Rab23:n vaikutus pitkien luiden kehitykseen
|
|
- Pirjo Kinnunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rab23:n vaikutus pitkien luiden kehitykseen Lauri Mäkinen Hammaslääketieteen kandidaatti Lääketieteen laitos Suu- ja leukasairauksien osasto Helsinki Tutkielma Prof. David Rice, FT Maarit Takatalo Helsingin yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta
2 i HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Lääketieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Suu- ja leukasairauksien osasto Tekijä Författare Author Lauri Mäkinen Työn nimi Arbetets titel Title Rab23:n vaikutus pitkien luiden kehitykseen Oppiaine Läroämne Subject Ortodontia Työn laji Arbetets art Level Syventävä tutkielma Aika Datum Month and year 6/2012-4/2016 Sivumäärä -Sidoantal - Number of pages 20 Tiivistelmä Referat Abstract Rab23:n vaikutukset intramembranoottiseen luutumiseen ovat olleet tunnetut 2000-luvun alusta, mutta geenin täsmälliset vaikutukset endokondraalisten luiden kehitykselle ovat yhä osittain epäselvät. Tämän tutkielman tavoitteena on havainnoida ja dokumentoida Rab23 opb2 - genotyypin vaikutukset pitkien luiden fenotyyppiin käyttäen aineistona 15,5-18,5 sikiövuorokautisten hiirten olka- ja reisiluita ja menetelminä histokemiallisia värjäyksiä sekä in situ hybridisaatiota. Tutkimuksessa havaittiin Rab23 opb2 -mutaation vaikuttavan hiirten olkaluiden kokonaispituuteen (p<0,05) sekä mineralisoituneen korteksin (p<0,05) ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen pituuksiin. Lisäksi kondrosyyttien maturaatiossa havaittiin epäjärjestäytyneisyyttä reservin kondrosyyttien muuntuessa proliferoiviksi. Löydökset sopivat yhteen aiemman tutkimuksen kanssa, jonka perusteella Rab23:n tiedetään osallistuvan hedgehog-signaloinnin säätelyyn. Sen sijaan havainto kondrosyyttien maturaation epäjärjestäytyneisyydestä voi olla riippumaton hedgehog-signaloinnista. Aihe edellyttää jatkotutkimuksia. (100 sanaa) Avainsanat Nyckelord Keywords Hedgehog signaling, Rab23, Bone Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited Muita tietoja Övriga uppgifter Additional information
3 ii Sisällys 1 Johdanto Kirjallisuuskatsaus Hedgehog-signalointi Rab23 kehityksen säätelijänä Kondrosyytit endokondraalisessa luutumisessa Aineisto ja menetelmät Kudosten käsittely Histokemialliset värjäykset In situ hybridisaatio Tulokset Olkaluiden pituudet Olkaluiden mineralisaatio Kasvulevyjen rakenne In situ hybridisaatio Yhteenveto ja pohdinta Yhteenveto Tulevaisuuden haasteita Lähteet... 19
4 1 1 Johdanto Rab23 on RAB GTPaaseihin kuuluva proteiini, jonka vaikutus hedgehog-signaloinnin toimintaan havaittiin 2000-luvun alussa (1). Vuonna 2007 Rab23:n homotsygootilla nonsense-mutaatiolla todettiin olevan yhteys resessiiviseen autosomaalisesti periytyvään Carpenterin syndroomaan, jonka eräs tyyppioire on kallon keskisauman suturoiden kraniosynostoosi (2). Perustutkimus Rab23:n toiminnan paremmaksi ymmärtämiseksi voi tulevaisuudessa avata mahdollisuuksia uusien hoitomuotojen kehitykseen esimerkiksi kraniosynostoosin, syövän tai siliaaristen sairauksien saralla. Vaikka Rab23:n on tiedetty vaikuttavan kallon luiden ennenaikaiseen fuusioitumiseen lähes kymmenen vuoden ajan, geenin merkitys endokondraaliselle luutumiselle on jäänyt vaille huomiota. Tämän tutkielman tavoitteena on havainnoida ja dokumentoida Rab23 opb2 - mutaation vaikutukset endokondraaliseen luutumiseen 15,5-18,5 sikiövuorokautisten hiirten olka- ja reisiluissa.
5 2 2 Kirjallisuuskatsaus Solujen välisen viestinnän kehittyminen on ollut edellytys monisoluisten eliöiden syntymiselle. Tämä solujen välinen viestintä on välttämätöntä, jotta kudosten normaali kasvu on mahdollista. Häiriöt solujen välisessä viestinnässä havaitaan usein epänormaalina kehityksenä kuten anatomisena poikkeavuutena tai hallitsemattomana kasvuna. (3) Solujen välistä vuorovaikutusta tapahtuu sekä solujen pinnalla sijaitsevien molekyylien että liukoisten molekyylien, mitogeenien, välityksellä. Signaalimolekyylejä on useita erilaisia ja ne aiheuttavat kukin kohdesolussaan erilaisen vasteen. (3) 2.1 Hedgehog-signalointi Hedgehog-signalointi on esimerkki solujen välisestä viestinnästä. Tarkasti säädelty joukko soluja erittää hedgehog-ligandeja soluvälitilaan, jossa liukoiset molekyylit diffundoituvat kohdesolun solukalvon reseptoriin (3). Hedgehog-signaalimolekyyleihin kuuluu kolme erilaista ligandi-proteiinia: Sonic hedgehog (Shh), Indian hedgehog (Ihh) ja Desert hedgehog (Dhh). Ligandit eroavat rakenteeltaan toisistaan vain vähän: ne sitoutuvat samoihin reseptoreihin ja eksogeenisillä Shh-ligandeilla voidaan koeolosuhteissa indusoida muiden ligandien kaltainen vaste kohdesolussa. (4) Vaikka hedgehog-ligandit toimivat samankaltaisesti, niillä on kullakin oma roolinsa alkion kehityksessä. Raajojen kehityksen kannalta olannaisia ovat Shh:n toiminta anterioriposteriori-suunnan kaavoittamisessa (5) ja Ihh:n funktio kasvulevyjen kondrosyyttien proliferaation säätelyssä (6). Hedgehog-ligandien lisäksi tunnettuja signaalireitin jäseniä ovat Patched-reseptorit, Smoothened (Smo) signaalinvoimistaja sekä kolme eri Gli-transkriptiotekijää. Hedgehogligandin sitoutuminen Patched-reseptoriin aiheuttaa solussa transkriptiotekijän aktiivisen (GliA) ja repressoivan (GliR) muodon välisen suhteen muutokseen. Tämä voi aikaansaada muutoksen solun toiminnassa. Kolmesta transkriptiotekijästä Gli1 ja Gli2 toimivat lähinnä aktivoidussa muodossa, Gli3 toimii tavallisesti repressorina. (7) Hedgehog-signaalireitin ollessa epäaktiivinen Patched inhiboi epäsuorasti Smoothenedia aktivoimasta Gli-transkriptiotekijöitä ja transkriptiotekijät pilkotaan autoproteolyyttisesti repressoivaan GliR-muotoon. Hedgehog-ligandin sitoutuminen kohdesolun solukalvon
6 3 Patched-reseptoriin estää tämän epäsuoran inhibition ja Smoothened aktivoi Glitranskriptiotekijöitä aktiiviseen GliA-muotoon. (7) 2.2 Rab23 kehityksen säätelijänä Carpenterin syndrooma on pleiotrooppinen autosomaalisesti resessiivisesti periytyvä sairaus, jonka tyyppioireita ovat polysyndaktylia, obeesius, kallon keskisaumojen kraniosynostoosi sekä sydämen kehityshäiriöt. Vuonna 2007 tämän harvinaisen sairauden havaittiin olevan yhteydessä Rab23:n mutaatioihin. (2) Rab23 ja hedgehog-signalointi Rab23 on RAB GTPaaseihin kuuluva proteiini, jonka tiedetään toimivan hedgehogsignaloinnin negatiivisena säätelijänä sijoittuen Smo:n ja Gli-transkriptiotekijöiden välille signaalireitillä. Rab23 opb2 -mutanteilla hiirillä tehdyissä kokeissa hedgehog-signaloinnin on havaittu vaikuttavan kohdesoluissa tavallista voimakkaammin, mikä havaitaan muun muassa hermostoputken dorsaalisten neuronien kehityksen häiriintymisenä. Rab23:n toiminnan täsmälliset molekulaariset mekanismit ovat kuitenkin toistaiseksi epäselviä. (1,8) Useiden Rab GTPaasien on havaittu osallistuvan solun kalvorakenteiden kuljetukseen. Evans ja kumppanit havaitsivat 2003 fluoresenssimikroskoopilla geneettisesti muunnellun jatkuvasti aktiivisen Rab23:n sijaitsevan solukalvolla kun taas inaktivoitu Rab23 paikantui sytosoliin. Samassa tutkimuksessa Rab23:n ja Patchedin immunofluoresenssit kuvautuivat samoille alueille. Rab23:n yhtenevästä paikantumisesta transferriinin kanssa vedettiin johtopäätös Rab23:n osallistumisesta endosytoosiin. (9) Rab23 opb2 -mutanteissa hiirissä on havaittu muutoksia Smo:n kertymisessä solukalvolle. Rab23:n on spekuloitu säätelevän hedgehog-signalointia kierrättämällä aktivoitunutta Smo:ta takaisin varastorakkuloihin odottamaan myöhempää uudelleenaktivointia. (10) Rab23:lla on havaittu olevan myös hedgehog-signaloinnista riippumaton funktio alkiolevyn vasen-oikea-asymmetrian kehittymisessä (11) Rab23 ja primaari silia Primaari silia on liikkumaton solukalvon uloke, joka havaitaan kaikissa tumallisissa eukaryoottisoluissa. Primaari silia toimii solujen välisessä signaloinnissa antennina, jonka reseptoreihin soluvälitilassa diffuntoituvat mitogeenit voivat tarttua. Silian sisällä mikrotubulusten muodostaman säikeen ympärillä toimii intraflagellaarinen kuljetus, jonka
7 4 välityksellä silian pinnan reseptoreiden aktivoituminen aikaansaa vasteen solussa. Primarin silian poikkeava toiminta vaikuttaa voimakkaasti muun muassa hedgehog-signaloinnin välittymiseen kohdesolussa, mutta myös Wnt-signaloinnissa on raportoitu muutoksia. (12,13) On havaittu, että Rab23 opb2 -mutanteissa soluissa primaarin silian muodostuminen on tavanomaisesta poikkeavaa. Rab23:n normaali toiminta vaikuttaa olevan välttämätöntä primaarin silian muodostumiselle. (14) 2.3 Kondrosyytit endokondraalisessa luutumisessa Tarkastelen pitkien luiden kehitystä tässä luvussa mesenkymaalisten kantasolujen kondensoitumisesta alkaen, koska tämä vaihe on tutkielman koejärjestelyiden kannalta relevantti Rustoisen mallin muodostuminen Endokondraalisen luutumisen alkaessa mesenkymaalinsen kondensaation ytimen solut erilaistuvat Sox9-positiivisiksi kondrosyyteiksi mahdollisesti Wnt- ja Fgf-signaloinnin vähenemisen myötä. Samalla erilaistuneet solut alkavat erittää soluvälitilaan rustosoluille tyypillisiä tyypin II, IX ja XI kollageeneja. Kondensaation reunan solut muodostavat perikondriumin. (15) Luun kehityksen edetessä rustoisen mallin ytimen solut muuntuvat hypertrofisiksi alkaen samalla erittämään tyypin X kollageenia soluvälitilaan. Muuntumisen vaikutuksesta solut lakkaavat ilmentämästä Sox9:a ja alkavat ilmentämään prehypertrofisille ja hypertrofisille kondrosyyteille tyypillisiä Ihh:a ja Runx2:a. (15) Hypertrofiset kondrosyytit säätelevät perikondriumia ympäröivien mesenkymaalisten kantasolujen erilaistumista osteoblasteiksi sekä verisuonten invaasiota rustoiseen malliin. Verisuonten kehittyminen mahdollistaa osteoblastien tunkeutumisen rustoisen mallin sisään ja muodostuu primaarinen luutumiskeskus. Samanaikaisesti luun mineralisoituminen alkaa rustoisen mallin pinnan solujen erilaistuessa osteoblasteiksi ja alkaessa erittämään tyypin I kollageenia ja mineralisoitunutta soluväliainetta. (16,17) Kondrosyyttien maturaatio ja luun pituuskasvu Primaarin luutumiskeskuksen ja luun pään väliin jäävät kondrosyytit muodostavat kasvulevyn, josta on histologisesti erotettavissa hypertrofinen, proliferoiva ja reservikondrosyyttien vyöhykkeet. Luun pituuskasvu tapahtuu kasvulevyn toiminnan välityksellä. Sopivat kasvutekijät stimuloivat kondrosyyttien proliferaatiota ja myöhemmin
8 5 niiden hypertrofista muuntumista. Tätä prosessia kutsutaan kondrosyyttien maturaatioksi. (17) Proliferaation myötä luun solumäärä kasvaa. Hypertrofiset kondrosyytit taas erittävät soluvälitilaan runsaasti soluväliainetta kasvattaen luun kokoa. Reservin kondrosyyttien muuntuminen proliferoiviksi ja edelleen hypertrofisiksi on jatkuvat prosessi, joka ilman säätelyä säätelyä hypertrofisen vyöhykkeen pitenemiseen. (16) Vastavaikuttajana tälle laajenemiselle toimivat primaarin luutumiskeskuksen puolelta hypertrofista vyöhykettä nakertavat osteoklastit, jotka houkuttelevat perässään osteoblasteja ja verisuonten kantasoluja. Tämä mekanismi ylläpitää kasvulevyn rakennetta. (18) Luiden pituuskasvu on mahdollista kasvulevyjen luutumiseen asti, mikä tapahtuu ihmisellä pian puberteetin jälkeen (17). Yksi runsaasti tutkittu luun pituuskasvua säätelevä mitogeeni on prehypertrofisten kondrosyyttien erittämä Ihh, jonka on havaittu stimuloivan reservikondrosyyttien proliferaatiota (6). Myöhemmin Smo-kimeereillä hiirillä tehdyissä kokeissa Ihh-signaloinnin on havaittu olevan välttämätöntä osteoblastien erilaistumiselle endokondraalisessa luutumisessa (19). Aktiivinen Ihh-signalointi saa aikaan Gli3 R -transkriptiotekijän pilkkoutumisen kohdesoluissa, jolloin repressoivan säätelyn puuttuminen stimuloi reservikondrosyyttejä erittämään proliferaatiota ylläpitävää PTHrP:ta (parathyroid hormone related peptide). (20) Negatiivisen takaisinkytkennän periaatteen mukaisesti proliferoivien kondrosyyttien etääntyessä PTHrP:ta erittävistä soluista niiden proliferaatiota ylläpitävä stimulus vähenee ja lopulta proliferoivat kondrosyytit muuntuvat hypertrofisiksi (21). Prehypertrofisten kondrosyyttien ja perikondriumin solujen ilmentämä luun kehityksen mestarigeeni Runx2 stimuloi kondrosyyttien hypertrofista erilaistumista (22). Gli3-poistogeenisillä hiirillä kondrosyyttien maturaation on havaittu tapahtuvan villityyppejä nopeammin, minkä johdosta reservivyöhykkeen sekä proliferoivan vyöhykkeen pituudet ovat lyhentyneet. Tutkimuksen perusteella Gli3 toimii reservikondrosyyttien erilaistumisen negatiivisena säätelijänä ja PTHrP stimuloi proliferoivien kondrosyyttien maturaatio Gli3 funktiosta riippumattomasti. (20) Myöhemmin Ihh:lla on todettu olevan myös PTHrP:sta riippumaton mekanismi kondrosyyttien hypertrofisen maturaation säätelyssä (23). Myös Fgf-signaloinnin on havaittu osallistuvan kondrosyyttien maturaation säätelyyn. Parhaiten tunnettu mekanismi on Fgfr3, jota proliferoivat kondrosyytit ilmentävät. Fgfr3-
9 6 poistogeenisillä hiirillä tehdyissä kokeissa geenin on havaittu inhiboivan kondrosyyttien proliferaatiota ja differentiaatiota johtaen proliferoivan vyöhykkeen pitenemiseen. (24) Myös Fgf2-, 18- ja 23-mutanttien hiirten luustossa on havaittu poikkeavuuksia, mutta näiden geenien funktiot endokondraalisessa luutumisessa ovat toistaiseksi osin epäselviä (16).
10 7 3 Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto koostui sikiövuorokausina 15,5-18,5 (e15,5-18,5 1 ) kerätyistä näytteistä. Tutkimuksessa käytettyyn hiirikantaan on risteytetty Rab23 opb -mutaatio, joka estää Rab23- proteiinin normaalin toiminnan. Hiirikanta on saatu ystävällisesti professori Jonathan Eggenschwileriltä, jonka kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti Rab23:n vaikutukset primaarin silian toimintaan. (1,12) Tutkimusta varten kerättiin näytteitä yhteensä 18 poikueesta. Koska mutantit hiiret kuolevat anatomisten poikkeavuuksien vuoksi pian syntymän jälkeen, mutaation postnataalien vaikutusten tutkiminen ei ollut mahdollista. Pitkien luiden rakenteiden selvittämiseksi sikiöiltä kerättiin etu- ja takaraajat olka- ja reisiluiden rakenteiden havainnoimiseksi. Sikiöiden genotyypin määrittämistä varten niiden hännistä leikattiin pala DNA:n eristämistä varten. Genotyypin perusteella näytteet jaettiin villityyppeihin, heterotsygootteihin ja mutantteihin. Tehtyjen tutkimusten tavoitteena oli havainnoida ja dokumentoida Rab23 mutanttien hiirten pitkien luiden kehityksen poikkeavuudet villityyppeihin verrattuna. Haasteena tutkimuksessa oli löytää menetelmät, joilla luiden histologiset poikkeavuudet saadaan dokumentoitua toistettavasti ja muutokset hyvin kuvaavasti. 3.1 Kudosten käsittely Kudosnäytteet kerättiin fosfaattipuskuroidussa fysiologisessa suolaliuoksessa (PBS) ja fiksattiin 4 % paraformaldehydi-pbs-liuoksessa yön yli. Osa e17,5- ja e18,5-ikäisistä näytteistä dekalsifioitiin EDTA-PBS liuoksessa leikkeiden leikkaamisen helpottamiseksi. Näytteet dehydroitiin nousevalla alkoholisarjalla, kirkastettiin xyleenillä, inkuboitiin yön yli sulassa parafiinissa ja valettiin parafiiniblokkeihin seuraavana päivänä. Histokemiallisia värjäyksiä ja in situ hybridisaatiota varten näytteet leikattiin 7 μm paksuisiksi leikkeiksi ja kiinnitettiin objektilaseihin. Leikkeitä inkuboitiin yön yli +42 C lämpötilassa, minkä jälkeen näytteitä säilytettiin käyttöön asti +4 C lämmössä. 3.2 Histokemialliset värjäykset Luuston poikkeavuuksien esittämiseksi leikesarjoille suoritetiin erilaisia histokemiallisia värjäyksiä. Hematoksyliini-eosiini -värjäys (HE) on yleisimmin käytetty histokemiallinen värjäys. Fysiologisessa ph:ssa negatiivisesti varautuneet soluelimet värjäytyvät 1 e = embryonic day
11 8 tummansinisiksi ja positiivisesti varautuneet rakenteet punaisiksi. HE värjäyksessä tumat värjäytyvät sinisiksi DNA:n ja RNA:n negatiivisten varausten vuoksi, kun taas proteiinit sytoplasmassa ja soluvälitilassa värjäytyvät positiivisen varauksen vuoksi punertaviksi. (25) Von Kossa -luustovärjäystä voidaan käyttää mineralisoituneen luun määrän arvioimiseen. Värjäysliuoksen hopeaionit reagoivat leikkeiden mineralisoituneen luun fosfaattien kanssa muodostaen mustaa sakkaa luutuneille alueille. Luuvärjäyksen korostamiseksi ja kudosrakenteen paljastamiseksi leikkeille tehtiin punaisen värin aikaansaava Safranin O - taustavärjäys. (25) Histokemiallisesti värjätyille leikkeille mitattaviksi muuttujiksi valittiin luun kokonaispituus (suurin pituus luun distaalisesta päästä luun proksimaaliseen päähän), kasvulevyjen proksimaalisen ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen kokonaispituudet (ensimmäisistä hypertrofisista soluista luun päähän kokonaispituuden suunnan mukaisesti mitaten) ja mineralisoituneen luun pinnan pituudet von Kossa värjäyksissä (luun reunojen mineralisoituneen korteksin pituuksien keskiarvo). Laadullista arviointia apuna käyttäen havainnoitiin proliferaation alkamisen säätelyä, kolumnaaristen kondrosyyttien järjestyneisyyttä, pitkien luiden taipumista sekä luutumisen yleistä kehitysastetta. (25) 3.3 In situ hybridisaatio In situ hybridisaatio on menetelmä soluissa ilmentyvien geenien osoittamiseksi. In situ hybridisaatiolla osoitettua muutosta geenien ilmentymisessä pidetään vahvana osoituksena fenotyypin muutoksesta. Tässä tutkimuksessa in situ hybridisaatiolla pyrittiin osoittamaan kasvulevyn rakennetta säätelevien geenien mahdollinen poikkeava ilmentyminen In situ hybridisaatiossa kudosleikkeistä poistetaan parafiini ja leikkeet rehydroidaan laskevalla alkoholisarjalla. Leikkeitä käsitellään maleiinihapolla solukalvon läpäisevyyden lisäämiseksi. Laseille pipetoitiin digoksigeeni-leimattuja RNA-koettimia, jonka jälkeen näytelaseja inkuboitiin yön yli koettimen ominaisuuksista riippuen C lämpötilassa. Näin aikaansaadaan leimattujen koettimien hybridisoituminen leikkeen RNA:han. Ylimäärä koettimista huuhdottiin pois näytelaseilta ja niille asetetaan reagensseja, jotka reagoivat kiinnittyneiden koettimien kanssa aiheuttaen värireaktion. Näin pystytään havainnoimaan valittujen geenien ilmentymistä. Alustavien HE- ja toluidiinisini-värjäysten perusteella katsottiin aiheelliseksi epäillä muutoksia pitkien luiden kasvulevyjen rakenteessa. In situ hybridisaatioon valittiin
12 9 tutkittavaksi kasvulevyjen prehypertrofisissa kondrosyyteissä ilmentyvät Indian hedgehog (Ihh) ja tyypin X kollageeni (ColX).
13 10 4 Tulokset 4.1 Olkaluiden pituudet Mutanttien olkaluiden pituuksien arvioimiseen käytettiin histokemiallisesti värjättyjä leikkeitä e15,5-17,5-ikäisistä sikiöistä sekä e16,5- ja e18,5-ikäisten hiirten Alcian blue / Alizarin red värjättyjä luurankoja. Mittaustulokset on analysoitu poikueittain, koska saman poikueen sikiöt ovat toistensa parhaita verrokkeja saman hedelmöittymishetken ja kasvuolosuhteiden samankaltaisuuden vuoksi. Taulukko 1: Olkaluiden pituudet e15,5-17,5-ikäisissä poikueissa histokemiallisesti värjätyissä leikkeissä, missä ka = olkaluiden suhteelliset pituudet villityyppeihin verrattuna, s = keskihajonta. Olkaluiden pituudet histokemiallisissa leikkeissä e15,5 I-poikue e15,5 II-poikue e16,5 ka s ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,0071 1,00 0,0632 1,00 0,0240 Rab23 opb2 0,97 0,0003 0,94 0,0052 0,87 0,0286 p: 0,1497 p: 0,1419 p: 0,0032 e17,5 I-poikue e17,5 II-poikue ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,0606 Rab23 opb/+ 1,00 0,0184 Rab23 opb2 0,98 0,0412 Rab23 opb2 0,85 0,0149 p: - p: - Taulukossa 1 on esitetty mittaustulokset histokemiallisesti värjätyistä leikkeistä. E17,5- ikäisissä poikueissa ryhmien välille ei laskettu p-arvoja näytteiden vähäisyyden vuoksi. E17,5 II-poikueessa verrokkeina käytettiin poikkeuksellisesti Rab23 opb/+ -genotyypin sikiötä. Yksikään mutanttien hiirten olkaluista ei ollut verrokkiryhmän keskiarvoa pidempi. Vaikka histologisista leikkeistä mitattujen olkaluiden kokonaispituudessa havaittiin tilastollisesti merkittävä ero vain yhdessä poikueessa viidestä, voidaan mutanttien hiirten olkaluiden sanoa todennäköisesti olevan villityyppejä lyhyempiä. Alcian blue / Alizarin red värjätyistä sikiöistä mitatut olkaluiden pituudet on esitetty taulukossa 2. Kuvausprojektion vaihtelusta johtuen tuloksia voidaan pitää lähinnä suuntaaantavina. Mutanttien sikiöiden olkaluut olivat kaikissa poikueissa verrokkeja lyhempiä. E18,5 II-poikueessa verrokkeina käytettiin poikkeuksellisesti Rab23 opb/+ -genotyypin sikiötä.
14 11 Taulukko 2: Olkaluiden pituudet e16,5- ja e18,5-ikäisissä poikueissa Alcian blue / Alizarin red -värjätyissä näytteissä, missä ka = olkaluiden suhteelliset pituudet villityyppeihin verrattuna, s = keskihajonta. Olkaluiden pituudet Alcian blue / Alizarin red luustovärjäyksissä e18,5 I-poikue e18,5 III-poikue e16,5 ka s ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,0153 1,00 0,0037 1,00 0,0350 Rab23 opb2 0,94 0,0225 0,97 0,0976 0,86 0,0595 p: 0,0129 p: 0,6734 p: 0,2407 e18,5 II-poikue ka s Rab23 opb/+ 1,00 0,0292 Rab23 opb2 0,94 0,0344 p: 0,0691 Kaikkien poikueiden näytteet huomioiden mutanttien hiirten olkaluut olivat keskimäärin 92,6 % verrokkiryhmästä vaihteluvälin ollessa %. Taulukoiden 1 ja 2 tulosten perusteella mutanttien hiirten olkaluiden voidaan todeta olevan villityyppejä lyhempiä. 4.2 Olkaluiden mineralisaatio Luun mineralisoitumisasteen määrittämiseksi e15,5-17,5-ikäisille poikueille suoritettiin von Kossa / Safranin O -värjäys. Mineralisoitumisen etenemistä arvioitiin mittaamalla olkaluun varren mineralisoituneen korteksin pituus sekä tarkastelemalla silmämääräisesti hohkaluun mineralisaatioastetta. Tilastollisesti merkittävä ero (p<0.05) mineralisoituneen korteksin pituudessa havaittiin kahdessa poikueessa kolmesta (Taulukko 3). E17,5-ikäisessä poikueessa p-arvon laskeminen ei ollut mahdollista näytteiden niukkuuden vuoksi, mutta mineralisoitunut korteksi oli mutanteilla merkittävästi villityyppiä lyhempi. Taulukko 3: Mineralisoituneen korteksin pituudet e15,5-17,5-ikäisissä poikueissa, missä ka = mineralisoituneen korteksin suhteellinen pituus villityyppeihin verrattuna, s = keskihajonta. Mineralisoituneiden korteksien pituudet e15,5 e16,5 e17,5 ka s ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,0076 1,00 0,0626 1,00 - Rab23 opb2 0,82 0,0166 0,67 0,0280 0,58 0,0631 p: 0,0284 p: 0,0100 p: -
15 12 Kuva 1: e15,5- ja e16,5-ikäisten olkaluiden von Kossa / Safranin O -värjäys, mittapalkki 500 µm. Mutanttien hiirten (C,D) mineralisoitunut korteksi (keltainen viiva) on tilastollisesti merkittävästi lyhempi villityyppeihin (A, B) verrattuna. Luun mineralisaation voidaan todeta olevan mutanteilla merkittävästi verrokkeja jäljessä e15,5-17,5-ikäisissä poikueissa ja aineisto antaa viitteitä suhteellisen eron kasvamiseen luutumisen edetessä. Luuytimen mineralisoitumisessa ei havaita eroja kuvan 1 e15,5-16,5- ikäisissä näytteissä, mutta e17,5-ikäisissä näytteissä (Kuva 2, keltainen nuoli) ero on havaittavissa. Kuvan 2 leikkeissä voidaan lisäksi nähdä ero mineralisoituneen korteksin (kuva 2, musta nuoli) ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen (kuva 2, valkoinen nuoli) pituuksissa. Kuvassa 2 mutantin hiiren mineralisoitunut korteksi on merkittävästi lyhyempi, distaalinen proliferoiva vyöhyke on pidempi ja hohkaluun mineralisaatio on vähäisempää.
16 13 Kuva 2: e17,5-ikäisten olkaluiden von Kossa / Safranin O -värjäys, mittapalkki 500 µm. Mutanttien hiirten (B) mineralisaatio on vähäisempää luuytimen alueella (keltainen nuoli), proliferoiva vyöhyke on pidempi (valkoinen nuoli) ja mineralisoitunut korteksi on lyhempi (musta nuoli) villityyppeihin (A) verrattuna. 4.3 Kasvulevyjen rakenne Olkaluiden pituuseron selvittämiseksi katsottiin aiheelliseksi arvioida olkaluiden kasvulevyjen rakennetta. Koska yksi mahdollinen pituuseroa selittävä tekijä oli muutos kondrosyyttien proliferaationopeudessa, olkaluun proksimaalisen ja distaalisen proliferoivan vyöhykkeen pituuksien mittaukset katsottiin aiheelliseksi. Yksinkertaisesti toistettavaksi menetelmäksi osoittautui suorittaa mittaus proliferoivan ja hypertrofisen vyöhykkeen rajalta luun päähän (Kuva 3A).
17 14 Proliferoivien vyöhykkeiden pituuksien määrittämiseksi neljästä poikueesta kerätyille näytteille suoritettiin HE-värjäys. Mittausten tulokset olivat osin ristiriitaisia. Mutanttien sikiöiden distaaliset proliferoivat vyöhykkeet olivat kaikissa poikueissa verrokkeja pidemmät, mutta erot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä (Taulukko 4). Proksimaalisten proliferoivien vyöhykkeiden pituuksissa ei havaittu eroja, mikä voi viitata proliferoivien vyöhykkeiden pituuserojen aiheutuvan sikiöiden kehityksen eritahtisuudesta. Taulukko 4: Proliferoivien vyöhykkeiden pituudet, missä ka = proliferoiva vyöhykkeen suhteellinen pituus villityyppeihin verrattuna, s = keskihajonta. Proliferoivien vyöhykkeiden pituudet Distaalinen proliferoiva vyöhyke e15,5 I-poikue e15,5 II-poikue e16,5 e17,5 ka s ka s ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,015 1,00 0,069 1,00 0,010 1,00 0,044 Rab23 opb2 1,13 0,017 1,03 0,070 1,10 0,092 1,05 p: 0,031 p: 0,781 p: 0,250 - Proksimaalinen proliferoiva vyöhyke e15,5 I-poikue e15,5 II-poikue e16,5 e17,5 ka s ka s ka s ka s Rab23 +/+ 1,00 0,004 1,00 0,070 1,00 0,017 1,00 0,041 Rab23 opb2 1,11 0,010 0,99 0,026 0,98 0,010 1,00 p: 0,000 p: 0,854 p: 0,372 - Kuva 3: e15,5- ja e16,5-ikäisten olkaluiden HE-värjäys missä a = distaalinen proliferoiva vyöhyke, b = proksimaalinen proliferoiva vyöhyke, c = luun kokonaispituus, mittapalkki 500 µm. Mutanttien hiirten (C, D) distaalinen proliferoiva vyöhyke on pidempi ja kokonaispituus on lyhempi villityyppeihin (A, B) verrattuna.
18 15 Pienet muutokset luiden ja proliferoivien vyöhykkeiden pituuksissa sekä aiempi tutkimus Rab23:n osallistumisesta Hedgehog-signaloinnin säätelyyn (1) antoivat aiheen epäillä muutoksia proliferaation alun säätelyssä. Proliferoivan vyöhykkeen pituutta olennaisempi muutos havaitaan tarkasteltaessa reservisolukon muuntumista proliferoiviksi kolumnaarisiksi kondrosyyteiksi. Verrokkihiirten kasvulevyissä muutos solujen histologiassa on osoitettavissa muutaman solukerroksen tarkkuudella. Mutanteilla hiirillä kondrosyyttien proliferaation alku on vaikeampaa havaita. Löydös on havainnollistettu kuvassa 4, jossa proliferoivan vyöhykkeen alku on merkitty katkoviivalla. Mutantin hiiren (Kuva 4B) proliferaation alun säätelyn epätasaisuutta on havainnollistettu osoittamalla nuolilla kolumnaaristen kondrosyyttien joukossa yksittäisiä pyöreämpiä reservisoluja ja reservisolukossa litteämpiä proliferoivia soluja. Kuva 4: e17,5-ikäisten reisiluiden proksimaalisen kasvulevyn HE-värjäys, mittapalkki 250 µm. Mutantilla (B) havaitaan proliferoivan vyöhykkeen (mustien viivojen välinen alue) epäjärjestäytyneisyyttä. Kolumnaaristen kondrosyyttien joukossa on pyöreitä reservikondrosyyttejä ja reservikondrosyyttien joukossa litteitä proliferoivia soluja (mustat nuolet). 4.4 In situ hybridisaatio Koska proliferatiivisten vyöhykkeiden histologiset muutokset olivat niukkoja, solujen erilaistumisen häiriöt pyrittiin todistamaan osoittamalla kondrosyyteissä geenien poikkeavaa
19 16 ilmentymistä. Tutkittaviksi geeneiksi valittiin prehypertrofisissa soluissa ilmentyvät tyypin X kollageeni (ColX) ja Indian hedgehog (Ihh). Lukuisista yrityksistä huolimatta Ihh:n in situ hybridisaation signaalia ei saatu riittävän voimakkaasti mutanttien ja villityyppien välisten erojen havainnoimiseksi. Prehypertrofisissa soluissa havaittiin parhaimmillaan hyvin heikkoa värjäytymistä, mutta signaali ei ollut riittävän voimakas luotettavien havaintojen tekemiseen. ColX ilmentyy prehypertrofisissa kondrosyyteissä merkittävästi Ihh:a runsaampana, mikä on todennäköisesti selittää eron geenien in situ hybridisaation voimakkuudessa. Kuva 5: e17,5-ikäisen olkaluun ColX in situ hybridisaatio, mittapalkki 500µm. ColXpositiivisten solujen vyöhykkeet ovat mutanteilla (B) ja villityypeillä (A) pituudeltaan samaa suuruusluokkaa, mutta proliferoivat vyöhykkeet ColX-positiivisista soluista luun päähän mitattuna (keltaiset katkoviivat) vaikuttavat pidemmiltä mutanteilla hiirillä. ColX ilmentymisessä ei havaita merkittävää eroa mutanttien ja verrokkien välillä. Suoritettu ColX in situ hybridisaatio kuitenkin vahvistaa käsitystä proliferoivien vyöhykkeiden pidentymisestä (Kuva 5, keltainen katkoviiva). Proliferoivien vyöhykkeiden pituuserot eivät olleet tilastollisesti merkittäviä tällä näytemäärällä.
20 17 5 Yhteenveto ja pohdinta 5.1 Yhteenveto Erot mutanttien ja villityyppien endokondraalisessa luutumisessa eivät olleet dramaattisia. Mutanteilla hiirillä kehittyi olka- ja reisiluut, jotka silmämääräisesti muistuttivat villityyppien vastaavia luita. On mahdollista, että erot hiirten ja luiden kehityksessä kasvaisivat syntymän jälkeen. Käytetty hiirikanta ei kuitenkaan tarjoa mahdollisuutta postnataalien muutosten tutkimiselle, sillä mutantit hiiret eivät olleet elinkelpoisia. Tutkimuksessa havaittiin tilastollisesti merkittävä ero e15,5-18,5-ikäisten hiirten olkaluiden pituuksissa, sekä mineralisoituneen korteksin pituuksissa. Mutanttien hiirten olkaluut ja mineralisoitunut korteksi olivat villityyppejä lyhempiä. Lisäksi aineisto antoi viitteitä proliferoivien vyöhykkeiden erilaistumisen häiriöistä. Mutanttien sikiöiden proliferaation alku vaikutti HE-värjätyissä leikkeissä epäjärjestäytyneeltä ja proliferoivien vyöhykkeiden pituuksissa havaittiin pieniä eroja. Erot mineralisaatiossa sekä olkaluiden ja proliferoivien vyöhykkeiden pituuksissa voivat selittyä mutanttien kehityksen hidastumisella. Muutokset reservikondrosyyttien muuntumisessa proliferoiviksi ovat kuitenkin todennäköisesti suoraan yhteydessä Rab23- proteiinin toimintaan, koska tutkimuksessa tämä muuntuminen vaikuttaa hyvin järjestyneeltä villityyppien kaikissa kehitysvaiheissa. 5.2 Tulevaisuuden haasteita Tutkimus ei tarjoa vastausta kysymykseen, onko proliferoivan vyöhykkeen epäjärjestyneisyys seurausta Rab23:n funktiosta hedgehog-signaloinnin säätelyssä. Mahdollisia lisätutkimuksia proliferoivan vyöhykkeen muutosten analysointiin ovat muun muassa EdU-värjäys ja in situ hybridisaatio. EdU-värjäyksen avulla on mahdollista havainnoida solujen jakaantumisnopeutta (26). Rab23 opb2 -genotyypin kannalta erityisen kiinnostavaa olisi tietää jakautuvien solujen suhteellinen osuus reservin ja varhaisten proliferoivien kondrosyyttien populaatiossa. Havaitaanko mutanttien ja villityyppien välillä eroja ja selittävätkö muutokset erot luiden kehityksessä? Poikkeavan geenien ilmentymisen osoittaminen in situ hybridisaatiolla olisi silmämääräistä histologisten muutosten havainnointia vahvempi näyttö rakenteellisista poikkeavuuksista. In
21 18 situ hybridisaation osalta erityisen kiinnostavaa olisi tarkastella varhaisten proliferoivien kondrosyyttien geenien ilmentymistä mutanttien hiirten kasvulevyissä. Radioaktiivisilla BrdU-leimatuilla koettimilla suoritettu in situ hybridisaatio olisi mahdollisesti DIG-leimattua koettimia herkempi, mutta on toisaalta teknisesti haastavampi toteuttaa ja näytteissä havaitaan tavallisesti myös enemmän kohinaa. Olisi kiinnostavaa tietää, onko mutanttien hiirten Ihh-positiivisten solujen määrä samaa suuruusluokkaa villityyppeihin verrattuna ja toisaalta ilmentyykö varhaisten proliferoivien kondrosyyttien markkereita poikkeavilla alueilla. Tutkimuksessa käytettiin olka- ja reisiluita endokondraalisen luutumisen mallina niiden suuren koon ja täten helpomman käsiteltävyyden vuoksi. Tutkielman kirjoittamisen aikana jatketuissa tutkimuksissa on havaittu, etteivät luiden kehityksessä havaittavat poikkeamat ole täysin yleistettävissä kaikkiin endokondraalisesti kehittyviin luihin. Kaikki endokondraalisesti kehittyvät luut eivät noudata tämän tutkielman mallia ja ole 2-15 % villityyppien vastaavia luita lyhempiä. Alizarin red / Alcian blue -värjättyjä sikiöitä tarkastelemalla on voitu havaita jopa eräiden luiden puuttuminen Rab23 opb2 -mutanteilta hiiriltä. (27) Vaikka luut kehittyvät samalla mekanismilla, on jatkotutkimukset aiheellista kohdentaa luihin, joissa muutokset ovat suuremmat.
22 19 Lähteet (1) Eggenschwiler JT, Espinoza E, Anderson KV. Rab23 is an essential negative regulator of the mouse Sonic hedgehog signalling pathway. Nature 2001 Jul 12;412(6843): (2) Jenkins D, Seelow D, Jehee FS, Perlyn CA, Alonso LG, Bueno DF, et al. RAB23 mutations in Carpenter syndrome imply an unexpected role for hedgehog signaling in cranial-suture development and obesity. Am J Hum Genet 2007 Jun;80(6): (3) Sariola H, Frilander M. Kehitysbiologia : solusta yksilöksi. 2. uud. p. ed. Helsinki: Duodecim; (4) Ingham PW, McMahon AP. Hedgehog signaling in animal development: paradigms and principles. Genes Dev 2001 Dec 1;15(23): (5) Capdevila J, Izpisua Belmonte JC. Patterning mechanisms controlling vertebrate limb development. Annu Rev Cell Dev Biol 2001;17: (6) St-Jacques B, Hammerschmidt M, McMahon AP. Indian hedgehog signaling regulates proliferation and differentiation of chondrocytes and is essential for bone formation. Genes Dev 1999 Aug 15;13(16): (7) Hui CC, Angers S. Gli proteins in development and disease. Annu Rev Cell Dev Biol 2011 Nov 10;27: (8) Eggenschwiler JT, Bulgakov OV, Qin J, Li T, Anderson KV. Mouse Rab23 regulates hedgehog signaling from smoothened to Gli proteins. Dev Biol 2006 Feb 1;290(1):1-12. (9) Evans TM, Ferguson C, Wainwright BJ, Parton RG, Wicking C. Rab23, a negative regulator of hedgehog signaling, localizes to the plasma membrane and the endocytic pathway. Traffic 2003 Dec;4(12): (10) Boehlke C, Bashkurov M, Buescher A, Krick T, John AK, Nitschke R, et al. Differential role of Rab proteins in ciliary trafficking: Rab23 regulates smoothened levels. J Cell Sci 2010 May 1;123(Pt 9): (11) Fuller K, O'Connell JT, Gordon J, Mauti O, Eggenschwiler J. Rab23 regulates Nodal signaling in vertebrate left-right patterning independently of the Hedgehog pathway. Dev Biol 2014 Jul 15;391(2): (12) Eggenschwiler JT, Anderson KV. Cilia and developmental signaling. Annu Rev Cell Dev Biol 2007;23: (13) Goetz SC, Anderson KV. The primary cilium: a signalling centre during vertebrate development. Nat Rev Genet 2010 May;11(5): (14) Yoshimura S, Egerer J, Fuchs E, Haas AK, Barr FA. Functional dissection of Rab GTPases involved in primary cilium formation. J Cell Biol 2007 Jul 30;178(3):
23 20 (15) Horton WA, Degnin CR. FGFs in endochondral skeletal development. Trends Endocrinol Metab 2009 Sep;20(7): (16) Kronenberg HM. Developmental regulation of the growth plate. Nature 2003 May 15;423(6937): (17) Schoenwolf GC, Bleyl SB, Brauer PR, Francis-West PH. Larsen's human embryology. Fifth edition. ed. Philadelphia, PA: Elsevier/Saunders; cop (18) Mackie EJ, Ahmed YA, Tatarczuch L, Chen KS, Mirams M. Endochondral ossification: how cartilage is converted into bone in the developing skeleton. Int J Biochem Cell Biol 2008;40(1): (19) Long F, Chung UI, Ohba S, McMahon J, Kronenberg HM, McMahon AP. Ihh signaling is directly required for the osteoblast lineage in the endochondral skeleton. Development 2004 Mar;131(6): (20) Koziel L, Wuelling M, Schneider S, Vortkamp A. Gli3 acts as a repressor downstream of Ihh in regulating two distinct steps of chondrocyte differentiation. Development 2005 Dec;132(23): (21) Kronenberg HM. PTHrP and skeletal development. Ann N Y Acad Sci 2006 Apr;1068:1-13. (22) Goldring MB, Tsuchimochi K, Ijiri K. The control of chondrogenesis. J Cell Biochem 2006 Jan 1;97(1): (23) Mak KK, Kronenberg HM, Chuang PT, Mackem S, Yang Y. Indian hedgehog signals independently of PTHrP to promote chondrocyte hypertrophy. Development 2008 Jun;135(11): (24) Naski MC, Colvin JS, Coffin JD, Ornitz DM. Repression of hedgehog signaling and BMP4 expression in growth plate cartilage by fibroblast growth factor receptor 3. Development 1998 Dec;125(24): (25) Bancroft JD, Gamble M. Theory and practice of histological techniques. 5th ed. ed. Edinburgh: Churchill Livingstone; (26) Salic A, Mitchison TJ. A chemical method for fast and sensitive detection of DNA synthesis in vivo. Proc Natl Acad Sci U S A 2008 Feb 19;105(7): (27) Hasan R. Suullinen tiedonanto,
arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina.
Hyväksymispäivä Arvosana arvostelija OSDA ja UDDI palveluhakemistoina. HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty/Section Laitos Institution
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotAika/Datum Month and year Kesäkuu 2012
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen
LisätiedotPro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA. Karoliina Ljungberg
Pro gradu -tutkielma Meteorologia SUOMESSA ESIINTYVIEN LÄMPÖTILAN ÄÄRIARVOJEN MALLINTAMINEN YKSIDIMENSIOISILLA ILMAKEHÄMALLEILLA Karoliina Ljungberg 16.04.2009 Ohjaajat: Ari Venäläinen, Jouni Räisänen
LisätiedotTyön laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Sivumäärä Sidoantal Number of pages
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos Institution Department Tekijä Författare Author Työn nimi Arbetets titel Title Oppiaine Läroämne Subject Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month
LisätiedotKoht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa
Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos
LisätiedotI.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely
Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotLuonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia
Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro
LisätiedotMaailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan
Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,
Lisätiedot! #! %! & #!!!!! ()) +
! #! %! & #!!!!! ()) + Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Humanistinen tiedekunta Laitos Institution Department Taiteiden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Matti Pesonen Työn nimi Arbetets
LisätiedotSelainpelien pelimoottorit
Selainpelien pelimoottorit Teemu Salminen Helsinki 28.10.2017 Seminaaritutkielma Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytiede ! 1 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotKatsaus korruption vaikutuksesta Venäjän alueelliseen talouskasvuun ja suoriin ulkomaisiin investointeihin
INSTITUUTIOTTALOUSKASVUNEDELLYTYKSENÄ KatsauskorruptionvaikutuksestaVenäjänalueelliseentalouskasvuunjasuoriin ulkomaisiininvestointeihin2000 2010 AshekMohamedTarikHossain HelsinginYliopisto Valtiotieteellinentiedekunta
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotGli2-transkriptiofaktorin merkitys kallon ja kasvojen luiden kehityksessä esitutkimus hiirimallin avulla
Gli2-transkriptiofaktorin merkitys kallon ja kasvojen luiden kehityksessä esitutkimus hiirimallin avulla Laura Maidell-Hjort, HLK Helsinki 11.4.2016 Tutkielma laura.maidell@helsinki.fi Ohjaaja: Prof. David
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä
LisätiedotHallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa
Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa
LisätiedotLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe Tehtävä 1 Pisteet / 15
Tampereen yliopisto Henkilötunnus - Lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta Sukunimi Bioteknologia tutkinto-ohjelma Etunimet valintakoe pe 18.5.2018 Tehtävä 1 Pisteet / 15 1. Alla on esitetty urheilijan
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotThesleff: Pään kehityksen tärkeät geenit
Geenit säätelevät sikiön kehitystä. Tärkeät geenit ilmentyvät tietyssä kudoksessa tiettynä ajankohtana. Geenien ilmeneminen: DNA jakso kopioidaan lähetti RNA:ksi Keskeinen kysymys: Miten geenien ilmenemistä
LisätiedotLuu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä. Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006. Sisältöä
Luu ja luuntiheys; luustomuutokset NF1:ssä Tommi Kuorilehto LT 19.8.2006 Sisältöä Luu kudoksena rakenne, solut, muut rakenneosat luun kehitys toimintaa Luuntiheys määrittely, merkitys osteoporoosi D-vitamiini
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon käsittelystä p. 1/18 Puuttuvan tiedon käsittelystä pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto Puuttuvan tiedon
LisätiedotMa > GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING
Ma 5.12. -> GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Cell-Surface Receptors Relay Extracellular Signals via Intracellular Signaling Pathways Some Intracellular Signaling Proteins Act as Molecular Switches
LisätiedotTiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Valtiotieteellinen tiedekunta Laitos Institution Department Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Tekijä Författare Author Virta, Mikko Antero Työn nimi Arbetets
Lisätiedotpitkittäisaineistoissa
Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen
ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman
LisätiedotJulius Laine OSTEOBLASTIEN ERILAISTUMISEN JA TOIMINNAN TRANSKRIPTIONAALINEN SÄÄTELY
Julius Laine OSTEOBLASTIEN ERILAISTUMISEN JA TOIMINNAN TRANSKRIPTIONAALINEN SÄÄTELY Syventävien opintojen kirjallinen työ Kevät 2017 Julius Laine OSTEOBLASTIEN ERILAISTUMISEN JA TOIMINNAN TRANSKRIPTIONAALINEN
LisätiedotKANSILEHDEN MALLISIVU
Teknisiä ohjeita pro gradu -tutkielmalle Teologian osasto 12.11.2013 Tässä annettavat ohjeet ovat suosituksia. Viime kädessä seurataan tutkielman ohjaajan antamia ohjeita! Tutkielman kansilehdelle asetellaan
LisätiedotTUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ
TUKIMATERIAALI IMMUNOHISTOKEMIAL- LISISTA CD-VÄRJÄYKSISTÄ Iina Puuppo Viktoria Pälvi Opinnäytetyö Lokakuu 2015 Bioanalytiikka 2 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 Novocastra TM Liquid Mouse Monoclonal Antibody CD10...
LisätiedotBIOLOGIAN KYSYMYKSET
BIOLOGIAN KYSYMYKSET Biologian osakokeessa on 10 kysymystä. Tarkista, että saamassasi vastausmonisteessa on sivut 1-10 numerojärjestyksessä. Tarkastajien merkintöjä varten 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 max 80p
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotOperaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA
Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...
LisätiedotALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM
ALKIODIAGNOSTIIK KA ANN-MARIE NORDSTRÖM 180114 Lapsettomuushoidot 80-luvulla Ensimmäiset IVF-lapset Suomessa 1984 Hoidon onnistuminen 80-luvulla - hormonistimulaatiomenetelmät vasta kehittymässä - siirrettiin
LisätiedotReseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin
Haju- ja makuaisti Reseptoripotentiaalista (RP) aktiopotentiaaliin Reseptoristimulaatio lokaalinen sähköinen ärtyminen (melkein aina depolarisaatio) RP syntymekanismi vaihtelee aistimesta toiseen RP leviää
LisätiedotHistopatologian. Pirkko Hirsimäki. patologian palvelualue
Histopatologian värjäystekniikka: äjä tk kierrospalaute Pirkko Hirsimäki TYKS-SAPA SAPA liikelaitos l i patologian palvelualue 5.2.2010 2010 1 Ulkoinen laadunarviointikierros: Histopatologia 4/2008 Osallistujat
LisätiedotJärvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi
Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää
LisätiedotVastaa lyhyesti selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan
1 1) Tunnista molekyylit (1 piste) ja täytä seuraava taulukko (2 pistettä) a) b) c) d) a) Syklinen AMP (camp) (0.25) b) Beta-karoteeni (0.25 p) c) Sakkaroosi (0.25 p) d) -D-Glukopyranoosi (0.25 p) 2 Taulukko.
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotHistokemia ja histologinen valmiste. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013
Histokemia ja histologinen valmiste Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Mittakaavat: Alberts 5; s580 makroanatomia, mikroanatomia eli histologia, Silmä(lasit) Luuppi Valomikroskooppi solubiologia,
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
Lisätiedot!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE
!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28
LisätiedotGenomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia
Genomi-ilmentyminen Genom expression (uttryckning) DNA RNA 7.12.2017 Nina Peitsaro, yliopistonlehtori, Medicum, Biokemia ja Kehitysbiologia Osaamistavoitteet Lärandemål Luennon jälkeen ymmärrät pääperiaatteet
LisätiedotTrichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko
Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko 04.11.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta
LisätiedotSymbioosi 2 VASTAUKSET. b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl
Luku 14 Symbioosi 2 VASTAUKSET 1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys a. Mikä on vanhempien genotyyppi? Vastaus: VvLl b. Millaisia sukusoluja vanhemmat tuottavat (4 erilaista)? Vastaus: VL, vl, Vl, vl c.
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
Lisätiedota. Mustan ja lyhytkarvaisen yksilön? b. Valkean ja pitkäkarvaisen yksilön? Perustele risteytyskaavion avulla.
1. Banaanikärpänen dihybridiristeytys. Banaanikärpäsillä silmät voivat olla valkoiset (resessiivinen ominaisuus, alleeli v) tai punaiset (alleeli V). Toisessa kromosomissa oleva geeni määrittää siipien
LisätiedotVSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen
Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotPerinnöllisyyden perusteita
Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyystieteen isä on augustinolaismunkki Gregor Johann Mendel (1822-1884). Mendel kasvatti herneitä Brnon (nykyisessä Tsekissä) luostarin pihalla. 1866 julkaisu tuloksista
LisätiedotInferring Trichoderma reesei gene regulatory network
Inferring Trichoderma reesei gene regulatory network Oskari Vinko 29.04.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta osin
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotMuuttumaton genomi? Genomin ylläpito. Jakson luennot. Luennon sisältö DNA:N KAHDENTUMINEN ELI REPLIKAATIO
Muuttumaton genomi? Genomin ylläpito SNP 14.1.2013 Tiina Immonen Biolääketieteen laitos Biokemia ja kehitysbiologia Jakson luennot Mitä on genomilääketiede? Dan Lindholm Genomin ylläpito Tiina Immonen
LisätiedotKurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2
Kurssiin sisältyvät kappaleet kirjasta Tortora et al. (Microbiology) ja Alberts et al. (Essential Cell Biology), 1/2 Luento 1: Yleisten asioiden jälkeen: MB, luku 1 (s. 28-49) Luento 2: Luku 1 jatkuu +
LisätiedotKuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa
Kuusen kasvu muuttuvassa ilmastossa Harri Mäkinen Sisältö Vuosien välinen kasvunvaihtelu Muutos Etelä-Suomesta Pohjois-Suomeen Kuolevat kuuset Etelä-Suomessa Eurooppalainen perspektiivi Sädekasvu kasvukauden
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotVaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen,
713 Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen, erilaistuminen, liikkuminen, apoptoosi, toisen induktiosignaalin eritys, muutos metaboliassa
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotPURENTARASITUKSEN VAIKUTUS RUSTOSOLUN MUOTOON Hammaslääketieteen koulutusohjelma
PURENTARASITUKSEN VAIKUTUS RUSTOSOLUN MUOTOON Hammaslääketieteen koulutusohjelma Kiiski Henri Syventävien opintojen tutkielma Hammaslääketieteen laitos Oulun yliopisto Marraskuu 2015 Professori Pertti
LisätiedotKarvatupen kantasolut ja niiden toiminta
Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta Jan Mattila 2007 Tiina Pessa-Morikawa eläinlääketieteellinen anatomia, PELL Tiivistelmä Viime vuosikymmenen aikana käsitys ihon epiteelin kantasolujen alkuperästä
LisätiedotSikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit
1. signaali- eli viestimolekyylit ja niiden reseptorit proteiineja (so. geenituotteita) TAI pieniä molekyylejä 2. transkriptiotekijät (geenien ilmentymistä säätelevät proteiinit) hyvin samanlaisia eri
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Tampere, Jyväskylä, Turku Marraskuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset, Tampere... 5 3.1. Kaupunkikohtaiset tulokset,
LisätiedotHAMPAIDEN MUOTOUTUMINEN JA LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET YKSILÖNKEHITYKSEN AIKANA
HAMPAIDEN MUOTOUTUMINEN JA LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET YKSILÖNKEHITYKSEN AIKANA Heidi Saari Kirjallisuuskatsaus Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hammaslääketieteen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotHIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN
Opinnäytetyö (AMK) Bio-ja elintarviketekniikka Laboratoriotekniikka 2014 Natalia Habilainen-Kirillov HIIREN RUSTOSOLUVILJELYMALLIN PYSTYTTÄMINEN Pharmatest Services Oy OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN
LisätiedotBiopankit miksi ja millä ehdoilla?
Suomalaisen Tiedeakatemian 100 v-symposium, Helsinki 4.9.2008 Biopankit miksi ja millä ehdoilla? Juha Kere Karolinska Institutet, Stockholm, Sverige ja Helsingin yliopisto Tautien tutkimus Geeni/ valkuaisaine
LisätiedotMerkkausvärin kehittäminen
Merkkausvärin kehittäminen Heikki Juhe, 26.1.2011 1. Johdanto JL-tuotteet aloitti keväällä 2010 tutkimus- ja kehitysprojektin, jonka tarkoituksena oli tutkia käytössä olevien merkkausvärien imeytyvyyttä
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotAsuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010)
hyväksymispäivä arvosana arvostelija Asuntojen neliöhinnan vaihtelu Helsingissä (1997-2010) Tuomas Puikkonen Helsinki 8.1.2010 Geoinformatiikan menetelmät ja kirjallisuus -kurssin harjoitustyö HELSINGIN
LisätiedotTutkielman kirjoittaminen Tiina Immonen, FT HY Biolääketieteen laitos
Tutkielman kirjoittaminen 2 13.3.2013 Tiina Immonen, FT HY Biolääketieteen laitos hyvää suomea / ruotsia tieteellistä ja kirjoitettu akateemiselle lukijalle Kieli on täsmällistä (varo löysiä yleistyksiä!)
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotTietokoneavusteinen ongelmanratkaisu biologiselle datalle Luento
1 Tietokoneavusteinen ongelmanratkaisu biologiselle datalle Luento 31.1.2017 MEO EKROOS KURSSIASSISTENTTI ELEC-A8720 - BIOLOGISTEN ILMIÖIDEN MITTAAMINEN Harjoitukset ja deadlinet 2 Luento + ATK-harjoitus
LisätiedotVERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET
VERIRYHMÄT JA VERIRYHMÄVASTA-AINEET Raskaudenaikaiset veriryhmäimmunisaatiot 2018 Kati Sulin Biokemisti 12.4.2018 Sisältö Veriryhmät ABO Rh-veriryhmäjärjestelmä Sikiön veriryhmämääritykset äidin verinäytteestä
LisätiedotPään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotLICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa
LICENCE TO KILL - elävää ekotoksikologiaa Olli-Pekka Penttinen, Dos., FT, yo-lehtori Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, Lahti Lahden tiedepäivä, Lahti Science Day 2012 27.11.2012, Fellmannia,
LisätiedotR-RAS-GEENIN VAIKUTUS IHOHAAVAN PARANEMISEEN! TUTKIMUS R-RAS- POISTOGEENISELLÄ ELÄIMELLÄ
R-RAS-GEENIN VAIKUTUS IHOHAAVAN PARANEMISEEN! TUTKIMUS R-RAS- POISTOGEENISELLÄ ELÄIMELLÄ Tekijä LK Tuomo Ketomäki Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Dosentti
LisätiedotKehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä
Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 3.3.2015 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Biolääketieteen laitos, Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotDNA:n informaation kulku, koostumus
DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa
LisätiedotMMEA Measurement, monitoring and environmental assessment
MMEA Measurement, monitoring and environmental assessment D4.5.1.2 Test report Tekijät: Antti Rostedt, Marko Marjamäki Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos PPS-M anturin hiukkaskokovaste Johdanto
LisätiedotMobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki
Mobiiliverkkojen vertailumittaus Seinäjoki Joulukuu 2018 1. Tiivistelmä... 3 2. Johdanto... 4 3. Tulokset... 5 4. Menetelmä... 9 1. Tiivistelmä Syksyllä 2018 suoritetussa tutkimuksessa selvitettiin LTE-verkkojen
LisätiedotOSA III LISÄYKSET LISÄYS IX
522 N:o 184 OSA III LISÄYKSET LISÄYS IX 1. Varoituslipukkeita koskevat määräykset Huom. Kollien osalta ks. myös rn 14. 1900 (1) a) Kolleihin kiinnitettävien lipukkeiden 1, 1.4, 1.5, 1.6, 01, 2, 3, 4.1,
LisätiedotVuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle
Vuorokausirytmi ja sen merkitys terveydelle Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Sisäinen kello on tahdistin Aikasolut ovat suprakiasmaattisessa
LisätiedotMIKRO-RNA:T LUUTA MUODOSTAVAN SOLUN SÄÄTELYSSÄ
Opinnäytetyö (AMK) Bioanalytiikan koulutusohjelma Solu- ja molekyylibiologia Kevät 2014 Anni-Mari Tuori MIKRO-RNA:T LUUTA MUODOSTAVAN SOLUN SÄÄTELYSSÄ OPINNÄYTETYÖ (AMK) TIIVISTELMÄ TURUN AMMATTIKORKEAKOULU
Lisätiedot- Extra: PCR-alukkeiden suunnittelutehtävä haluttaessa
Kertaus CHEM-C2300 0 Tällä luennolla: - Oletteko lukeneet artikkelia, käydäänkö läpi? - Ehdotuksia tenttikysymyksiin? - Käydään läpi kurssin keskeiset asiakokonaisuudet otsikkotasolla - Extra: PCR-alukkeiden
LisätiedotVAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.
VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotMikroskooppiset tekniikat käyttökohteesta
Eläinfysiologian ja histologian luennot (30 t) (140176) (4 op) I. Luento Loppukuulustelun vaatimukset ja tenttipäivät Luennoidut asiat + Campbell, Biology 8.painos: sivut 850-996 ja 1047-1119 9.painos:
LisätiedotTekijä Pitkä matematiikka On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 4 5
Tekijä Pitkä matematiikka 6..06 8 On osoitettava, että jana DE sivun AB kanssa yhdensuuntainen ja sen pituus on 5 sivun AB pituudesta. Pitää siis osoittaa, että DE = AB. 5 Muodostetaan vektori DE. DE =
LisätiedotDNA Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia
DNA 18.4.2016 Tiina Immonen, FT, yo-lehtori HY Lääketieteellinen tiedekunta Biokemia ja kehitysbiologia Koordinaattori, Master s Degree Programme in Translational Medicine (TRANSMED) 1 Sisältö DNA:n rakenne
LisätiedotHistologia. http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb
Histologia http://cc.oulu.fi/~ehohtola/kb/ salasana kbkbkb. Johdanto Kirjallisuus Mikrotekniikka Mikroskopointi 2. Soluvälimateriaali Matrix Säikeet 3. Kudostyypit Epiteelikudos Sidekudos varsinainen sidekudos
LisätiedotSikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi
Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotMansikan kukkaaiheiden
Mansikan kukkaaiheiden kehitys Marja Rantanen Miksi kukka-aiheiden kehitys on kiinnostavaa? Monivuotinen kasvurytmi Jan Feb March Apr May Jun Jul Aug Sept Oct Nov Dec Valo ja lämpötila ovat kasvua sääteleviä
LisätiedotKatsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013
Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Shp-SIRO-FiRe-päivät 30.9.-1.10.2013 Sari Huusko TH, TtM Tartuntatautien torjuntayksikkö Katsaus elintarvikevälitteisiin epidemioihin Kryptosporidioosiepidemiat
Lisätiedot