a saus YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Peltoniemi 18/1991 TUfKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO

Transkriptio

1 MITSATIHDN a saus 1/1991 YLISPUIDEN POISTO KQNI;TYÖNÄ, MIESTYÖNÄ JA NIIDEN YHDISTELMANA Tapio Petoniemi Metsäteho jatkoi yispuiden korjuusevityksiä tutkimaa kuormainharvesteria, miestyönä sekä m.ies- ja konetyön yhdistemänä tehtävää yispuiden poistohakkuuta. Tutkimuksessa oi mukana kaksi kuormainharvesteria: Ponsse HS Ergo ja FHG 7/990 Lokom.o. Tutkimustuosten m.ukaan Lokom.on hakkuuajanmenekki oi pienempi kuin Ponssen; ero syntyi puiden sekä kaadossa että karsinnassa. Hyös Lokom.on hakkuukustannukset oivat pienemmät kuin Ponssen. Hakkuukonekohteissa puiden keskikoko oi 0 du?. Tutkimustyömaia oi akujaan havupuutainta hehtaaria. Niistä vaurioitui koneeisessa korjuussa 19 - %, miestyönä korjuussa II - % ja m.ies- ja konetyönä korjuussa %. TUfKIMUSMENETELMÄ JA -AINEISTO Hakkuuajanmenekki sevitettiin perinteiseä aikatutkimuksea. Taimivauriot sevitettiin hakkuun ja metsäkujetuksen jäkeen injoittaista ympyräkoeaaotantaa käyttäen. Koeaojen säde oi m. Tutkimusaineisto kerättiin kohteista ja (tauukko ) hemikuussa 1991 ja muista kohteista syyskuussa 1991 Mäntässä yhteistyössä Metsäiiton kanssa. Taimivauriot inventoitiin heti metsäkujetuksen jäkeen. TAULUKKO Työmaiden puusto ja oosuhdetiedot Tutkimuskohteen tiedot Työmaa JOHDANTO Rungon keskikoko, Männyn uudistamisessa käytetään kuivahkoia kanka ia j a sitä karummia kasvupaikoia siemenpuuhakkuuta, kun metsikössä on riittäväst i siementäviksi puiksi kevoisia vatapuita. Niitä jätetään kasvupaikan mukaan 50-0 hehtaarie. Siemenpuut poistetaan yhdeä kertaa heti, kun uudistusaa on taimettunut riittävästi - yeensä 5-7 vuoden kuuttua. Kuusen uontaisessa uudistamisessa käytetään tuoreia kankaia ja sitä paremmia kasvupaikoia suojuspuu- ja kaistaehakkuuta. Suojuspuita jätetään ensivaiheessa hehtaarie Sen jäkeen yisp uusto tuisi poistaa useassa vaiheessa - 0 vuoden kuuessa, mutta käytännössä se poistetaan yhdeä kertaa. Rauduskoivun uontais essa uudistamisessa siemenpuita tarvitaan 10-0 hehtaaria. Yispuiden poistohakkuu poikkeaa sekä avoettä kasvatushakkuusta. Puut ovat keskimäärin s uurempia ja niitä on harvassa. Taimien varominen hidastaa ja vaikeuttaa korjuuta etenkin, jos yispuita on runsaasti. dm Leimikon tiheys, runkoafha Puuajisuhteet, % - mant:y - kuusi - ehtipuu Taimien maara, kpfha - havupuut: - ehtipuut Tutkimuskohteet oiva t suojuspuiden poistokohteita. Poistettavista puista oi kuusia 5 %, mäntyjä 1 % ja ehtipuita 7 %. Aikatutkimuksen aikana Ponsse vamisti puutavaraksi 055 puuta, joista tavea 0 puuta. Lokomo työskentei yhdessä kesäkohteessa ja vamisti puutavaraksi puuta ja kaksi hakkuumiestä vamisti puutavaraksi yhteensä 11 puuta. Taimi -inventoinnissa mitattiin tavikohteista koeaaa ja kesäkohteista 9 koeaaa.

2 Kuva 1. Hakkuukone tutkimustyömaaa. Kaikki vaok. Metsäteho TYÖMENETELMÄT Aj ourat oi yhtä hakkuukonekohdetta ukuun ottamatta suunnitetu maastoon ennen korjuuta. Korjuussa poikettiin suunniteuista u rista tarvittaessa. Mies- ja hakkuukonetyön yhdistemässä kone vamisti ensin puut puutavaraksi a jouraa työskenneen. Sen jäkeen hakkuumies kaatoi aj ourien väiin jääneet puut. Ne suunnattiin siten, että kuormainharves teri saattoi vamistaa puut puutavar aksi vamiita urata. Pääosa hakkuumiehen kaatami sta puista käsitetiin siten, että ensin puun kuitupuuosa karsittiin ja katkottiin atvasta päin ja sitten sen järeä osa karsitt iin atvasta tyveen päin. Sen jäkeen puun pituus ja äpimitta mitattiin sekä sen järeä osa katkottiin tavaiseen tapaan tyvestä atvaan päin. Kun puut vamistetaan puutavaraksi tää menetemää, niiden tiavuuden koneeisessa mittauksessa on ongemia. Kuva. Hakkuumies tutkimustyömaaa Miestyönä tehdyssä hakkuussa (kuva 5) aikaa kuui eniten karsintaan. Kaadon ja katkonnan ajanmenekit oivat ähes y htäsuuria. Eri iskaato siirtymisineen oi hieman nopeampaa kuin vastaavat työnvaiheet miestyönähakkuussa. Kun asket tiin yispuiden p ois ton h akkuukust a nnuksia (kuva ), Ponssen kustannuksiksi määritettiin mk/käyttö tunti ja Lokomon 71 mk/käyttötunti. Tehoajanmenekkeihin isättiin a e min:n keskeytysten osuutena 10 %. Miestyönähakkuun kus tannukset askettiin tiastoisen keskimääräisen päiväansion - mk - perusteea. Sivukustannukset määritettiin %:n suuruisiksi. Mies- j a hakkuukone työn yhdistemän kustannukset as kettiin moempien osi en kustannusten summana. Puiden keskikoko oi koneeisessa h akkuussa 0 dm. Sen kokoisten puiden hakkuu hakkuukoneea maksoi 1 mkjm, miestyönä runsaat mk/m ja mies- ja hakkuukonetyön yhdiste mänä mkjm. TULOKSET ) Hakkuu Koneeisen h akkuun aikatutkimuksessa ajanmenekit erote tiin s e uraaviin työnvaiheisiin (kuva ): vienti ja puun kaato, järeän osan käsittey, kuitupuuosan käsittey, puun siirto ja siirtymiset työpisteiden väiä mukaan ukien muu ajo pastaa. Hakkuukoneiden tavi - ja kesäajan hakkuuaj anmenekkien väiä ei out eroa. Hakkuukonee ta kuui aikaa h a kkuumie hen kaa tamien puiden karsin taan, katkontaan, puun siirtoihin ja siirtymisiin keskimäärin 5 % enemmän kuin vastaavankokoisten puiden tavanomaiseen käsitte yyn. Ajanmenekki oi suurempi, koska karsinta h idastui, puun siirrot isääntyivät, runko oi syötettävä moni toimiosan äp i kahteen suuntaan ja hakkuukoneen siirteyntarve kasvoi. Kuva. Tutkimustyömaa 5 ennen hakkuuta

3 Ajanmenekki, cmi n 00 T T - T -- ~ r i i r r - r - T r -- r ::I.J.; iffi! ] r.. I...[ j pu;de~ kone~lune~ käs\ttey j :! ;. : I r -y,,, -,. + t ; :r T : 50.. r - t- j - 1 Vi enti ja puun kaato o ;------;---~--~--~--~--~--~--~--~ Rinnankorkeusäpimitta, cm Kuva. Hakkuukoneiden hakkuuajanmenekki työnvaiheittain seka hakkuumiehen kaatamien puiden koneeisen kasitteyn kokonaisajanmenekki Ajanmenekki, cmin ~ r... r ~ j :. : ~ i ~ - ~- -- ~ -- ~-i : t - -! Sii rtyminen : -- -~!----~--- -~ j Katkonta Kasaus r... ~.T t... j.. Kars;nta... T...:... ~ ,...,, - -~~ Er; LL ;skaato ; ~ ~ r r Rinnankorkeusäpimitta, cm Kuva 5. Miestyönahakkuun ajanmenekki työnvaiheittain seka miestyöna tehdyn eriiskaadon ajanmenekki Hakkuukustannukset, mk/m 5... T... T r r r i... ~ -... f... -~ t i.. ~ i j!! ~! : i Hakkuum-~ehen ~a~ ta~ien puiden j...;... konee 1nen kas1ttey... j"... ~ Hak uukone ; :. : :...!,'... T r... i......!.....:... j... j... j... t... j : : : : : :!!!!!!!! : : : : : : ~ Puun kesk;koko, dm Kuva. Hakkuuk:ustannuc.set

4 TAULUKKO Taimi-inventointi Kaikki havu- ja ehtipuuntaimet inventoitiin metsäkujet~ksert jäkeen. Havupuuntaimia pyrittiin yeensä säästämään ehtipuuntaimien kustannuksea. Tuoksissa esitetäänkin vain havupuuntaimia kohdanneet vauriot (tauukko ). Tämän tarkasteutavan ansiosta tuokset ovat vertaiukepoisia Metsätehon aiempien yispuiden korjuuta koskevien tutkimusten kanssa. Useimmissa kohteissa taimikko oi aukkoinen ja taimien pituus vaihtei suuresti. Etenkin koneeisessa hakkuussa näitä aukkoja pystyttiin hyödyntämään puita kaadettaessa ja varsinkin karsittaessa, jooin puuta joudutaan siirtämään maassa pituussuunnassa. Taimia vaurioitui Ponssen työskenneessä vähemmän kuin Lokomon. Se johtui siitä, että Ponssen kujettaja työskentei huoeisesti ja hyödynsi taimikossa oevia aukkoja, kun taas Lokomon työskenteykohteessa taimikko oi tasainen eikä työskenteyä hepottavia aukkoja out. Hakkuukonekohteissa havupuuntaimia vaurioitui 19- % (tauukko ), miestyökohteissa 11 % ja mies- ja konetyön yhdistemäkohteissa %. Eriiskaato tehtiin suurikokoisessa taimikossa, jonka keskipituus oi. m. Nii s ~ä taimista vaurioitui 10 % ja vaurioituneista kuoeviksi määritettiin %. TULOSTEN TARKASTELU Kuormainharvesteri osoittautui perinteisee mie styönähakkuue soveiaaksi vaihtoehdoksi yispuiden korjuuseen sekä korjuujäjetään että hakkuukustannuksitaan. Puiden hyvä ha inta kaadossa ja mahdoisuus kaatosahauksen jäkeen siirtää puuta kuormaimea Taimivauriot työmaittain Mies ja konetyö Miestyö Hakkuukone Taimitiedot Työmaa Havupuuntaimia,, j oista - kuo evia, % - toipuvia, \ Vaurioitumattomia, Eävia taimia, ennen sen maahan osumista säästää taimikkoa, kun iskeymän paikaksi vaitaan ajoura tai aukko taimikossa. Mies- ja hakkuukone työn yhdis temän käyttö osoitti, että kyseistä suurikokoista taimikkoa voitiin säästää vaurioitumiseta kaatamaa ajourien väissä oevia puita miestyönä. Se mahdoisti harvemman aj ouraverkoston, joskin aivan ajourien äheä vaurioitui taimia keskimääräistä enemmän. Siihen oi syynä suuri runkomäärä ja eriiskaatopuiden käsitteyn aiheuttamat vauriot. Puun siirteyä taimien seassa voitaisiin vähentää, jos hakkuumiehen kaatamat puut mitattaisiin jäkeenpäin ja simävarainen katkonta saittaisiin. Sioin hakkuukoneen ei tarvitsisi ytää oksattoman rungonosan kohdaa tyveen saakka, vaan puu voitaisiin katkoa maassa, ja jos karsintaa ei tarvittaisi, koura voitaisiin kujettaa imassa seuraavaan katkaisukohtaan. Asiasanat: hakkuu, yispuut Metsäteho Review 1/1991 REMOVAL OF SEED AND SHELTER TREES MECHANICALLY, MANUALLY AND BY USING A COMBINATION OF BOTH Metsäteho continued to study methods for harvesting of seed and sheter trees by removing them mechanicay, manuay and by using a combination of the two methods. Two harvesters were used during the study: Ponsse HS Ergo and FMG 7/990 Lokomo. The resuts showed that the time expenditure for cutting was shorter when using the Lokomo than when using the Ponsse; the difference was cear both for feing and deimbing. The cutting costs for the Lokomo were aso ower than those for the Ponsse. The average size of the trees cut mechanicay was 0 dm. METSÄTEHO ISSN 057- The work sites studied originay contained between, 51 and 5, 09 softwood seedings per hectare. Mechanized harvesting damaged between 19 and % of the seedings and manua harvesting between 11 and %. The combination of manua and mechanized harvesting resuted in damage to % of the seed ings. Key words: seedtree and sheterwood cutting SUOMEN METSÄTEOLLISUUDEN KESKUSLIITIO RY:N PUUNHANKINNAN JA -TUOTIAMISEN TUTKIMUS- JA KEHITYSYKSIKKÖ PL 19 (Fabianinkatu 9 B) 0011 HELSINKI Puhein (90) 5 9 HELSINKI 199 PAINOVALMISTE

5