37 LIIKUNTA- JA NUORISOLAUTAKUNTA

Transkriptio

1 Nuorisopalvelujen tulosyksikön vuoden 2014 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehykseen vaikuttavia kasvupaineita: Käyttötalous euroa /vuosi Vuosi 2014 Välttämättömät Palkankorotusvaraus henkilöstömenoihin vuodelle Pohjana on vuoden 2013 käyttösuunnitelman henkilöstömenot. Korotusprosentti on 1 %. Sosiaalivakuutusmaksut 22,65 % palkantarkistuksiin Toimitilavuokrien korotus, keskimäärin 1,7 % Siivouspalvelujen korotus 3 % Luukin leirikeskuksen sauna Leirikeskuksen saunan toimitilavuokran ja siivouksen tarkistus alkaen Tyttöjen talo Yhdistyksen tukeminen, vuonna 2014 puuttuva osuus Nuorisolautakunta esitti ( 16 kehykseen vaikuttavat tekijät) Tyttöjen talon toiminnan aloittamiseen yhteensä euroa. Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2013 talousarviosta, jossa Tyttöjen talon toimintaan myönnettiin euroa, mikä mahdollistaa toiminnan aloittamisen syksyllä Kumppanuussopimusluonnos Tyttöjen talon toiminnan ylläpitämiseksi määrittelee Espoon kaupungin kustannuksiksi vuositasolla euroa sekä toimitilaan liittyvät kustannukset. Lisäksi toimitilan muutostöistä ja ensikertaisesta kalustamisesta vastaa Espoon kaupunki. Nuorisopalvelujen nuorisotilojen vakituisista kävijöistä pojat ovat enemmistönä: kävijöistä on tyttöjä 42 % ja poikia 58 % (2012). Nuorisotilat ovat perinteisesti mielletty enemmän poikien paikoiksi, vaikka esimerkiksi Espoon nuorisopalveluissa on erityisesti kiinnitetty huomiota sukupuolisensitiiviseen työotteeseen nuorisotiloilla. Tarkoituksena on ottaa tyttöjen tarpeet paremmin huomioon toiminnoissa. Tyttöjen talon toiminnan tarkoituksena on parantaa nuorisolle suunnattujen palvelujen tasa-arvoisempaa toteuttamista. 1

2 Tyttöjen talo on Kalliolan nuoret ry:n omistava toimintamalli, eikä vastaavaa toimintamallia ole muilla palvelujen tarjoajilla. Tyttöjen talon toiminta on matalan kynnyksen toimintaa ja se on tytöille maksutonta. Tyttöjen talo on auki iltaisin ja talolle voi tulla aikaa varaamatta. Työ perustuu asiakkaiden omaan vapaaehtoisuuteen. Työ ei ole viranomaistoimintaa ja sillä on suuri merkitys asiakkaiden keskuudessa. Tyttöjen talo tavoittaa erityisesti sellaisia tyttöjä ja nuoria naisia, joita julkinen palvelujärjestelmä ei tavoita. Kouluyhteistyön toimintamallin kehittäminen - hanke Hallituksen lapsi- ja nuorisopoliittisessa kehittämisohjelmassa (LANUKE) koulunuorisotyö eli integroitu nuorisotyö nähdään keinoksi tukea uudenlaisen toimintakulttuurin syntymistä kouluissa sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä. Yhteisöllisyyttä tuetaan osana koulunpäivää käyttämällä nuorisotyöllisiä menetelmiä mm. lasten ja nuorten sosiaalisten taitojen ja yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Espoossa toimintamallista on tehty aloite nuorisolautakunnassa ja kehittämishankkeen tarpeesta on keskusteltu sivistystoimessa. Toimintamallin kehittämisen keskiössä ovat mm; nuorisotyön ja koulun välinen yhteistyö (esim. nivelvaiheisiin liittyvät toiminnot), yhteisten oppimisympäristöjen rakentaminen (tieto ja toiminta), lasten ja nuorten vaikuttamis- ja osallisuustoiminta sekä yhteisten kasvattajuuden kehittäminen. Hankkeen lopputuloksena syntyy peruskoulun oppilaita tukeva koulun ja nuorisotyön yhteistoimintamalli, jota pilotoidaan vuoden 2014 aikana kahdella alueella (mallin toimivuus, tavoitteellisuus, tulosten arviointi). Hankkeelle palkataan projektikoordinaattori, joka vastaa koulunuorisotyö - mallin luomisesta yhdessä suomen- ja ruotsinkielisen koulutoimen kanssa. Projekti alkaa ja päättyy Vuonna 2014 projektiin palkataan 2 nuorisonohjaajaa. Hankkeelle myönnetty valtion rahoitusta syksy 2013 kevät euroa, mikä ei kata kuin murto-osan kustannuksista. Puuttuva osuus Digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan hanke Digitaalisen peli- ja verkkotoiminnan (Labra-hanke) hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on luoda Espoon kaupungin sisäiseen käyttöön käytännöllinen malli internet-liittymän avaamisesta pelikäyttöön. Tätä kautta konsolipelaaminen verkossa, osallistuminen kansallisiin verkkoliigoihin ja LAN-verkkopelitapahtumien järjestäminen mahdollistuvat kaikilla espoolaisilla nuorisotiloilla. Mallia on tarkoitus hyödyntää jatkossa valtakunnallisesti. Hankkeelle myönnetty valtion rahoitusta syksy 2013 kevät euroa, mikä ei kata kuin kustannuksista. Lisärahoitusta haetaan vuosittain. Puuttuva osuus Välttämättömät vuonna 2014 yhteensä

3 Harkinnanvaraiset Kesätoiminnan lisääminen Nuorisotilojen kesätoimintojen lisääminen (kurssi- ja päiväleiriroiminta) sekä nuorisotilojen kesäaukiolojen aloittaminen 5 nuorisotilalla Harkinnanvaraiset vuonna 2014 yhteensä Vuonna 2014 kaikki yhteensä Vuosi 2015 Kirkkojärven nuorisotila Kirkkojärvelle valmistuu syksyllä 2015 uusi vanhan korvaava päiväkoti, jonka yhteyteen tulee nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia alkaen Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous alkaen Nuorisotilan toiminta ja varustaminen Opinmäen nuorisotila Opinmäen 1, vaiheessa 2015 valmistuu Opinmäen koulu, päiväkoti, nuorisotila sekä liikuntahalli 3 nuorisonohjaajan vakanssia alkaen Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous alkaen Nuorisotilan toiminta ja varustaminen Pääkaupunkiseudun nuorisotyön itsearviointi ja auditointi Espoon vuoro toteuttaa arviointia Pääkaupunkiseudun nuorisotoimilla, Espoo, Helsinki ja Vantaa, on yhteinen arviointimalli, jonka toteuttamisesta ja kustannuksista kukin kaupunki vastaa vuorollaan. Arviointityön ylläpitovastuu siirtyy Espoolle vuodeksi Arviointityöhön kuuluvat mm. seuraavat asiat: arviointimallin koulutukset pks- työntekijöille, pks- nuorten kouluttaminen arviointityöhön, esimiesfoorumit, itsearviointipajat mm. kohdennettu nuorisotyö, auditointitilaisuudet mm. nuorisotaloilla ja leireillä sekä pks-arviointiryhmän työskentely ja raportointi (laatu ja mittarit). Vuonna 2015 yhteensä

4 Vuosi 2016 Kirkkojärven nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia, puuttuva osuus vuonna Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous, puuttuva osuus vuonna Opinmäen nuorisotila 3 nuorisonohjaajan vakanssia, puuttuva osuus vuonna Nuorisotilan toimitilavuokra ja siivous, puuttuva osuus vuonna Vuonna 2016 yhteensä Investoinnit Koneet ja kalusto Vuosi 2014 Luukin leirikeskuksen sauna, ensikertainen kalustaminen Vuosi 2015 Kirkkojärven nuorisotila, ensikertainen kalustaminen yhteistyöhakkeena varhaiskasvatuksen kanssa Opinmäen nuorisotila, ensikertainen kalustaminen yhteistyöhakkeena koulun, varhaiskasvatuksen sekä liikunnan kanssa Aineettomat hyödykkeet 2014 Tieto/toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen ja uusiminen kaupunkistrategian mukaisesti mahdollisuus ilmoittautua sähköisesti nuorisopalvelujen tarjoamiin tilaisuuksiin kaupunkistrategian mukaisesti mahdollisuus varata nuorisotiloja sähköisesti Aineettomat hyödykkeet 2014 yhteensä

5 5