaineistoa esimerkiksi siitä, että tukirahoituksea saattaa oa eriainen vaikutus pieniin yrityksiin verrattuna suurempiin yrityksiin (Bronzini & Iachini, 2014; Gonzaez, Jaumandreu, & Pazo, 2005; Gonzáez & Pazó, 2008; Lach, 2002). Havaitsematon yrityskohtainen heterogeenisuus: Yritykset saattavat erota huomattavasti toisistaan seaisten ominaispiirteiden osata, jotka eivät oe tutkijae havaittavissa. Näiden havaitsemattomien (pysyvien) yrityskohtaisten tekijöiden kontroointi edeyttää käytännössä paneeiaineistoja joissa kukin yritys havaitaan useana peräkkäisenä vuotena ja niihin sovetuvien menetemien käyttöä. Tämänkataiset aineistot eivät kuitenkaan vättämättä oe kaikissa tapauksissa saatavia, kuten yksittäisten kyseytutkimusten kohdaa. Ukoisvaikutukset: Empiirisissä tarkasteuissa ukoisvaikutukset joudutaan usein rajaamaan pois tarkasteusta, mikä johtuu osataan niiden mittaamisen vaikeudesta ja toisaata ekonometristen maien oetuksista. Toimenpiteen vaikutuksen on usein oetettu kohdistuvan vain sitä saaneeseen yksikköön siten, että toimenpide ei vaikuta muiden osapuoten mahdoisiin tuemiin (Imbens & Woodridge, 2009). Tämänkatainen toimenpiteen epäsuoran vaikutuksen poisrajaaminen on ongemainen ähtökohta t&k-tukien kohdaa joiden myöntämisen keskeisin peruste iittyy ukoisvaikutuksiin mutta käytännön syistä tähän joudutaan usein päätymään arviointiaseteman mahdoistamiseksi. Aikaviiveet: T&k-tukien vaikuttavuuden arvioiminen ekonometrisesti on vaikeaa myös siksi, että tukien vaikutus saattaa reaisoitua vasta pitkää viiveeä, eivätkä vaikutukset vättämättä näy (toivotua tavaa) yhyeä aikaväiä. Lyhyeä aikaväiä t&k-tukien yritystason tuottavuusvaikutuksen on havaittu oevan jopa negatiivinen (Karhunen & Huovari, 2015). Toisaata edes useamman vuoden tarkasteuaikajänne ei vättämättä johda tiastoisesti merkitsevään tuottavuusvaikutukseen (Koski & Pajarinen, 2015). Lisäksi käytetty aineisto ja poitiikantekijöiden käytettävissä oeva aikahorisontti asettavat omat reunaehtonsa vaikutusten mittaamisen aikajänteee. Tuki-intensiteetti: Eräs huomioitava seikka iittyy saadun tuen määrään ja sen tasoon tuki-intensiteettiin joka saattaa vaikuttaa saatuihin tuoksiin. Kirjaisuudessa on havaittu joitakin viitteitä siitä, että korkean ja mataan tason (tai keskitason) tukimäärät saattavat vaikuttaa päinvastaisia tavoia jukisen rahoituksen yksityistä rahoitusta stimuoivaan vaikutukseen (Görg & Strob, 2007). Tutkimuksissa on kuitenkin usein käytetty indikaattorimuotoista rahoitusmuuttujaa, joka ei huomioi saadun tuen määrää. Toisaata on oemassa myös viitteitä siitä, että indikaattorimuotoisen poitiikkamuuttujan käyttö ei vääristäisi tuoksia yöspäin (Dimos & Pugh, 2016). Mitä mitataan: T&k-tukien hyvinvointivaikutusten arvioimisen sijaan kirjaisuus on keskittynyt tarkasteemaan, tuottavatko t&k-tuet hepommin mitattavissa oevaa additionaiteettia, keskittyen usein vieäpä panosmuuttujiin, kuten t&k-menoihin. Tämä johtaa hankaaan tianteeseen: ei oe sevää, kuinka hyvin jukinen rahoittaja toteuttaa annettua missiotaan, mikäi onnistumisen mittaaminen on huomattavan vaikeaa tai mikäi tarkasteu ei kohdistu suoraan niihin tekijöihin, joihin rahoittajan missio perustuu. Viimeaikaisessa kirjaisuudessa on myös esitetty, että additionaiteetin ja hyvinvointivaikutusten väinen yhteys ei oe vättämättä suoraviivainen (Takao, Tanayama, & Toivanen, 2013c). 27

28 11 Miaiseen joukkoon Tekesin interventiot kohdistuvat? Tekes-tukien vaikuttavuutta sivuten on jukaistu tuhansien sivujen edestä hyvää tutkimusta. Osana tämän muistion taustaa oevaa hanketta kartoitettiin kymmenkunta mahdoista suuntaa, joia aiempaa tutkimusta voisi aajentaa esimerkiksi tuottavuusvaikutusten aikaviiveitä tai yritysverkostoissa eviäviä vaikutuksia paremmin huomioiden. Hankkeen ohjausryhmässä kuitenkin toivottiin jotain yksikertaista tapaa hahmottaa Tekesin rooia uovassa uudistumisessa. Niinpä päädyttiin tekemään aa kuvattavia askemia siten, että rajaudutaan tietoisesti jukisesti saatavia oevaan tietosisätöön, jooin yrityksistä voidaan puhua niiden oikeia nimiä. 4 Tässä työssä haettiin siis tiettyä tuntumaa Tekesin toimintaan, eikä kyseessä siis oe vaikuttavuustutkimus samassa mieessä kuin esim. Koski ym. (2013) tai Vijamaa ym. (2013) mainioissa anayyseissä. Startup-yritykset siten kun ne tässä määriteään muodostavat noin viidesosan Tekes-asiakkaista. Koska startupit ovat iätään samankataisia, tarkasteua ei merkittävästi haittaa yritysten aiempi historia ja tyypiisesti tuki-intensiteetti on korkea. 5 Startup-yrityksie ei oe yhtä vakiintunutta määritemää. Tässä yhteydessä haettiin yksinkertaista määritemää niin, että sen perusteea askemat oisivat toistettavissa yi ajan jukisesti saatavissa oevien rekisteripohjaisten aineistojen avua. Lisäksi tavoitteena oi, että Tekes-asiakkuus jakaa koko tarkastetavan popuaation. Emme siis pyrkineet etsimään Tekesin rahoitusta käyttäneie ähinnä samankataisia verrokkeja tarkastetavasta popuaatiosta. Tarkasteussa Tekesin interventiot osuvat siis tiettyyn osaan koko startup-popuaatiosta. Startupin määritteyssä ensimmäinen kriteeri oi, että yrityksen vanhimman toimipaikan ikä oi korkeintaan viisi vuotta. 6 Toiseksi, kohdistimme tarkasteun yrityksiin, jotka työistivät tarkasteun akuvuonna vähintään yhden mutta ae 50 henkiöä. Nämä kaksi kriteeriä ovat samankataisia kuin esimerkiksi Tekesin Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoituksen kriteereissä. Työistämiseen iittyen kriteerinä oi myös, että yrityksen on otava työnantajarekisterissä. Kasvuhakuisuus mieetään yeensä startup-määritemään iittyväksi ja yhtiömuodoista osakeyhtiöä on kasvuyritystutkimuksissa havaittu vahva yhteys kasvuhakuisuuden kanssa; siksi yhtenä kriteerinä oi, että yrityksen yhtiömuodon on otava osakeyhtiö. Lisäksi rajasimme startupin määritemän yksityisen sektorin kotimaisessa omistuksessa oeviin yrityksiin; siten vation ja kuntien omistamat yritykset sekä ukomaisten yritysten suomaaiset tytäryritykset rajattiin tarkasteun ukopuoee. Tekes-rahoitetuiksi startupeiksi määritteimme ne yä oevat kriteerit täyttävät startupit, jotka oivat saaneet Tekesitä rahoitusta ainakin tarkasteujakson akuvuonna tai kahtena edeisenä vuonna. 7 Muiden startupien ryhmä koostuu niistä yä oevat kriteerit täyttävistä startupeista, jotka eivät oe saanet Tekesitä rahoitusta kertaakaan vuosina Tässä muistiossa raportoimme tuoksia anayyseista, joiden akuvuosi on Teimme tarkasteut myös muie vuosie; näiden osata päätuokset oivat samankataisia nyt raportoitavien kanssa, tosin tietysti pientä variaatiota saadaan eri vuosikertoja anaysoitaessa. Vuoden 2005 startup-vuosikerrassa oi kaikkiaan 9666 yritystä. Näistä 429 oi saanut Tekesitä rahoitusta vähintään vuonna 2005 tai kahtena sitä edetäneenä vuonna (kuva 11). Tekesin rahoitus kohdistuu siis kokonaisuutena hyvin marginaaiseen osuuteen kaikista startupeista. Startupien eossapysymisen todennäköisyyteen Tekes-rahoituksea ei näyttäisi oevan suurta vaikutusta: vuoteen 2008 saakka vuoden 2005 startup-vuosikerrasta säiyi hengissä Tekesrahoitteisista 92 % ja muista 89 % ja vuoteen 2013 saakka 4 Käytännössä käytettiin tietoa Tekes-rahoituksen saamisesta yhdistettynä Tiastokeskuksen yritysrekisterin perustietoihin tätä pohjata ei voida askea tuottavuutta, joten tässä tarkasteaan työisyyttä Suomessa. 5 Laajemmin pk-yrityksiä koskevat havainnot ovat pääosin samansuuntaisia startup-yritysten kanssa; sen sijaan suuryrityksiä koskevissa vertaiuissa ei oe havaittavissa merkittäviä eroja Tekes-asiakkaiden ja muiden yritysten väiä, mikä iittynee osin tyypiisesti erittäin ahaisiin tuki-intensiteetteihin. 6 Toimipaikan iän tarkasteun avua pyrimme rajaamaan pois ne tapaukset, joissa yrityksen y-tunnus on vaihtunut esimerkiksi omistusjärjesteyjen seurauksena, jooin yritys voi näyttäytyä uutena yrityksenä yritysrekisterissä, vaikka sen varsinaisessa iiketoiminnassa ei oe tapahtunut muutoksia. 7 Yritys on voinut saada Tekesitä rahoitusta myös muina vuosina. 28

29 vastaavasti Tekes-rahoitteisista 70 % ja muista 66 % (kuva 12). Tämä saattaisi kertoa siitä, että Tekes-rahoituksen piiriin ei vaikoidu aitoja voimakasta kasvua tavoitteevia (ja siihen ähes määritemäisesti sisätyvää suurtakin epäonnistumisen riskipitoisuutta omaavia) hankkeita. Toisaata Tekesin seuan äpäisseiden yritysten iiketoimintamai voi oa hiotumpi, toiminta jo ähtökohtaisesti ammattimaisempaa ja riskit paremmin tiedostettuina verrattuna muihin startupeihin, jooin niiden epäonnistumisen todennäköisyys askee kasvutavoitteista huoimatta. Tekesitä saatu rahoitus uonnoisesti myös hepottaa iiketoiminnan rahoitusta ja edesauttaa seviytymistä ainakin rahoituksen saannin ajan. Kuva 11. Vuoden 2005 Tekes-rahoitteisten startupien ja muiden startupien ukumäärät vuonna Lähteet: Kirjoittajien askemat Tiastokeskuksen yritysrekisterin ja Tekesin aineistojen pohjata. Muista startupeista on poistettu ne, jotka ovat jonakin vuosista saaneet Tekesitä rahoitusta. 4 % 96 % Tekes-rahoitus (429) Muut (9 237) Kuva 12. Vuoden 2005 Tekes-rahoitteisen startup-vuosikerran ja muiden startupien eossa oevat yritykset (prosenttia). Lähteet: Kirjoittajien askemat Tiastokeskuksen yritysrekisterin ja Tekesin aineistojen pohjata. Muista startupeista on poistettu ne, jotka ovat jonakin vuosista saaneet Tekesitä rahoitusta. Laskemissa on huomioituna tapaukset, jotka eivät yitä tiastorajaa jonakin vuonna Tekes-rahoitus Muut

30 Kuva 13. Vuoden 2005 Tekes-rahoitteisen startup-vuosikerran ja muiden startupien nettotyöisyys per yritys (henkiöä). Lähteet: Kirjoittajien askemat Tiastokeskuksen yritysrekisterin ja Tekesin aineistojen pohjata. Muista startupeista on poistettu ne, jotka ovat jonakin vuosista saaneet Tekesitä rahoitusta. Laskema koskee kuhunkin vuoteen seviytyneitä yrityksiä Tekes-rahoitus Muut Startupien työisyyden kehityksen tarkasteu (kuva 13) viittaa siihen, että Tekesin asiakkaat ovat jo ähtökohtaisesti keskimäärin suurempia kuin muut startupit ja niiden työisyyden kasvu on isäksi keskimäärin huomattavasti voimakkaampaa kuin muiden startupien. Vuoden 2005 startup-vuosikerran Tekes-rahoitusta saaneet yritykset työistivät vuonna 2005 keskimäärin 7 henkiöä ja muut startupit vastaavasti 5 henkiöä. Tekes-rahoituksen piirissä oevien startupien kasvu on jo heti ensi vuosina huomattavasti keskimäärin voimakkaampaa kuin muiden startupien ja kasvu jatkuu suurempana äpi koko tarkasteujakson vuoteen 2013 saakka. Vuonna 2013 Tekes-rahoitusta saaneet startupit työistivät keskimäärin 20 henkiöä ja muut startupit vastaavasti 7 henkiöä. On syytä tiedostaa, että tähän anayysiin sisätyy yritysten seviytymisen vaikutus, siä askemissa ei oe tarkastetu vain koko aikaikkunan hengissä pysyneitä yrityksiä. Yritysryhmien tarkasteu vertaiumieessä antaa kuitenkin todennäköisesti totuudenmukaisen kuvan, siä aiemmin havaittiin, että vertaiuryhmien yritysten eossapysymisen todennäköisyydet ovat varsin samankataisia. Kuvassa 14 tarkasteaan työisyyden muutosten jakaumia Tekes-rahoitteisissa startupeissa ja muissa startupeissa aikaväiä Kuvasta havaitaan, että Tekesin asiakkaina oeiden startupien työisyyden muutoksen hajonta on huomattavasti suurempi kuin muissa startupeissa. Tämä havainto voi heijastaa sitä, mitä Tekesitä odotetaan: riskinottoa, johon iittyy sekä hyviä että huonoja tuemia. Havainto voi myös heijastaa sitä, että t&k-toimintaa harjoittavien yritysten toimintaan iittyy taoudeisten mittarien vaossa suurempaa hajontaa kuin muiden yritysten joukossa johtuen mm. eri vaiheissa oevista t&k-hankkeista. 8 Tauukossa 1 on istattu suurimmat Tekes-rahoitteisten ja muiden startupien työisyyden kasvattajat ajanjaksoa Kymmenen suurimman Tekes-rahoitteisen startupin yhteenaskettu työisyyden muutos tänä aikaväiä oi 2336 henkiötyövuotta; kymmenen suurimman Tekesin rahoituksen piiriin kuuumattoman startupin yhteenaskettu työisyys isääntyi hieman enemmän, 2644 henkiötyövuodea. Suurimpien yritysten toimiaajakaumat poikkeavat merkittävästi toisistaan. Tekesin asiakkaina oeista suurimmista startupeista kuusi on softa-aan yrityksiä (Rovio Entertainment Oy, Affecto Finand Oy, Knowit Oy, Mepco Oy, Samcom Oy, CDK Goba (Finand) Oy), kaksi teknisen suunnitteun yritystä (Detamarin Oy, Fideix Oy), yksi kaivoskusterin yritys (Tavivaara Sotkamo Oy) ja yksi ogistiikkayritys (Vindea Oy). Vastaavasti muista suurimmista startupeista kaksi on sosiaai- tai henkiökohtaisia paveuja 8 Esim. Kosken ja Pajarisen (2015) tutkimuksessa havaitaan, että työn tuottavuuden vaihteu on sevästi suurempaa t&k-toimintaa harjoittavien yritysten joukossa kuin muissa yrityksissä. 30

31 Kuva 14. Vuoden 2005 Tekes-rahoitteisen startup-vuosikerran ja muiden startupien työisyyden muutos (vaaka-aksein uokat henkiötyövuosina). Lähteet: Kirjoittajien askemat Tiastokeskuksen yritysrekisterin ja Tekesin aineistojen pohjata. Muista startupeista on poistettu ne, jotka ovat jonakin vuosista saaneet Tekesitä rahoitusta. % yrityksistä 20 Tekes Muut tarjoavaa yritystä (Mikeva Oy, Tormenta Oy), kaksi henkiöstöpaveuja tarjoavaa (Opset Oy, RTK-Henkiöstöpaveu Oy), kaksi kiinteistöjen hoitoa tai -väitystä tarjoavaa (Coor Service Management LP Oy, SKV Kiinteistönväitys Oy), kaksi kaupan aan (Gitter Oy, Atma Trade Oy) ja kaksi rahoitusja hainnointiaan yritystä (LähiTapioa Pankki Oyj, Deete Kunnostuspaveut Oy). Ainakin startup-kentässä näyttää siis oevan niin, että Tekesin rahoitus kohdistuu pieneen osaan koko kenttää innovatiivisiin ja tietointensiivisiin kasvuhakuisiin yrityksiin. Tekesin asiakkaina oeiden startupien kasvu on out keskimäärin nopeampaa kuin muissa startupeissa. Tauukko 1. Kymmenen vuoden 2005 startup-vuosikerran eniten työisyyttään vuosina kasvattaneet yritykset. Tekes rahoitetut Muut Yritys Muutos km Yritys Muutos km Rovio Entertainment Oy 504 Mikeva Oy 716 Tavivaara Sotkamo Oyt 502 Coor Service Management LP Oy 594 Affecto Finand Oy 302 Opset Oy 287 Vindea Oy 248 RTK-Henkiöstöpaveu Oy 183 Detamarin Oy 245 SKV Kiinteistönväitys Oy 178 Knowit Oy 136 Gitter Oy 145 Mecpo Oy 129 Tormenta Oy 137 Samcom Oy 98 Deete Kunnostuspaveut Oy 136 Fideix Oy 87 LähiTapioa Pankki OYj 135 CDK Goba (Finand) Oy 85 Atma Trade Oy 133 Lähteet: Kirjoittajien askemat Tiastokeskuksen yritysrekisterin ja Tekesin aineistojen pohjata. Muista startupeista on poistettu ne, jotka ovat jonakin vuosista saaneet Tekesitä rahoitusta. 31

32 12 Johtopäätöksiä Oemme äpi tämän muistion korostaneet, että Tekesin tavoitteena tuisi oa koko kansantaouden tason tuottavuuden kasvu pitkää aikaväiä. Tekesin vaikuttavuuden mittaamisen haasteena on out, että moemmat avainsanat koko ja pitkää ovat tueet puutteeisesti huomioiduiksi, vaikka poikkeuksiakin toki on. 9 Pienehkötä tuntuvia muutoksia tavoitteenasetannassa ja vaikuttavuuden mittauksessa saattaa oa radikaaeja vaikutuksia sekä kannustimiin että mitattuihin tuemiin. Ennen kuin hypätään pohtimaan Tekesin vaikuttavuutta pitäisi täsmentää: Mitä Tekesin pitäisi tehdä? [Vinkkejä saa taousteorioista ja innovaatiokirjaisuudesta.] Mitä Tekesin käsketään tehdä? [Lait ja asetukset sekä ähinnä TEMin ohjeistus Tekesie.] Mitä Tekes sanoo tekevänsä? [Tekesin itse artikuoima strategia.] Mitä Tekes oikeasti tekee? [Tekesin strategian jakautus.] Vastaukset yä oeviin kysymyksiin ovat oemassa. Niiden auki kirjoittaminen pajastaisi ainakin yätason tavoitteiden ja korkeimman tason ohjauksen väisen ristiriidan. Vastausten yä oeviin kysymyksiin tuisi uonnoisesti oa keskenään oogisia vasta kun näin on, päästään kunnoa pohtimaan mittaamista. Vaikka kaikkein keskeisimpien yätason tavoitteiden esim. ukoisvaikutusten ja rahoitusmarkkinapuutteiden ieventämisen osata mittaamisen haasteet ovat suuria, oputa tavoitetujen tuemien pitäisi aina pysyä mittaamisagendaa. Tiedon eviämiseen iittyvien ukoisvaikutusten runsaus, rahoitusmarkkinapuutteiden ieventäminen, uovan uudistumisen ruokkiminen ja innovaatiojärjestemän kehittäminen ovat oivia opuisia tavoitteita Tekesie. Näiden operationaisointi vaatii isätyötä. Itse asiassa yhtäkään näistä ei tää hetkeä mitata kunnoa tai käytetä Tekesin tuokseisuuden mittarina. Minkä tahansa muun jukisen instituution tavoin Tekesin tuee oa vastuussa saamiensa jukisten panosten käytöstä. Tekesin tavoiteasetannan tuisi heijastea sen toiminnae asetettuja yätason tavoitteita. Tekesin onnistumista tuisi pohtia annettujen tavoitteiden periaatteeisen toteuttamisen ja operatiivisen tarkoituksenmukaisuuden näkökumista. Parhaimmiaan Tekesin vaikuttavuuden mittaamisen tuisi suoraan kohdistua opuisiin yätason tavoitteisiin sekä perustua objektiivisiin ja toistettavissa oeviin kriteereihin. Käytännössä mittauksessa joudutaan nopeasti second best maaimaan, jossa etsitään yätason tavoitteen kanssa korreoivia toissijaisempia seikkoja. Samaa on siti pidettävä kirkkaana mieessä, mitä oikeasti hauttaisiin mitata. Mittaamisessa tuee myös oa reiu: erityisesti innovaatiopoiittisten interventioiden kontekstissa tiastoisesti todennettavissa oeva vaikutus ei ainakaan kaikissa asetemissa voi edeä käsiteyistä syistä oa ainakaan ainoa onnistumisen kriteeri. 9 Esim. Takao, Tanayama ja Toivanen (2013b) toteavat, että Tekes-tukien sosiaainen tuottoaste %, josta 60 % tuee asiakasyritysten yksityiseksi tuotoksi ja 40 % ukoisvaikutusten kautta tuotoiksi muie toimijoie. 32

33 Lähteet Bronzini, R., & Iachini, E. (2014). Are Incentives for R&D Effective? Evidence from a Regression Discontinuity Approach. American Economic Journa: Economic Poicy, 6(4), doi: Dimos, C., & Pugh, G. (2016). The effectiveness of R&D subsidies: A meta-regression anaysis of the evauation iterature. Research Poicy, 45(4), doi: Gonzaez, X., Jaumandreu, J., & Pazo, C. (2005). Barriers to Innovation and Subsidy Effectiveness. RAND Journa of Economics, 36(4), doi: com/journa/ /%28issn% /issues Gonzáez, X., & Pazó, C. (2008). Do pubic subsidies stimuate private R&D spending? Research Poicy, 37(3), doi: Görg, H., & Strob, E. (2007). The Effect of R&D Subsidies on Private R&D. Economica, 74(294), doi: journa/ /%28issn% /issues Imbens, G. W., & Woodridge, J. M. (2009). Recent Deveopments in the Econometrics of Program Evauation. Journa of Economic Literature, 47(1), doi: / je Karhunen, H., & Huovari, J. (2015). R&D Subsidies and Productivity in SMEs. Sma Business Economics, 45(4), doi: voumesandissues/11187 Koski, H., Mairanta, M., Määttänen, N., & Pajarinen, M. (2013). Toimiaojen tuottavuuden kasvu, sen yritystason mekanismit ja yritystuet. Työ- ja einkeinoministeriön jukaisuja, Kipaiukyky, 2013(14). doi: fies/36824/temju_14_2013_web_ pdf Koski, H., & Pajarinen, M. (2015). Subsidies, shadow of death and productivity. Journa of Industry, Competition and Trade, 15(2), Kotiranta, A., Kuvik, M., Maijanen, S., Tahvanainen, A.-J., Trieste, L., Turchetti, G., & Tähtinen, M. (2015). Raiders of Lost Vaue. Hesinki: Taoustieto (ETLA B267). Lach, S. (2002). Do R&D Subsidies Stimuate or Dispace Private R&D? Evidence from Israe. Journa of Industria Economics, 50(4), doi: com/journa/ /%28issn% /issues OECD. (1999). Managing Nationa Innovation Systems. Paris: Organisation for Economic Cooperation & Deveopment. Pietarinen, M. (2012). Yritystukisevitys. Työ- ja einkeinoministeriön jukaisuja, Innovaatio, 7. Takao, T. (2014). Innovaatiopoitiikan haasteet. Kansantaoudeinen aikakauskirja, 110(3), doi: upoads/2014/10/kak32014takao.pdf Takao, T., Tanayama, T., & Toivanen, O. (2013a). Estimating the Benefits of Targeted R&D Subsidies. Review of Economics and Statistics, 95(1), doi: mitpressjournas.org/oi/rest Takao, T., Tanayama, T., & Toivanen, O. (2013b). Estimating the Benefits of Targeted R&D Subsidies. Review of Economics & Statistics, 95(1), Takao, T., Tanayama, T., & Toivanen, O. (2013c). Market Faiures and the Additionaity Effects of Pubic Support to Private R&D: Theory and Empirica Impications. Internationa Journa of Industria Organization, 31(5), doi: journa/ Veugeers, R. ( ). Getting the most from pubic R&D spending in times of budgetary austerity. Bruege Working Papers, 2016(1). Veugeers, R., Aiginger, K., Breznitz, D., Edquist, C., Murray, G., Ottaviano, G.,... Yä-Anttia, P. ( ). Evauation of the Finnish Nationa Innovation System Poicy Report. Hesinki: Taoustieto. Vijamaa, K., Piirainen, K., Kotiranta, A., Karhunen, H., & Huovari, J. (2013). Impact of Tekes Activities on Productivity and Renewa. Rambo, Fina Report intended for Tekes. doi: Productivity%20and%20renewa% pdf Yhäinen, I., Rouvinen, P., & Kuusi, T. (2016). Katsaus yksityisen t&k-toiminnan ja sen jukisen rahoituksen vaikuttavuuteen. Vationeuvoston sevitys- ja tutkimustoiminnan jukaisusarja, 2016(57). Zúñiga-Vicente, J. Á., Aonso-Borrego, C., Forcade, F. J., & Gaán, J. I. (2014). Assessing the Effect of Pubic Subsidies on Firm R&D Investment: A Survey. Journa of Economic Surveys, 28(1), doi: /j x 33

34 Tekesin katsaukset 337/2017 Tekesin vaikuttavuuden tavoitteet pitkää aikaväiä. Hei Koski, Annu Kotiranta, Mika Pajarinen, Petri Rouvinen ja Ikka Yhäinen. 33 s.. 336/2017 Jukiset tutkimusinfrastruktuurit ja kehitysympäristöt einkeinoeämän käytössä. Mari Hjet, Susanna Sepponen, Santeri Paomäki ja Päivi Luoma, Gaia Consuting Oy. 56 p. 335/2017 Attractive innovation environment. Johan Wain, Jan Fagerberg, Takahiro Fujimoto and Peter Laxe. 114 p. 334/2017 Strategisten tutkimusavausten vaikuttavuus. Mikko Vatakari ja Katri Haia. 28 s. 333/2017 EAKR-hankkeiden vaikuttavuus. Henrik Pekkaa, Katri Haia ja Mikko Vatakari. 26 s. 332/2016 Tuevaisuuden energia Taustaraportti. Pia Saokoski. 37 s. 330/2016 How to Improve Goba Competitiveness in Finnish Business and Industry? Impact study. Aasdair Reid, Jeena Angeis, Eina Griniece, Kimmo Hame, David Regeczi, Juien Ravet and Vesa Saminen. 119 p. 329/2016 Innovation Ecosystems, Competencies and Leadership Human Spare Parts and Venture Finance Ecosystems under Scrutiny. Markku Sotarauta, Tuomo Heinonen, Pasi Sorvisto & Jari Koehmainen (eds.). 83 p. 328/2016 The Roe of High-impact SMEs in Finand. Thommie Burström, Mikko Grönund and Tuomas Ranti. 103 p. 327/2016 Opas ääkkeiden myyntiupavaatimuksista Tuotekehitysnäkökuma Suomessa ja EU:ssa. DRA Consuting Oy. 69 s. 324/2015 Avustusta, ainaa vai moempia? Tekesin rahoituksen vaikuttavuus yritysten kasvuun. Mikko Vatakari. 29 s. 323/2016 Etäpaveut Energia ja turvaisuuden tunne. Seppo Kai, Virpi Martikainen ja Tommi Rissanen. 55 s. 322/2015 Patients, business and the state Transating heath information into sustainabe benefits. Poicy brief for engagement practices in Canada, Finand, Iceand, Spain, UK and the US. Aaro Tupasea, Karoiina Sne and Jose A. Cañada. 51 p. 320/2015 Evauation of Tekes Activities Main Methods and Impacts. Jari Hyvärinen. 39 p. 319/2015 Teoisuusyrityksen digipoku Katsaus digitaisaatioon teoisuusyritysten näkökumasta. Harri Lakkaa, Timo Rainio, Jari Jussia, Hannu Kärkkäinen, Oi Pirttiä, Marko Seppänen ja Tero Petoa. 35 s. 318/2015 Impact of Tekes on Capabiities. Kimmo Hame, Katri Haia, Brian Barge, Margaret Dazie, Tarmo Lemoa and Antti Hautamäki. 157 p. 317/2015 Innovatiivisuus uudistamaan yhteiskuntaa. Pirjo Ståhe ja Mika Pirttivaara (toim.). 316/2015 In Vitro Diagnostics a Finnish Success Story. Dr Pau Mundi. 42 p 315/2014 Impact of Tekes activities on productivity and renewa. Kimmo Vijamaa, Kae Piirainen, Annu Kotiranta, Hannu Karhunen and Janne Huovari. 106 p. 314/2014 A view to future business opportunities The Finn famiy summer trip p. 313/2014 Tuevaisuuden iiketoimintamahdoisuuksia Suomisen perheen kesämatka s. 312/2014 Innovativeness in Finnish workpaces Renewing working ife to bring Finand to boom. Tuomo Aasoini, Maija Lyy-Yrjänäinen, Eise Ramstad ja Asko Heikkiä. 39 p. 311/2014 Innovatiivisuus Suomen työpaikoia Menestys versoo työeämää uudistamaa. Tuomo Aasoini, Maija Lyy-Yrjänäinen, Eise Ramstad ja Asko Heikkiä. 39 s. Jukaisujen tiaukset Tekesistä: 34

35 Porkkaankatu 1, PL 69 FI Hesinki Puh Lisätiedot Jari Hyvärinen Tekes