Kieli ja aivot. Kieli ja aivot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kieli ja aivot. Kieli ja aivot"

Transkriptio

1 Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 S.Hiltunen/ Kieli ja aivot Kielen käsittely k aivoissa Aivopuoliskot ja kätisyysk Kielen käsittelyyn k osallistuvia aivojen alueita Otsalohko (PFC) Kielen havaitseminen ja tuottaminen Kielen omaksuminen lapsena oppiminen kohdussa oppiminen varhaislapsuudessa varhaisesta kaksikielisyydestä Kaksikielisyydestä maailman kielistä kaksikielisten toipuminen aivovaurioista kaksi kieltä aivoissa monikielisyyden eduista 1

2 Kielen käsittely k aivoissa Kielenkäsittely vasemmassa aivopuoliskossa Kielenkäsittely oikeassa aivopuoliskossa Oikeakätiset n. 95 % n. 5 % Vasenkätiset n. 70 % n. 30 % 15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa Jos pääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellään oikeassa S.Hiltunen/ Kielen käsittely k aivoissa S.Hiltunen/ B = Brocan alue - kielentuotto W = Wernicken alue kielen ymmärtäm. A = Kuuloaivokuori (auditive cortex) M = Liikeaivokuori (motor cortex) Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex) Pf = Etuotsalohko (PFC prefrontal cortex) 2

3 Kielen käsittely k aivoissa Aivojen syvistä osista mm. - tyvitumakkeet (basaaligangliat) - pikkuaivot (cerebellum) osallistuvat kielellisten toimintojen toteuttamiseen S.Hiltunen/ Kielen käsittely k aivoissa Alvin Liberman: Kielen havaitsemisen motorinen teoria, 1985 Hickock ja Poeppel, 2007 puheen ymmärt rtäminen: puhesignaalin käsittely vasemmalla puolella akustisen puhesignaalin liittäminen puheentuottoprosesseihin 3

4 Puheen ymmärt rtäminen aivoissa Scott ym., 2009 Liikeaivokuori on olennaisen tärket rkeä vuorovaikutuksessa, etenkin puheenvuoron ajoituksessa: A1 primaari kuuloaivokuori etummainen signaali A1:stä koodaa merkityksen (mitä?) taaempi signaali yhdistää aistikokemuksen ja avaruudelliset käsitteet k (miten ja missä?) S.Hiltunen/ Lapsen kielenomaksuminen Lapsi oppii jo kohdussa! Miten tutkitaan? tutin imuvoimakkuus alle 8 kk:n ikäinen inen vauva kääk ääntää katseensa kohti tuttua äänt ntä tai esinettä tai tuttuja kasvoja yli 8 kk uusi on ihanaa! behavioraaliset kokeet (siis käytk ytöksen tarkkailu) EEG-myssyt - aivokuvanta Lähde: Minna Huotilaisen luennot 4

5 Mitä lapsi oppii kohdussa? Vauvat tunnistavat heti synnyttyää ään: äidin (isän) äänen, äidinmaidon, kohdussa kuulemansa musiikin jne. äidin (isän) puheen äidinkielen rytmin ja painotuksen vauvat itkevät äidinkielellään! lauserakenteet ja hengitysrytmi tunneviestit (emootiot) matalat taajuudet kuuluvat kohtuun äänen ja liikkumistavan yhteys äidin äänen ja hormonitoiminnan yhteys mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun S.Hiltunen/ Varhainen kielen omaksuminen Vauvapuhe aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle: äänenkorkeuden ja äänteiden liioittelu Äänteiden oppiminen syntymän n jälkeen j herkkyysvaihe oppii minkä tahansa kielen minkä tahansa äänteen (800) erottelukyky n. 100 ms:n kuluttua ikkuna sulkeutuu n kk myöh. oppii itse äänt ntämään n nämän äänteet ilman aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyys (monikielisyys) altistus vielä alle v auttaa oppimaan äänteet virheettömästi terveet lapset! esim. ennenaikaisesti syntyneet yksikielinen kielinen kieliympärist ristö eduksi 5

6 Varhainen kielen omaksuminen Tilastollinen oppiminen - tavut: kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. sanaväli), oppii tavuvirrasta sanoja oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset): 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa myös s unen aikana jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista) Kaksikielisyydestä: musiikin harrastaminen auttaa äidinkielen (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessa muskari: rytmi- ja taputusleikit monipuolisen musiikin kuuntelu soiton ja laulun harrastaminen Kielen havaitseminen Suuntakuulo,, kynnysarvot: ihminen, norsu, delfiini - 1º hevonen, rotat - 20º ihmisellä tarkka suuntakuulo korreloi tarkan näön äön n kanssa Etäisyyden tunnistus aivoissa oma alueensa, jolla erikoistuneet etäisyyteen reagoivat hermosolut Kuulojärjestelm rjestelmä on varsin kypsymätön vielä 8 v lapsilla, vaikka näköjärjestelmn rjestelmä kuin aikuisilla Myös puheentuottojärjestelm rjestelmä aktivoituu kuuntelun aikana: tuottoalueet aivoissa kielen lihakset (eivät t liiku!) 6

7 Kielen havaitseminen Invarianssiongelma ymmärr rrämme kieltä,, vaikka puhesignaali vaihtelee KAIKILTA ominaisuuksiltaan: voimakkuus, äänenkorkeus, äänens nensävy, painotus jne. prosodia (painotus, rytmitys, melodia) kiinnittää huomion tärkeisiin kohtiin huulioluku visuaalinen puhe: toisto (redundanssi), täydentt ydentäminen, huomion kiinnittäminen ajallisiin ja paikallisiin vihjeisiin Lisäksi ksi: : ulkoiset olosuhteet, nuha/yskä,, vaillinaiset lauseet kontekstin (tilanteen) ja muistin vaikutus olennaisia MUTTA: : Kun ääni on opittu havaitsemaan puheena, sitä on mahdotonta kuulla enää pelkkänä äänen nenä! Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! semanttinen analyysi (merkitys) vasen puoli ms, oikea ms ms: kielioppivirheiden havaitseminen semanttisten roolien hav., esim. elollisuus (ei-kielellinen) virheiden korjaus 800 ms integrointi eri puolilta tulevan tiedon yhdistäminen myös s lauseen ymmärt rtäminen ratkaisevasta sanasta laskettuna esim. Kissa kiipesi jyrkälle auringolle. 7

8 Lauseiden ymmärt rtäminen 4-77 tavua/s Tutkimuskysymyksiä: miten sanat liitetää ään n lauseiksi, yhtaikaa vai vuorotellen? koherentti (johdonmukainen) lause on kirjoitetun kielen idea, ei aivoissa eikä puheessa kumpi tulkitaan ensin merkitys vai kielioppi (semanttinen vs. syntaktinen tulkinta)? Tulkintaan vaikuttavia tekijöit itä: sanojen yleisyys, johdonmukaisuus, aihe (otsikko), tilanne, prosodia maailmantieto, arvot, tieto puhujasta, eleet (tulevat prosessiin mukaan hyvin varhaisessa vaiheessa) S.Hiltunen/ Kielen tuottaminen Ihminen puhuu äännett nnettä (6-9 tavua) / s Puheen tuottamiseen tarvitaan jopa 100 eri lihaksen käyttk yttämistä 1 ms:n aikana! Palaute esim. kielen tuntojärjestelm rjestelmältä (proprioseptinen aisti) ennakointi 8

9 Kielen tuottaminen Tutkimusongelmia: ehkä puheen tuottamiseen aivoissa käytetään muita yksiköit itä kuin kieliopista tutut yksiköt: äänne, tavu, sana (merkitys ja kielioppi) lause, virke, kappale, viesti... aivokuvantamenetelmät t vaativat liikkeiden poisjätt ttämistä kokeen aikana (nk. artefaktit signaalissa, joista tehtävän n tuottamaa signaalia on mahdoton erottaa): kuvittele puhuvasi (prosessi ehkä erilainen kuin puhuttaessa) odota vähän v n aikaa ennen kuin puhut (vaatii ehkäisy isyä,, joka voi vaikuttaa eri aivoalueiden aktivaation) S.Hiltunen/ Kielen tuottaminen Viestin taso aktivoituu ensin (ennen sanojen tai äänteiden tasoa) ms lemma (vas.ohimolohkon keski- ja takaosat, päälaenlohko) ms äänteiden hakeminen hiljaa tai ääneen (vas.ohimolohkon yläosa) palaute oman äänen kuuleminen aivot suosivat toistoa sekä yksiköiden iden että käsitteiden tasolla sama asia mutta eri sanoin se osa toistetaan, joka sisält ltää eniten tietoa (informaatiota) auttaa myös s puheen ymmärt rtämistä,, etenkin jos häirih iriöitä ympärist ristössä 9

10 Maailman kielistä Maailmassa puhutaan nyk. n kieltä 389 kieltä yli miljoona puhujaa = 94 % väestöstä yli puolet kielistä alle puhujaa yli ¼ kielistä alle 1000 puhujaa - sukupuutto Kaikissa kielissä yhteensä 800 äännett nnettä (foneemia) 600 konsonanttia, 200 vokaalia 141 äännett nnettä -!xu (san-kieli, Namibia, Botswana) (95 konsonanttia) rotokas (Papua-Uusi Uusi-Guinea), mura ja pirahā (Amazon, Brasilia) 11 äännett nnettä (8 konsonanttia) Kaksikielisyydestä Kaksikielisten eri kielet toipuvat HYVIN eri tavoin aivovaurion jälkeen j (Minna Lehtosen luento, ): Rinnakkainen: samanlainen häirih iriö ja toipuminen molemmissa kielissä (yleisin toipumistyyppi) Eritasoinen: yksi kieli on toipunut paremmin kuin toinen Peräkk kkäinen: yksi kieli toipuu kokonaan ennen toista Vastakkainen: yksi kieli heikkenee samalla kun toinen toipuu Valikoiva: yksi kieli ei toivu ollenkaan Sekoittava: kielten sekoittaminen epätarkoituksen tarkoituksen- mukaisella tavalla ( patologinen( kielen vaihtaminen ) S.Hiltunen/

11 Aivovauriosta toipuminen Ehdotuksia selittäviksi tekijöiksi ): iksi (Minna Lehtosen luento, Ensiksi opittu kieli toipuu parhaiten Eniten käytetty k kieli toipuu parhaiten Viimeksi käytk ytössä ollut kieli toipuu parhaiten Pisimmälle automatisoitunut kieli toipuu parhaiten Emotionaaliset tai sosiolingvistiset tekijät Kielenvaihtomekanismi (esim. pihtipoimu tai etuotsalohkossa sitä ohjaava alue) häiriintynyt h (language( switch) Ei ole kuitenkaan löydetty l selkeää yksittäist istä tekijää ää, joka voisi selittää kaikki toipumistyypit syy kielen hallintamekanismeissa ohjausmekanismeissa molemmissa? Kaksikielisyydestä Konvergenssihypoteesi (Green, 2005): Eri kielet käsitellk sitellään n pääp ääosin samoin mekanismein aivoissa kielen oppimisiäst stä riippumatta myöhemmin opittu kieli käyttk yttää jo olemassaolevia mekanismeja 11

12 Kaksi kieltä aivoissa Todisteita hypoteesin puolesta: Varhaisilla kaksikielisillä samat vasemman aivopuoliskon alueet käytk ytössä molemmissa kielissä Kun kieli on opittu myöhää ään, kielitaidon taso määm äärää leksikaalis-semanttisen semanttisen (sanaston ja merkityksen) prosessoinnin aktivaatioalueet Tuottamistehtäviss vissä suuremmat L2:lle aktiivinen kielitaito Ymmärt rtämistehtävissä pienemmät t L2:lle passiivinen kielitaito Myös s morfosyntaktisissa (merkitys-kielioppi kielioppi-)tehtäviss vissä kielen oppimisiäll llä itsenäinen inen vaikutus, kun kielitaidon taso huomioitu herkkyyskaudet: merkitykset ja kielioppi opitaan nuorina parhaiten Aivokuvantatutkimukset: samat aivoalueet vastaavat kieliopin käsittelystä varhain ja myöhää ään n opituilla kielillä Mutta: oppimisvaiheessa uusi kieli aktivoi LAAJAT aivoalueet S.Hiltunen/ Kaksi kieltä aivoissa Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010 S.Hiltunen/

13 Kaksi kieltä aivoissa Kahden kielen sujuva käyttk yttö edellyttää ää: 1. kielten hallintaa ja 2. toimivia ohjausprosesseja: kielten pito erillää ään käännösvastineiden haku Kaksi kieltä aivoissa Pihtipoimun etuosa: ristiriidan havaitseminen: esim. molempien kielten sana aktivoituu, toinen on ehkäist istävä signaali otsalohkolle, joka ehkäisee Tyvitumakkeet: väärän n kielen sanojen tuottamisen ehkäisy PFC ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista): oikean kielen aktivointi oikealla hetkellä: tehtävän n vaihto (esim. tulkit/kää ääntäjät kielen vaihto) käännösvastineiden haku muistista haetun tiedon vertailu ja järjestely j (esim. simultaanitulkit lähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu) 13

14 Kaksi kieltä aivoissa konsekutiivitulkit joskus kääk ääntävät uudelleen samaan kieleen! väsyneenä tai stressaavassa tilanteessa usean kielen tulkkautilanteessa toinen kieli heikompi, käytetk ytetään n vahvempaa erit. vieraasta vieraaseen tulkatessa luultavasti PFC:n ohjaus- ja valvontavirhe PFC herpaantuu - automaattisemmat prosessit aktivoituvat ensin virheen huomaaminen kestää kauan ehkä myös s pihtipoimu nukkuu S.Hiltunen/ Monikielisyys on ETU! Kahden (usean) kielen jatkuva käyttk yttö: harjoittaa yleisiä toiminnanohjausmekanismeja (etuotsalohko PFC) esim. parempi harhaanjohtavien vihjeiden ehkäisy (inhibointi) ja nopeampi tehtävänvaihto lisää harmaan aineen osuutta: harmaa aine kuvaa hermosolujen määm äärää kyseisellä aivoalueella verrattuna hermosolujen välisten v yhteyksien määm äärään (valkoinen aine = aksonit) päälaen alueella (sanasto ja assosiaatiot) ohimolohkoissa 14

15 Monikielisyys on ETU! Etenkin ikää ääntyessä Luxemburgilainen tutkimus, 230 henkilöä öä,, 73 v: 2-77 kieltä elämäns nsä aikana 22 vs. 4 kieltä puhuneet muistisairaus 5 x tod.näk. 22 vs. 3 kieltä puhuneet muistisairaus 3 x tod.näk. monikieliset suojassa Alzheimerilta? Puheen ymmärt rtäminen kehittyy vanhuuteen asti, aina vain paremmaksi S.Hiltunen/

16 Kirjallisuutta Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, häirih iriöt ja kuntoutus Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: 7F9EE7DD1DEFC4A4C22572A DB?O pendocument Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron System 16

(Monen) Kielen omaksuminen

(Monen) Kielen omaksuminen Kaksikielisyydestä ja puolikielisyydestä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 5.11.2015 klo 9.00 15.30 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa)

Lisätiedot

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, 13.9.2013, 9.30-13.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Puhutun kielen evoluutiosta

Puhutun kielen evoluutiosta Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Sinikka Hiltunen Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 14.11.2013 13.00-19.00 19.00 www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi Vanajaveden opisto 22.11.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Minäkäsitykset ja itsetunto

Minäkäsitykset ja itsetunto Minäkäsitykset ja itsetunto Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset

Moniaistisuus. Moniaistinen havaitseminen. Mitä hyötyä on moniaistisuudesta? Puheen havaitseminen. Auditorisen signaalin ymmärrettävyyden vaikutukset Moniaistinen havaitseminen Moniaistisuus Miksi moniaistisuus on tärkeää? Ilmiöitä ja niiden anatomiaa ja fysiologiaa Puheen havaitseminen Toiminnan suuntaaminen Ympäristöä havainnoidaan luonnostaan useiden

Lisätiedot

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Vanajaveden opisto 2.2.2013

Vanajaveden opisto 2.2.2013 Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto 2.2.2013 FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen:

Luento: Puhe. Mitä puhe on? Anatomiaa ja fysiologiaa. Puhetapahtuma. Brocan ja Wernicken alueet. Anatomiaa ja fysiologiaa. Puheen tuottaminen: Puheen anatomiaa ja fysiologiaa Puhesignaalin analyysi Puheen havaitseminen luku 11 Luento: Puhe Mitä puhe on? Ihmisen kehittämä symbolinen kommunikaatiojärjestelmä. Perustuu sovittuihin kielellisiin koodeihin

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Helsingin kesäyliopisto, 13.5.2014, 1718.30 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa

Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Yhdyssana suomen kielessä ja puheessa Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Anna Lantee Tampereen yliopisto 37. Kielitieteen päivät Helsingissä 20. 22.5.2010 Yhdyssanan ortografian historia yhdyssanan käsite

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

NLP ja vuorovaikutustaidot

NLP ja vuorovaikutustaidot NLP ja vuorovaikutustaidot NLP:n syventävä kurssi Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA

FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA FONETIIKKA SUULLISEN KIELITAIDON ARVIOINNISSA Heini Kallio, tohtorikoulutettava Käyttäytymistieteiden laitos, fonetiikka Helsingin yliopisto heini.h.kallio@helsinki.fi Fonetiikan haasteet kielenopetuksessa

Lisätiedot

3 Missä aivojen kieli on?

3 Missä aivojen kieli on? 3 Missä aivojen kieli on? Alex kärsi geneettisen mutaation aiheuttamasta parantumattomasta synroomasta, joka aiheuttaa laajan verenkiertohäiriön vasemmalle aivopuoliskolle. Vasemman aivopuoliskon laaja

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE

KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE KIELEN JA MUSIIKIN SUHDE Kognitiotieteen perusteet kurssi, 16.11.2010 Mari Tervaniemi & Eino Partanen Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö (CBRU), HY Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Psykologian

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset

Sisällys. Sisällys. Esipuhe...13. 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17. I Äänteellisen kehityksen edellytykset Sisällys Esipuhe...13 1 Äänteellisen kehityksen peruskäsitteet...17 1.1 Äänteiden tuotto...17 1.1.1 Vokaalit...18 1.1.2 Konsonantit...19 1.2 Fonologia...22 1.3 Foneettinen kirjoitus...23 I Äänteellisen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 10 Kieli merkitys ja logiikka Predikaattilogiikka Kielen oppimisen ongelma Ärsykkeen heikkous Luento 10: Kielen oppimisen ongelma Merge Merge Kombinatorinen luovuus: symboleita yhdistelemällä voidaan

Lisätiedot

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa.

Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Kielitietoinen ohjaaminen. Ohjaajan mahdollisuudet suomen kielen oppimisen tukemisessa. Taija Udd, Suomen kieli ja kulttuuri, Helsingin yliopisto 10.11.2017 Esityksen rakenne Helpon suomen alkeet: miten

Lisätiedot

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo 27.10. 2014 Jyrki Kalliokoski Humanistinen tiedekunta / jyrki.kalliokoski@helsinki.fi 29.10.2014 1 Kaksi kommenttia 1) Eurooppalaisen

Lisätiedot

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.

Aistit. Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori. Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9. Aistit Kaisa Tiippana Havaintopsykologian yliopistonlehtori kaisa.tiippana@helsinki.fi Luento Aistit ja kommunikaatio-kurssilla 12.9.2017 Aivokuoren alueita /eke/? /epe/? /ete/? Havainto Havainto on subjektiivinen

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon Rinnakkaisohjelma Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon klo 15.15-16.15 Annamari Kajasto, opetusneuvos, Opetushallitus Tarja Aurell, apulaisrehtori, Helsingin Saksalainen koulu Paasitorni 15.5.2017

Lisätiedot

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen

VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja

Lisätiedot

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi

Kieli merkitys ja logiikka. 4: Luovuus, assosiationismi. Luovuus ja assosiationismi. Kielen luovuus. Descartes ja dualismi Luovuus ja assosiationismi Kieli merkitys ja logiikka 4: Luovuus, assosiationismi Käsittelemme ensin assosiationismin kokonaan, sen jälkeen siirrymme kombinatoriseen luovuuteen ja konstituenttimalleihin

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28

HELIA 1 (15) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 23.11.00 13:28 HELIA 1 (15) Luento 3 Käytettävyyden osapuolet... 2 Ihminen tietojenkäsittelijänä... 3 Muistitoiminnot... 4 Työmuisti (lyhytkestoinen muisti )... 4 Säilömuisti (pitkäkestoinen muisti)... 4 Sensoriset muistit...

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia Muistin salaisuuksia Turun seudun tulkkikeskus, 2.6.2017, 14.20 16 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009

MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009 MONENLAISET OPPIJAT KOULUTUSPÄIV IVÄ 24.9.2009 Fil. tri Marko Kielinen Kasvatustieteiden tiedekunta, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala sähköposti: marko.kielinen@oulu.fi

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla

Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla Kuka lukisi minut seminaari, Tampere 10.11.2017 Hanna Pöyliö, Niilo Mäki Instituutti Lukumummit ja -vaarit Sanavaraston kartuttamista kaunokirjallisuuden avulla @lukumummit 1 Hyvä sanastoharjoitus Sanasto

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Helpot ja monimutkaiset. Luento 2. Monimutkaiset ongelmat. Monimutkaiset ongelmat Luento 2. Kieli merkitys ja logiikka 2: Helpot ja monimutkaiset Helpot ja monimutkaiset ongelmat Tehtävä: etsi säkillinen rahaa talosta, jossa on monta huonetta. Ratkaisu: täydellinen haku käy huoneet

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari

Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Miten opetan suomea? luento 19.8.2011 CIMO:ssa Comenius-apulaisopettajiksi lähteville Emmi Pollari Suomen kielestä 1/2 erilainen kieli kuinka eroaa indoeurooppalaisista kielistä? o ei sukuja, ei artikkeleita,

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5.

2. Musisointi muokkaa aivoja. 3. Muita musisoinnin vaikutuksia. 4. Puheen musiikki prosodia tukee kielellistä kehitystä. 5. Esityksen sisältö MUSIIKKIA, MAESTRO! MUSIIKKI KUULOVAMMAISEN LAPSEN KUNTOUTUKSESSA Ritva Torppa, Monititeteisen musiikintutkimuksen yksikkö, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, Käyttäytymistieteiden

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset

Perseveraatiota vähentävät harjoitukset KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Leikitään! karoliina räty johanna saarinen Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Kansanopiston sivistystehtävä

Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopiston sivistystehtävä Kansanopistokokous 20.10.2009 Lahti FM Seppo Niemelä Kansanopiston asema Yksityisenä vapaan sivistystyön n oppilaitoksena kansanopiston tulee koko ajan ylläpit pitää kasvatustehtäväns

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Muistista ja muististrategioista THL, Kuopio, 26.11.2015, 1216 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008

Lisätiedot