Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

Transkriptio

1 Lausunto maanteiden ja rautateiden runkoverkosta IMR/1335/ /2018 Valmistelija: Heino Kaisa Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö Liikenne- ja viestintäministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi runkoverkkoasetus, jolla säädettäisiin valtakunnalliseen runkoverkkoon kuuluvista maanteistä ja rautateistä. Lisäksi runkoverkkoasetuksella säädettäisiin runkoverkolla noudatettavasta palvelutasosta siihen kuuluvilla maanteillä ja rautateillä Yhteisen ja korkean matkojen ja kuljetusten palvelutason varmistaminen runkoverkkopäätöksellä edistää elinkeinoelämän kilpailukykyä ja eri alueiden välistä saavutettavuutta sekä tarjoaa tärkeää tietoa elinkeinoelämän toiminnan suunnittelun tueksi. Runkoverkko perustuu olemassa oleviin valtion maanteihin ja rautateihin. Runkoverkolla luodaan edellytyksiä uusien palveluiden kehittymiselle sekä matka- ja kuljetusketjujen toimivuudelle. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Määrittelyssä on huomioitu sekä nykytilanne, että ennusteet tulevasta kehityksestä. Runkoverkkoasetuksen valmistelu on kytkeytynyt maantielain (503/2005, nyk. laki liikennejärjestelmästä ja maanteistä) ja ratalain (110/2007) uudistukseen. Liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain ja ratalain muutokset hyväksyttiin kesällä 2018 eduskunnassa ja ne tulivat voimaan Esityksen tavoitteena on säätää maanteiden ja rautateiden kuulumisesta valtakunnallisesti merkittävään runkoverkkoon siten, kun liikennejärjestelmästä ja maanteistä annetun lain (503/2005) 4 :n 3 momentissa ja ratalain (110/2007) 4 :n 3 momentissa säädetään. Esityksen keskeisenä tavoitteena on lisäksi varmistaa runkoverkkoon kuuluvien maanteiden ja rautateiden muuta tie- ja rataverkkoa korkeampi palvelutaso. Lausunto pyydetään toimittamaan liikenne- ja viestintäministeriölle viimeistään Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopyyntö liitemateriaaleineen löytyy osoitteesta: a175496b-b434-4bb9-9f1f-de72da518ce9&respondentid= d ec4-bcdd-f8fa657c60b9 Yleistä asetusluonnoksen perustelumuistiosta:

2 Alueiden käytön ja liikennejärjestelmän pitkäjänteisen suunnittelun lähtökohdaksi tarvitaan yhteinen näkemys valtakunnallisesti merkittävästä liikenneverkosta ja solmupisteistä. Runkoverkolla tavoitellaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantamista, millä olisi suotuisia taloudellisia vaikutuksia koko Suomen kilpailukyvylle. Runkoverkot parantaisivat alueellista saavutettavuutta, mikä tukisi aluekehitystä. Palvelutasomäärittelyn tavoitteena on edistää kansalaisten ja elinkeinoelämän matkojen ja kuljetusten toimivuutta sekä yhdenvertaista palvelutasoa maan eri osissa. Saavutettavuushyödyt heijastuisivat myös pitkien yhteysvälien päässä sijaitseville runkoverkon ulkopuolisille alueille, kun yhteydet keskuksiin paranevat. Määrittelyn kriteereinä on käytetty maanteiden ja rautateiden liikennemääriä, alueellista saavutettavuutta ja verkollista kokonaisuutta. Lisäksi runkoverkon määrittelyssä on otettu huomioon TEN-T ydinverkko. Maanteiden runkoverkon perusteet Runkoverkkoon kuuluvaksi katsottaisiin lähtökohtaisesti vilkasliikenteisimmät maantiet, joilla keskimääräinen vuorokausiliikenne ylittää raskaan liikenteen osalta 600 ajoneuvoa / vrk ja muun liikenteen osalta 6000 ajoneuvoa / vrk. Tällaiset vilkasliikenteiset väylät ovat merkittäviä valtakunnallisen pitkämatkaisen liikenteen sekä elinkeinoelämän kannalta ja niiden kuuluminen runkoverkkoon on siksi perusteltua. Runkoverkon jäsentelyssä tulee voida huomioida liikenteen volyymin lisäksi myös muunlaiset liikenteelliset tarpeet. Liikenteen määrään ohella voitaisiin maantie katsoa runkoverkkoon kuuluvaksi, jos se on liikenteellisesti merkityksellinen elinkeinoelämän tarpeita tai alueellista saavutettavuutta palvelevalla perusteella. Runkoverkkoon kuuluvaksi voitaisiin siksi luokitella myös maanteitä, joiden kuuluminen valtakunnalliseen runkoverkkoon on tärkeää taloudellisen kilpailukyvyn, yhdenvertaisuuden tai runkoteiden verkostomaisuuden takaamiseksi. Maantiet luokiteltaisiin pitkämatkaisen liikenteen määrän perusteella kahteen eri palvelutasoluokkaan, tason I ja tason II luokkaan. Rautateiden runkoverkon perusteet Rautateiden runkoverkko koostuu nopean henkilöliikenteen ja raskaan tavaraliikenteen radoista, joilla on valtakunnallista merkitystä ja jotka palvellevat lisäksi maakuntien välistä pitkämatkaista liikennettä. Kriteereinä rautateiden runkoverkkoon kuulumiselle käytettäisiin lähtökohtaisesti liikkumisen ja kuljettamisen suoritemääriä, joiden osalta olisi erikseen huomioitu sekä henkilöliikenteen että tavaraliikenteen määrät. Henkilöliikenteen liikennemäärien osalta runkoverkkoon kuuluisivat henkilöliikenteen määrän perusteella rataosat, joilla nykytilanteessa tai vuoden 2035 ennusteissa tehdään selvästi yli 1,5 milj. matkaa vuodessa sekä rataosat, joiden vuoden 2035 ennusteissa tehdään n. 1,0-1,5 milj. matkaa. Tavaraliikenteen kuljetusten osalta runkoverkkoon kuuluisivat tavaraliikenteen

3 perusteella rataosuudet, joilla nykytilanteessa tai vuoden 2035 ennusteissa on kuljetuksia noin tai yli 2 milj. tonnia vuodessa. Matka- ja kuljetusmäärien lisäksi voitaisiin rautateiden runkoverkkoon katsoa kuuluvaksi rataosuuksia myös muilla perusteilla. Tällaisia perusteita olisivat esimerkiksi rautateiden verkostollinen kokonaisuus, alueellinen saavutettavuus sekä maakuntien välinen pitkämatkainen liikenne ja kansainvälinen liikenne. Lisäksi rautateiden runkoverkkoon voisi kuulua elinkeinoelämän tarpeiden kannalta merkityksellisiä rataosuuksia. Erityisesti tavaraliikennettä palvelevilla radoilla huomioon otettaisiin kuljetusmäärien lisäksi myös verkollinen yhdistävyys ja kuljetusketjujen toimivuus. Rautateiden runkoverkolla suurin osa rata-osuuksista olisi sellaisia, että niillä on merkittävä määrä sekä henkilö- että tavaraliikennettä. Rautateiden runkoverkolla tulisi siten turvata erityisesti tällaisten rataosuuksien, jotka ovat merkityksellisiä sekä henkilö- että tavaraliikenteelle, välityskyky ja toimivuus. Kaupungininsinööri Päivi Pekkanen on valmistellut kaupungin lausuntoluonnoksen yhteistyössä kaupungin eri asiantuntijoiden, sekä yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa: Yhtenäisen maanteiden ja rautateiden runkoverkon määrittely on hyvä ja kannatettava esitys. Asetuksessa ennustetarkasteluvuotena on käytetty vuotta Imatran kaupungin alueella on luonnoksessa maanteiden runkoverkkoon esitetty kuuluvaksi vt 6 Koskenkylä Kouvola Imatra Joensuu (josta ainoastaan väli Imatra-Joensuu kuuluu palvelutasoluokkaan II) ja rautateiden runkoverkkoon kuuluvaksi Helsinki Lahti Kouvola Joensuu-rataosuus, josta Helsinki-Lappeenranta väli on sekä henkilöliikenteen- että tavaraliikenteenprofiilissa ja Lappeenranta Joensuu-väli ainoastaan tavaraliikenteenprofiilissa. Imatran kaupunki pitää luonnoksessa esitettyjen kaupungin alueella kulkevien väylien kuulumista runkoverkkoon tärkeänä. Luonnoksessa ei kuitenkaan Imatran kaupungin näkökulmasta ole esitetty kaikkia alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta oleellisia väyliä, vaan esitystä tulee täydentää seuraavilta osin: 1. Maanteiden runkoverkkoesityksessä Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoista ainoastaan Vaalimaan rajanylityspaikka on esitetty kuuluvaksi maanteiden runkoverkkoon. Pelkkä liikennemäärä maanteiden runkoverkon perusteena ei ole riittävä, vaan kuten LVM:n perustelumuistiossa on todettu, myös muilla seikoilla mm. elinkeinoelämän tarpeilla, alueellisella saavutettavuudella ja verkostomaisuuden takaamisella on merkitystä. Kantatie 62 Imatralta Imatran rajalle Valtatien 6 jatkeena on ehdottomasti lisättävä runkoverkkoon kuuluvaksi. Kantatien 62 volyymikriteerit eivät välttämättä täyty, mutta sen merkitys erityisesti pitkänmatkan kansainväliselle tavaraliikenteelle on huomattava. Lisäksi Imatran rajalle johtavan kt 62 tieyhteyden tieluokan muuttamiseen on tarvetta. Kantatien 62 määrittely Valtatieltä 6 Imatran raja-asemalle runkoverkkoon kuuluvaksi parantaa Kaakkois- ja Itä-Suomen saavutettavuutta ja mahdollistaa

4 alueella toimivan teollisuuden ja muun elinkeinoelämän kehittymismahdollisuudet. Alueella toimivalle teollisuudelle nopeat ja luotettavat yhteydet satamiin ja rajalle ovat elintärkeitä. Imatran kansainvälinen rajanylityspaikka on Kaakkois-Suomeen keskittyneelle paperiteollisuudelle tärkeä reitti sekä viennin, että tuonnin osalta. Runkoverkkoa määritettäessä onkin tärkeää selvittää kokonaiset kuljetusketjut myös rajojen yli. On huomioitava, että Venäjän puolella Viipuri-Svetogorskin välistä tieyhteyttä parannetaan parhaillaan merkittävästi (tie Federaation omistukseen v. 2017). Parannustyö aloitettiin tänä vuonna. Parannustyön ansioista kansainväliset yhteydet paranevat merkittävästi Imatran kautta Pietarin alueen valtatieverkostolle. Myös muita Venäjän puolen federaation omistamia tieyhteyksiä on parannettu merkittävästi lähivuosina, kuten A121 Pietari Petroskoi. Yhteys kuuluu myös TEN-T kattavan verkon yhteyksiin. Runkoverkkoasetuksella on luotava edellytykset joustavalle kansainväliselle rajan yli tapahtuvalle liikenteelle, joka luonnoksen mukaisella verkostolla ei toteudu. 2. Rautateiden runkoverkkoesityksessä matkustajaliikenteen liikenneprofiili rataosuudella Helsinki-Joensuu tulee jatkua Imatralle asti. Liikenneviraston kaksoisraidehanke Luumäki Imatra tavara (LuIma) on käynnistymässä ja se mahdollistaa nopeat 200 km/h junayhteydet välillä Helsinki Imatra. Kaksoisraide lyhentää matka-aikoja pääkaupunkiseudulta Lappeenrannan ja Imatran ohella myös Joensuuhun ja Savonlinnaan. Helsinki Helsinki Vantaan lentoasema Porvoo Kouvola-itäradan rakentuminen tulevaisuudessa lyhentää pääkaupunkiseudun etäisyyttä entisestään ja lisää henkilöliikenteen volyymia. Alueen elinvoimaisuuden ja saavutettavuuden kannalta on erityisen tärkeää, että henkilöliikenteen profiili jatkuu Imatralle asti. Lisäksi Venäjän rautatie RZD on pitänyt tärkeänä raidehenkilöliikenteen avaamista Imatran kautta. Etelä-Karjalan liiton hallinnoimassa Pohjoinen kasvuvyöhyke -hankkeessa laaditaan parhaillaan selvitystä Venäjän liikenneministeriölle volyymiennusteista, ratainfran ja muiden tarvittavien rakenteiden toteuttamisesta ja kustannuksista Venäjän puolella kansainvälisen tavara- että henkilöliikenteen toteuttamiseksi Venäjältä Imatran raideyhteyden kautta. Kansainvälisen henkilöliikenteen avautuminen raideliikenteessä Imatran kautta lisää edelleen volyymia koko rataosuuksilla Imatra Helsinki ja Imatra-Joensuu. Yhteyden puuttuminen runkoverkkoesityksestä voi vaikeuttaa suunnitelmissa olevan kaksoisraiteen jatkon rakentumista Imatran rajalle asti ja mahdollista Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen avaamista myös henkilöliikenteelle. On siis tärkeää että kyseinen rataosuus palvelee molempien liikenneprofiilien tarpeita. Alueen elinkeinoelämän kannalta olennaista on tavaraliikenteen toimitusvarmuuden osalta tuoda Vainikkalan rautatierajan ylityspaikalle varavaihtoehto, joka toimii bufferina mahdollisissa Vainikkalan häiriötilanteissa.

5 Lisäksi Imatran kaupunki haluaa huomauttaa, että rautateiden runkoverkko ei nykyisessä esityksessä huomioi kaupunkiratojen suhdetta runkoverkkoon mitenkään. Raideliikenteen avautuminen kilpailulle on jo aloittanut useita selvityksiä alueellisen junaliikenteen järjestämisestä. Liikenne- ja viestintäministeriöllä on myös alkamassa alueellisen junaliikenteen pilotointi, jonka kokemusten perusteella alueellinen henkilöliikenne rautateillä tulee varmasti lisääntymään. Tämän vuoksi ratakapasiteettia on riitettävä tulevaisuudessa myös alueelliseen raideliikenteeseen. Imatran kaupunki katsoo myös, että esitetyn palvelutason ylläpitäminen edellyttää rahoitustason nostoa, jotta runkoverkon ylläpitoa ei tehdä alemman verkoston kustannuksella. Maanteiden kunnossapidon taso on jo nyt alemman tieverkon osalta huolestuttavalla tasolla, erityisesti talvikunnossapidon osalta. Kj:n päätösesitys: Kaupunginhallitus päättää antaa asiassa Liikennevirastolle edellä olevan kaupungininsinöörin valmisteluun perustuvan lausunnon, valtuuttaen kaupungininsinöörin toimittamaan lausunnon ministeriölle, sekä tekemään lausuntoluonnokseen vielä mahdolliset tekniset tai muutoin vähämerkitykselliset muutokset ja tarkennukset. Pöytäkirja tarkastetaan tämän pykälän osalta kokouksessa. Päätös: Hyväksyttiin.