Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat

Transkriptio

1 Miten erikoistua älykkäästi? Julkinen, akateeminen ja yksityinen sektori kohtaavat Uudenmaan maakuntaparlamentti Finlandia-talo Pirjo Ståhle

2 Kaupunki 1.0 Metropolialueet rakentuivat satamien, jokien ja kuljetusreittien varrelle

3 Kaupunki 2.0 Kaupunkialueet muodostuivat tehtaiden ja suuryritysten ympärille

4 Kaupunki 3.0 Kaupungit kehittyvät innovaatioiden, yrittäjyyden ja teknologian luomasta talouskasvusta

5 Nyt kasvu perustuu tietoon Uusi kasvuteoria tunnistaa aineettomat tekijät taloudellisen kasvun lähteeksi Koulutus, teknologia, t&k, innovaatiot, sosiaaliset, organisatoriset tekijät Tieto tuotantoresurssina käyttäytyy eri tavoin kuin muut raaka-aineet Positiiviset ulkoisvaikutukset, verkostovaikutukset, ajoitus, suojattavuus Verkostot ja innovaatioekosysteemit ovat tiedon tuottamisen ja uudistumisen ytimessä Triple helix-yhteistyö, tiedon integrointi, kompleksisuus, hajautettu älykkyys, itseorganisoituminen

6 Kaupungit tietotalouden ytimessä Tieto kumuloituu ja tuottaa tehokkaimmin kaupunkikeskuksissa Tuottavuusero kaupunkikeskusten ja maaseudun välillä on noin 25% Siten kaupungit ovat avaimia tietoperusteisen kasvun saavuttamiseksi

7 Kaupungit! Yritykset Yliopistot (tutkimusorganisaatiot) Tehokas yhteistyö on menestyksen edellytys

8 RIS3 Uudellamaalla Research and Innovation Strategies for Smart Specialization Yritykset ja yliopistot sekä niiden yhteistyö on olennaista

9 Innovatiivisuus Aloittelevat yritykset, joilla innovatiivisia tuotteita

10 Kansainvälisyys Aloittelevat yritykset, joilla on yli 25% kansainvälisiä asiakkaita

11 Yritteliäisyys Yrittäjämäisesti toimivien palkansaajien osuus (% vuotiaista)

12 Strategioihin liittyviä ongelmia Keskitytään enimmäkseen jo olemassa olevan toiminnan tehostamiseen Kehitystoiminta on inkrementaalista, ei hyppyjä uusille alueille Megatrendit tunnetaan, mutta ne eivät vaikuta mihinkään Ei ole suunnitelmia luoda uusia markkinoita, vaikka maailmantalous tuottaa mahdollisuuksia koko ajan Ormala et al 2014: Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet. Aalto-yliopisto

13 Innovaatioihin liittyviä ongelmia Ideoiden omistajuus hajoaa eri liiketoimintayksiköihin Byrokratia ja valta-asemat esteenä Innovaatiotoiminta lyhyen tähtäimen toimintaa Riskiä ja uskallusta vaativat ideat jätetään syrjään Uudet innovaatioinstrumentit eivät ole käytössä

14 Yritys-yliopisto-yhteistyö Suomessa

15 Suomessa tehdään eniten yritys-yliopisto-yhteistyötä Euroopassa. Suomen taso on selvästi korkeampi kuin Ruotsin, mutta alempi kuin USAssa. Source: Ståhle & Ståhle, unpublished

16 Kun verratan yliopisto-yritys-yhteistyön vaikutusta talouteen, Ruotsi menee hieman Suomen ohi.

17 Kun vaikutusta verrataan taloudellisiin panostuksiin, jotka yhteistyöhön on tehty, tulokset osoittavat että Ruotsin panos-tuotos-suhde on Suomea selvästi parempi.

18 Miksi emme saa parempaa taloudellista hyötyä yliopisto-yritysyhteistyöstämme? Ormalan raportin mukaan huippuosaaminen suuntautuu yliopistoissa julkaisuihin ongelmalähtöisen orientaation sijaan, syynä yliopistojen kannustinjärjestelmät. Ormala et al 2014: Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet. Aalto-yliopisto

19 Tulosmittarit = kansainväliset julkaisut =meritoituminen Uusi rahoitusmalli Valtion innovaatiopolitiikka Yliopiston ohjaus- ja kannustinjärjestelmä on ristiriitainen kansallisen innovaatiopolitiikan kanssa Pirjo Ståhle 19 Hautamäki&Ståhle Ristiriitainen tiedepolitiikkaamme. Gaudeamus.

20 Ongelmia yritys-yliopisto-yhteistyössä Yritysten hyöty odotettua pienempi; tulokset liian akateemisia Yritysten pitäisi selvemmin osata esittää projektinsa tutkimustarpeet Yritysten motivaatio yhteistyöhön ei ole aito: pakko tehdä yhteistyötä yliopistojen kanssa saadakseen rahoitusta Yrityksen ihmiset eivät lue projektien loppuraportteja tai artikkeleita, koska niistä ei oleteta olevan mitään hyötyä Tutkijoiden todellinen input projekteille jäi epäselväksi Yiopiston palkitsemisjärjestelmät eivät tue liiketoiminnallisia päämääriä Yliopistojen hyöty jäi epäselväksi, paitsi akateemisten artikkelien osalta Tutkimusorganisaatiot eivät ole innostuneita tutkimustulostensa kaupallistamisesta Koskela, Timo Interaction in asset-based value creation withn innovation networks.

21 Kaupunkien, yritysten ja yliopistojen yhteistyö on avain tietoperusteiseen kasvuun. Meillä on kaikki edellytykset ja elementit kohdallaan, mutta yhteistyössä on kitkaa. Nyt pitää panostaa siihen, että poliittiset ohjausjärjestelmät, yliopiston kannustimet ja yhteistyön intressit osoittavat samaan suuntaan.

22 Alustojen ja kärkisalkkujen organisoinnissa ja johtamisessa kiinnitetään erityistä huomiota innovaatiotyön ja verkostojen nykyistä tehokkaampaan fasilitointiin, synergisen hanke- ja kehitystoiminnan katalysointiin sekä koko innovaatio-ekosysteemitason orkestrointiin. Älykäs erikoistuminen Uudellamaalla Aluekehityksen tutkimus- ja innovaatiostrategia MYR