Botnian käytävä. pohjoinen yhteys

Transkriptio

1 Botnian käytävä pohjoinen yhteys

2 TEN-T verkko ja Botnian käytävä Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Euroopan Unionin komission käynnistämän uudistuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen ja strategisesti kilpailukykyinen verkko, joka kattaa liikennejärjestelmän strategisesti merkittävimmät osat ja muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Botnian käytävä on osa EU-komission esitystä TEN-T ydinverkoksi. Se kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti Pohjanlahden ympäri ja kytkeytyy Etelä-Suomessa ja Keski-Ruotsissa länsi-itä-suuntaiseen Nordic Triangle käytävään. Suomen puolella Botnian käytävän ytimen muodostavat päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta sekä valtatiet 4 ja 29 Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon ja edelleen Ruotsiin. TEN-T verkko tulee muodostumaan ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Ydinverkko käsittää liikenneverkon strategisesti merkittävimmät osat ja muodostaa Euroopan liikenteellisen selkärangan. Siihen sisältyy valtaväyliä ja liikenteen solmukohtia, jotka ovat elintärkeitä liikenteelle sisämarkkinoilla sekä EU:n ja sen naapurien ja maailman muiden osien välillä. Ydinverkon on tarkoitus valmistua vuoden 2030 loppuun mennessä. Kattava verkko muodostaa TEN-T:n peruskerroksen. Se käsittää kansallisiin verkkoihin perustuvat rautateiden, maanteiden, sisävesireittien, satamien ja lentoasemien varsin tiheät verkot. Sen on määrä olla valmis vuonna Euroopan Unionin komission käynnistämän uudistuksen tavoitteena on luoda yhtenäinen ja strategisesti kilpailukykyinen liikenneverkko, joka kattaa liikenneverkon strategisesti merkittävimmät osat. Uudistus maksimoi eurooppalaisen liikennejärjestelmän lisäarvon sekä parantaa liikennejärjestelmien keskinäistä toimivuutta. Uuden ydinverkon avulla voidaan poistaa liikenteen pullonkaulat, uudistaa infrastruktuuria ja sujuvoittaa rajat ylittävää liikennettä, mistä hyötyvät niin yritykset kuin matkustajat kaikkialla EU:ssa. Eri liikennemuotojen väliset liitännät paranevat ja liikenteen hiilidioksidipäästöt vähenevät, mikä edistää EU:n ilmastonsuojelutavoitteita. Uudistuksen tavoitteena on huomioida: liikennetarve jäsenmaiden välillä sekä jäsenmaiden ja kolmansien maiden välillä tehokas resurssien käyttö liikenteen ympäristöystävällisyys ja vähähiilisyys liikenteen turvallisuus multimodaalisuus liikenteen umpikujien ja pullonkaulojen poistaminen uudenlaiset rahoituskeinot riittävä alueellinen saavutettavuus. 2

3 EU:n komission ehdotus Suomen ydinverkoksi koostuu seuraavista liikennekäytävistä: Länsi-Itä-suuntainen Turusta Helsingin kautta Venäjän rajalle ulottuva väylästö, joka kuuluu osana Nordic Triangle -käytävään Botnian käytävästä Itämeren moottoritie meriyhteydestä ja keskeisistä satamista (Helsinki, Turku, Hamina- Kotka) kansainvälisesti keskeisistä lentokentistä (Helsinki-Vantaa ja Turku). Ydinverkkoa täydentää Suomen kattava verkko, joka käsittää maan keskeiset valtakunnalliset ja kansainväliset väylät, satamat ja lentokentät. Botnian käytävä on osa TEN-T verkkoa. Suomen puolella siihen kuuluvat väylät ovat päärata Helsingistä Tampereen ja Oulun kautta Tornioon sekä valtatie 4 Jyväskylän ja Ouluun kautta Kemiin ja edelleen valtatie 29 Tornioon. Väylillä on vahvat kytkennät itä-länsi-suuntaisiin ja pohjoiseen suuntautuviin väyliin, länsirannikon satamiin sekä maakunnallisiin lentokenttiin. TEN-T verkossa Botnian käytävä kytkeytyy Etelä-Suomessa E18 valtatiehen, ratayhteyksiin Turku-Helsinki Lahti-Vainikkala-Venäjä sekä verkon lentokenttiin, satamiin ja meriyhteyksiin. Suomenlahden eteläpuo- lella Botnian käytävä liittyy Viron ja muiden Baltian maiden kautta Keski-Eurooppaan suuntautuvaan maantieyhteyteen (via Baltica) ja tulevaan ratayhteyteen (Rail Baltica). Ruotsissa Botnian käytävä jatkuu Haaparannasta Pohjanlahden länsipuolen rataja maantieyhteyksin etelään, jossa se liittyy Nordic Triangle käytävään. Ruotsissa Botnian käytävän suurimmat investoinnit kohdistuvat uuteen Pohjanlahden ja Ruotsin itärannikon ratayhteyteen. Pohjoisessa Botnian käytävällä on vahva yhteys luoteeseen Narvikiin ja Itään Venäjälle suuntautuvaan Northern Axis -käytävään. Euroopan komission ehdotus Suomen ydinverkoksi Euroopan komission ehdotus Pohjois-Euroopan ydinverkoksi Tieverkko Rautatieverkko Satama Lentokenttä Yhteydet naapurimaihin Luulaja Tornio Kemi Oulu Kokkola Turku HELSINKI Hamina-Kotka Tukholma Tallinna Jyväskylä Göteborg Riika Tampere Turku HELSINKI Lahti Vainikkala Vaalimaa Hamina-Kotka Århus Kööpenhamina Rostock Klaipéda Gdansk vilna 3

4 Botnian käytävän aluetaloudellinen perusta Botnian käytävän väylät kulkevat Suomen taloudellisten ydinalueiden ja suurten kaupunkialueiden kautta. Pääradan ja valtatie 4:n varrella sijaitsevien seutukuntien alueella asuu yli 3 miljoonaa henkeä, reilusti yli puolet Suomen väestöstä (57 % v.2010). Suurin keskittymä on Helsingin seutukunta (1,4 milj.) ja seuraavaksi suurimmat ovat Tampereen, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seutukunnat, joissa asuu yhteensä 0,9 miljoonaa henkeä. Ruotsissa Botnian käytävän vyöhykkeellä (Haaparannasta Tukholmaan) sijaitsevien läänien alueella asuu 3,4 miljoonaa henkeä, 36 % maan väestöstä. Vyöhykkeen väestöstä 2 miljoonaa asuu Tukholman läänissä ja 1,4 miljoonaa sitä pohjoisemmissa lääneissä. Tukholman (0,8 milj.) jälkeen vyöhykkeen suurimmat kunnat ovat Uppsala, Umeå, Sundsvall ja Gävle, joissa asuu yhteensä 0,5 miljoonaa asukasta. Botnian käytävän alue Ruotsin puoleisella Pohjanlahden rannikolla on merkittävä metsä- ja metalliteollisuuden keskittymä sekä kaivosteollisuuden tärkeä kuljetusreitti. Suomessa Botnian käytävän seutukunnat muodostavat maan vahvimman kasvuvyöhykkeen. Alueen väestön ennakoidaan kasvan henkeä, 15 % nykyisestä, vuodesta 2009 vuoteen 2030 (Tilastokeskus, Väestö Botnian käytävän alueilla (Suomi seutukunnat, Ruotsi läänit) ja maakuntakeskuksissa vuonna 2009 sekä ennustettu väestönmuutos Suomessa vuoteen 2030 Väestö Väestön muutos Tukholma Turku Kemi Oulu Jyväskylä Tampere Lahti Helsinki väestöennuste). Koko maan nettoväestönkasvusta 94 % sijoittuu ennusteen mukaan käytävän seutukuntiin ja alueen osuus koko maan väestöstä nousee 60 %:iin. Tuotanto on Suomessa keskittynyt vielä väestöäkin enemmän Botnian käytävän seutukuntiin. Vyöhykkeen osuus koko maan tuotannon arvonlisäyksestä on lähes kaksi kolmannesta (63 % vuonna 2009), josta Helsingin seutukunnan osuus on 36 % sekä Tampereen, Oulun, Lahden ja Jyväskylän seutukuntien yhteenlaskettu osuus 16 %. Henkilöliikenteen kannalta keskeisten informaatioalojen ja liike-elämän palveluiden koko maan työpaikoista yli 70 % sijaitsee Botnian käytävän alueella, painottuen pääkaupunkiseudulle ja muille suurille kaupunkiseuduille. Näillä työpaikoilla on merkittävä rooli kaupunkien välisen työasialiikenteen generoijana, joka heijastuu rautateiden ja maanteiden henkilöliikenteeseen sekä lentoliikenteeseen. Kuljetusintensiivisiin toimialoihin voidaan lukea alkutuotanto ja elintarviketeollisuus, metsäteollisuus, metalliteollisuus, kemiallinen ja muu teollisuus, rakentaminen sekä kauppa. Logistiset yhteydet ovat erittäin tärkeässä roolissa näiden toimialojen toimintaedellytysten kannalta. Kuljetusintensiivisten toimialojen koko maan arvonlisäyksestä 59 % sijoittuu Botnian käytävän seutukuntiin. Erityisesti metalliteollisuus, rakentaminen sekä kauppa ovat keskittyneet voimakkaasti tälle vyöhykkeelle. Alueella on lukuisia tavaraliikenteen kannalta merkittäviä tuotannollisia keskittymiä: metalliteollisuudessa (sisältäen elektroniikkateollisuuden) suurimpina Helsingin, Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seutukunnat, mutta merkittäviä keskittymiä myös muissa kaupunkikeskuksissa; metsäteollisuudessa Tampereen, Kemi-Tornion ja Äänekosken seutukunnat; elintarviketeollisuudessa ja alkutuotannossa Seinäjoen seutukunta; kaupassa Helsingin seutukunta mutta myös kaikki muut suuret kaupunkialueet. Göteborg 4 Malmo

5 Kuljetusintensiivisistä toimialoista metalliteollisuuden ja kaupan ennakoidaan kasvavan nopeammin kuin koko talouden tuotannon lähitulevaisuudessa (ETLA 2011). Toteutuessaan nämä arviot merkitsevät, että Botnian käytävän alueen tuotanto tullee myös tulevaisuudessa kasvamaan nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Tämä heijastuu myös tavaraliikenteen volyymeihin. Pohjois-Eurooppa on EU:n johtava alue kaivannaistoiminnassa. Suurin kaivannaistoiminnan keskittymä on Pohjois-Ruotsi. Myös Suomessa kaivannaistoiminta on vahvassa kasvussa ja kasvun ennakoidaan kiihtyvän. Maassa on suunnitteilla kymmeniä uusia kaivoshankkeita. ETLA:n arvion mukaan Suomen metalli- ja teollisuusmineraalien louhintamäärät tulevat kasvamaan yli 2,5-kertaiseksi kuluvan vuosikymmenen jälkipuolella vuoteen 2009 verrattuna. Pääosa Suomen nykyisin toimivista samoin kuin suunnitteilla olevista kaivoksista sijaitsee Pohjois- ja Itä-Suomessa. Maassa louhituista mineraaleista valtaosa jalostetaan Suomessa ja kaivannaisteollisuudella on sekä Suomessa että Ruotsissa tiivis yhteys metalliteollisuuteen. Botnian käytävä ja siihen liittyvät poikittaiset Pohjanlahden satamiin johtavat väylät ovat kaivannaisteollisuuden tärkeitä kuljetusreittejä sekä Suomessa että Ruotsissa. Kaivostoiminta kytkee Botnian käytävän tiiviisti myös Northern Axis -käytävään. Kuljetusintensiivisten toimialojen arvonlisäys ja sen jakautuminen toimialojen välillä Botnian käytävän seutukunnissa vuonna 2009 Kaivostoiminta Suomessa (Kaivosteollisuus ry) Kuljetusintensiteetti Toimialajakauma Alku- ja elintarviketeolisuus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Muu teollisuus Rakentaminen Kauppa Toimiva kaivos Kaivos rakenteilla Kaivos suunnitteilla Suurikuusikko Au KOLARI Fe Laiva Au Länttä Li Hitura Nl, Co Suhanko Pd, Pt kemi Cr Talvivaara Ni, Zn, Cu, Co pyhäsalmi CU, Zn Kevitsa Nl, Cu, Pd, Pe Sokli P Pahtavaara Au siilinjärvi P lahnaslampi Talc taivaljärvi Ag juuka Soapstone Pampale Au jokisivu Au Parainen Calcite Lohja Calcite Kylylahti Cu, Co Orivesi Au polvijärvi Tak Lappeenranta Calcite HELSINKI 5

6 Botnian käytävään liittyvä liikennejärjestelmä ja sen liikenteellinen merkitys Botnian liikennekäytävän rungon Suomessa muodostavat Helsingistä Ouluun ulottuva päärata ja Helsingistä Utsjoelle ulottuvan valtatien 4 osuus Helsinki-Kemi. Oleellisia liikennekäytävän osia ovat myös Oulun, Tampereen, Jyväskylän, Seinäjoen, Kemi-Tornion ja Kokkola-Pietarsaaren lentokentät sekä länsirannikon satamat. Botnian liikennekäytävä välittää kansainvälistä liikennettä Pohjois- ja Länsi-Suomesta muualle Eurooppaan. Tornion ja Haaparannan välinen raja-asema palvelee Suomen ja Ruotsin välistä tavara- ja henkilöliikennettä. Sen kautta kulkee myös tärkeä yhteys Ruotsin läpi Norjaan. Botnian käytävään sijoittuvat Oulun ja Tampereen lentokentät tarjoavat yhteyksiä Eurooppaan suoraan ja Helsinki-Vantaan kautta, mikä korostaa liikennekäytävän roolia. Oulusta on tällä hetkellä suoria reittilentoja Tukholmaan, Tallinnaan ja Riikaan sekä keväästä 2012 alkaen Kööpenhaminaan. Tampereelta on talvikaudella suorat reittilennot mm. Tallinnaan, Tukholmaan, Bremeniin, Frankfurtiin, Kaunasiin, Lontooseen, Roomaan ja Riikaan. Tallinnaan on myös Jyväskylästä suora lentoyhteys keväästä 2012 alkaen. Päärata on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen ratayhteys, joka kytkee Pohjois-Suomen ja länsirannikon kasvukeskuk- set pääkaupunkiseutuun. Yhteys Ruotsiin toimii Kemistä Tornion ja Haaparannan kautta kulkevan radan kautta, joka jatkuu Suomen puolella edelleen Kolariin. Valtatie 4 Helsingistä Utsjoelle on Suomen tärkein etelä-pohjoissuuntainen tieyhteys. Se kuuluu TEN-liikenneverkkoon ja on osa valtakunnallista erikoiskuljetusten verkkoa. Valtatie 4 palvelee kansainvälistä, valtakunnallista ja maakunnallista henkilö- ja tavaraliikennettä. Nelostie yhdistää etelän kasvukeskukset pohjoiseen Suomeen, ja se toimii myös yhteysväylänä Etelä-Suomesta Ruotsiin ja Norjaan sekä Luoteis-Venäjälle. Tien kautta kulkee pääosa etelästä pohjoiseen suuntautuvasta matkailuliikenteestä. Tie on valtakunnallisen tavaraliikenteen merkittävä väylä ja pitkämatkaisten kuljetusten yhteys. Lisäksi Barentsin alueen luonnonvarojen hyödyntäminen lisää tulevaisuudessa yhteyden merkitystä. Valtatie 4 on yksi valtakunnallisen henkilö- ja tavaraliikenteen pääväyliä. Jyväskylässä Kanavuoren ja Vaajakosken välillä se on myös osa valtatietä 9 (Turku Tampere Jyväskylä Kuopio), joka on yksi merkittävimmistä itä-länsisuuntaisista yhteyksistä Suomessa. Liikennejärjestelmä Tornio Kemi Kokkola Seinäjoki Tampere Vt 16 Vt 23 Vt 9 Vt 13 Vt 18 Vt 28 Vt 27 Oulu Jyväskylä Helsinki Matka-aika eri liikennevälineillä (min.) Yhteysväli auto (* juna (** lentokone (*** Pendolino IC pikajuna Helsinki- Tampere 2 h 1 h 30 min 1 h 46 min 2 h 15 min 40 min Helsinki- Jyväskylä 3 h 10 min 3 h 23 min 3 h 35 min x 50 min Helsinki- Vaasa 5 h 3 h 55 min 3 h 53 min x 50 min Helsinki- Seinäjoki 4 h 20 min 2 h 46 min 3 h 08 min 4 h 39 min 50 min Helsinki- Oulu 7 h 30 min 5 h 52 min 5 h 52 min 9 h 46 min 1 h 05 min Helsinki- Tornio 9 h 10 min x 8 h 16 min 10 h 37 min 1 h 40 min 6 *) Google MAPS **) Nopein vaihdoton yhteys ***) Lentokoneen matka-aika lentoajan perusteella

7 Botnian käytävän liikenne ja kehitysnäkymät Päärata Botnian käytävän rataosuus käsittää Helsingistä Tampereen ja Seinäjoen kautta Ouluun ulottuvan pääradan sekä Oulusta Kemin ja Tornion kautta Ruotsin Haaparantaan johtavan radan. Rata on sähköistetty, kauko-ohjattu ja junien kulunvalvonnalla varustettu vilkas henkilö- ja tavaraliikenteen rata. Helsinki Tampere -välillä rata on kaksiraiteinen ja muilta osin pääasiassa yksiraiteinen. Rata on osa TEN rautatieverkkoa. Henkilöliikenne Helsinki-Riihimäki välillä on tiheä lähijunaliikennetarjonta ja Helsinki-Tampere rataosuus on Suomen vilkkaimmin liikennöity kaukoliikenteen rataosuus. Tampereen kautta kulkevat yhteydet Pohjois-Suomeen, Jyväskylään, Poriin, Vaasaan ja osa Kuopion yhteyksistä. Liikenne Tampereen pohjoispuolella on vilkasta ja Seinäjoki - Oulu rataosa on yksi tiheimmin liikennöidyis tä yksiraiteisista rataosista Suomessa. Tampereen eteläpuolisella osuudella matkustajamäärä on yli 4 miljoonaa henkilömatkaa vuodessa, Tampere-Seinäjoki välillä yli 2 miljoonaa matkaa vuodessa ja Seinäjoen ja Oulun välillä yli miljoona matkaa vuodessa. Henkilöjunaliikenteen tarjonnan arvioidaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2050 mennessä. Tampereen eteläpuolisella osuudella junatarjonnan ennakoidaan lähes kaksinkertaistuvan nykyiseen verrattuna (nykyinen 72 junaa/vrk => arvio 138 junaa/vrk v. 2050). Tampere-Seinäjoki osuudella tarjonnan ennakoidaan yli kaksinkertaistuvan (nykyinen 28 junaa/vrk => arvio 60 junaa/vrk v. 2050) ja Seinäjoki- Oulu välillä lähes kaksinkertaistuvan (nykyinen 22 junaa/vrk => arvio 38 junaa/vrk v. 2050). Tavaraliikenne Kokkola Oulu välillä kulkee vuosittain 4,4 6,6 miljoonaa tonnia tavarakuljetuksia ja osuus on Suomen toiseksi kuormitetuin tavaraliikenteen rataosuus. Riihimäki-Tampere osuudella kuljetetaan vuosittain 3,3 4,2 miljoonaa tonnia tavaraa. Tavaraliikenteen ennakoitu kysynnän lisäys edellyttää myös junatarjonnan lisäystä. Tampereen eteläpuolisella osuudella varaudutaan yli 20 lisäjunaan vuorokaudessa ja Kokkola Oulu osuudella 8 16 lisäjunaan vuorokaudessa osuudesta riippuen vuoteen 2030 mennessä. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat vuonna 2010 Rata Tonnia Tornio Kemi Oulu Tie Tonnia Kokkola Seinäjoki Tampere Jyväskylä Lahti Helsinki 7

8 Tärkeimmät kehittämishankkeet: Valtatie Tornio Kemi Oulu 8 Seinäjoki Oulu -välin kehittäminen (860 milj. euroa). Rataosuuden kapasiteettia parannetaan toteuttamalla kaksoisraideosuuksia ja nostamalla radan kantavuutta 25 tonnin akselipainolle. Lisäksi toteutetaan turvallisuutta parantavia tasoristeysten poistamisia. Ensimmäinen vaihe on valmistunut ja toinen vaihe on käynnistynyt 2011 alussa. Pasila Riihimäki välityskyvyn parantaminen (350 milj. euroa). Rataosaa käyttävät Helsingistä Riihimäen ja Lahden suuntiin liikennöivä lähiliikenne, Tampereen suuntaan ja Lahden oikoradalle suuntautuva kaukoliikenne sekä Pasilan, Vuosaaren ja Sköldvikin tavaraliikenne. Nykyisellään voimakkaasti kuormitetun rataosan välityskykyä voidaan lisätä rakentamalla lisäraiteita sekä parantamalla raide- ja vaihdeyhteyksiä asemilla. Riihimäen kolmioraide (10 milj. euroa). Nykyisin Kouvolan ja Tampereen suuntien välinen tavaraliikenne joutuu vaihtamaan Riihimäellä kulkusuuntaa, mikä vaatii aikaa ja aiheuttaa lisäkustannuksia. Kolmioraiteen toteuttaminen tehostaa tavarajunien liikennöintiä ja vähentää ympäristöhaittoja. Pääradan kapasiteetin lisääminen välillä Tampere Hämeenlinna. Pirkanmaan ja Hämeen liitot ovat esittäneet Tampere-Toijala-Hämeenlinna välille kahta lisäraidetta. Kyseinen pääradan osuus on tällä hetkellä vilkkaasti operoitu kaksiraiteinen henkilö- ja tavaraliikenteen rataosa, jonka tämänhetkinen kapasiteetti ei mahdollista seudullisen lähijunaliikenteen lisäämistä. Valtatie 4 on moottoritietä Helsingistä Heinolan Lusiin ja pohjoisessa Kemi Tornio välisellä osuudella (Vt 29). Moottoritieosuuksia on lisäksi Jyväskylän, Oulun sekä Kemin kohdilla. Lusin ja Vaajakosken (Jyväskylä) välinen osuus valmistui ohituskaistatieksi vuonna Muilta osin tie on pääosin 1+1 -kaistaista tai ohituskaistoilla varustettua 1+1 -kaistaista tietä. Valtatien 4 osuus Jyväskylä Oulu (337 km) on tärkeä valtakunnallinen ja pitkämatkaisen henkilö- ja tavaraliikenteen pääväylä maan pohjois-eteläsuunnassa. Jyväskylän lentokenttä sijaitsee väylän varressa. Yhteysvälin liikennemäärä vastaa keskivaiheilla valtateiden keskimääräistä tasoa (vajaa autoa päivässä), mutta on erittäin vilkasta Jyväskylän ja Oulun kohdilla ( autoa päivässä). Raskaan liikenteen osuus on kaupunkiseutujen ulkopuolella varsin suuri, noin 15 %. Valtatien 4 yhteysväli Oulu Kemi (119 km) on osa Suomen ja Ruotsin rannikkoseutujen satamakaupunkeja yhdistävää Perämerenkaarta. Tornio Haaparanta-seutu kasvaa pohjoisen alueen merkittäväksi aluekeskukseksi. Tien vaikutusalueella ovat Oulun ja Kemin lentoasemat, Perämeren satamat sekä Tornion rajanylityspaikka. Yhteysväli on vilkasliikenteinen ( autoa päivässä). Liikennemäärä on suurin Oulun kohdalla. Tärkeimmät kehittämishankkeet : Vaajakosken taajaman ohitustie (Kanavuori Haapalahti). Kanavuoren ja Haapalahden (Vaajakoski) väli Jyväskylässä on neljän valtatien (4, 9, 13 ja 23) yhteinen kaksikaistainen tieosuus. Keskimääräinen vuorokausiliikenne (2010) on tieosuudella yli ajoneuvoa vuorokaudessa, josta noin 10 % on raskasta liikennettä. Tavoitteena on Vaajakosken keskustan ohittava 3 km:n pituinen moottoritie Kanavuoresta valtateiden 4 ja 9 liittymästä Haapalahteen nykyisen moottoritien eritasoliittymään saakka. Helsinki Valtatie 4 Helsinki Kemi ja valtatie 29 Kemi Tornio Jyväskylä Lahti Jyväskylä Äänekoski. Tavoitteena on Vt4 -tien parantaminen moottoritieksi Kirri- Äänekoski välillä. Nykytilanteessa liikennemäärä on Kirrin ja Tikkakosken liittymien välillä noin ajoneuvoa vuorokaudessa ja Tikkakosken liittymästä pohjoiseen lähes ajoneuvoa vuorokaudessa. Raskaan liikenteen liikennemäärä on noin 10 % koko liikennemäärästä. Hanke voidaan toteuttaa vaiheittain. Ensimmäisenä toteutusvaiheena on osuuden Kirri - Tikkakoski rakentaminen moottoritieksi. Äänekoski Liminka. Äänekoski - Liminka on 1+1 -kaistainen, tasoliittymin varustettu tie. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h. Tavoitteena on ohituskaistoilla ja keskikaiteella varustettu kaksikaistainen tie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h ja taajamien kohdalla 80 km/h. Liminka Haukipudas (Kello). Tieosuus Limingan Haaransillasta Kelloon on 2+2 -kaistaista moottoritietä (2+2 kaistaa). Tavoitetilassaan osuus on Limingan Haaransillan ja Kempeleen välillä moottoritie (2+2) ja Oulun alueella Kempeleen ja Pateniemen eritasoliittymien välillä 3+3-kaistainen kaupunkimoottoritie.

9 Haukipudas (Kello) Ii. Kello - Räinänperän (Ii) välinen tieosuus on nykyisin eritasoliittymin varustettu leveäkaistainen moottoriliikennetie, jonka nopeusrajoitus on 100 km/h. Iin kohdalla on noin 5 kilometrin matkalla 60 km/h nopeusrajoitus. Tavoitetilassa tieosuus on osin moottoritie ja osin keskikaiteellinen ohituskaistatie. Ii Simo (Maksniemi). Iin ja Simon Maksniemen välinen valtatieosuus on kaksikaistainen tasoliittymin varustettu sekaliikennetie. Tien nopeusrajoitus on taajamien kohdalla km/h ja linjaosuudella km/h. Tavoitetilassa Iin ja Simon Maksniemen välillä on jatkuva keskikaiteellinen 2+1 -kaistainen tie. Kehittämishankkeiden kustannukset: Vaajakosken ohitustie 125 milj. euroa Jyväskylä Oulu 160 milj. euroa Oulu Kemi (sisältää Oulun kohdan) 130 milj. euroa. kustannukset koskevat ensimmäistä kehittämisvaihetta, eivät ydinverkon tavoitetilannetta Tavaralajit valtatie 4:llä Oulu Kemi Ajon/vrk 1000t/v Arvotavaran valmistus Muu valmistus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemianteollisuus ja energia Maatalous ja elintarvikkeet Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito Tyhjät Jyväskylä Äänekoski Ajon/vrk 1000t/v Arvotavaran valmistus Muu valmistus Metsäteollisuus Metalliteollisuus Kemianteollisuus ja energia Maatalous ja elintarvikkeet Yhdyskuntien rakentaminen ja ylläpito Tyhjät 9

10 TEN-T verkon laatuvaatimukset EU:n komissio on asettanut TEN-T verkolle merkittäviä laatuvaatimuksia, jotka liittyvät liikennejärjestelmän palvelutasoon, turvallisuuteen, ympäristövaikutuksiin sekä verkon eri osien liittymiin. Ydinverkko on multimodaalinen eli se sisältää kaikki liikennemuodot ja niiden väliset yhteydet sekä tarkoituksenmukaiset liikenteenohjausjärjestelmät. Sen tulee tarjota riittävä liikenneverkon kapasiteetti ja turvallisuustaso. Tie- lento- ja meriliikenteessä tulee olla mahdollisuus vaihtoehtoisen puhtaamman polttoaineen käyttöön Ydinverkkoon kuuluvan ratatieverkon tulee olla kokonaisuudessaan sähköistetty ja sen tulee käsittää raideliikenteen ohjausjärjestelmät (ERTMS). Rautateiden rahtiliikenteelle tulee mahdollistaa vähintään 22,5 tonnin akselipaino, 100 km/h -nopeus ja 750 m junapituus. Rautatieverkko käsittää suurnopeusradat ja tavanomaiset radat, ml. sivuraiteet, tunnelit ja sillat tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat ratojen varrella olevat asemat infrastruktuuriin liittyvät varusteet, kuten sähköistämisjärjestelmät ja lastaamiseen tarvittavat varusteet älykkäät liikennejärjestelmät. Moottoriteillä on oltava levähdysalue vähintään 50 km:n välein ja pysähdyspaikoilla on oltava riittävä turvallisuustaso. Tieverkko käsittää korkeatasoiset maantiet, ml. sillat, tunnelit, liittymät, risteykset, eritasoliittymät pysäköintialueet infrastruktuuriin liittyvät varusteet, kuten liikenteenohjaus, tiedotus, käyttäjämaksujen kerääminen tavaraliikenneterminaalit ja logistiset alustat linja-autoasemat älykkäät liikennejärjestelmät. 10

11 Saavutettavuus on alueellisen kilpailukyvyn ydintekijä Saavutettavuus on monien tutkimusten mukaan aluekehityksen perusedellytys ja alueellisen kilpailukyvyn keskeinen tekijä. Saavutettavuudella tarkoitetaan liikenne- ja kommunikaatioetäisyyttä kultakin alueelta niihin paikkoihin, joihin taloudellinen toiminta on keskittynyt. Liikenteellinen saavutettavuus perustuu liikennejärjestelmään, joka koostuu rautatie- ja maantieverkosta, meriliikenteen verkosta sekä lentoasemaverkosta. Hyvät tietoliikenne- ja muut kommunikaatioyhteydet ovat saavutettavuuden tärkeä edellytys. Liikenne- ja kommunikaatioverkon solmukohdat kytkevät verkon osia toisiinsa. Suuret kaupungit toimivat yleensä strategisesti keskeisinä solmukohtina. Saavutettavuus on edellytys tavaroiden, palveluiden ja ihmisten liikkumiselle alueiden välillä, mikä puolestaan on edellytys alueiden väliselle kaupalle ja erikoistumiselle, työntekijöiden liikkumiselle asuinpaikan ja työpaikan välillä sekä ihmisten muuttamiselle. Saavutettavuutta parantavat investoinnit liikennejärjestelmään alentavat henkilöiden liikkumisen ja tavarankuljetuksen kustannuksia, mikä tekee kaupankäynnin ja ihmisten välisen vuorovaikutuksen kannattavammaksi. Liikenne- ja kommunikaatiojärjestelmän kehittäminen lähentää alueita toisiinsa ja tämän avulla parantaa alueiden välistä saavutettavuutta kansallisesti ja kansainvälisesti. Tämä antaa yrityksille paremmat mahdollisuudet tavaroiden ja palveluiden vientiin ja tuontiin, kansainväliseen tiedonhankintaan ja verkottumiseen, kansainvälisten pääomamarkkinoiden hyödyntämiseen ja työvoiman liikkumisen hyödyntämiseen. TEN-T politiikan tarkoituksena on luoda liikenneinfrastruktuuri ja -yhteydet, jotka vahvistavat sisämarkkinoita, varmistavat henkilöiden ja tavaroiden vapaan liikkuvuuden sekä tukevat kasvua, työllisyyttä ja EU:n kilpailukykyä. Aiemmin Euroopan liikennejärjestelmiä kehitettiin kansallisista lähtökohdista, minkä johdosta liikenneyhteydet eri maiden rajoilla tai keskeisissä käytävissä olivat huonot tai puuttuivat täysin. Liikennejärjestelmän puutteet maidenvälisissä yhteyksissä heikensivät maiden ja koko maanosan kilpailukykyä. Liikkumisen ja kuljetuksella on suuri merkitys taloudessa: Logistiikkakustannusten osuus on % valmistettujen tavaroiden kokonaiskustannuksista. Kotitalouksien kulutusmenoista Suomessa keskimäärin 13 % koostuu kuljetuksen ja tietoliikenteen menoista. Kuljetus ja varastointi työllistävät Suomessa noin henkilöä, 6 % kokonaistyöllisyydestä, ja tuottavat 5 % bruttokansantuotteesta. Osuudet ovat Suomessa korkeampia kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa henkilöliikenteen kuljetussuorite on kasvanut 2,3-kertaiseksi ja tavaraliikenteen kuljetussuorite 1,6-kertaiseksi 40 vuodessa vuodesta 1970 vuoteen EU:n komissio arvioi rahtiliikenteen kasvavan 80 % ja matkustajaliikenteen yli 50 % vuoteen 2050 mennessä. Botnian käytävällä strateginen rooli Pohjois-Euroopan kilpailukyvyn kannalta Botnian käytävällä on tärkeä merkitys Suomen ja Ruotsin talouksien kehitykselle sekä näiden maiden yhteyksille Norjaan, Venäjälle, Baltiaan ja Keski-Eurooppaan. Botnian käytävä on strategisesti tärkeä kuljetusreitti Pohjois-Euroopan teollisuudelle, erityisesti vientiin suuntautuneille kaivannais-, metalli- ja kaivosteollisuudelle. Nykyisellään käytävän liikennejärjestelmässä on paljon pul- lonkauloja, jotka aiheuttavat kustannuksia, viiveitä ja epävarmuutta kuljetuksista riippuvalle yritystoiminnalle. Pohjoismaat kuuluvat EU:n vahvimmin kasvaviin maihin ja niiden teollisuudella on myös tulevaisuudessa merkittävä rooli koko Unionin kannalta. Kaivannaistoiminnan laajentaminen sekä uudet Pohjoisen jäämeren kuljetusyhteydet tarjoavat uusia mahdollisuuksia pohjoisille alueille sekä vahvistavat niiden aluetalouksia. Botnian käytävän kehittäminen investointeineen on välttämätön edellytys Pohjois-Euroopan kestävän taloudellisen kasvun turvaamiseksi. 11

12 Botnian käytävä pohjoinen yhteys Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa EU-komission esitystä TEN-T ydinverkoksi. Se kulkee pohjois-eteläsuuntaisesti Pohjanlahden ympäri ja kytkeytyy Etelä-Suomessa ja Keski- Ruotsissa länsi-itä-suuntaiseen Nordic Triangle käytävään. Suomen puolella Botnian käytävän ytimen muodostavat päärata Helsingistä Ouluun sekä valtatiet 4 ja 29 Jyväskylän ja Oulun kautta Tornioon ja edelleen Ruotsiin. Botnian käytävän seutukunnat muodostavat Suomen vahvimman kasvuvyöhykkeen. Käytävä siihen kytkeytyvine satamineen on strategisesti tärkeä kuljetusreitti Suomen ja Ruotsin teollisuudelle, erityisesti vientiin suuntautuneille kaivannais-, metallija metsäteollisuudelle. Nykyisellään käytävän liikennejärjestelmässä on paljon pullonkauloja, jotka aiheuttavat kustannuksia, viiveitä ja epävarmuutta kuljetuksista riippuvalle yritystoiminnalle. Botnian käytävän kehittäminen investointeineen on välttämätön edellytys Pohjois-Euroopan kestävän taloudellisen kasvun turvaamiseksi. Julkaisijat Keski-Suomen liitto lisätietoja: Liikenneinsinööri Pekka Kokki Pohjois-Pohjanmaan liitto lisätietoja: Maankäyttöpäällikkö Eija Salmi Toimitus Kaupunkitutkimus TA Oy Strafica Oy Tietolähteet EU:n komission asiakirjat ja muut tiedot koskien TEN-T verkkoa ( Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA. Suhdanne vuosikirja 2011:2. Hernesniemi H. & Berg-Andersson B. & Rantala O. & Suni P. Kalliosta kullaksi - kummusta klusteriksi. Suomen mineraaliklusterinvaikuttavuusselvitys. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, Kaivannaisteollisuus ry & Invest in Finland & Tekes & GTK & Infra & Kiviteollisuus ry. Competitive Edge of the Finnish Mineral Cluster Liikenne- ja viestintäministeriö. Komission TEN-T -suuntaviivaehdotuksen keskeinen sisältö (Leena Sirkjärvi, dia-aineisto, 1,11,2011) Strafica Oy & Kaupunkitutkimus TA Oy. Valtatien 4 yhteysvälin Jyväskylä Oulu Kemi merkittävä kehittäminen. Arvio aluetalouden ja liikenteen näkökulmasta. Nelostie E75 ry. Tilastolähteet Tilastokeskus: liikennetilasto, väestötilasto, alueelliset väestöennusteet, aluetalouden tilinpito