Espoon kaupunki Pöytäkirja 142

Transkriptio

1 Sivu 1 / / / Vuoden 2016 Espoo-strategian linjaukset ja tavoitteet sekä talousarvioehdotus ja vuosien taloussuunnitelma, Valmistelijat / lisätiedot: Kirsti Askolin, puh Anne Peltonen, puh Armi Salminen, puh Jaana Turunen, puh Kaisu Toivonen, puh Marjo Sotala-Solovjew, puh Titta Tossavainen, puh Tuija Lindstedt, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tekee vuoden 2016 talousarviota ja vuosien taloussuunnitelmaa koskevan esityksen kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksen valmistelua varten liitteiden mukaisesti. Toimialalle varataan mahdollisuus tehdä teknisiä tarkennuksia. Käsittely Asia käsiteltiin :n 140 jälkeen. Puheenjohtaja Hopsun kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää - lisättäväksi suomenkielisen opetustoimen menoihin vuonna ,8 milj. Perusteluna oppilasmäärän kasvu 800 koululaisella (3,7 milj.), uusien opetussuunnitelmien edellyttämä uusi opetusmateriaali (0,5 milj.) ja oppilashuollon lainmukaisten velvoitteiden täyttäminen. - lisättäväksi varhaiskasvatuksen menoihin vuonna ,6 milj. Perusteluna vuonna 2015 aloittaneiden päiväkotien (1,7 milj.) ja vuonna 2016 aloittavien päiväkotien toimintamenot (1,7 miljoonaa) sekä käyttötarvikkeisiin. Kyseenomaiset kulut ovat pääosin palkkamenoja sivukuluineen. Lisäksi on täyttänyt Tatu-tavoitteet , jonka aikana tuottavuus on noussut 6 prosenttia. Lautakunta näin toteaa selostusosan säästöesitykset tarpeettomiksi.

2 Sivu 2 / 2 Mahdollisten säästöpäätösten kohdistaminen tulee tehdä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen ylihintaisiin tiloihin ja tukipalveluihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen sijaan. Hopsu puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Lautakunta esittää kompensoitavaksi talousarviossa kulttuuriministeriöltä aiemmin saamamme perusopetuksen opetusryhmän pienentämiseen tarkoitetut varat ( syksy 2016) sekä erityisavustuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin osoitetut varat ( syksy 2016). Lisäksi lautakunta toivoo, että rahoituksella on jatkuvuus myös kevätlukukadeksi Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty kaksi muutosehdotusta. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Hopsun muutosehdotus hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Esittelijä jätti eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen. Päätös päätti 1 - esittää lisättäväksi suomenkielisen opetustoimen menoihin vuonna ,8 milj. Perusteluna oppilasmäärän kasvu 800 koululaisella (3,7 milj.), uusien opetussuunnitelmien edellyttämä uusi opetusmateriaali (0,5 milj.) ja oppilashuollon lainmukaisten velvoitteiden täyttäminen. - esittää lisättäväksi varhaiskasvatuksen menoihin vuonna ,6 milj. Perusteluna vuonna 2015 aloittaneiden päiväkotien (1,7 milj.) ja vuonna 2016 aloittavien päiväkotien toimintamenot (1,7 miljoonaa) sekä käyttötarvikkeisiin. Kyseenomaiset kulut ovat pääosin palkkamenoja sivukuluineen. Lisäksi on täyttänyt Tatu-tavoitteet , jonka aikana tuottavuus on noussut 6 prosenttia. Lautakunta näin toteaa selostusosan säästöesitykset tarpeettomiksi. Mahdollisten säästöpäätösten kohdistaminen tulee tehdä opetustoimen ja varhaiskasvatuksen ylihintaisiin tiloihin ja tukipalveluihin opetuksen ja varhaiskasvatuksen sijaan. 2 - esittää kompensoitavaksi talousarviossa kulttuuriministeriöltä aiemmin saamamme perusopetuksen opetusryhmän pienentämiseen tarkoitetut varat ( syksy 2016)

3 Sivu 3 / 3 sekä erityisavustuksen tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin osoitetut varat ( syksy 2016). Lisäksi lautakunta toivoo, että rahoituksella on jatkuvuus myös kevätlukukaudeksi Esittelijä jätti eriävän mielipiteen lautakunnan päätökseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioehdotus vuosille Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvioehdotus vuosille Sivistystoimen lautakuntakohtainen kehysjako Vuosien Espoo-strategian ja vuoden 2016 taloussuunnitelman käsittely sivistystoimen lautakunnissa sisältää seuraavat vaiheet: - Espoo-strategia sekä talousarvioehdotus ja toimintasuunnitelma (09/2015) - Käyttösuunnitelmat (02/2016) Espoon toimintaympäristö ja talous Espoon asukasluku oli tämän vuoden alussa henkeä. Väestön määrä lisääntyi vuoden 2014 aikana asukkaalla eli 1,8 %. Kasvu oli noin 860 henkeä edellisvuotta suurempi. Espoossa väestönkasvusta vieraskielisten osuus oli alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alle kouluikäisten määrä oli lisääntynyt vuoden 2014 aikana, mutta väestömäärän kokonaiskasvun vuoksi ikäryhmän osuus väestöstä pysyi ennallaan. Kouluikäisten määrä oli lisääntynyt ja heidän väestöosuutensa oli hieman kohonnut. Nuorten, vuotiaiden, osuus ja määrä oli hieman laskenut edellisestä vuodesta. Varsinaisten työikäisten, vuotiaiden, osuus oli jälleen pienentynyt kuluneen vuoden aikana vaikka määrällisesti ryhmä olikin kasvanut. Yli 65-vuotiaiden määrä kasvoi vuoden 2014 aikana noin hengellä. Ryhmän osuus väestöstä nousi 13,2 prosentista 13,6 prosenttiin. Yli 75-vuotiaiden määrä lisääntyi noin 680 hengellä ja osuus kohosi 5,0 prosenttiin. Espoossa on jo vuosien ajan vieraskielisten osuus kohonnut ripeästi. Vuoden 2014 aikana se kohosi 12,2 prosentista 13,3 prosenttiin. Vieraskielisten määrä oli vuoden 2015 alussa Määrä oli kasvanut noin asukkaalla vuoden aikana. Ruotsinkielisten osuus oli jälleen laskenut hieman ja suomenkielisten osuus laski 79,1 prosenttiin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Väestöennuste

4 Sivu 4 / 4 Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu ylittää 1,6 prosenttia, vuosina väestönkasvu ylittää 1,4 prosenttia ja vuodesta 2021 eteenpäin 1,3 prosenttia. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,5 prosenttia vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Työllisyys ja työttömyys Kesäkuun 2015 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,1 prosenttia. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä Kaupungin talouden kehitys Espoon kaupungin tulos vuodelta 2014 oli puoli miljoonaa negatiivinen ja vuosikatetta kertyi noin 117 milj. euroa. Vuosikate heikkeni 48 ja tulos 55 milj. euroa edellisestä vuodesta. Vuosikatteesta merkittävä osa, yli 40 milj. euroa kertyi rahastojen tuotoista, joita ei voida käyttää toiminta- tai investointimenojen rahoitukseen ilman valtuuston erillistä päätöstä. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 toukokuussa toiminnan ja talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman (TATU), jolla asetettiin tavoitteet rahoitustasapainon parantamiseksi ja määriteltiin keinoja, joilla tasapainoa ja tuottavuutta haetaan. TATU- ohjelma jatkuu vuoden 2017 loppuun ja vuosien taloussuunnitelman taloustavoitteet asetettiin sen pohjalta. Heikon talouskehityksen sekä Espoon väestönkasvun ja vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän takia vuoden 2015 talousarvio hyväksyttiin 24 milj. euroa alijäämäisenä. Kun valtionosuudet ylittävät talousarvion ja käyttötalouden talousarvio pitää hyvin, on mahdollista ja tavoitteena saada kuluvalle vuodelle ylijäämäinen tulos. Vuonna 2014 uutta lainaa otettiin 117 milj. euroa ja tänä vuonna 219 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Investointeja toteutettiin 320 milj. eurolla vuonna 2014, kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 225 milj. euroa. Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verorahoitus Vuonna 2015 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttyy. Verotulojen suhteellisen hyvä kasvu

5 Sivu 5 / 5 (+4,1 %) aiheutuu siitä, että valtio nosti kiinteistöveron alarajoja tämän vuoden alussa. Se nosti kiinteistöveron kertymää 31,6 prosenttia. Vuoden 2016 verotulo jää ennusteen mukaan noin 25 milj. euroa pienemmäksi kuin vuoden 2014 syksyllä arvioitiin. Ero johtuu taantuman pitkittymisestä ja työttömyyden kasvusta. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan 46 milj. euroa vuonna 2016, kun tämän vuoden summa on 29,7 milj. euroa. Valtionosuuksien lisäys johtuu kuntien ja valtion välisestä kustannustenjaon tarkistuksesta. Uuden hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia verorahoitukseen ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa. Käyttötalouskehys Käyttötalouden kehystä valmisteltaessa on pyritty huomioimaan TATUohjelman vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen lisäysesityksiä on jouduttu vahvasti karsimaan, jotta on päästy suunnitelmakaudella positiiviseen tulokseen. Vuoden 2016 tulos on lievästi negatiivinen mutta sen jälkeen tulos kääntyy positiiviseksi. Vuosikate ja tulos ovat selkeästi TATU-tavoitteita heikompia jokaisena suunnitteluvuonna. Kehyspäätösehdotuksessa ei ole voitu huomioida hallitusohjelman kuntasektorille lupaamia talouden tasapainotuskeinoja, koska niistä ei ole kesän aikana saatu uutta tietoa. Palveluliiketointa organisoidaan uudelleen ja tilaaja-tuottajamenettelystä luovutaan. Talousarvioehdotus valmistellaan ensivaiheessa nykyisen toimintaorganisaation mukaisesti ja syys-lokakuun vaihteessa eri toiminnot kootaan kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen uuden toimintaorganisaation mukaisesti. Tämä muutos tulee muuttamaan jossain määrin talousarvion sisäisten erien summia ja sitä kautta mahdollisesti myös palvelutoimialojen määrärahoja. Käyttötalouden kehyksen arvioinnissa on käytännössä huomioitu vain uusien investointien käyttöönoton kynnyskustannukset. Palvelutarpeen kasvua on huomioitu vähäisessä määrin. Lähtökohtana on että niihin tarvittava rahoitus hoidetaan tuottavuutta parantamalla. Espoo-tarina ja sivistystoimen valtuustokauden tavoitteet Sivistystoimi on laatinut Espoo-tarinan ja sivistystoimen tarinan sekä kaupunkiyhteisten valtuustokauden tavoitteiden pohjalta omat toimialatasoiset valtuustokauden tavoitteensa. Valtuustokauden tavoitteita toteutetaan ja niiden toteutumista mitataan vuosittain asetettavilla tulostavoitteilla ja tavoitteilla. Tulostavoitteiden toteutumisesta raportoidaan valtuustolle ja tulostavoitteiden ja tavoitteiden toteutumisesta lautakunnille talouden seurantojen yhteydessä.

6 Sivu 6 / 6 Espoon tuloskortissa on kolme näkökulmaa: 1) resurssit ja johtaminen, 2) asukkaat ja palvelut ja 3) elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys. Tavoitteiden asettelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tavoitteiden toteutumisen mitattavuuteen. Resurssit ja johtaminen Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että sivistystoimen toimintakate on vähintään alkuperäisen talousarvion mukainen. Tuottavuutta parannetaan yhdellä prosentilla alentamalla keskeisten palvelujen yksikköhintoja. Tilakustannuksia alennetaan yhdellä prosentilla. Tilojen käyttöä tehostetaan ja maksuperusteita yhtenäistetään. Sivistystoimi kehittää jatkossakin johtamista ja esimiestyötä ja panostaa henkilöstön työhyvinvointiin. Henkilöstön työhyvinvoinnin kehitystä seurataan vuosittain työhyvinvointimatriisilla. Tavoitteena on vähentää terveysperusteisia poissaoloja vuodesta prosenttia. Valtuustokauden tavoitteena on maahanmuuttajataustaisen henkilöstön osuuden läheneminen vastaamaan maahanmuuttajataustaisten osuutta Espoon väestöstä. Kaupunkitasoisena tulostavoitteena on henkilötyön tuottavuuden parantaminen yhdellä prosentilla. Henkilötyöllä tarkoitetaan sivistystoimen omassa palveluksessa olevaa henkilötyövoimaa ja vuokratyövoimaa. Tarkastelun kohteena on oman ja vuokratyövoiman henkilötyövuosien yhteismäärä. Asukkaat ja palvelut Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on nuorten itsenäistymisen tukeminen antamalla valmiuksia koulutukseen, työelämään, asumiseen ja arjen hallintaan. Tämän tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa koulutustakuun toteutumista, eli koulutuspaikan, lisäopetuksen, muun koulutuksen tai työpajapaikan tarjoamista kaikille peruskoulun päättäneille. Tavoitteena on lisäksi Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoiden läpäisyasteen parantaminen. Aikuiskoulutuksen asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä selvitetään Omnian aikuiskoulutuksessa ja sivistystoimen ruotsinkielisessä työväenopistossa. Valtuustokauden tavoitteena on lasten, nuorten ja ikäihmisten palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin vahvistaminen. Vuonna 2015 panostetaan edelleen lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun tukemiseen lisäämällä matalan kynnyksen harrastustoimintamahdollisuuksia. Lasten liikkumista edistetään luomalla mallit Tunti liikuntaa päivässä -tavoitteen toteuttamiseksi. Sivistystoimen palveluja tarjotaan molemmilla kotimaisilla kielillä ja lisääntyvän monikulttuurisen väestön tarpeet huomioidaan. Tavoitteena on tavoittaa entistä paremmin maahanmuuttajat ja saada heidät sivistystoimen palvelujen piiriin.

7 Sivu 7 / 7 Sivistystoimen palveluja tuotetaan ja kehitetään yhteistyössä kuntalaisten ja kumppaneiden kanssa eri palvelukanavia hyödyntäen. Sivistystoimen palvelujen saatavuutta parannetaan käynnistämällä vähintään kolme digitaalista palvelua tai rajapinta-avausta. Lisäksi toteutetaan vähintään kaksi rajapintahanketta, jossa koulutusyhteisöjen yhteistyöllä haetaan ratkaisuja Espoon palvelutuotannon haasteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys Sivistystoimen valtuustokauden tavoitteena on, että Espoo on Suomen osaavin kaupunki. Tavoitteena on rakentaa digitaalisen oppimisen yhtenäinen oppimispolku varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Sivistystoimelle määritellään digitarina, josta johdetaan tulosyksikkötason suunnitelmat. Suunnitelman toimeenpanoa tuetaan osaamisen kehittämisellä. Digitaalista oppimisympäristöä toteutetaan laajentamalla digitaalisten palveluiden ja välineiden käyttöä koulujen pilvipohjaisessa toimintaympäristössä. Yhteisötakuun edellyttämiä toimenpiteitä edistetään sivistystoimessa Tajua Mut! -toimintamallin, Vamoksen, Ohjaamon ja Etsivän nuorisotyön avulla. Lisäksi tavoitteena on uusien perusopetuksen opetussuunnitelmien onnistunut käyttöönotto syksyllä Sivistystoimi kokeilee koulupalveluna (School as a Service) väistötilaratkaisua Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella. Sivistystoimen yksiköt tekevät kestävän kehityksen sitoumukset. Tavoitteena on ottaa perusopetuksen opetussuunnitelmat onnistuneesti käyttöön. Sivistystoimessa panostetaan yrittäjyyskasvatukseen, jonka polku kuvataan vuoden 2016 aikana. Sivistystoimessa kehitetään kansainvälistä toimintaa ja kansainvälisten perheiden palveluita. Espoon ja Shanghain sivistystoimen yhteistyöstä sovitaan aikavälille ja uusista sivistystoimea koskevista yhteistyömuodoista neuvotellaan. Sivistystoimen tavoitteena on olla aktiivinen tavoitteellisen kansainvälisen yhteistyön tekijä niin, että jokaisessa tulosyksikössä on toteutunut yhteistyöhanke. Valtuustokauden tavoitteena on metron asemaseutujen ja uusien alueiden palvelukokonaisuuksien suunnittelu. Sivistystoimen palvelut länsimetron koulutus- ja kehityskäytävällä on suunniteltu niin, että jokainen tulosyksikkö ottaa metrokäytävän luomat mahdollisuudet huomioon palvelutarjonnassaan. Sivistystoimen kehys Sivistystoimen kehyksen loppusumma vuodelle 2016 on 699,2 milj. euroa. Korotus vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna on toimialatasolla 2,2 prosenttia. Sivistystoimen vuoden 2016 kehyksessä on määrärahat kaupunkitasoiseen palkankorotukseen ja sisäisiin toimitilavuokriin ja siivoukseen. Palkankorotusvaraus on tehty 0,6 prosentin suuruisena vuoden 2015 palkkoihin ja työvoimanvuokraukseen verrattuna sotumaksut

8 Sivu 8 / 8 huomioiden (yhteensä 3,5 milj. euroa). Toimitilavuokrat ja siivouskustannukset uusiin tiloihin on huomioitu 11,6 milj. eurolla. Kehyksen haasteina ovat oppilasmäärän kasvu yhteensä noin 870 oppilaalla, uudet päiväkodit ja päiväkotien kokovuotistamiset, Iso Omenan palvelutorin ja Leppävaaran uimahallin toimintojen käynnistäminen. Vuoden 2016 syksystä päättyvät opetusten osalta myös OPH:n sekä OPM:n avustukset kuten avustus perusopetusryhmien pienentämiseen (POP-raha) ja tasa-arvoraha. Palveluliikelaitoksen korotukset tai lisäykset eivät sisälly talousarvioihin tilakeskuksen ilmoittamia toimitilavuokria ja siivouksia lukuun ottamatta. Palveluliikelaitoksen kohdistamattomat sisäiset erät mm. Logistiikkaan, Espoon tietotekniikkaan, Espoo Cateringiin ovat yhteensä 3,6 milj. euroa liikelaitoksen ilmoituksen mukaan. Kehyksen haasteina ovat myös opetuksen ja varhaiskasvatuksen digitalisaatio ja ICT laitteiden hankinta yhteensä n 3 milj. euroa. Annetussa kehyksessä pysyminen edellyttää mm. opetuksen avustajapalveluiden supistamista, iltapäivätoiminnan ryhmien lukumäärän supistamista sopimukset huomioiden ja opetusresurssin supistamista. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma sisältää useita sivistystoimen palveluihin vaikuttavia toimenpiteitä, joilla on vaikutusta talousarvioon. Koska rakennelinjausten sisällöt ja aikataulut tarkentuvat vasta syksyn kuluessa, ei niiden vaikutuksia ole pystytty ottamaan huomioon talousarvioin laadinnassa. Henkilöstö Uudet virkojen ja toimien esitykset perustuvat oppilas- ja lapsimäärien kasvuun opetuksen ja varhaiskasvatuksen tulosyksiköissä. Suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen oppilasmäärät kasvavat lukuvuonna Oppilasmäärän kasvu edellyttää uusien opettajan virkojen perustamista. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikössä aloittaa vuoden 2016 aikana kaksi uutta päiväkotia. Toiminnan käynnistämiseen esitetään lakisääteisen mitoituksen mukaisesti uusia vakansseja. Tehtävät nimikemuutokset liittyvät toimintojen ja tehtävien uudelleen organisointeihin. Suomenkielisessä opetustoimessa perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa yhteensä noin 800 oppilaalla. Suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa uudet päiväkodit, Aurora ja Lintuvaara valmistuvat vuoden 2016 aikana. Päivähoidon lapsimäärä kasvaa noin 320 lapsella.

9 Sivu 9 / 9 Svenska rum -lautakunta Ruotsinkielisessä opetustoimessa peruskoulun oppilasmäärä kasvaa noin 40 oppilaalla. Kulttuurilautakunta Kulttuurilautakunnan palveluissa menopaineita aiheuttaa Ison Omenan palvelutorin toiminnan käynnistäminen. Liikunta- ja nuorisolautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunnassa menopaineita aiheuttavat Leppävaaran uimahallin ja maauimalan toimintojen käynnistäminen. Muu sivistystoimi Sivistystoimen tuloarviosta on noin 2,3 milj. euroa kohdistettu muuhun sivistystoimeen. Sivistystoimi ei saavuta tuloarviota. Tulosyksiköiden tuloarviot ovat realistisia. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikön talousarvioehdotus vuosille Suomenkielisen opetuksen talousarviokehys on talousarviovuodelle 2016 menoihin 300,6 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on näin 8,6 miljoonaa euroa. Tulot ovat vuoden 2015 tasolla 6,97 miljoonaa euroa. Kehykseen siältyvät palkankorotukset sekä tilakustannusten lisäykset. Palkankorotukset on laskettu 0,6 % mukaan vuoden 2015 palkkamäärärahoihin, mikä henkilöstövaltaisella alueella tarkoittaa 1,8 miljoonaa euroa. Toimitilavuokrat kasvavat 8,6 miljoonaa euroa ja siivous 0,2 miljoonaa. Suomenkielisen opetuksen oppilasmäärä kasvaa n. 800 oppilaalla. Tämä 3,7 miljoonan euron kasvu ei sisälly kehykseen, vaan opetuksen järjestäminen vaatii sopeuttamista. Osa oppilasmäärän kasvusta on kielija kulttuuriryhmän oppilaiden määrän kasvua. Tämän lisäksi Espooseen tulee lisää turvapaikanhakijoita ja heille järjestettävää opetusta. Tällä hetkellä uusia alaikäisiä turvapaikan hakijoita on 112. Heidän määränsä kuitenkin kasvaa. Lain mukaan kunnan tulee järjestää alueellaan asuville lapsille ja nuorille perusopetus. Tämä opetus maksaa noin euroa. Uusien ryhmien kuluja ei ole talousarviokehyksessä. Oppilashuollon lainsäädännön uudistuessa kunnan oppilashuollon järjestäminen sen alueella toimiville perusopetuksen ja toisen asteen oppilaitoksille siirtyi suomenkielisen opetuksen koordinoimaksi ja järjestettäväksi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen lisäksi annetaan mm. varhaiskasvatuksen esiopetuksen kuraattoripalveluja ja koulutuskuntayhtymä Omnian opiskelijoiden psykologi- ja kuraattoripalveluja. Lisäksi palvelu annetaan kunnassa sijaitseville

10 Sivu 10 / 10 yksityisille oppilaitoksille. Siirto tapahtui ilman määrärahaa, joten palkkarahoissa on euron vaje. Seitsemän kuraattoria Omniasta siirtyi suomenkieliseen opetukseen toisen asteen oppilashuollon palveluihin. Talousarviossa esitetään yhtä psykologia lisää ( euroa). Kaikki opetussuunnitelmat varhaiskasvatuksesta lukiokoulutukseen asti uudistuvat ja ne otetaan käyttöön Suomenkielisessä opetuksessa noin 3000 opettajaa koulutetaan uusiin perusteisiin mm. OPH:n hankerahoilla. Hankkeet on kuvattu tarkemmin liitteessä. Uudet opetussuunnitelmat ovat käytössä vuoden 2016 syksystä alkaen. Uudet oppimateriaalit maksavat noin euroa, joka ei sisälly saatuun talousarviokehykseen. Koulujen digitalisaatio edellyttää laitteistojen lisäämistä ja sähköisiä oppimateriaaleja. Nykyinen resurssi kohdennetaan uudelleen mm. laiteiden osalta kevyemmin vakioituihin ja halvempiin päätelaitteisiin. ICTmenot kasvavat kaikkiaan 2,2 miljoonaa. Tämä lisärahan tarve ei sisälly kehykseen. Espoon päätösten mukaan jokaisella Espoon lukiolla on ystävyyskoulu Shanghaissa. Kansainväliseen yhteistyöhön ei ole kuitenkaan olemassa erillistä määrärahaa. Talousarviovuoden 2016 haasteena on myös huomioitava hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja muut opetusta kohtaavat päätökset. Suomenkielinen opetus on saanut ryhmäkokojen pienentämiseen rahaa 2015, joka kevään 2016 kohdalle on 1,08 miljoonaa euroa. Syksyllä lisäresurssia ei ole käytössä. Myös ns. tasa-arvoraha on tukenut 30 espoolaisen koulun toimintaa. Kaikkiaan tämän lisäresurssin poistuminen tarkoittaa jo 2 % tuntikehyksen pienentymistä syksyllä perusopetuksesta. Tätä ei ole ennakoitu kehysvalmisteluissa. Talousarvion 2016 valmisteluissa etsitään sopeutus (4,81 milj. euroa) kehyksen riittämättömyyteen. Kehysvaje katetaan esim. seuraavin toimenpitein: 1. Uuden opetussuunnitelman perustana olevan perusopetuksen tuntijako. Vähennetään Espoon lisätunteja -2 tuntia, 0,24 milj. 2. Järjestetään iltapäivätoimintaa vain 1. luokan oppilaille ja erityisoppilaille. 2-luokan oppilaita vain vapaille hajapaikoille, 0,5 milj. 3. Vähennetään avustajaresurssia 10 %, 0,41 milj. 4. Pienennetään perusopetuksen tuntikehystä 7%, yht. 3,07 milj. - poistetaan erityisryhmien jakotunnit, 1 milj. - pienennetään oman äidinkielen ylläpito-opetusta, 0,12 milj. - leikataan yleisopetuksen tuntikehystä 5%, 1,95 milj. 5. Pienennetään lukiokoulutuksen kehystä 5 %, 0,44 milj. 6. Poistetaan iltapäivätoiminnan maksuvapaudet, 0,15 milj. Tällä katetaan oppilasmäärän kasvu n 800 oppilasta (3,7 milj. euroa), uudet OPS:in oppimateriaalit ( euroa) sekä osin oppilashuollon järjestämisestä puuttuvat henkilöstömenot ( euroa). Henkilöstön

11 Sivu 11 / 11 lisäyksenä yksi koulupsykologi, yksi virka-apulaisrehtori ja kaksi koulusihteeriä. Opetushenkilöstö tulee oppilasmäärän lisäyksen mukana. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen tulosyksikön talousarvioehdotus vuosille Varhaiskasvatusikäinen (10 kk - 6v) suomen- ja vieraskielinen väestö kasvaa vuonna 2016 väestöennusteen mukaan 320 lapsella. Vieraskielisten lasten osuus varhaiskasvatusikäisistä suomen- ja vieraskielisistä lapsista kasvaa, sillä merkittävä osa väestönkasvusta kohdistuu vieraskieliseen väestöön. Varhaiskasvatukseen tulevien lasten määrä vaihtelee vuosittain ennakoimattomasti ja erityisesti alle 3 - vuotiaiden lasten määrän muutokset varhaiskasvatuksessa vaikuttavat talousarvion toteutumiseen. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioehdotuksessa varhaiskasvatuspaikka on varauduttu järjestämään vastaavalle lapsimäärälle kuin vuonna 2015, mikä on noin 70 % varhaiskasvatusikäisistä lapsista. Määrään sisältyvät myös esiopetukseen osallistuvat lapset. Talousarvioehdotuksen toteutuminen kehysmäärärahan puitteissa edellyttää, että varhaiskasvatuspalveluja käyttävien lasten määrä pysyy talousarvioehdotuksen mukaisena. Vieraskielisten lasten määrän kasvuun tarvitaan lisää resursointia muun muassa suomi toisena kielenä opetukseen ja suomen kielen oppimista edistävän opetusmateriaalin hankintaan. Lisäresursointi ei ole mahdollista talousarvion puitteissa. Vieraskielisille lapsille laaditaan suomen kielen oppimista edistävä kaksikielisyyden suunnitelma yhteistyössä vanhempien kanssa. Digitalisaatio ja sen hyödyntäminen on yhä vahvemmin läsnä lasten kasvatuksessa ja opetuksessa. Digiteknologian integroimisella kasvatukseen ja opetukseen edistetään oppimisympäristöjen kehittymistä ja eheää oppimispolkua alkaen varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Suomenkielisen varhaiskasvatuksen talousarvioon sisältyy tasapainotustoimenpiteitä kehysmäärärahan puitteissa pysymiseksi. Tasapainotustoimenpiteet (3,6 milj. euroa) kohdennetaan seuraavasti: - lasten kotihoidon tuen kuntalisän, ns. Espoo-lisän, alentaminen ja rajaaminen maksettavaksi vain alle 2-vuotiaille, - myönteinen suhtautuminen henkilökunnan palkattomien lomien pitämiseen kesäaikana ja muina varhaiskasvatuksen vähäisemmän käytön aikoina, - jatketaan suunnitelmaa kustannusvaikuttavien tuotantotapojen käyttämiseen palvelujen järjestämisessä, muun muassa yksityisen päivähoidon määrän lisääminen - jatketaan toiminnan ja palvelutuotannon rakenteen muuttamista, muun muassa kerhotoiminnan kasvattaminen. Uuden hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu useita varhaiskasvatusta koskevia toimenpiteitä, jotka toteutuessaan vaikuttavat merkittävästi

12 Sivu 12 / 12 varhaiskasvatuksen järjestämiseen. Näihin toimenpiteisiin liittyen opetusja kulttuuriministeriö julkaisi esityksen varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :ien muuttamisesta sekä ehdotuksen lasten päivähoidosta annetun asetuksen 6 :n muuttamisesta. Muutosesitykset koskevat lapsen varhaiskasvatusoikeutta sekä päiväkotien henkilöstömitoitusta kolme vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisessä varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on, että esitykset hyväksytään ns. budjettilakeina ja että ne tulevat voimaan Varhaiskasvatuslakia ja -asetusta lasten päivähoidosta koskevat muutosesitysten eteneminen opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosesitysten ja suunnitellun aikataulun mukaisina on toistaiseksi epävarmaa. Muutosten mahdollisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen järjestämiseen ja kustannuksiin on hankala arvioida. Kuitenkin, jos varhaiskasvatusoikeutta koskevaan esitykseen kirjattu kunnan velvollisuus tarjota vaihtoehtoja 20 tunnin varhaiskasvatukseen ja saman toimipaikan säilyminen lapsen varhaiskasvatustarpeen muuttuessa toteutuvat, mahdollisuus varhaiskasvatuspaikkojen tehokkaaseen täyttämiseen ja käyttöön heikentyy. Espoon suomenkielisen varhaiskasvatuksen tilat eivät mahdollista 3 vuotta täyttäneiden lasten kokopäiväisen varhaiskasvatuksen suhdeluvun muuttamista 1:7:stä 1:8:aan kaikissa päiväkodeissa. Mahdollisia säästöjä ei ole otettu huomioon talousarvioesityksessä.

13 Sivu 13 / 13