I.Thesleff: Hampaan kehitys ja sen säätely
|
|
- Matilda Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Irma Thesleff Hampaan kehitys ja sen säätely Hampaan kehitys Hammasjuoste (dental lamina) Rieger in syndrooma ( PITX 2 +/- ) Pitx2 Pitx2 plakodi 1
2 Hiiren sikiöstä eristetty hampaan aihe Kudosten erottaminen epiteeli mesenkyymi Kudosten yhdistäminen ja kasvatus in vitro Epiteelin ja mesenkyymin väliset vuorovaikutukset ohjaavat myös juuren kehitystä Solujen välinen viestintä on tärkein kehitystä säätelevä mekanismi hampaan kehitys kudosviljelmässä Hampaan kehitystä sääteleviä viestimolekyylejä Transformoiva kasvutekijä β (TGFβ) -Luun morfogeneettinen proteiini (BMP) -Aktiviini Fibroblastikasvutekijä (FGF) Wnt Sonic hedgehog (Shh) Ektodysplasiini (EDA) 2
3 Gene Expression in Tooth - graafinen tietopankki Hampaan kehitys alkaa kun epiteeli lähettää viereisille mesenkyymisoluille viestin viestimolekyylit: BMP, FGF, Wnt, Shh transkriptiotekijät: msx1, pax9 ym. Tietokannassa yli 300 geenin ilmenemiskuviot. Suurin osa näistä osallistuu solujen väliseen viestintään! vastavuoroiset viestit: Aktiviini; Fgf-3; Bmp-4 Kiillekyhmyt (enamel knot) ovat hampaiden kokoa ja muotoa sääteleviä viestikeskuksia Lakkivaihe E14 E14 Kiillekyhmyn signaaleja: Shh Fgf-3, 4, 9, 20 BMP 2,4,7 Wnt-3, 10a, 10b Kellovaihe Fgf-4 E17 Fgf-4 E19 Inducers Inducers FGFs FGFs Inhibitors BMPs Occlusal view at E17 An activator-inhibitor loop of signalling molecules determines the exact patterns enamel knots and tooth cusps (Salazar-Ciudad and Jernvall PNAS 99:8116,2002) Kiillekyhmyt määrittävät kuspien paikan ja korkeuden 3
4 Hampaan kehitystä säätelevät signaaliverkostot Oligodontiaa aiheuttavia geenejä Hiiri Ihminen Mutaatiot vihreissä geeneissä johtavat hampaiden puuttumiseen. Oligodontia = laaja hammaspuutos (yli 6 hammasta puuttuu) msx1 pax9 pitx2 eda edar edaradd p63 lef1 activin β A runx2 MSX1 PAX9 PITX2 EDA EDAR EDARADD P63 AXIN2 WNT10 Hypodontia Miksi tietyt hampaat puuttuvat useammin kuin muut? Inkisiivi premolaari hypodontia (IPH) Oligodontia ( > 6 puuttuvaa hammasta ) ei-syndroominen syndroominen (kehityshäiriöt lisäksi ektodermin elimissä, huuli-suulakihalkiot, raajadefektit ym) Useimmin puuttuvat hampaat: 3. molaarit 2. premolaarit yläkakkoset Plakodin koosta riippuu kuinka paljon kudosta siitä muodostuville hampaille riittää. Eri hammasryhmät kehittyvät omista plakodeistaan: etuhampaat, kulmahammas, premolaarit ja molaarit PAX9 geenin mutaatiot aiheuttavat oligodontian 4
5 Hampaat ovat ektodermin elimiä. Hypohidroottinen ektodermaalinen dysplasia (HED) Ne kehittyvät samanlaisten mekanismien ohjaamina kuin esim. karvat ja sylkirauhaset plakodi Hammas Karva Rauhanen Höyhen Mutaatio ektodysplasiini viestimolekyylissä (EDA) (tuumorinekroositekijä,tnf) Ektodysplasiini säätelee plakodien muodostusta Ectodysplasin (Eda) Edar E12 E13 E14 Ektodysplasiini säätelee Edar-reseptorin välityksellä hampaan viestikeskuksia, plakodeja ja kiillekyhmyjä. Ektodysplasiini kiihdyttää kaikkien ektodermaalisten elinten kehitystä kieli karvaplakodit hammasplakodit Ihmisen ektodermaalisen dysplasian malli. Sen ektodysplasiinigeeni ei toimi ja karva- ja hammasplakodit ovat pieniä. Eda -/- Siirtogeenisellä hiirellä, joka tuottaa ylimäärin ektodysplasiinia, plakodit ovat suuria. K14-Eda Villityyppi K14-Eda 5
6 Tavallisesti hiirillä on 3 poskihammasta Ektodysplasiini pelastaa hampaiden kehityksen syntymän jälkeen koirassa, jolla on Ektodermaalinen dysplasia (HED) HED HED + Eda Terve koira Eda -/- hiiren ektodysplasiinin geeni ei toimi, ja sillä on vain 2 poskihammasta Siirtogeeniselle hiirelle, jolla on ylimääräisiä ektodysplasiinin geenejä, (K14-Eda) kehittyy ylimääräinen hammas, premolaari? Ektodysplasiini injektiot 2-11 vrk syntymän jälkeen Casal et al., Am J Hum Genet, 2007 Voisiko ihmisille rakentaa uusia hampaita? Hampaiden uusiutumiskyky on vähentynyt evoluution aikana RUNX 2 geenin mutaatio aiheuttaa kleidokraniaalisen dysplasian Mutaatio Axin2 geenissä aiheuttaa laajan oligodontian * 24 pysyvää hammasta puuttuu Axin2 tarvitaan soluissa Wnt signaalin välitykseen Wnt on yksi tärkeimmistä kehitystä säätelevistä viestimolekyyleistä luun hypoplasia vaikeutunut puhkeaminen ylilukuisia hampaita, jotka kehittyvät pysyvistä hampaista. Siis: RUNX2 estää kolmannen hampaiston kehityksen -ja ihmisilläkin on kyky muodostaa uusi hammaskerta Lammi et al., Am.J.Hum.Genet Yhteistyö HY Hammaslääketieteen laitoksen kanssa: Pekka Nieminen Sinikka Pirinen Sirpa Arte 6
7 Wnt viestinnän aktivoiminen suun epiteelissä herättää henkiin hiiren hampaiden menetetyn uusitumiskyvyn Mutantista hampaan aiheesta syntyy uusia hampaita peräjälkeen ß-cat ex3k14/+ transgeenisen hiiren yhdestä hampaasta kehittyi 42 hammasta Järvinen et al., PNAS, Voisiko uusia hampaita rakentaa suuhun signaalimolekyylien avulla?? Kehittyvässä hampaassa on hyvin varhain tieto kehityksen ohjaamiseen Wnt Ektodysplasiini Ongelma: Aikuisen suussa ei luultavasti ole potentiaalia hampaan kehitykseen. Tarvitaan: 1. Kantasoluja, jotka voidaan ohjelmoida hammaslinjalle - ips solut 2. Resepti, jolla solut ohjelmoidaan 3. Menetelmä, miten soluista kasvatetaan hammas epiteeli Kehitykseen tarvitaan 2 eri kudosta: epiteeli ja mesenkyymi. Ne voidaan erottaa toisistaan, yhdistää, ja kasvattaa hampaaksi. (Kollar ja Baird, 1969) e m transplantaatio HAMMAS mesenkyymi Hampaan kasvattaminen onnistuu myös kehittyvistä hampaista eristetyistä soluista Hiiren sikiön poskihampaan aihe Lakkivaihe Kantasolubuumi alkoi 1998 kun ihmisalkion kantasoluja onnistuttiin kasvattamaan solulinjoina. Kantasoluja osataan jo erilaistaa moniksi solutyypeiksi. Lakkivaihe TakashiTsuji, Nature Methods, 2007 PNAS 2009 Scientific American, 1998 Löytyisikö resepti, joka käynnistäisi kantasoluissa hampaan kehityksen ohjelman? 7
8 Hampaiden uudisrakentaminen kantasoluista? resepti X Hampaan epiteelisolut resepti Y Potilaan ikenestä/ihosta eristetyt solut tai ips kantasolut Hampaan mesenkyymisolut Kasvatus maljalla lakkivaiheiseksi Transplantaatio leukaan HAMMAS Tutkimusryhmä : Elinten kehityksen säätely Kehitysbiologian tutkimusohjelma Biotekniikan instituutti Viikin Biokeskus Helsingin yliopisto 8
Thesleff: Pään kehityksen tärkeät geenit
Geenit säätelevät sikiön kehitystä. Tärkeät geenit ilmentyvät tietyssä kudoksessa tiettynä ajankohtana. Geenien ilmeneminen: DNA jakso kopioidaan lähetti RNA:ksi Keskeinen kysymys: Miten geenien ilmenemistä
LisätiedotHAMPAIDEN MUOTOUTUMINEN JA LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET YKSILÖNKEHITYKSEN AIKANA
HAMPAIDEN MUOTOUTUMINEN JA LUKUMÄÄRÄMUUTOKSET YKSILÖNKEHITYKSEN AIKANA Heidi Saari Kirjallisuuskatsaus Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Hammaslääketieteen
LisätiedotMiten virheet geenisäätelyssä vaikuttavat hampaiden lukumäärään?
Miten virheet geenisäätelyssä vaikuttavat hampaiden lukumäärään? Synnynnäiset hammaspuutokset ovat ihmisen yleisimpiä kehityshäiriöitä (1). Hampaiden puutokset ja ylilukuiset hampaat voivat ilmetä yksittäisinä
Lisätiedotepiteeli endodermi Nisäkkään hampaan kehitys nisäkkään alkio:
-mesenkyymi-vuorovaikutukset, esimerkkinä hammas ja ihokarva elimiä muodostuu kaikista alkiokerroksista, usein epiteelin ja mesenkyymin vuorovaikutuksesta epiteeli ektodermi kumpi aloittaa elimen kehityksen:
LisätiedotHYPODONTIA. Kirjallisuuskatsaus
HYPODONTIA Kirjallisuuskatsaus Milja Juntunen Syventävien opintojen opinnäytetyö Hammaslääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta Lääketieteen laitos / Ortodontia Kesäkuu
LisätiedotSynnynnäiset hammaspuutokset ja yleisterveiden hammaspuutospotilaiden ortodonttinen hoito
Synnynnäiset hammaspuutokset ja yleisterveiden hammaspuutospotilaiden ortodonttinen hoito Johanna Vuorela Hammaslääketieteen kandidaatti Suu- ja leukasairauksien osasto Helsinki 6.11.2016 Tutkielma johanna.vuorela@helsinki.fi
LisätiedotPään alueen plakodit (ektodermin kuroutumat) Aistinelinten aiheet Muodostavat yhdessä hermostopienan solujen kanssa myös aivohermosolmukkeet
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotPään ja kasvojen kehityshäiriöt. Irma Thesleff
Katsaus Irma Thesleff Luultavasti suurin osa geeneistämme osallistuu kehityksen säätelyyn, ja periaatteessa mutaatio missä tahansa niistä voi aiheuttaa kehityshäiriön. Mielenkiintoista on, että valtaosa
LisätiedotNäkö- ja kuulo silmä- ja korva Tuntoaisti selkäydinhermot ja aivogangliot Makuaisti - kieli Hajuaisti nenä ja hajukäämit kuudes aisti?
Kirsi Sainio Pään alueen plakodit Silmän kehitys Silmän kehityksen säätely Silmän kehitykseen liittyvät häiriöt Korvan kehitys Sisäkorvan kehitys Ulkokorvan kehitys Korvan kehityksen säätely Hajuaistin
LisätiedotAvainsanat: BI5 III Biotekniikan sovelluksia 9. Perimä ja terveys.
Avainsanat: mutaatio Monitekijäinen sairaus Kromosomisairaus Sukupuu Suomalainen tautiperintö Geeniterapia Suora geeninsiirto Epäsuora geeninsiirto Kantasolut Totipotentti Pluripotentti Multipotentti Kudospankki
LisätiedotSikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit. Sikiönkehityksen avainmolekyylit
1. signaali- eli viestimolekyylit ja niiden reseptorit proteiineja (so. geenituotteita) TAI pieniä molekyylejä 2. transkriptiotekijät (geenien ilmentymistä säätelevät proteiinit) hyvin samanlaisia eri
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava
LisätiedotKorkean lämpötilan vaikutus hiiren poskihampaan kiilteen kehitykseen in vitro
Korkean lämpötilan vaikutus hiiren poskihampaan kiilteen kehitykseen in vitro Hanna Inkiläinen, HLK Opiskelijanumero: 013471309 Helsinki 19.11.2010 Tutkielma hanna.e.inkilainen@helsinki.fi Ohjaajat: Prof.
LisätiedotVaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen,
713 Vaste Vaste tarkoittaa seurausta kohdesolun toiminnassa induktiivisen signaalin saavuttua. Solun jakautuminen, erilaistuminen, liikkuminen, apoptoosi, toisen induktiosignaalin eritys, muutos metaboliassa
LisätiedotSOLUISTA KUDOKSIKSI. Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015
SOLUISTA KUDOKSIKSI Veli-Pekka Lehto, M.D., Ph.D. Patologian osasto/haartman instituutti/helsingin yliopisto 6.5.2015 Prof. Ismo Virtanen, 1949-2010 Kudos - määritelmä tissue (e), vävdad (r) tietyn tyyppisten
LisätiedotHampaiden evoluutio. Hampaan evoluution tutkimisen merkitys
Jukka Jernvall ja Jussi Eronen EVOLUUTIO Hampaiden evoluutio Ensimmäiset hampaan kaltaiset rakenteet kehittyivät noin 500 miljoonaa vuotta sitten ja varsinaiset hampaat noin 230 miljoonaa vuotta sitten
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen BLL Biokemia ja kehitysbiologia 21.1.2014 Epigeneettinen säätely Epigenetic: may be used for anything to do with development, but nowadays
LisätiedotNarkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset
Narkolepsian immunologiaa ja Pandemrixiin liittyvät tutkimkset Outi Vaarala, Immuunivasteyksikön päällikkö, THL Narkolepsian kulku - autoimmuunihypoteesiin perustuva malli Hypokretiinia Tuottavat neuronit
LisätiedotHammaspuutokset valkoisilla länsiylämaanterriereillä
Pieneläinkirurgian oppiaine Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen osasto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Helsingin Yliopisto Hammaspuutokset valkoisilla länsiylämaanterriereillä Marianna Dykas Lisensiaatin
LisätiedotHUULI- JA SUULAKIHALKIOIDEN SYNTYYN VAIKUTTAVAT ETIOLOGI- SET TEKIJÄT
HUULI- JA SUULAKIHALKIOIDEN SYNTYYN VAIKUTTAVAT ETIOLOGI- SET TEKIJÄT HLK Järvensivu Janina Syventävien opintojen tutkielma Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen laitos Oulun yliopisto 4/2018
LisätiedotKOIRAN PURENTAVIKA: ALAKULMAHAMPAAT OSUVAT KITALAKEEN MITÄ TEHDÄ?
Kirjoittaja: Helena Kuntsi-Vaattovaara, ELL, Dip AVDC, Dip EVDC Eläinlääkäriasema Anident, Lamminpääntie 43, 02880 Veikkola Puh. 09-2565430, sähköposti anident@kolumbus.fi KOIRAN PURENTAVIKA: ALAKULMAHAMPAAT
LisätiedotDopaminergisten neuronien kehitys ja sen yhteys Parkinsonin taudin kantasoluhoitoihin
Dopaminergisten neuronien kehitys ja sen yhteys Parkinsonin taudin kantasoluhoitoihin Henna Kallo Luonnontieteiden kandidaatin tutkielma Biologian tutkinto-ohjelma Oulun yliopisto 3.5.2017 Sisällys 1.
LisätiedotKOE 6 Biotekniikka. 1. Geenien kloonaus plasmidien avulla.
Esseekysymyksistä 1-2 voi saada enintään 9 pistettä/kysymys. Vastauksia pisteytettäessä huomioidaan asiatiedot, joista voi saada enintään 7 pistettä. Lisäksi vastaaja saa enintään kaksi pistettä, mikäli
LisätiedotShetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013
Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat
LisätiedotTERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.
Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442
LisätiedotC1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia.
C1/DC1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2015 Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia. 25.6.2015 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op Luennot Ryhmäopetus (H=Histologia, M=Makroanatomia)
Lisätiedotmåndag 10 februari 14 Jaana Ohtonen Kielikoulu/Språkskolan Haparanda
GENETIIKKA: KROMOSOMI DNA & GEENI Yksilön ominaisuudet 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät 2 Yksilön ominaisuudet Perintötekijät Ympäristötekijät 2 Perittyjä ominaisuuksia 3 Leukakuoppa Perittyjä ominaisuuksia
LisätiedotEpigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen. Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia
Epigeneettinen säätely ja genomin leimautuminen Tiina Immonen Medicum, Biokemia ja kehitysbiologia 12.12.2017 Epigenetic inheritance: A heritable alteration in a cell s or organism s phenotype that does
LisätiedotKantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät. Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus
Kantasolututkimuksen etiikasta - uusimmat näkymät Timo Tuuri HUS, Naistenklinikka Biomedicum kantasolukeskus Kantasolut A) Kyky jakautua itsensä kaltaisiksi soluiksi (uusiutumiskyky) B) Kyky erilaistua
LisätiedotMonogeeniset sairaudet. Monogeeninen periytyminen. Perinnöllisten tautien prevalenssi. Monitekijäiset sairaudet. Dominantti vs.
Monogeeniset sairaudet Monogeeninen Pirkka-Pekka Laurila, LL Lääketieteellisen genetiikan osasto, HY Finnish Institute for Molecular Medicine, FIMM Mutaatio yhdessä geenissä riittävä aiheuttamaan sairauden
Lisätiedot- Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan,
Syöpä, osa II Syöpäkriittiset geenit - Geenejä, joiden mutaatiot usein havaitaan syöpien kanssa korreloituneena - Jakautuvat kahteen selvästi erottuvaan luokkaan, - dominoiviin onkogeeneihin - resessiivisiin
LisätiedotKarvatupen kantasolut ja niiden toiminta
Karvatupen kantasolut ja niiden toiminta Jan Mattila 2007 Tiina Pessa-Morikawa eläinlääketieteellinen anatomia, PELL Tiivistelmä Viime vuosikymmenen aikana käsitys ihon epiteelin kantasolujen alkuperästä
LisätiedotKipu. Oleg Kambur. Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 23.6.2015
Katekoli-O-metyylitransferaasi ja kipu Oleg Kambur Kipu Geneettisillä tekijöillä suuri merkitys Yksittäisiä geenejä on löydetty vain vähän COMT 1 Katekoli-O-metyylitransferaasi (COMT) proteiini tuotetaan
LisätiedotSYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS. Hannu Sariola
SYDÄN- JA VERENKIERTOJÄRJESTELMÄN KEHITYS Hannu Sariola INFEKTIOIDEN JÄLKEEN SYDÄMEN EPÄMUODOSTUMAT TAPPAVAT ENITEN LAPSIA GASTRULAATIO VARHAISKEHITYS VERISUONET JA VEREN SOLUT Kehitys käynnistyy 3.
LisätiedotHampaiden kovakudoksen perinnöllinen sairaus bordercollieilla
Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Katri Kinnunen Hampaiden kovakudoksen perinnöllinen sairaus bordercollieilla Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma 11.2.2015 Työn ohjaajat: Pekka
LisätiedotFarmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä. Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto
Farmasian tutkimuksen tulevaisuuden näkymiä Arto Urtti Lääketutkimuksen keskus Farmasian tiedekunta Helsingin yliopisto Auttaako lääkehoito? 10 potilasta 3 saa avun 3 ottaa lääkkeen miten sattuu - ei se
LisätiedotGli2-transkriptiofaktorin merkitys kallon ja kasvojen luiden kehityksessä esitutkimus hiirimallin avulla
Gli2-transkriptiofaktorin merkitys kallon ja kasvojen luiden kehityksessä esitutkimus hiirimallin avulla Laura Maidell-Hjort, HLK Helsinki 11.4.2016 Tutkielma laura.maidell@helsinki.fi Ohjaaja: Prof. David
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
CELL 411-- replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi
LisätiedotBiologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)
Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla
LisätiedotHELSINGIN YLIOPISTO. HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria
HISTORIAA 1640 Kuninkaallinen Turun Akatemia 250 opiskelijaa, 11 professuuria 1809 Suomi Venäjän autonomiseksi suuriruhtinaskunnaksi 1812 Helsingistä Suomen pääkaupunki 1827 Turun palo; Akatemia Helsinkiin
LisätiedotVerisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin
Verisuonten mallintamisella täsmähoitoa laskimosairauksiin Lauri Eklund tutkii verisuonten kasvun ja toiminnan häiriöitä. Tavoitteena on mm. kehittää laskimosairauksiin täsmähoitoja. Picture: Veli-Pekka
LisätiedotC1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016
C1 / DC 1 LUKUJÄRJESTYS SYKSY 2016 1.7.2016 Huom! Muutokset lukujärjestyksessä ovat mahdollisia 040201A Anatomia sekä Lääketieteellinen solu- ja kehitysbiologia 21 op (juha.tuukkanen@oulu.fi) Luennot Ryhmäopetus
Lisätiedot1 lv LUKUJÄRJESTYS Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat
1 lv LUKUJÄRJESTYS 2017-2018 - Lääketieteen ja hammaslääketieteen tutkinto-ohjelmat Ryhmäopetusten ryhmäjako ilmoitetaan viikolla 32 Opetusajat: aamupäivän luennot alkavat vartin yli, iltapäivällä tasatunnein
LisätiedotEuromit2014-konferenssin tausta-aineistoa Tuottaja Tampereen yliopiston viestintä
Mitkä mitokondriot? Lyhyt johdatus geenitutkijoiden maailmaan Ihmisen kasvua ja kehitystä ohjaava informaatio on solun tumassa, DNA:ssa, josta se erilaisten prosessien kautta päätyy ohjaamaan elimistön,
LisätiedotMolekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme?
Molekyylibiologia liikuntatutkijan työkaluna Miten liikunta tai liikkumattomuus muokkaa solujamme ja kudoksiamme? Riikka Kivelä, LitT Tutkijatohtori Molekyyli ja syöpäbiologian tutkimusohjelma Lääketieteellinenen
Lisätiedotvauriotyypit Figure 5-17.mhc.restriktio 9/24/14 Autoimmuniteetti Kudosvaurion mekanismit Petteri Arstila Haartman-instituutti Patogeeniset mekanismit
vauriotyypit Kudosvaurion mekanismit Autoimmuniteetti Petteri Arstila Haartman-instituutti Antigeenin tunnistus HLA:ssa pitää sisällään autoimmuniteetin riskin: jokaisella on autoreaktiivisia lymfosyyttejä
LisätiedotYhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen
Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin
LisätiedotSäteilyvaikutuksen synty. Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio
Säteilyvaikutuksen synty Erikoistuvien lääkärien päivät 25 26.1.2013 Kuopio Säteilyn ja biologisen materian vuorovaikutus Koska ihmisestä 70% on vettä, todennäköisin (ja tärkein) säteilyn ja biologisen
LisätiedotKäsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen
Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen
LisätiedotGeenitekniikan perusmenetelmät
Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa
LisätiedotTrichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko
Trichoderma reesein geenisäätelyverkoston ennustaminen Oskari Vinko 04.11.2013 Ohjaaja: Merja Oja Valvoja: Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston avoimilla verkkosivuilla. Muilta
LisätiedotHammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta
Hammaslääketiede Perinnöllisten tautien diagnostiikka ja perinnöllisyysneuvonta Ryhmäopetus 22.11.2012 Irma Järvelä Ihmisen kromosomisto: 46 kromosomiparia, joista kaksi sukupuolen määräävää: Naiset 46,
LisätiedotBioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe Tehtävä 3 Pisteet / 30
Tampereen yliopisto Bioteknologian tutkinto-ohjelma Valintakoe 21.5.2015 Henkilötunnus - Sukunimi Etunimet Tehtävä 3 Pisteet / 30 3. a) Alla on lyhyt jakso dsdna:ta, joka koodaa muutaman aminohappotähteen
LisätiedotKehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä
Kehitysbiologiassa käytetään lukuisia viekkaita kuvantamismenetelmiä Reportterigeenit ja reportterikonstruktiot? Monissa tilanteissa tarvitaan ilmaisinta (proobi, luotain, reportteri) kertomaan, mitä/missä/milloin
LisätiedotSynnynnäiset hammaspuutokset
Inka Yli-Tuina Synnynnäiset hammaspuutokset Syventävien opintojen kirjallinen tutkielma Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hammaslääketieteen laitos Kevätlukukausi 2015 Turun yliopiston laatujärjestelmän
LisätiedotHeiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan?
Stick Techin kuitulujitteiset hoitoratkaisut www.sticktech.com Stick, everstick Heiluuko hampaasi vai puuttuuko kokonaan? Kysy miellyttävästä, hampaitasi säästävästä hoitoratkaisusta hammaslääkäriltäsi.
LisätiedotTyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet. Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus
Tyypin 1 diabeteksen tulevaisuuden hoitomahdollisuudet Timo Otonkoski HYKS lastenklinikka Biomedicumin kantasolukeskus Sisältö T1D hoidon kehittyminen Toiminnallinen beetasolumassa ja sen tutkiminen Toiminnallisen
LisätiedotKEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa)
KEHITYSBIOLOGIAN OPETUSMONISTE (opiskelijoille Digitaalisessa kurssikirjastossa) Kirsi Sainio, Hannu Sariola Kuvat (osaksi) Mikko Jalanko Moniste helpottaa Solusta yksilöksi jakson opiskelua. Monisteessa
LisätiedotTerve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle!
Terve Suu Koko perheen lahja uudelle elämänalulle! Megaklinikan suun bakteeri-infektion hallintaohjelma odottavalle perheelle. (HLLTimo Heinonen, HLL Kimmo Kaihovaara, HLL Jan Pettersson, HLL Omar Al.Soufi,
LisätiedotDioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen
Katsaus Pirjo-Liisa Lukinmaa, Carin Sahlberg ja Satu Alaluusua Dioksiinin ja sen kaltaisten aineiden toksiset vaikutukset kehittyvään hampaaseen Dioksiinit ja niiden kaltaiset aineet ovat laajalle levinneitä
LisätiedotEssential Cell Biology
Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act
LisätiedotGeenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL Juha Partanen
Geenisakset (CRISPR)- Geeniterapian vallankumousko? BMOL 19.11.2016 Juha Partanen Geenisakset 2 2 N A T U R E V O L 5 2 2 4 J U N E 2 0 1 5 Sisältö Geenimuokkaus: historiallinen perspektiivi Geenisakset
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotRab23:n vaikutus pitkien luiden kehitykseen
Rab23:n vaikutus pitkien luiden kehitykseen Lauri Mäkinen Hammaslääketieteen kandidaatti Lääketieteen laitos Suu- ja leukasairauksien osasto Helsinki 26.4.2016 Tutkielma Prof. David Rice, FT Maarit Takatalo
LisätiedotGenomin ilmentyminen Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma
Genomin ilmentyminen 17.1.2013 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Genomin ilmentyminen transkription aloitus RNA:n synteesi ja muokkaus DNA:n ja RNA:n välisiä eroja
LisätiedotLuku 20. Biotekniikka
1. Harjoittele käsitteitä Biotekniikkaa on tekniikka, jossa käytetään hyväksi fysiikkaa. tekniikka, jossa käytetään hyväksi puuta. tekniikka, jossa käytetään hyväksi eläviä eliöitä. puutarhakasvien siementen
LisätiedotErivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma. Tietoa Erivedge -hoitoa määräävälle terveydenhuollon ammattilaiselle
Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelma Tietoa Erivedge -hoitoa määräävälle terveydenhuollon ammattilaiselle 1 2 Sisällysluettelo: 1. Johdanto 1.1 Lääkärin rooli Erivedge -valmisteen raskaudenehkäisyohjelmassa
LisätiedotNormaali ja epänormaali sikiönkehitys
Normaali ja epänormaali sikiönkehitys Hannu Sariola Biolääketieteen laitos Kehitysbiologia ja biokemia Biomedicum Helsinki Helsingin yliopisto Normaali raskaus ja erilaistuu sikiöviikot
LisätiedotKehitysbiologia ja histologia
Kehitysbiologia ja histologia Opettajat: Harjoitustyöt: Verkossa Luennot: Esa Hohtola kehitysbiologia: 5 4 h http://cc.oulu.fi/~ehohtola salasana: kbkbkb Harjoitukset: histologia: 6 4 h Yliopisto-opettaja
LisätiedotSyöpä. Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka. EGF-kasvutekijä. reseptori. tuma. dna
Ihmisen keho muodostuu miljardeista soluista. Vaikka nämä solut ovat tietyssä mielessä meidän omiamme, ne polveutuvat itsenäisistä yksisoluisista elämänmuodoista, jotka ovat säilyttäneet monia itsenäisen
LisätiedotBI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO
BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO 2016-2017 Tervetuloa BI4-kurssille! Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa: ihmissolun erilaistumisen pääperiaatteet sekä kudosten ja elinten rakenteet
LisätiedotHoitotehoa ennustavat RAS-merkkiaineet Tärkeä apuväline kolorektaalisyövän lääkehoidon valinnassa Tämän esitteen tarkoitus Tämä esite auttaa ymmärtämään paremmin kolorektaalisyövän erilaisia lääkehoitovaihtoehtoja.
LisätiedotYoshinori Ohsumille Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
Lääketieteen Nobel-palkinto 2016 Yoshinori Ohsumille hänen autofagian mekanismeja koskevista löydöistään. Yoshinori Ohsumi 1945 Syntymäpaikka Fukuoka, Japani 2009 Professori, Tokyo Institute of Technology
LisätiedotKreatransporttihäiriö
Tietolehtiset on tarkoitettu yleiskatsauksiksi johonkin tiettyyn oireyhtymään tai sairauteen, ne eivät korvaa perinnöllisyysneuvontaa tai erikoislääkärin konsultaatiota. Kreatransporttihäiriö Erikoislääkäri
LisätiedotGenomin ilmentyminen
Kauppi 17/01/2014 Genomin ilmentyminen LH1, Molekyylibiologia 17.1.2014 Liisa Kauppi, Genomibiologian tutkimusohjelma liisa.kauppi@helsinki.fi Huone C501b, Biomedicum 1 Transkriptiofaktorin mutaatio voi
LisätiedotDrosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1
Drosophila on kehitysgenetiikan mallilaji nro 1 replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA
LisätiedotBIOTEKNIIKKA ON VÄLINE
1 Hannu Sariola BIOTEKNIIKKA ON VÄLINE Biotekniikka: eliöiden (lähinnä mikrobien) toiminnan hyödyntämiseen perustuva tekniikka Määritelmä kirjasta Geeni Toim. Ulmanen ym. WSOY 1998 Biotekniikka on tekniikka
LisätiedotBiopankkeja koskeva lainsäädäntö
1 Biopankkeja koskeva lainsäädäntö Biomedicum 20.9.2004 Mervi Kattelus mervi.kattelus@stm.fi 2 Mikä on biopankki? Ei ole määritelty Suomen lainsäädännössä Suppea määritelmä: kudosnäytekokoelma Laaja määritelmä:
LisätiedotSolun perusrakenne I Solun perusrakenne. BI2 I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne
Solun perusrakenne I Solun perusrakenne 2. Solun perusrakenne 1. Avainsanat 2. Kaikille soluille yhteiset piirteet 3. Kasvisolun rakenne 4. Eläinsolun rakenne 5. Sienisolun rakenne 6. Bakteerisolun rakenne
LisätiedotE. colin auksotrofiset mutantit
E. colin auksotrofiset mutantit Mutantit MCB 261 -; CELL 267 Mutaatio tapahtuu DNA:ssa, mutta vaikutus näkyy tai tuntuu vasta jos proteiini muuttuu oleellisesti Auksotrofinen mutantti tarkoittaa sellaista
Lisätiedot-hampaita vain sinä ja potilaasi tietävät hammasproteesista. Tekninen esite. Products for better dentistry
Käyttäessäsi -hampaita vain sinä ja potilaasi tietävät hammasproteesista Tekninen esite Products for better dentistry -filosofia ja järjestelmä Onnellinen -proteesin käyttäjä Ulkonäöllisesti en usko että
LisätiedotPentueseuranta kaavake
1 / 8 2.9.2018 klo 14:47 Pentueseuranta kaavake Tietoa syntyneistä pentueista *Pakollinen 1. Sähköpostiosoite * Havannalaiset ry perustettu 1991. Rotujärjestöksi 1.1.2011 2. Pentueen syntymäpäivä, josta
LisätiedotHUULI- JA SUULAKIHALKIOT
HUULI- JA SUULAKIHALKIOT halkiotyypit hammashoidon ja oikomishoidon erityispiirteet luunsiirtoleikkaus ortognaattinen kirurgia Dos Arja Heliövaara, HUSUKE HUULI- JA SUULAKIHALKIOT huuli-suulakihalkiot
LisätiedotVSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen
Solja Eurola VSNL1:n poiston vaikutus hiirien suonten muodostukseen Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Bio- ja elintarviketekniikka Insinöörityö 22.9.2013 Tiivistelmä Tekijä(t) Otsikko Sivumäärä
LisätiedotEvolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2. 21.2. 2006, Nisse Suutarinen
Evolutiiviset muutokset aivoalueiden rakenteessa, osa 2 21.2. 2006, Nisse Suutarinen Aivoalueen monimutkaistuminen eriytymällä Eriytyminen (segregation) aivojen evoluutiosta puhuttaessa on tapahtuma, jossa
LisätiedotPerinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi.
Tehtävä A1 Kirjoita essee aiheesta: Perinnöllinen informaatio ja geneettinen koodi. Vastaa esseemuotoisesti, älä käytä ranskalaisia viivoja. Piirroksia voi käyttää. Vastauksessa luetaan ansioksi selkeä
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä
LisätiedotPakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,
Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,, tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla tarkoittaa
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotEtunimi: Henkilötunnus:
Kokonaispisteet: Lue oheinen artikkeli ja vastaa kysymyksiin 1-25. Huomaa, että artikkelista ei löydy suoraan vastausta kaikkiin kysymyksiin, vaan sinun tulee myös tuntea ja selittää tarkemmin artikkelissa
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotHammaslääkäri Mikko Nyman, Oral Hammaslääkärit Oyj
Hammaslääkäri Mikko Nyman, Oral Hammaslääkärit Oyj Hammaslääkäri Esko Liukkonen Ogelin Hammaslääkärit Oy Hammaslääkäri Heikki Pilvinen Hammaslääkäri Kimmo Kaihovaara Hammaslääkäri Mailiis Liige Hammaslääkäri
LisätiedotHAMPAISTON MORFOLOGIA
1 HAMPAISTON MORFOLOGIA YLÄLEUAN HAMPAAT YLÄ-1 -hampaiston näkyvimmät hampaat -kruunu suuri, lapiomainen, suorakaiteen muotoinen -nuoressa hampaassa inkisaalinystermät -linguaalisesti voimakkaat reunaharjut
LisätiedotSUU-RTG -muuttujat, lisätietoja
SUU-RTG -muuttujat, lisätietoja 1. Yleistä 1.1 Ohjelmassa ennen tulkitsemista valmiina olleet oletustiedot ja muuttujien väliset loogiset yhteydet Tavanomaisesta käytännöstä poiketen alla mainituissa muuttujissa
LisätiedotDNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio regulaatio
replikaatio repair mitoosi meioosi fertilisaatio rekombinaatio repair mendelistinen genetiikka DNA-huusholli Geenien toiminta molekyyligenetiikka DNA RNA proteiinit transkriptio prosessointi translaatio
Lisätiedot6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ
6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan
LisätiedotFollikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista. Pro gradu Pia Väyrynen
Follikkelia stimuloivan hormonin reseptorin (FSHR) ilmentyminen trofoblastin erilaistuessa pluripotenteista kantasoluista Pro gradu Pia Väyrynen Helsingin yliopisto Biotieteiden laitos Perinnöllisyystieteen
LisätiedotOmakanta ja suun terveydenhuolto
Omakanta ja suun terveydenhuolto -tietoa terveydenhuollon henkilöstölle Päivitetty 2018 Potilastiedon arkisto ja Omakannan toimintaperiaatteet Omakannalla ei ole omaa tietovarastoa. Se näyttää Potilastiedon
LisätiedotSuoritusarvot. Sample to Insight. Myöhemmät analyysit. Puhdistetun DNA:n tuotos. Versiotiedot. QIAamp DSP DNA FFPE Tissue Kit, Versio
Suoritusarvot QIAamp DSP DNA FFPE Tissue Kit, Versio 1 60404 Versiotiedot Tässä asiakirjassa on DSP DNA FFPE Tissue -pakkauksen suoritustiedot, versio 1, R3. Tarkista ennen kokeen suorittamista uusien
LisätiedotKissaa on suuhun katsominen. Kissojen hampaidenhoito-opas
Kissaa on suuhun katsominen Kissojen hampaidenhoito-opas Kissa ei osaa hoitaa hampaitaan Aikuisella kissalla on 30 hammasta. Hampaan näkyvää osaa kutsutaan kruunuksi ja ikenen alla olevaa osaa juureksi,
Lisätiedot