Puhutun kielen evoluutiosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhutun kielen evoluutiosta"

Transkriptio

1 Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Sinikka Hiltunen Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Kognitiotieteen tohtorikoulutettava; Hgin yo Väitösteema: Tulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 S.Hiltunen/ Puhutun kielen evoluutiosta Eläinten kielestä: : signaalit Monimutkaisempi viestintä varislinnut, papukaijat, valaat ihmisapinat luonnossa kielen opetuskokeet ihmisapinoille Puhutun kielen kehitys ihmisen evoluutiosta protokielestä puhekieleen geenien kehityksestä 1

2 Eläinten kielestä: : signaalit Viestintäkanava: näkö (eleet, värit, v valon vaihtelu) kuulo (hälytykset) haju ja maku (kemialliset viestit) tunto, kosketus (esim. koirat, hevoset, kädelliset k sukiminen) kipu (rusakot, kengurut, hirvieläimet, imet, biisonit ym.) sähköaisti (hait; elefanttinokkakalat erottavat myös s muotoja) paineaisti (kalojen kylkiviiva, tärint rinäviestintä?) (magneettiaisti: linnut, valaat) S.Hiltunen/ piirros: Ilkka Koivisto, 2011 Lajien välisestv lisestä viestinnäst stä Anekdootit vs. tieteellinen tutkimus Varislinnut: uudenkaledonian varikset työkalut: tikut, ruohonkorret, kivet ym. eivät t piilota ruokaa, jos varasteleva lajitoveri on näkemässä,, tai vaihtavat herkun paikan lajitoverin lähdettyä korppi, varis varoitusää äänet yli lintulajien, jopa ihmisen tunnistettavissa (karhututkijat) naakka ihmisen katseen seuraaminen harakka kiiltävät t esineet Laulu vrt. ihmisen puhekieli äänitausta vaikuttaa: tiaiset ti-tyy tyy vaateliaat olot monimutkaisempi laulu S.Hiltunen/

3 Ihmisen kehityshistoria kädellisten kehitys alkoi n. 65 milj. v sitten: pääp äästäisen kaltaisia nisäkk kkäitä n. 54 milj. v sitten: nyk. kummittelijoiden tapaiset kädelliset 15 cm korkea, ei juuri muuttunut sen jälkeenj nyk. yli 350 lajia itä- ja länsiapinoiden (Afrikka vs. Etelä-Amerikka) kehityslinjat erkaantuivat n. 40 milj. v sitten itäapinoista kaksi linjaa n. 25 milj. v sitten: häntäapinat (mm. makakit) ihmisapinat (apes( apes) S.Hiltunen/ Monikieliset itäapinat Viidakon puiden eri kerroksissa eri lajit, 8 eri lajia (hänt ntäapinat, monkeys): esim. oliviruostegueretsat, guineangueretsat, valkokuonomarakatit, mustagueretsat, mustaperämarakatit, marakatit, valkopartamarakatit jokaisella lajilla n. 15 erilaista varoitusää ääntä (kää äärme, leopardi, kotka...) monikielisyys: 120 varoitusää ääntä etenkin valkopartamarakatit ymmärt rtävät t muiden lajien kokonaisia äänisarjoja nisarjoja: : eri lajeilla eri äänet eri järjestyksessä (vrt. ihmiskielen kielioppi) myös s kurkunpää apinoilla muistuttaa ihmisen kurkunpää äätä (ei ihmisapinoilla!) Esim. simpanssit: ei eri varoitushuutoja eri pedoista (vaikka 13 erilaista varoitushuutoa) S.Hiltunen/

4 Ihmisen kehityshistoria miljoonaa vuotta sitten Iso- ih- mis- api- nat Ih- mis- api- nat Afrikka Aasia Valste, 2012, 40 S.Hiltunen/ Ihmiskielen opetuskokeet Papukaijat: Alex harmaapapukaija, Irene Pepperberg Alex käytti k itse 150 englannin sanaa ymmärsi monta kertaa enemmän erotteli esineitä muodon, värin v ja lukumää äärän n perusteella 25-vuotiaana hyppäsi uudelle käsitteiden k yhdistämistasolle ja kuoli myöhemm hemmät t kokeet Griffin ei niin hyvä oppimaan kuin Alex ducts-page/publications/ N kisi käytti itse 950 englannin sanaa S.Hiltunen/

5 Ihmiskielen opetuskokeet Koirat: Chaser: : ymmärsi 1022 sanaa 3-vuotiaana3 ymmärt rtävät t ihmisen osoituseleet (sudet eivät, tarhatut ketut kyllä) katsekontakti ja katseen suunta viestinnäss ssä Isoihmisapinat: Puheen opetus: Viki,, simpanssi, 1976: 3 sanaa: mama, papa, cup simpanssin äänt ntöelimistö (kurkunpää ää) ) ei kykene äänt ntämiseen häntäapinoilla (monkeys) samankaltainen kurkunpää kuin ihmisellä isoapinoista gibbonit hyvin musikaalisia S.Hiltunen/ Ihmiskielen opetuskokeet Viittomakielen opetus (ALS): simpanssi Nim Chimpsky,, 1973: 125 viittomaa väitteet: matkimista, eleiden lukemista Mutta: epäinhimilliset elinolosuhteet!! Washoe-simpanssi simpanssi (Gardnerit ja Fouts), : 350 ALS:in sanaa (9 peräkk kkäisenä päivänä spontaanisti) satoja itseluotuja sanayhdistelmiä kielioppi (rekursio, vrt. Chomsky?) myös s jälkelj lkeläiset oppivat ALS:ia Koko-gorilla (Penny Patterson), 1971: 1000 ALS:in sanaa itseluotuja yhdistelmiä,, esim. SHIT-JUMP JUMP-FLOOR! (maanjäristyksen jälkeen) j S.Hiltunen/

6 Ihmiskielen opetuskokeet Symbolikielen opetus (leksigrammit): Kanzi-bonobo (Sue Savage-Rumbaugh),1980 yhdisteli symboleita myös s luovasti Panbanisha-poika oppi jopa paremmin nyt taito jo kolmannessa polvessa: Nyota Mutta: : ihmislapsi aloittaa siitä,, mihin Kanzi jäi: j lauseen ymmärt rtäminen (pyynnöt): Kanzi 22 % 2,5 v tyttö 66 % ero kielivalmiudessa savagerumbaugh.htm S.Hiltunen/ Simpanssien kognition tutkimukset Matsuzawan ryhmän n tutkimukset: 1977 alkaen: Ai-simpanssi 2000 lähtien: l Ayumu-poika myös s emo-lapsi lapsi-simpanssi simpanssi vrt. ihmisäiti iti-lapsi visuaalis-spatiaalinen spatiaalinen lyhyt- kestoinen muisti paljon parempi kuin ihmisillä!! Ayumu päihitti p ihmiset 5 v nyk. 11 v täysin t ylivoimainen: merkit esillä vain 60 ms ihminen ei ehdi edes havaitsemaan!! ymmärt rtävät sanoja: : Stroop-testin testin versio japanilaisilla merkeillä: punainen punainen BBC News, Science S.Hiltunen/

7 Eläinten vs. ihmisen kielikyky ihmiskielen symbolit abstrakteja,, eivät t liity suoraan niiden kohteisiin ihmiskielen kielioppi: : sanoja voidaan yhdistää toisiinsa tiettyjä sääntöjä noudattaen ja luoda uusia merkityksiä luovuus ja produktiivisuus: : on mahdollista tuottaa ja ymmärt rtää rajattomasti uusia lauseita esim. tekstin muistamiskoe: alkuperäinen teksti: iän n kohotessa vanhuudessa muistetut ilmaisut: : iän i n karttuessa vanhusten keskuudessa, iäkkäiden parissa, iäkki kkäiden keskuudessa, iän i n myötä, ikää ääntymisen myötä,, vanhetessa(an), ikää ääntymisen vaikutukset, vanhenemiseen liittyviä,, ikää ääntymisen lisää ääntyessä,, mitä iäkkäämpiä,, ikää ääntyminen vaikuttaa, iän i karttuessa/ lisää ääntyessä,, iäkki kkäillä ihmisillä,, vanhemmiten iän i noustessa, vanhetessa, vanhuuden koittaessa, ikää ääntyvien ihmisten, vanhuksilla erilaista ilmaisua! S.Hiltunen/ Lintujen laulu synnynnäist istä vai opittua? Seeprapeipot: koiraspoikasia äänieristettiin ympärist ristöstä eivät t oppineet isiensä laulua vain jonkinlaista rääkymistä naaraat eivät t ensin halunneet paritella seuraava sukupolvi räär ääkyi kuten isä 2. sukupolvi kehitti laulua hieman, 3. lisää ää sukupolvi lauloi jo kuten seeprapeipot luonnossa! siis laulun omaksuminen on periytyvä ominaisuuus: lajityyppinen laulu opitaan lopulta kuitenkin S.Hiltunen/

8 Kielen periytyvyydestä ihmisillä S.Hiltunen/ Pystyihminen ja heidelberginihminen Neandertalit Nykyihmiset Valste, 2012, 19 Denisovanihmiset Myös ihmislapset kehittävät t kielen: kuurot lapset Nicaraguan sandinistivallankumouksen aikaan luvulla kehittivät t oman viittomakielensä nyk. viitottu nicaragua vanhimmat (ensimmäiset) iset) lapset karkea kieli nuoremmat hienostuneempi, ilmaisujen pilkkominen osiin: mäkem keä alas kaksi viittomaa, vaikka yksi olisi taloudellisempi Altistuminen välttv lttämätöntä kielen omaksumiselle nk. susilapset Pystyihminen 2 milj. v sitten Heidelbergin- ihminen v sitten kehittyi: neandertaliksi Euroopassa denisovanihmi- seksi Aasiassa nykyihmiseksi Afrikassa S.Hiltunen/

9 DNA-analyysi paljastaa risteytymät Valste, 2012, 28 afrikkalaisilta kansoilta ei löydy muiden ihmislajien geenejä eurooppalaisista, haneista ja melanesialaisista löytyy l sekä denisovalais- että neandertalgeenejä Euroopassa Toscanassa Italiassa eniten, muualla vähemmän:1 5% melanesialaisista löytyy l enemmän n denisovalais- geenejä kuin muilta Lähtö Afrikasta - kahdesti Nykyihmisen synty itäisess isessä Afrikassa n v sitten (mitokondrio-dna) dna) Levisi Etelä- ja Itä-Aasiaan asti jo v sitten Useita pullonkauloja, viimeisin n v sitten Toba-tulivuoren räjähdys r n v sitten? Ilmastonmuutos jo sitä ennen, esim. Sahara kuivui Nykyihminen säilyi s eteläisess isessä Afrikassa (koko Saharan etelänpuoleinen alue) siirtyi ehkä idäst stä,, kun keskiosat kuivuivat n henkeä,, joista me kaikki periydymme ( pidetää ään n terveen väestv estön n alarajana) lämpimän n veden rannalla, merenelävät t lisäravintona Lähtö Afrikasta uudelleen n v sitten 9

10 Nykyihmisen vaellus Valste, Tiede, 6/2011 S.Hiltunen/ Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon kyky tarttua esineisiin käsillk sillä peilisolut (sama hermosolu aktivoituu, kun itse tarttuu johonkin tai näkee n toisen tarttuvan johonkin) matkimiskyky - tietoinen matkiminen kielen omaksumisen edellytys! simpanssit osaavat matkia liikesarjoja mutta eivät t opi oikoteitä (= emulation): sama tavoite usealla eri tavalla viestintä eleillä: ruokaan ja syömiseen liittyvät eleet puhutut tavut pantomiimi kerrotaan asioista, jotka eivät t ole läsnl snä Homo-suku; apinoiden peilineuronit aktivoituvat vain liikkeen näkemisestä protopuhe nykykieli S.Hiltunen/

11 Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon Protopuhe (pystyihminen Homo erectus) ensin huutojen kaltaisia protosanoja uusia opittiin ja lisättiin (vrt. eläinten varoitusää äänet) käsitteet eivät t olleet sanoja, vaan aktivaatioketjuja aivojen hermoverkoissa (vrt. skeemat) yleistäminen, yleiset sääs äännöt protokieleen vähitellen vaihdot ja palvelukset protokeskustelu keskustelu on yhä protokieltä Mutta: : koska protokieli ja protoeleet kehittyivät t vuoroon (spiraalimaisesti) ja myös s viittomakielellä on fonologinen (äänteenmukainen) rakenne, niin miksi puheesta tuli vallitseva? Miksi protomerkit eivät t muuttuneet protoviittomiksi? Puhutun kielen evoluutiosta 200 milj. v sitten aivojen vas.puolen liikkeiden ja äänten ajallinen sääs äätely (dinot, linnut ja matelijat) 65 milj. v sitten peilisolut matkiminen (nisäkk kkäiden esi-is isät) 6 milj. v sitten pystykävely, kädet k vapautuivat: työkalut, eleet (ihminen) ehkä jo aikaisemmin: käveltiin k jo puissa, vrt. orangit? simpanssit ja gorillat laskeutuivat rystykävelyyn myöh.? v sitten heittotaito ajall. ennakointi (heidelbergin ihminen) ja kurkunpää ään laskeutuminen v sitten FOXP2 hienomotoriikka (kielen ja kurkunpää ään n lihaksista yksi yksikkö) ) (ainakin neandertalit) n v sitten äänt ntöelimistä puhe-elimi elimiä, symbolikielen kehitys (vrt. nykyihmisen lähtl htö Afrikasta toisen kerran) 11

12 Puhutun kielen evoluutiosta Osasivatko neandertalit puhua? osasivat FOXP2-geenist geenistä samat alleelit kuin nykyihmisillä jo heitä ennen heidelberginihmiset, luultavasti jo pystyihmiset myös s denisovanihmiset mutta: ei ehkä samanlaista symbolikieltä kuin nykyihmisen kieli luultavasti eivät t osanneet kaikkia äänteit nteitä mitä nykyihminen: esim. vokaaleista e ja i puuttuivat S.Hiltunen/ Kielten monimuotoisuus 1. Eniten kieliä alueilla, joilla on paljon ravintoa eikä tarvitse lähtel hteä muualle: Uusi Guinea, Amazon 2. Vanhimmat kielet monimuotoisimpia esim. eniten äänteit nteitä: Afrikan eteläosat: khoi-san san-kielet:!xu-kieless kielessä 141 foneemia vrt. rotokas (Uusi Guinea) ja pirahā (Amazon) vain 11 naksausää äänteet (nyk. zulu ja sankielet) ehkä aluksi oli yksinomaan naksausää äänteitä? puhuttu kieli peräisin Afrikan eteläosasta kielet alkaneet eriytyä n v sitten foneemianalyysi: v sitten - vrt. nykyihmisen lähtl htö Afrikasta toisen kerran: v sitten) S.Hiltunen/

13 Puhutun kielen evoluutiosta Myös s fossiililöyd ydöt t viittaavat samaan suuntaan: nykyihmisen kehityksen pullonkaulat, viimeisin: v sitten (Toba ja/tai ilmastonmuutos) mitokondrio-dna:n dna:n mukaan v sitten nykyihminen (nyk.sanit( nyk.sanit) ) säilyi s eteläisess isessä Afrikassa Blombosin luola Etelä-Afrikan rannikolla, kerrokset v vanhoja luolamaalauksia, okran käyttk yttö,, symbolikaiverrukset n v vanhoja genetiikka viittaa samaan suuntaan lähtö Afrikasta toisen kerran n v sitten Eurooppaan n v sitten S.Hiltunen/ Kielten alkuperäst stä Euroopassa Vanhimmat kielet: baski saame? (saamet ainakin geneettisesti Euroopan vanhimpia kansoja) suomalais-ugrilaiset ugrilaiset kielet metsäst stäjä- keräilij ilijät koko itäisen isen Euroopan alue? jääkauden Ukrainan alueen refugiosta pohjoiseen maanviljelykulttuuri n v lähtien l Lähi-Idästä Etelä-Eurooppaan Eurooppaan indoeurooppalaiset kielet levisivät t mukana? kansainvaellusta,, ositt. kielenvaihto? Ranskan-Espanjan väl.rajan v refugiosta pohjoiseen kirjoitustaito nuolenpää ääkirjoitus Kaksoisvirranmaa n v sitten 13

14 MYH16 Geenimuutoksista löydetty ,3 2,4 milj. v vanha geeni lukuisia apina- ja esi-ihmislajeja:afarin ihmislajeja:afarin apinaihmisestä käteväihmiseen tärkeä lihasten supistumisessa etenkin alaleuan pureskelulihakset jos puuttuu, lihakset jääj äävät t pienemmiksi nykyihmisellä ei toimi! ehkä vaikutti puheen kehitykseen mahdollisti mm. kielen liikkumisen? Puheen tuottamiseen tarvitaan jopa 100 eri lihaksen käyttk yttämistä 1 ms:n aikana! MYH16 Geenimuutoksista nykyihmisellä ei toimi! ehkä vaikutti puheen kehitykseen mahdollisti kielen? vaikutti ravintotottumuksiin: raadot, metsä- ja ruohikkopaloissa kypsyneet ruoat, luuytimet tulen säilytts ilyttäminen ja tekeminen, ruoan kypsentäminen merenelävien käyttk yttö ravinnoksi n v sitten (neandertalit eivät t käyttk yttäneet) aivojen koon kasvu tai muut muutokset estivät t geenin toiminnan? löydetty koirilta mutta ei hiiriltä sosiaalinen viestintä? 14

15 FOXP2 Geenimuutoksista S.Hiltunen/ KE-perhe, 45 jäsentj sentä,, 4 sukupolvea, 15:llä häiriö: kasvojen alaosan lihasten liikkeen hienosää äädössä myös s kielen tuotossa: esim. luettele k:lla alkavia sanoja vanha geeni löytyy esim. alligaattoreilta Mutta eri alleeleissa aminohappoparien lukumää äärät t poikkeavat nisäkk kkäät t (esim. hiiret, lepakot), linnut simpansseihin verrattuna, nykyihmisen 2 erilaista aminohappoa löydetty l myös s neandertaleilta ja denisovanihmisiltä Geenimuutoksista ASPM S.Hiltunen/ maanviljely ja karjanhoito alkoi LähiL hi- idäss ssä n v sitten parempi ravinto kuvakirjoitus syntyi samoihin aikoihin ASPM 6000 v sitten säätelee aivojen kasvua aakkosellinen kirjoitustapa syntyi yhteys? kreikassa alettiin merkitä myös s vokaaleja edullisin geenimuoto ei ole valikoitunut kaikkiin populaatioihin (väest estöryhmiin) 15

16 Kieli ja aivot Kielen omaksuminen lapsena oppiminen kohdussa oppiminen varhaislapsuudessa varhaisesta kaksikielisyydestä Kielen käsittely k aivoissa Aivopuoliskot ja kätisyysk Kielen käsittelyyn k osallistuvia aivojen alueita Otsalohko (PFC) Kielen havaitseminen (kuuntelu ja lukeminen) Kaksikielisyydestä kaksi kieltä aivoissa Varhainen kielen omaksuminen 1. Lapsi oppii jo kohdussa! Miten tutkitaan? tutin imuvoimakkuus alle 8 kk:n ikäinen inen vauva kääk ääntää katseensa kohti tuttua äänt ntä tai esinettä tai tuttuja kasvoja yli 8 kk uusi on ihanaa! behavioraaliset kokeet (siis käytk ytöksen tarkkailu) EEG-myssyt - aivokuvanta Lähde: Minna Huotilaisen luennot S.Hiltunen/

17 Sikiö oppii jo kohdussa Vauvat tunnistavat heti synnyttyää ään: äidin (isän) äänen, äidinmaidon, kohdussa kuulemansa musiikin jne. äidin (isän) puheen äidinkielen rytmin ja painotuksen vauvat itkevät äidinkielellään! lauserakenteet vs. hengitysrytmin tunneviestit (emootiot) matalat taajuudet kuuluvat kohtuun äänen ja liikkumistavan yhteys äidin äänen ja hormonitoiminnan yhteys mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun S.Hiltunen/ Varhainen kielen omaksuminen 2. Vauvapuhe aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle: äänenkorkeuden ja äänteiden liioittelu 3. Äänteiden oppiminen syntymän n jälkeen j herkkyysvaihe oppii minkä tahansa kielen minkä tahansa äänteen (800) erottelukyky näkyy n EEG:ssä n. 100 ms:n kuluttua ikkuna sulkeutuu n kk myöh. oppii itse äänt ntämään n vokaalit oikein ilman aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyys (monikielisyys) altistus (kielikylpy) vielä alle v auttaa oppimaan äänteet virheettömästi terveet lapset! esim. ennenaikaisesti syntyneet yksikielinen kielinen kieliympärist ristö eduksi S.Hiltunen/

18 Varhainen kielen omaksuminen 4.Tilastollinen oppiminen - tavut: kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. sanaväli), oppii tavuvirrasta sanoja oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset): 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa myös s unen aikana jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista) Kaksikielisyydestä: musiikin harrastaminen auttaa äidinkielen (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessa muskari: rytmi- ja taputusleikit monipuolisen musiikin kuuntelu soiton ja laulun harrastaminen S.Hiltunen/ Kielen käsittely k aivoissa Kielenkäsittely vasemmassa aivopuoliskossa Kielenkäsittely oikeassa aivopuoliskossa Oikeakätiset n. 95 % n. 5 % Vasenkätiset n. 70 % n. 30 % 15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa Myös lintujen laulaessa aktivoituu vast. alueet vas.puolella Jos pääp ääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellk sitellään n oikeassa 18

19 Kielen käsittely k aivoissa S.Hiltunen/ B = Brocan alue - kielentuotto W = Wernicken alue kielen ymmärtäm. A = Kuuloaivokuori (auditive cortex) M = Liikeaivokuori (motor cortex) Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex) Pf = Etuotsalohko (PFC prefrontal cortex) Kielen käsittely k aivoissa Aivojen syvistä osista mm. - tyvitumakkeet (basaaligangliat) - pikkuaivot (cerebellum) osallistuvat kielellisten toimintojen toteuttamiseen S.Hiltunen/

20 Puheen havaitseminen MUTTA: : Kun ääni on opittu havaitsemaan puheena, sitä on mahdotonta kuulla enää pelkkänä äänen nenä! JA: : Puhe, myös s vieraskielinen, jota ei osaa, kuullaan ympärist ristöhälystä hyvin herkästi häiritsee keskittymistä haitta n. 10 % verrattuna hiljaiseen ympärist ristöön esim. ruotsin sanoja lukiessa ei kannata kuunnella samalla sanoitettua engl.musiikkia hajoittaa aktivaatiota aivoissa, oppiminen heikentyy S.Hiltunen/ Puheen havaitseminen Alvin Liberman: Kielen havaitsemisen motorinen teoria, 1985 prosodia Hickock ja Poeppel, 2007 puheen ymmärt rtäminen: : puhesignaalin käsittely k vasemmalla puolella akustisen puhesignaalin liittäminen puheentuottoprosesseihin prosesseihin kun kuuntelemme puhetta, myös s tuotamme sitä! 20

21 Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! 100 ms: akustinen analyysi kirjainten visuaaliset piirteet 150 ms: äänteiden erottelu kirjainjonojen analyysi Lähde: Vartiainen, 2010 S.Hiltunen/ Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! n.250 ms: kirjainjonojen yhdistäminen äänteisiin Merkitys: vasen ms oikea ms: prosodia Lähde: Vartiainen, 2010 S.Hiltunen/

22 Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! ms: kielioppivirheiden havaitseminen semanttisten roolien hav., esim. elollisuus (ei-kielellinen) virheiden korjaus 800 ms integrointi eri puolilta tulevan tiedon yhdistäminen myös s lauseen ymmärt rtäminen ratkaisevasta sanasta laskettuna esim. Kissa kiipesi jyrkälle auringolle. S.Hiltunen/ Kaksi kieltä aivoissa Konvergenssihypoteesi (Green, 2005): Eri kielet käsitellk sitellään n aivoissa pääosin samoin mekanismein kielen oppimisiäst stä riippumatta myöhemmin opittu kieli käyttk yttää jo olemassaolevia mekanismeja S.Hiltunen/

23 Kaksi kieltä aivoissa Aivokuvantatutkimukset: samat aivoalueet vastaavat kieliopin käsittelystä varhain ja myöhää ään opituilla kielillä Mutta: : oppimisvaiheessa uusi kieli aktivoi LAAJAT aivoalueet vaatii ponnistelua! Lagrou, 2012: molempien kielten sanat aktivoituvat, kun toisen kielen sana sanotaan tai kuullaan/luetaan Kaksi kieltä aivoissa Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010 S.Hiltunen/

24 Kaksi kieltä aivoissa Kahden kielen sujuva käyttk yttö edellyttää ää: 1. kielten hallintaa ja 2. toimivia ohjausprosesseja: kielten pito erillää ään käännösvastineiden haku S.Hiltunen/ Kaksi kieltä aivoissa Pihtipoimun etuosa (ACC( ACC): ristiriidan havaitseminen: esim. molempien kielten sana aktivoituu, toinen ehkäist istävä signaali otsalohkolle, joka ehkäisee Tyvitumakkeet: väärän n kielen sanojen tuottamisen ehkäisy PFC ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista): oikean kielen aktivointi oikealla hetkellä: tehtävän n vaihto (esim. tulkit/kää ääntäjät kielen vaihto) käännösvastineiden haku muistista haetun tiedon vertailu ja järjestely j (esim. simultaanitulkit lähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu) S.Hiltunen/

25 Muistista ja muististrategioista Mitä muisti on? Missä muisti on? Tunteet ja oppiminen Muistikeinoja sanat Muistikeinoja luvut Kertaus ja uni S.Hiltunen/ Muisti mitä se on? Unohtaminen S.Hiltunen/ Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Hakuvihjeet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli 25

26 Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet pääp äälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvs ilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi S.Hiltunen/

27 Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus - ja amygdala Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus S.Hiltunen/ Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut vaurioituu loppuunpalamisessa tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittp ivittäin in opitun kertaaminen seuraavana päivp ivänä! hyvin herkät t stressihormoneille pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana S.Hiltunen/

28 Innostu! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta Kuvittele: minkä väristä on innostus? mitä ääntä liittyy innostukseen? mitä tuoksuja, makuja? OTA INNOSTUNUT ASENTO!! Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: kiinnostus motivaatio HYÖDYNNÄ! sinnikkyys tarkkaavaisuus Motivoiva taustamusiikki! S.Hiltunen/ Sanat, nimet, luvut assosioi! Näkö: : värit, v mielikuvat, kuviot, maisemat Kuulo: ääniin, luonnonää äänet, ihmisää äänet Paikka: paikkaan, ympärist ristöön kävele jos pystyt Kieli: : muihin sanoihin väännä ja kääk äännä amyloidi - Amy + loimi paleoseeni - paljonko sieniä Näe e kirjoitettuna, kuule sanottuna S.Hiltunen/

29 Luvut, tunnusluvut assosioi! Lorut yhdistä - mielikuvat: ensimmäinen inen enkeli, toinen tokka, kolmas kovanokka Kuvien lähteet: foorumi.ihanitse.com pamppa.blogspot.com pinokkio.pmg S.Hiltunen/ Panosta kertaukseen! Kertaa eka kerran seuraavana päivänä! 6 päivp ivän n pääp äästä! Huom: Myös virheet opitaan heti: TARKISTA oppimasi seuraavana päivänä! S.Hiltunen/

30 Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/ Monen asian tekeminen yhtaikaa (multi( multi-tasking) tasking) eri aistialueet onnistuu: esim. käsityk sityöt t auttavat kuuntelemalla oppimista!! mutta sama aistialue ei onnistu esim. kännykk nnykän n vilkuilu, tv:n katselu ja läksyjen luku toiseen asiaan siirtyminen ja keskittyminen vie aikaa muistaminen heikentyy S.Hiltunen/

31 Monen asian tekeminen yhtaikaa (multi( multi-tasking) tasking) pitkäkestoisena kestoisena stressitaso nousee solujen ikä lyhenee ihminen ikää ääntyy nopeammin!! heikentää muistia ylipää äätään (keski-iäst stä lähtien) S.Hiltunen/ Ajattelutavat - uskomukset Uskomukset kuin automaattiohjelmia automatisoituu ja muuttuu tiedostamattomaksi toteutuu järjestyksessj rjestyksessä,, ei voi keskeyttää ää,, ei muutu vrt. skeemat ja skriptit: skripti - rahannosto automaatista stereotypiat ovat skriptejä! skeema on tapa luokitella, järjestj rjestää maailmaa: ravintolassa käynti sallii enemmän n muuntelua, pysyy silti hyvin samanlaisena yleistäminen - nopeuttaa päätöksiä MUTTA... 31

32 Ohjaavat havaintoja Opettelee myrkkysienet näkee vain myrkkysieniä Opettelee herkkusienet löytää vain niitä! SAMA METSÄ! Itseää ään n vahvistavia Herkkä loukkaantumaan (sensitiivinen temperamentti?): Muut aina loukkaavat minua Muut eivät t pidä minusta yrittää miellyttää välttää kiistoja Käytetään n hyväksi, kiusaaminen? Vihainen, katkera Sanoinhan minä! 32

33 Totta sisäisesti isesti TUNTUVAT TODELTA! Uskomukset EIVÄT T OLE järjellj rjellä hallittavissa!!! Tieto ja uskomus Tieteen filosofia: Tieto on hyvin perusteltu uskomus! tieto perustuu havaintoihin, todisteisiin, päätelmiin = perustelut päättelyn avulla voidaan ennustaa uusien kokeiden ja havaintojen tuloksia poikkeavat havainnot johtavat teorian/hypoteesin hylkää äämiseen uskomus ei enää ole hyvin perusteltu! 33

34 Tukevat ja rajoittavat Myönteiset eli tukevat: Olen hyvä jalkapallossa. Olen hyvä jalkapalloilija. Kielteiset eli rajoittavat: Olen huono kielissä Minulla ei ole kielipää äätä ä Hierarkinen rakenne 1. kykyjä ja taitoja koskevat Minä en osaa englantia. Minä en opi matikkaa, laulamaan 2. minäkuvaa (identiteettiä) koskevat Olen huono kielissä Minulla ei ole matikkapää äätä ä Olen huono oppilas Kun ylempänä hierarkiassa oleva muuttuu, myös s alempi muuttuu hierarkinen rakenne 34

35 Muutetaan värin v avulla 1. Mieti jokin myönteinen käsitysk sitys: Missä olet hyvä? Kuvittele se kirjoitettuna eteesi: Olen hyvä jalkapallossa. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet niin? Nauti tunteista! Mikä väri voisi kuvata tunteitasi? Anna värin levitä ympärillesi, vahvista sitä. 2. Mieti nyt jokin rajoittava uskomus,, jota haluat muuttaa. En osaa matikkaa. Kuvittele rajoittava käsitys k kirjoitettuna eteesi. Muistele, mikä väri kuvasi myönteist nteistä käsitystäsi Anna sen värin v levitä ensin eteen kuvitellun rajoittavan käsityksen ympärille ja sitten itsesi ympärille Muunnelmia 1. Värin sijaan voi käyttk yttää äänt ntä,, joka vahvistuu, tulvii joka puolelle ympärille. 2. Joillekin voi sopia myös s tuntemus (tai tuoksu!), joka leviää ensin itseen joka puolelle ja sitten itsen ulkopuolelle kuvitellun uskomuksen ympärille. 3. Joillekin sopii liikkuminen, tekeminen: seiso lattialla siten, että edessä on tilaa kuvittele rajoittava käsitys k kirjoitettuna lattialle eteesi ajattele myönteist nteistä käsitystäsi anna tunteiden vahvistua ja ympäröid idä itsesi joka puolelta, levitä joka paikkaan astu rajoittavan käsityksesi k pääp äälle niin, että myönteiset tunteet ja tuntemukset siirtyvät t mukanasi ja peittävät t rajoittavan käsityksen kokonaan ja joka puolelta 35

36 4. Joillekin voi sopia askartelu: Kirjoita rajoittava käsitys k paperille Kirjoita myönteinen käsitys k toiselle paperille Käytä eri värejv rejä! Muunnelmia Liimaa myönteinen käsitysk rajoittavan pääp äälle 5. Joillekin voi sopia kielellä leikittely ja hokeminen (rallattelu) Ehkä laulamalla, räppr ppäämällä! En osaa matikkaa. Mutta osaan äikkää.. Osaan hyvin äikkää.. Osaan hyvin äikkää.. Kohta osaan matikkaa. Huomenna osaan matikkaa. Ylihuomenna osaan matikkaa. Joulukuussa osaan matikkaa. Ensi vuonna osaan matikkaa. Mutta osaan matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Ideana se, että kun jotain hokee tarpeeksi kauan ja usein, niin se lopulta rupeaa tuntumaankin todelta (nk. affirmaatiot) 6. Joillekin voi sopia... LUOVUUS ON SALLITTUA Koulutuksia pohjoisessa: pe klo ja la klo Tavoitteista totta NLP-erityiskurssi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu ke ja to klo 9 16 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi NLP-peruskurssi Lapin kesäyliopisto, Rovaniemi S.Hiltunen /

37 Kirjallisuutta Juha Valste: Ihmislajin kehitys, 2012 myös s Tiede-lehden 6/2011 artikkeli Ilkka Koivisto: Eläinten kielestä,, 2011 Jussi Viitala: Älykäs s eläin, 2011 Frans de Waal: Hyväluontoinen: Oikean ja väärän n alkuperä ihmisessä ja muissa eläimiss imissä,, 1998 Roger Fouts: Simpanssini Washoe, 1999 Francine Patterson: Koko puhuva gorilla, 1987 S.Hiltunen/ Kirjallisuutta Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, häirih iriöt ja kuntoutus Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: 7F9EE7DD1DEFC4A4C22572A DB?O pendocument Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron System S.Hiltunen/

38 Kirjallisuutta Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Salonen S., : PääP ääteos Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Terävä pää kaiken ikää ää,, 2011 Valitut palat: Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä, kehitä,, kohenna Erkinjuntti T. ym., 2009: PIDÄ aivosi kunnossa Stafford T. & Webb M. 2005: Ajatus otatko kaiken irti siitä mitä sisält ltäsi löytyy? l Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin Kieliharjoituksia verkossa oliisi/5972 useampi osa-alue: alue: S.Hiltunen/

Kielen evoluutiosta. Kielen evoluutiosta

Kielen evoluutiosta. Kielen evoluutiosta Kielen evoluutiosta Hyvinkään opisto, 4.10.2012 17.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Helsingin kesäyliopisto, 13.5.2014, 1718.30 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

(Monen) Kielen omaksuminen

(Monen) Kielen omaksuminen Kaksikielisyydestä ja puolikielisyydestä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 5.11.2015 klo 9.00 15.30 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa)

Lisätiedot

Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, 13.9.2013, 9.30-13.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Minäkäsitykset ja itsetunto

Minäkäsitykset ja itsetunto Minäkäsitykset ja itsetunto Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Vanajaveden opisto 2.2.2013

Vanajaveden opisto 2.2.2013 Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto 2.2.2013 FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Ajattelutavat uusiksi

Ajattelutavat uusiksi Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen tohtorikoulutettava

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Muistista ja muististrategioista THL, Kuopio, 26.11.2015, 1216 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi Vanajaveden opisto 22.11.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Ajattele aivojasi Sinikka Hiltunen TAMK, 11.2.2013, 14.30-16.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16

Muistelupäivä. Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Muistelupäivä Pieksämäen seutuopisto 15.11.2011 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti. Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, 15.11.2013,.2013, 9 159 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,,

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit

Rutiininomaisten tapahtumaseurantojen mallit Kielen kehitys Lapsi oppii yhdistämään äänteitä pystyy kokoamaan niistä merkityksellisiä sanoja Kyky tuottaa äänteitä, kyky erottaa äänteet toisistaan Tunne- ja eleilmaisun kehittyminen fonologisen järjestelmän

Lisätiedot

Uskomusten tutkimusta stereotypioista minäpystyvyyteen

Uskomusten tutkimusta stereotypioista minäpystyvyyteen Uskomusten tutkimusta stereotypioista minäpystyvyyteen Suomen NLP-yhdistys 9.11.2010 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.fi FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A

Ihmisen evoluutio. Afrikkalainen etelänapina. Lotta Isaksson 9A Lotta Isaksson 9A Ihmisen evoluutio Evoluutio tarkoittaa lajinkehitystä, jossa eliölajit muuttuvat vähitellen ympäristöolojen aiheuttaman valikoitumisen ja perinnöllisen muuntelun takia. Perinnöllinen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus

OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja

Lisätiedot

Muistista ja tulkin muistista

Muistista ja tulkin muistista Muistista ja tulkin muistista Tulkkauksen tutkimus ja teoria Vaasa, 18.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan.

Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan ja nimetään ääniä, joita eri materiaaleilla voidaan saada aikaan. Musiikkipäiväkirjani: Kuunnellaan ääniä ja musiikkia (LM1) Kuunnellaan

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä.

Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä käyttämällä (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja kielen ääniä. Musiikkipäiväkirjani: Soitetaan rytmissä omaa ääntä... (RV1) Juhlitaan kaikkia tunnettuja

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio

Evoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Jorma Joutsenlahti / 2008

Jorma Joutsenlahti / 2008 Jorma Joutsenlahti opettajankoulutuslaitos, Hämeenlinna Latinan communicare tehdä yleiseksi, jakaa Käsitteiden merkitysten rakentaminen ei ole luokassa kunkin oppilaan yksityinen oma prosessi, vaan luokan

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Panosta aivoterveyteen II: muisti pätkii Tampereen seudun työväenopisto, 27.10.2012 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta

Lisätiedot

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ

6. IHMISEN ÄÄNT KOHTI PUHEKYKYÄ 6. IHMISEN ÄÄNT NTÖVÄYLÄN N KEHITYS KOHTI PUHEKYKYÄ On selvää ää,, että meistä on tullut puhuvia asteittaisen evoluution tuloksena. Puhekykymme perustuu lukuisiin esisopeutumiin, joista lähes kaikki voidaan

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma

Pelipuiston päiväkodin ympäristökasvatussuunnitelma Pelipuiston päiväkodin ökasvatussuunnitelma Päivähoito kantaa vastuun toimintansa aiheuttamasta ristökuormituksesta ottamalla huomioon kestävän kehityksen eri ulottuvuudet. Lapsia kasvatetaan ristötietoisuuteen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat

perustelu Noudatetaan sääntöjä. Opetuskortit (tehtävät 16 28), palikoita, supermarketin pohjapiirustus, nuppineuloja, tangram-palat Harjoitus 12: INDUKTIIVISEN PÄÄTTELYN KERTAUS Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuuksien ja suhteiden kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja palikkatehtäviä

Lisätiedot

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1

Sanni Somppi, Eläinten hyvinvoinnin tutkimuskeskus 1 http://koiranmieli.edublogs.org K OIRAN MIELI Koiran Mieli on eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja psykologian laitoksen yhteistyöprojekti, jossa tutkitaan koirien kognitioita Projektin käytännön toteutuksesta

Lisätiedot

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla ASKELEITA LUOVUUTEEN - Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuoden 2009 päätösseminaari Anni Lampinen konsultoiva opettaja, Espoon Matikkamaa www.espoonmatikkamaa.fi

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

NLP ja vuorovaikutustaidot

NLP ja vuorovaikutustaidot NLP ja vuorovaikutustaidot NLP:n syventävä kurssi Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK, käännöstiede, 1992 tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Mitä uskomukset ovat? Uskomukset ja niiden muuttaminen Hyvinkään opisto 16.3.2012 Sinikka Hiltunen. Uskomukset ohjaavat havaintoja

Mitä uskomukset ovat? Uskomukset ja niiden muuttaminen Hyvinkään opisto 16.3.2012 Sinikka Hiltunen. Uskomukset ohjaavat havaintoja Uskomukset ja niiden muuttaminen Hyvinkään opisto 16.3.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka

Kieli merkitys ja logiikka Luento 9 Kieli merkitys ja logiikka Luento 9: Merkitys ja logiikka, kertaus Luku 10 loppuun (ei kausatiiveja) Ekstensio, intensio ja käsitteet Primitiivisten ilmaisujen merkitys Käsitteellis-intentionaaliset

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen).

Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan erilaisia ääniä tai musiikkityylejä (tallenteen tai karaoken kuuntelemisen jälkeen). Musiikkipäiväkirjani: Lauletaan (S1) Lauletaan ja imitoidaan

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Nuoret mediatoimijoina

Nuoret mediatoimijoina Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Viestinnän n Keskusliiton syysseminaari Kaisa Osola, Kallion lukio 1.12.2011 Nuoret median käyttäjinä ja tulkitsijoina Nuoret mediatoimijoina Millaiset sisäll

Lisätiedot

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä.

Valttikortit 100 -ohjelman sanasto on peruskoulun opetussuunnitelman ytimestä. Valttikortit 100 on uusi avaus sanaston ja kuullunymmärtämisen oppimiseen. Digitaaliset oppimateriaalit ovat aiemminkin lisänneet yksilöllistä työskentelyä ja välittömiä palautteita harjoitteluun, mutta

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

Christina M. Krause Mielenkiinnon kohteet:

Christina M. Krause Mielenkiinnon kohteet: TYÖN UUSI LUONNE JA SEN HAASTEET - AIVOTUTKIMUKSELLISIA NÄKÖKULMIA Christina M. Krause, FT, Dosentti Laillistettu psykologi tieteen professori tieteen osasto Käyttäytymistieteiden laitos Käyttäytymistietellinen

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA!

VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! VIITTOMAKIELI TOMAKIELI P PEL ELAST ASTAA AA! 1 Ulkona on kaunis ilma. Noah herää. Häntä eivät herätä auringonsäteet vaan herätyskello, joka vilkuttaa valoa ja tärisee. Noah on kuuro ja siksi hänen herätyskellonsa

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

Ajattelutavat uusiksi

Ajattelutavat uusiksi Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen tohtorikoulutettava

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen

Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Havaintomotoriikan harjoittelu koripalloa hyödyntäen Tavoitteet Tutustua havaintomotorisen harjoittelun perusteisiin Esitellä havaintomotorista harjoittelua käytännössä erilaisten harjoitteiden, leikkien

Lisätiedot