ASEMAKAAVAN MUUTOS LINNAMÄEN ALUEEN TILOILLA 2:179 JA 7:0

Transkriptio

1 kylän tilan 7:0 alueilla 1(9) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL HAMINA ASEMAKAAVAN MUUTOS LINNAMÄEN ALUEEN TILOILLA 2:179 JA 7:0 SELOSTUS NRO 529

2 kylän tilan 7:0 alueilla 2(9) 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 TUNNISTETIEDOT Asemakaavakartan päiväys: Piirrosnumero: 529 Asemakaavan nimi: Linnamäen alueen tilojen 2:179 Husulan kylässä (osa) ja 7:0 Salmenkylän kylässä (osa) asemakaavan muutos. Asemakaavan laatija: Kaupunginarkkitehti Vesa Pohjola Haminan kaupunki, kaavoitus Käyntiosoite: Puistokatu 2 Postiosoite: PL HAMINA Puhelin: (05) , Telefax: (05) vesa.pohjola@hamina.fi Vireilletulopäätös: Viranhaltijapäätös Tekninen lautakunta: Kaupunginhallitus: xx.xx.xxxx xx Kaupunginvaltuusto: xx.xx.xxxx xx 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Suunnittelualue sijaitsee Salmenkylässä Linnamäen länsipuolella, vanhan ratapohjan pohjoispuolella. Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Salmenkylässä Linnamäen kupeessa. asemakaavasta

3 kylän tilan 7:0 alueilla 3(9) 1.3 ASEMAKAAVAN TARKOITUS Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty tilan 2:179 maanomistajan hakemuksesta, jossa hän anoo kiinteistönsä kohdalta asemakaavan käyttötarkoituksen muuttamista saadakseen uuden omakotitalotontin voimassa olevassa kaavassa merkitylle maaja metsätalousalueelle. Tavoite on, että uusi tontti rajoittuu vanhaan ratapohjaan, jota kautta myös kulku tontille järjestyy. Luettelo kaavaselostuksen liitteistä Liite 1 Liite 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Seurantalomake 2 TIIVISTELMÄ 2.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Asemakaavan muuttaminen perustuu päivättyyn kaavamuutosanomukseen. Kaavamuutos on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on laadittu ja kaavamuutosluonnos Vireilletulosta ja OAS:in sekä luonnoksen nähtäville asettamisesta ilmoitettiin kuulutuksella kaupungin internetsivuilla ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla sekä lähinaapureille lähetetyillä kirjeillä. OAS ja kaavaluonnos ovat olleet nähtävillä KAAVAN KESKEINEN SISÄLTÖ Kaavamuutoksella maa- ja metsätalousaluetta muutetaan yhdeksi pinta-alaltaan 2100 m2:n omakotitalotontiksi, eli erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Koska kulku muodostettavalle tontille tulee olemaan vanhaa ratapohjaa pitkin, on suunnittelualueeseen otettu mukaan myös pieni alue lähivirkistysaluetta (VL) ratapohjan ja tontin välistä ajoyhteyttä varten. Rakennusala on rajattu muodostettavalle tontille ulottuvan sm-1-alueen ulkopuolelle. Sm-1-merkintä tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. 3 LÄHTÖKOHDAT ALUEEN YLEISKUVAUS Suunnittelualue on rakentamatonta vanhaa viljelyaluetta ja sen vierestä kulkee vanha käytöstä poistunut ratapohja. Alueen pohjoispuolella on sähkölinja ja eteläpuolella on pientaloasutusta. Itäpuolella on Linnamäki, joka on vanha, jo keskiajalla tunnettu kauppapaikka. Lähistöllä sijaitsevat myös rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat Linnamäen ja Ala-Linnalan taloryhmät. Laadittavan kaavan lähiympäristössä on rakennettuja alueita, kuten Pirkantien, Riihikalliontien, Kolsinkujan ja Ristolantien varrelle sijoittuvaa asutusta.

4 kylän tilan 7:0 alueilla 4(9) RAKENNETTU YMPÄRISTÖ JA MUINAISMUISTOT Suunnittelualueeseen sisältyy pieni osa Linnamäkeä, joka on jo keskiajalla tunnettu kauppapaikka. On todennäköistä, että alueen lähiympäristössä on ollut jo tuolloin asutusta. Linnamäkeä on pidetty myös mahdollisena muinaislinnan sijaintipaikkana. Alue on kirjallisten tietojen mukaan silloisen Vehkalahden vanhinta asuinpaikkaa (Museoviraston rekisteri , Rosén 1936). Linnamäki ja sen lounaispuolella oleva pienempi mäki olivat vanhan puolustusketjun keskus. Rannassa sijaitsi merkittävä kauppa- ja markkinapaikka, josta on maininta vuodelta Linnamäen vanhin säilynyt rakennuskanta on 1800-luvun lopulta. Linnamäen rannassa on vuodelta 1940 suorasuuntaustykin tuliasema Mullinkosken sillan puolustamiseksi. Linnamäen pohjoisreunassa on louhittu suuaukko esikuntaluolaa varten, mutta luola on jäänyt rakentamatta. Puolustuslaitteet ovat osa Hamina Taavetti linnoitusketjua. Suunnittelualueen itäpuolella on valtakunnallisesti merkittävä kaksiaukkoinen kiviholvisilta (Salmensilta) 1900-luvun alkuvuosilta. Pirkantie on osa Suurta Rantatietä. Vanhasta rautatiestä on jäljellä teräspalkkisilta ja ratapohja. Kiskot on purettu vuonna SUUNNITTELUALUEEN MAISEMA JA LUONTO Maisemakuva on vaihteleva. Metsäisten mäkien välissä on painanteita, jotka olivat aiemmin viljelyskäytössä, mutta on sittemmin metsitetty. Rinteillä ja lakialueilla on havumetsää, rinteiden alaosissa erilaista lehtimetsää. Varsinainen suunnittelu-alue sijaitsee mäkien välisessä painanteessa ja Linnamäen rinteen alaosassa. Liito-oravan asuinalue on ratapohjan lounaispuolen puistossa, mutta reviiri ulottuu ruokailupaikkana myös ratapohjan koillispuolelle. Luontoinventoinnissa tarkastettiin myös lepakon esiintyminen. Soveliaita talvehtimispaikkoja ei löydetty. Kesäaikainen havainto lepakosta on kuitenkin Riihikalliontien muuntajan luona Luontokohteet Varsinaiselta suunnittelualueelta ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita. Suunnittelualueesta kaakkoon on liito-oravan esiintymisalue MAANOMISTUS Suurempi osa suunnittelualueesta eli osa Husulan kylän tilaa 2:179 on hakijan omistuksessa. Koska muodostettava tontti halutaan rajautuvan vanhaan kaupungin omistamaan ratapohjaan, kuuluu suunnittelualueeseen myös osa Salmenkylän kylän tilaa 7:0, joka on Haminan kaupungin omistuksessa. Kaavamuutos mahdollistaa kiinteistönomistajalle tonttiin liitettävän lisämaan ostamisen kaupungilta.

5 kylän tilan 7:0 alueilla 5(9) 3.2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Kymenlaakson ensimmäinen maakuntakaava, Taajamat ja niiden ympäristöt, on hyväksytty maakuntavaltuustossa Ympäristöministeriö on vahvistanut tämän 1. vaihemaakuntakaavan ja tehdyillä vahvistuspäätöksillä. Tämä Kymenlaakson maakuntakaava on alueellisesti rajattu vaihemaakuntakaava, joka käsittää maakunnan kuntakeskukset lähialueineen sekä eräitä alueita, joilla on käynnissä liikenteen kehittämishankkeita vahvistettu maakuntakaava korvaa ympäristöministeriön vahvistaman kokonaisseutukaavan aluevaraukset siltä osin, kuin ne tulevat maakuntakaavassa käsitellyiksi. Muut vahvistetut maakuntakaavat (Maaseutu ja luonto sekä Energiamaakuntakaava) eivät koske suunnittelualuetta. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen, jolla on säilytettäviä vähintään maakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita (A/s). Muutosalueella ei ole ko. säilytettäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Kaavamuutos on maakuntakaavan mukainen. KAAVA- MUUTOSALUE Kuva 2. Ote Kymenlaakson maakuntakaavasta Keskeisten alueiden yleiskaava Haminan keskeisten alueiden yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ja se on saanut lainvoiman Haminan keskeisten alueiden yleiskaavassa suunnittelualue on kokonaisuudessaan merkitty kyläalueeksi (AT/s- 2), joka on valtakunnallisesti merkittävä sen kulttuurihistoriallisen arvon, rakennustaiteellisten ja kaupunkikuvallisten kohteiden ja aluekokonaisuuksien sekä kaupunkiarkeologian vuoksi. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa voimassa olevan Keskeisten alueiden yleiskaavan kanssa.

6 kylän tilan 7:0 alueilla 6(9) SUUNNITTELUALUE Kuva 3. Ote Haminan keskeisten alueiden yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa voimaantullut asemakaava 456. Suunnittelualueelle on määritelty seuraavat kaavavaraukset: Maa- ja metsätalousalue (M), lähivirkistysalue (VL). Alueen osan rajaus (sm-1), jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös, ulottuu osalle suunnittelualuetta. Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue on rajattu sinisellä. asemakaavasta Rakennusjärjestys Haminan kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys on tullut voimaan

7 kylän tilan 7:0 alueilla 7(9) Tonttijako Alueella ei ole virallista tonttijakoa. Alue ei ole sitovan tonttijaon aluetta. Pohjakartta Alueesta on laadittu yksityiskohtainen pohjakartta mittakaavassa 1: ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARVE Asemakaavan muutokseen lähdettiin tilan 2:179 maanomistajan anomuksesta muuttaa asemakaavan käyttötarkoitusta omistamalleen tilalle, jotta osa hänen omistamastaan nykyisestä maa- ja metsätalousalueesta muutetaan erillispientalotontiksi. 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET Suunnittelu käynnistyi kaavamuutosanomuksen jättämisen jälkeen syksyllä Vireille kaavamuutos tuli kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä ( 12, Dnro 601/14). 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ OSALLISET Välittömiä osallisia ovat: - Suunnittelualueen naapuruston kiinteistönomistajat ja asukkaat - Alueen rakentamiseen suoraan tai toimensa puolesta osallistuvat - Yhdyskuntateknisten järjestelmien rakentamisesta ja ylläpidosta vastaavat yhteisöt - Kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristöviranomainen - Kunnan pelastus- ja paloviranomainen - Kunnan terveydensuojeluviranomainen - Kaakkois-Suomen ELY -keskus, ympäristö ja luonnonvarat - Museovirasto - Kymenlaakson museo Välillisiä osallisia ovat kaikki ne, jotka kokevat itsensä osallisiksi VIREILLETULO Kaavahanke on tullut vireille kaupunginarkkitehdin viranhaltijapäätöksellä Asemakaavan vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävillä olosta ilmoitettiin kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla Naapureille lähetettiin erilliset kirjeet (ns. maanomistajien kuuleminen).

8 kylän tilan 7:0 alueilla 8(9) OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT Luonnos sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma olivat esillä kaavoitusyksikön ilmoitustaululla Kaavaluonnoksesta ei jätetty kirjallisia mielipiteitä. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville ja siitä pyydetään osallisten mielipiteet ja tarvittavat viranomaisten lausunnot. Kaavan nähtävillä oloaikoina esillä on myös kaavan lähtöaineistoa sekä mahdolliset kaavoitusta varten laaditut selvitykset VIRANOMAISYHTEISTYÖ Asemakaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot. Lausuntoja saapui 6 kpl. Kaakkois- Suomen ELY -keskuksella, Museovirastolla, Kymenlaakson museolla, Kymenlaakson pelastuslaitoksella, rakennusvalvonnalla ja ympäristölautakunnalla ei ollut kaavasta erityistä huomautettavaa. Kaavamuutos oli esillä pidetyssä viranomaisneuvottelussa, eikä tuolloin kaavamuutoksesta ollut huomautettavaa. 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Tavoitteena on muodostaa uusi pientalotontti maa- ja metsätalousalueelle, ja näin eheyttää ja tiivistää alueen yhdyskuntarakennetta samalla huomioiden alueen arkeologinen kulttuuriperintö. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 KAAVAN RAKENNE Kaavamuutosalueen pinta-ala on n m2, josta muodostettavan AO -tontin pinta-ala on 2100 m2. Asemakaavaa muutetaan osan tilaa 2:179 ja osan tilaa 7:0 kohdalta siten, että nykyinen käyttötarkoitus, eli maa- ja metsätalousalue (M), muutetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Koska kulku muodostettavalle tontille tulee olemaan vanhaa ratapohjaa pitkin, on suunnittelualueeseen otettu mukaan myös pieni alue lähivirkistysaluetta (VL) ratapohjan ja tontin välistä ajoyhteyttä varten (ajo). Rakennusala on rajattu muodostettavalle tontille ulottuvan sm-1-alueen ulkopuolelle. Sm-1-merkintä tarkoittaa alueen osaa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Muodostettavan tontin rakennusoikeus ilmoitetaan tehokkuuslukuna e=0.15. Suurin sallittu kerrosluku on 2. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset esitetään kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: 1. Ekologiset vaikutukset 2. Taloudelliset vaikutukset - vaikutukset yhdyskuntatalouteen

9 kylän tilan 7:0 alueilla 9(9) 3. Sosiaaliset vaikutukset 4. Kulttuuriset vaikutukset 6.1 EKOLOGISET VAIKUTUKSET Metsäala supistuu jonkin verran uuden tontin rakentumisen myötä. Liito-oravan ruokailualue säilyy. Liito-oravan varsinainen esiintymisalue on Pirkantien varren omakotitalojen pihoilla ja viereisessä puistossa. 6.2 TALOUDELLISET VAIKUTUKSET VAIKUTUKSET YHDYSKUNTATALOUTEEN Asemakaavamuutos edellyttää infrastruktuurin rakentamista. Kustannusten kohdentumisesta tehdään sopimuksia. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen vaikuttaa myönteisesti yhdyskuntatalouteen. 6.3 SOSIAALISET VAIKUTUKSET Kaavamuutoksella ei katsota olevan oleellisia ja merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Kaavamuutoksen toteutuessa muutosalueelle rakennetaan yksi uusi omakotitalo. Kulkuyhteys uudelle tontille tulee olemaan etelästä päin vanhaa ratapohjaa pitkin. 6.4 KULTTUURISET VAIKUTUKSET Asemakaavamuutosalue kuuluu merkittävään kulttuuriympäristöön. Alueella tehtävien töiden mukanaan tuomaa konsultointivelvoitteen noudattaminen on tärkeää arkeologisen kulttuuriperinnön säilymisen näkökulmasta. 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen etenee, kun kaava on saanut lainvoiman. Haminassa 17. päivänä maaliskuuta 2015 HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi Maankäytön suunnittelu Vesa Pohjola Kaupunginarkkitehti