a saus PUUNKORJUUN JA KORJUURESURSSIEN SUUNNITTELU - OSA HANKINNANSUUNNITTELUA Antti Korpilahti 16/1990 PUUNKORJUUN SUUNNITIELUMALLI Mallin kuvaus

Transkriptio

1 MITSÄTIHON a saus / PUUNKORJUUN JA KORJUURESURSSIEN SUUNNITTELU - OSA HANKINNANSUUNNITTELUA Antti Korpiahti Katsauksessa esitetään menetteytapa ja mikrotietokoneea rakennettu soveus vastuuaueen puunn ja resurssien suunnitteemiseksi. Hankinta-aueen tai -piirin puunsuunnitemat on uontevaa perustaa vastuuaueen eimikoiden rakenteeseen. Sioin vuotuisen määrän ajoituksessa kuukausie voidaan ottaa huomioon erityyppisten eimikoiden mahdoisuudet. Korjuun työpanos asketaan eimikkotyypeittäin vaitsevien oosuhteiden mukaan. Korjuuresurssien tarve ja työistyminen kuvataan kuukausijaksoisesti ja resurssit voidaan mitoittaa tarkasti. Puutavaraajeittaiset kuukausittaiset määrät saadaan asketuksi eimikkotyypeittäisten maaren ja puutavaraajijakaumien perusteea. Korjuun suunnitteun tuottamat määrät samoin kuin eimikkorakenteeseen ja muihin oosuhteisiin perustuvat kustannukset voidaan siirtää hankintasuunnitemaan ja -budjettiin. JOHDANTO Monitoimikoneiden käyttö hakkuussa isääntyi huomattavasti -uvun opua. Samanaikaisesti huoi ihmistyövoiman riittävyydestä akoi kasvaa. Metsätyö on rationaisoinnin ja koneeistamisen johdosta nopeutunut. Kehitys antaa toiminnan suunnitteue uusia haasteita. Jotta puunresurssit saataisiin riittämään ja puu korjatuksi eduisin kustannuksi n, suunnitemat on perustettava entistä tarkempiin tietoihin ja nsuunnitteu on iitettävä saumattomasti hankinnansuunnitteuun. Puunn suunnitteumenetteyjä on kehitetty ja käytössä varsinkin eimikoissa tai työmaia. Esimerkkeinä voidaan manta Metsätehon kehittämät kustannusten vertaiuaskentasysteemi (Susy) ja menetteytapa eimikkotietojen keräämiseksi samaa kertaa eimikon hinnoitteuaja n suunnitteua varten. Myös eri menetemien kipaiukykyä on useasti verrattu keskenään. Lähes kaikissa puunntutkimuksissa verrataan eriaisia menetemiä saavutettuja tuoksia toisiinsa. Tietämys tätä aueeta onkin varsin hyvä. Organisaatioyksikön toiminnan tutkiminen on tuut ajankohtaiseksi. Varsinkin vastuuau een - hankinta-aueen ja hankintapiirin resurssien mitoitusta ja käytön ohjausta koskevan päätöksenteon tueksi on kaivattu väineitä. Tässä raportissa esitetään eräs tapa ja mikrotietokoneee rakennettu mai vuotuisen puunn suunnitteemiseksi. Maia voidaan käyttää puunresurssien eriistarkasteuihin, mutta paras tuos saadaan, kun nsuunnitteu mieetään osaksi hankinnansuunnitteua. Korjuumai tuottaa kuukausittaisen puutavaraajivirran ja kustannukset, jotka voidaan siirtää hankintasuunnitemaan ja -budjettiin. PUUNKORJUUN SUUNNITIELUMALLI Main kuvaus Korjuunsuunnitteussa puumäärät eriteään omistaj ittain kuten hankinnansuunnitteussa (kuva ). Lähtötietoina ovat yksityismets ien pystykauppojen ja omista-metsistä - n vuosipuumäärät hankinta-aueea tai -piirissä. Sen jäkeen esitetään, missä suhteessa vuotuiset määrät jakautuvat ihmistyövataisten ja koneeisten menetemien kesken sekä eri hakkuutapojen osuudet niissä. Hakkuutavoittaiset määrät jaetaan opuksi eimikkotyyppeihin. Maissa käytetään hakkuutapoja ensiharvennukset, muut harvennukset ja päätehakkuut. Leimikkotyypit puoestaan esitetään puuaj ivataisuuksittain mäntyvataiset, kuusivataiset ja koivuvataiset. Näin ositetuna ihmistyövataisin menetemin korjattava puumäärä tuee yeensä jaetuksi ään hakkuutavan ja puuajivataisuuden määrittämään eimikkotyyppiin. Kun koivuvataisia eimikoita ei juurikaan korjata koneeisesti, voidaan koneeisen n tarkasteu rajata eimikkotyyppiin.

2 Korjuu ajoitetaan kuukausie eimikkotyypeittäin prosentteina eimikkotyypin vuosipuumäärästä. Kun jokaisea eimikkotyypiä on oma puutavaraajijakaumansa, saadaan asketuksi sta kuukausittain tienvarteen tueva puuvirta puutavaraajeittain. Puunssa cyöpanos saadaan, kun määrä jaetaan tuotoksea. Työpanos asketaan kuukausittain eimikkotyypeittäin. Sitä, , HAniNiA SUUIIIIITTI!LO. JOII.JUUIII SUUIIIIITTI!LO J ;., ' Korjuun, ' , vuosi.-----'-----, i-- j Korjuumäärä omista metsistä / Koneeinen /--, Koneeinen Manuaainen! J ' _[ Ensiharvennukset Muut harvennukset Päätebakkuut - mäntyvataiset - kuusi -"- koivu - " - Ensiharvennukset Muut harvennukset Päätehakkuut - mäntyvataiset - kuusi - " - koivu - " - r- Ajoitus kuukausie Ajoitus kuukaus ie, ,,' Puutavara - Ensiharvennuksetfkk ajien --- ; määrät/ kk r hankinnan suunnitte uun kk Muut harvennukset Päätehakkuutfkk - mäntyvataiset - kuusi -"- koivu - "- Tuotokset! - Korjuun työpanos, ; L J H Susy ' kk Resurssit Ihmiscyövoiman kokonaistarpeen ja käytön tarkasteemiseksi hakkuun vaatima miestyöpanos muutetaan metsurimääräksi ja maiin isätään metsänvijeyn, taimikonhoidon ja muiden töiden kuukausittaiset työntekijätarpeet. Työvoiman käytön suunnitteussa maiin annetaan vakinaisten ja kausivakinaisten työntekijöiden määrät kuukausittain. Tietoja muutetaan, kunnes saavutetaan hauttu opputuos, esimerkiksi vakinaisie ja kausivakinaisie työpäivää/vuosi. Työvoimantarkasteu tuottaa tietoa myös tiapäisten työntekijöiden tarpeesta. HeCsäCrakcoreiden, samoin kuin axmicoimikoneiden kuukausittainen tarve esitetään vuoroaj on mukaisena. Tämä tieto on avuksi, kun mitoitetaan koneiden määrää. Kauston työistyminen vuoden kuuessa asketaan ja kuvataan erikseen annetue konemääräe. Siinä on mahdoista ottaa huomioon kausikoneidenkin käyttö. Maissa tarkasteut perustetaan keskikokoisten kuormatraktoreiden ja kuormainharvestereiden tuotoksiin ja kustannuksiin. Korjuumäärä pystykaupoista Manuaainen ; varten on määritettävä työn tuotokset vastaavasti eimikkotyypeittäin ja oosuhteittain (mm. umen vaikutus). Tuotokset voidaan askea esimerkiksi Susy-soveuksea. Sioin ihmistyönähakkuun tuotokset ovat m/työpäivä ja konetyön tuotokset m/ käyttötunti. Korjuun vaatima työpanos saadaan miestyöpäivinä ja konetyön osata käyttötunteina kuukausittain. _,/ Ihmistyönähakkuun kuscannuksec saadaan asketuksi oosuhteiden mukaisina Susy-soveuksea samaa, kun määritetään tuotokset. Koneiden käyttökustannukset asketaan koneia kussakin tarkasteutianteessa saavutettavan vuotuisen käyttötuntimäärän mukaan. Käyttökustannusten askenta sisätyy maiin kiinteänä osana. Korjuun yhteiskustannukset - työnjohto, eimikon suunnitteu ja mittaus - otetaan mukaan Susy-soveuksen askentatuoksista. Korjuun suunnitteun cuoksec esitetään pääosin kuvina. Niistä imenee tarkasteun kohteena oevien seikkojen kehittyminen kuukausittain. Suunnitteumai on rakennettu tauukkoaskennaa ja sitä käytettäessä voidaan koko ajan seurata tuosten numeeristen arvojen kehittymistä. Yhteydet hankinnansuunnitteuun Työ isyys askenta r-- Kustannusten askenta r / Kustannustiedot / ,. hankinnan / ',' suunnitteuun,' -- -J Kuva. Puunn suunnitteussa vuotuiset maarat ositetaan hakkuutavan ja puuajivataisuuden mukaisiin eimikkotyyppeihin, joiden ajoitetaan kuukausie Kun nsuunnitteu on saumaton osa hankinnansuunnitteua, asketaan puutavaraajikertymät eimikkotyypeittäin, kuten edeä kuvattiin. Hankinnansuunnitteu antaa nsuunnitteue vain vuotuisen tavoitteen ja s a a sitä kuukausi ttaiset puutavaraaj e ittaiset mää r ät. Sioin puutav a r aajivi r ta p eru stetaan v as tuua ue e n

3 eimikoiden rakenteeseen ja siihen, kuinka erityyppisten eimikoiden voidaan ajoittaa. Tavanomainen hankinnansuunnitteu pohjautuumäärän keskimääräiseen puutavaraajijakaumaan ja suurpiirteiseen arvioon n ajoittumisesta. Sioin suunnitteu on jokseenkin irraaan eimikkorakenteesta ja erityyppisten eimikoiden n ajoittamisen vaihtoehdoista. Korjuukustannukset asketaan oosuhteiden mukaisesti kuukausittain. Niitä voidaan käyttää hankinta - ja rahoitusbudjettien koostamisessa. Suunnitteumaissa kustannuksia ei jaeta puutavaraajeie. Puutavaraaj eittaisen kustannusbudjetin tekemiseksi maia tuisi sitä osin täydentää. MALLIN HYÖDYNTÄMINEN Puunn suunnitteumai tukee nejää merkittävää toiminnansuunnitteun tehtävää ja kytkee ne toisiinsa vuorovaikutussuhteeseen. Päätavoitteena voidaan pitää sitä, että hankinnan puutavaraajivirta mahdoisimman hyvin vastaa puunkäyttöä. Kun käyttö on seisokkej a ukuun ottamatta ähes tasaista mutta puunhankinta taveen painottunut, tuisi hankinnan kausivaihteua tasoittaa. Kuoreisesta havupuutavarasta aiheutuvan hyönteistuhoriskin vättämiseksi puun ja kujetukset tuisi ohjata siten, että keväää hyönteisten parveiua ikaan metsävarastoi s sa out puutavara voidaan kujettaa kesän akupuoea pois, ennen kuin uudet hyönteiset aikuistuvat. Kun n tarkasteu perustetaan eimikoiden korjattavuusja puutavaraajitietoihin, voidaan tarkasti kuvata se, miä tavoin n ajoitusta on mahdoista vaihdea ja minkäaiseksi puuvirta kussakin tapauksessa muodostuu. Kun nsuunnitteu on väitön osa hankinnan/ suunnitteua, voidaan heposti tarkastea sitä, kuinka hyvä koko hankinnan puuvirran ja puunkäytön yhteensopivuus ja varastojen kehitys voidaan saavuttaa n suomia vaihteumahdoisuuksia. Suunnitteun toisena tehtävänä voidaan pitää ihmistyövoiman ja koneresurssien tarvetta koskevien tietojen tuottamista. Puunn vaatima työpanos johdetaan suunnitteumaissa eri eimikko- ja oosuhteissa saavutettavien tuotosten avua ja muutetaan kuukausittaisiksi työvoiman- ja koneidentarpeik si. Kun erityyppisten eimikoiden n ajoitusta muutetaan, mai askee väittömästi uudet työvoiman- ja koneidentarpeet. Yhä tarkempia konetyön työpanos- ja koneidentarvetietoja tarvitaan, kun vastuuaueea tehdään yrittäj äkohtaisia. urakointisopimuksia. Suunnitte uma i askee, kuinka pajon työtä on kuukausittain tehtävä ei yrittäjie tarjottavissa. Kun työvoiman ja koneiden tarve tiedetään, siirrytään tarkasteemaan sitä, kuinka niiden käyttö järjestetään ja kuinka suureksi työvoiman ja koneiden määrä mitoitetaan. Jotta vas tuuaueen ihmistyövoiman käyttöä voidaan suunnitea kokonaisvataisesti, maiin isätään tiedot metsänhoito- ym. töiden työvoimantarpeista. Sioin eri töiden vuorotteun tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Las kentamain käyttö parantaa isäksi tietämystä siitä, minkäaisea työskenteyaktiivisuudea vuotuinen työssäoopäivien määrä kertyy. Koneiden määrän ja käytön suunnitteun ähtökohtana voidaan pitää oevaa tiannetta. Kun käytettävissä oevan kauston määrää verrataan askettuun kuukausittaiseen koneiden tarpeeseen, voidaan heti pääteä, onko kauston määrä sopiva. Kauston määrää muuttamaa voidaan kokeia, mi oin mitoitus vastaa tarvetta. Jos kuukausittaiset määrät vaihteevat runsaasti, kaustoa tarvitaan n huippuaikana pajon, mutta suuren osan vuotta sitä on tarpeeseen nähden iikaa. Vuotuinen konekohtainen käyttöaika jää sioin pieneksi. Epätasainen työistyminen näkyy myös eri työvuorojen kuukausittaisista määri stä. Jos huippukauden hoitamiseen ei riitä kohtuuinen "venyminen" kuten päivittäinen työvuorojen pidentäminen tai ajo viikonvaihteina joita maia voidaan kokeia - muutetaan eimikoiden n ajoitusta niin pajon, kuin puuvirtojen tarkasteu ja eimikoiden korjattavuus saivat. Suunnitteun opputuos vaaisee, kuinka tarkae toiminta on niin kauston kuin oosuhteidenkin puoesta asetettu ja minkäaista käyttötehokkuutta edeytetään vuoden eri aikoina. Sio in urakanantaja ja urakoitsi jat voivat hyvin varautua itse toimintaan ja sen sopeuttamiseen odottamattomiin muutoksiin. Suunnitteun nejäs osatehtävä on kustannustiedon tuottaminen. Ihmistyönähakkuun kustannukset saadaan eimikkotyypeittäin oosuhteiden mukaisina. Kun ta siirretään taveta umettomae ajae tai päinvastoin, oosuhteiden muuttumisesta johtuva kustannusten muutos n äkyy tuoksissa. Konetyön kustannukset asketaan vuotuisen käyttöajan mukaan. Eniten kustannuksiin vaikuttaa se, kuinka tehokkaasti koneita käytetään. Lumi pienentää konetyön tuotosta yeensä meko vähän. Eduiset kustannukset saavutetaan, kun voidaan ajoittaa tasaisesti ja sioin kauston määrä mitoittaa tarpeeseen juuri sopivaksi. Kun koneiden määrää ja n ajoitusta muutetaan, suunnitteumai osoittaa väittömä sti niistä seuraavat kustannukset.

4 Metsureita ESIMERKKI MALLIN KÄYTÖSTÄ.. Suunnitteumain havainnoistamiseksi tarkasteaan erästä hankinta-auetta. Aueen määrä vuonna on m (tietoja on muunnettu todeisista). Koneeisesti siitä korjataan runsas puoet. Eri hakkuutapojen osuudet ovat D Koneeinen Päätehakkuu Hakkuutapa Ihmistyövatainen m % Ensiharvennus Muu harvennus Pää tehakkuu Yh t e ens ä m % Mäntyvataiset harven nukset s D Kuusi ja koivuvataiset harvennu kset [ ] ] Kuusi ja koivuvataiset päätehakkuut Mäntyvataiset päätehakkuut m Manuaa inen Koneeinen Kuva. Korjuun kausivaihteua voitaisiin tasoittaa ahinna paatehakkuiden ajoitusta muuttamaa.-"!iii Vijeytyö Taimikonhoi to Harvennushakkuu I!IIii i II i i Kuukaus i Kuva. Työvoiman kokonaistarve j aa vijeykautenadn pienemmaksi kuin vikkaimpana hakkuuaikana Ihmistyövataisin menetemin tehtävät ensiharvennus ja pää tehakkuu ovat sevästi mä ntyvataisia, muista harve nnuksista runsas puoet on kuusikoita. Koneeisesti korjattavista eimikoista - % on kuusikoita, oput mäntyvataisia. Eri eimikkotyyppien ajoitettiin kuukausie siten, että hankintasuunniteman mukainenkuukausi ttainen puutavaraajivirta tot e utui (kuva ). Ihmistyö nä hakku un me tsur i tarve askettiin Susyn avua mää rite ttyj en t u otosten kautta ja t a rkasteuun is ä t t iin me tsä nhoitotöiden metsuritarpeet ( kuva ). Aueea on O vakinaista ja kausivakinaista metsuria. Työvoiman käytön suunnitteussa vakinaisten vuotuisena työssäooaikana pidettiin päivää ja kausivakinaisten päivää. Sioin tiapäisten työntekijöiden tarvetta imeni vuoden akupuoea jonkin verran (kuva ). Tarkasteussa työstä poissaooaika käsittä ä vuosiomat, sairausomat, kouutusp ä ivä t, sä ä haittapäivä t ym. poissaoot. Ihmistyönähakkuun j ä keisen metsäkujetuksen -vuoroajon mukainen koneidentarve vaihtei sta een. Ajoa oi kuukausittain tarjoa vajaasta tunnista tuntiin (kuva ). Kun sopimuskoneita oi, niiden työisyys oi kohtuuista vain vuoden akupuoea, muutoin se oi kovin vajaata (kuva ). Vuotuinen käyttöaika oi tuntia, kun taksaperusteissa edeytetään tä tuntia. Koska koneeinen ajoittui tasaisemmin kuin ihmistyövatainen, koneia oi edeytyksiä parempaan t y öistymiseen. Kun monitoimikoneketjuja oi, niiden kapasiteetti jäi kuitenkin vajaae käytöe (kuva ). Tarkasteutianteessa koneketjua oisi riittä nyt. Sioin monitoimikoneiden vuotuinen käyttöaika oisi noussut tunnista tuntiin ja kuormatraktoreiden sta

5 Kuormatraktoreita Metsureita Tiapäisten tarve UIIIIIIII Kaus ivakinaiset CJ Vakinaiset poissa, o u==u=w-u -Q LL--L--L-L--L.... Kuva. Ihm istyönahakkuun jakeisen metsakujetuksen tarjonta (kayttötunteja) ja -vuoroajon mukainen kuormatraktorien tarve Kuva. Vakinaisia työntekijoita on vuosi- ja sairausomien, kouutuksen ym. syiden vuoksi poissa tyosta muuoinkin kuin varsinaisena omakautena tuntiin. Koneeisen n vuosikustannuksia muutos pienentää mk ei %. Kuutiometriä kohti kustannukset muuttu vat, mk. Toisaata voidaan askien todeta, että nykyisen kauston kapasiteetti antaa mahdoisuuden nostaa koneeisen n määrää m ei m iin vuodessa. Vieäkin suurempaan määrään päästäisiin, jos n kausivaihteua tasoitettaisiin. m! Vak in aiset työssä \.. Kuormatraktorei ta! Seisokki D -vuoroaj o - -vuoroaj o Korjuutoiminnan vuosiyhdistemät oivat Korjuumäärä, m Ihmistyövatainen Koneeinen Monitoimikoneita Käyttöaika, tuntiajv Suorite, mjv Ansio, mkjv Hakkuu,.,., Metsäkujetus, mij. mk/v mk/m.,., Mittaus ym. ' mij. mk/v mk/m.,., YHTEENSÄ, mij. mk/v mk/m.,., Kuormatraktoreita Kåyttöaika, tuntia/v Suorite, m/v Ansio, mkjv Kuva. Kuo rmatrakto rien työisyys vaihtei kuukausi ttain hu omau avasti ihmistyonahakkuu n jåkei.sessa metsakujetuksessa Miestyöpåiviä/v Työvoimantarve, työntek.fkk - keskimäärin - vähintään - enintään mij. mk/v mk/m Kuormainharvestereita - Seisokki CJ -vuoroajo -vuoroa jo Kuva. Ko neeinen ko rjuu oi ajoiuunut tasaisemmin kuin ihmistyövatainen, mutta kauston suuren maaran vuoksi työistyminen jai vajaaksi

6 TARKASTELU Korjuunsuunnitteun perustieto ja ovat määrien jakautuminen hakkuutapoihin ja eriaisiin eimikkotyyppeihin. Korjuun seurantaraportointi on toistaiseksi tukenut niiden määrittämistä kovin huonosti. Vain parissa yrityksessä työ on viime vuosi na raportoitu hakkuutavoittain. Niiden edustama määrä on noin % yritysten suorittamasta sta. Tianne on kuitenkin oeeisesti muuttumassa, siä kuuvan vuoden aikana hakkuutavoittainen raportointi yeistyy ja kattaa noin % määrästä. Perusteet määrän jakamiseksi ihmistyövatai sin ja koneeisin menetemin korjattaviin osuuksiin ja eriaisiin eimikkotyyppeihin ovat mm. kustannukset, aatuapteeraus, korjattavuus ja puuston vaurioitumisriski. Myös resurssien työistämistavoitteet vaikuttavat käytännössä menetemän vaintaan. Suunnitteussa se edeyttää, että eri menetemien kipaiukyky ja korj uuohkojen ominaisuudet tunnetaan hyvin. Koska hakkuutavoittainen raportointi on out vähäistä, on syytä oettaa, että yksityiskohtaisempaa, ohkojen ominaisuuksia va aisevaa tietoa on käytettävissä vieä vähemmän. Sitä kuitenkin tarvitaan n suunnitteemiseksi tarkasti. Voidakseen käyttää suunnitteumaia n suunnitteusta ja ohjauksesta vastaavat henkiöt joutuvat kartuttamaan tietämystään vastuuaueensa eimikoiden ominaisuuksista sekä taitojaan suunnitteun apuväineiden - esimerkiksi Susysoveuksen - käyttämiseksi. Ihmis- ja konetyön tuotokset määritettiin esimerkkitarkasteussa Susy-soveuksen avua. Toinen tapa oisi, että ne perustetaan vastuuaueen resurssien tuotosseurantaan. Koska tuotostiedot vaikuttavat merkittävästi resurssien tarpeeseen ja k äy ttökustannuksiin, saattaisi oa tarpeen, että niiden mää rittämiseksi oisi eriinen tuotosaskentaohjemisto. Sioin esim. koneiden ominaisuudet voitaisiin ottaa yksiöidymmin huomioon. Asiasanat Puunn suunnitteu Resurssien suunnitteu Hankinnan suunnitteu Metsäteho Review / PLANNING OF TIMBER HARVESTING - A PART OF WOOD PROCUREMENT PLANNING The study report presents a method and microcomputer system for panning timber harvesting in a region or district of the timber division of a forest industry company. During the panning process the yeary harvesting target derived from wo o d pro curement panning is divided into stand types according to cutting method and timber assortments. The time of harvesting of different types of stands is determined on a monthy basis, and METSÄTEHO ISSN - the need for workers and the machinery park, their utiization and resuting harvesting costs are aso cacuated. The timber harvesting panning system is designed to produce the monthy timber fow by assortment from forest to road side inventories, as we as to cacuate the harvesting costs for use during wood procurement panning. Key words Timber harvesting, panning Procurement panning SUOMEN METSÄTEOLLISUUDE KESKUSLIITTO RYN METSÄTYONTUTKIMUSOSASTO PL (Fabianinkatu ) HELSI K Puhein () HELSI PAINOVAMISTE