Puhutun kielen evoluutiosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puhutun kielen evoluutiosta"

Transkriptio

1 Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Sinikka Hiltunen Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Kognitiotieteen tohtorikoulutettava; Hgin yo Väitösteema: Tulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta 2006 S.Hiltunen/ Puhutun kielen evoluutiosta Eläinten kielestä: : signaalit Monimutkaisempi viestintä varislinnut, papukaijat, valaat ihmisapinat luonnossa kielen opetuskokeet ihmisapinoille Puhutun kielen kehitys ihmisen evoluutiosta protokielestä puhekieleen geenien kehityksestä 1

2 Eläinten kielestä: : signaalit Viestintäkanava: näkö (eleet, värit, v valon vaihtelu) kuulo (hälytykset) haju ja maku (kemialliset viestit) tunto, kosketus (esim. koirat, hevoset, kädelliset k sukiminen) kipu (rusakot, kengurut, hirvieläimet, imet, biisonit ym.) sähköaisti (hait; elefanttinokkakalat erottavat myös s muotoja) paineaisti (kalojen kylkiviiva, tärint rinäviestintä?) (magneettiaisti: linnut, valaat) S.Hiltunen/ piirros: Ilkka Koivisto, 2011 Lajien välisestv lisestä viestinnäst stä Anekdootit vs. tieteellinen tutkimus Varislinnut: uudenkaledonian varikset työkalut: tikut, ruohonkorret, kivet ym. eivät t piilota ruokaa, jos varasteleva lajitoveri on näkemässä,, tai vaihtavat herkun paikan lajitoverin lähdettyä korppi, varis varoitusää äänet yli lintulajien, jopa ihmisen tunnistettavissa (karhututkijat) naakka ihmisen katseen seuraaminen harakka kiiltävät t esineet Laulu vrt. ihmisen puhekieli äänitausta vaikuttaa: tiaiset ti-tyy tyy vaateliaat olot monimutkaisempi laulu S.Hiltunen/

3 Ihmisen kehityshistoria kädellisten kehitys alkoi n. 65 milj. v sitten: pääp äästäisen kaltaisia nisäkk kkäitä n. 54 milj. v sitten: nyk. kummittelijoiden tapaiset kädelliset 15 cm korkea, ei juuri muuttunut sen jälkeenj nyk. yli 350 lajia itä- ja länsiapinoiden (Afrikka vs. Etelä-Amerikka) kehityslinjat erkaantuivat n. 40 milj. v sitten itäapinoista kaksi linjaa n. 25 milj. v sitten: häntäapinat (mm. makakit) ihmisapinat (apes( apes) S.Hiltunen/ Monikieliset itäapinat Viidakon puiden eri kerroksissa eri lajit, 8 eri lajia (hänt ntäapinat, monkeys): esim. oliviruostegueretsat, guineangueretsat, valkokuonomarakatit, mustagueretsat, mustaperämarakatit, marakatit, valkopartamarakatit jokaisella lajilla n. 15 erilaista varoitusää ääntä (kää äärme, leopardi, kotka...) monikielisyys: 120 varoitusää ääntä etenkin valkopartamarakatit ymmärt rtävät t muiden lajien kokonaisia äänisarjoja nisarjoja: : eri lajeilla eri äänet eri järjestyksessä (vrt. ihmiskielen kielioppi) myös s kurkunpää apinoilla muistuttaa ihmisen kurkunpää äätä (ei ihmisapinoilla!) Esim. simpanssit: ei eri varoitushuutoja eri pedoista (vaikka 13 erilaista varoitushuutoa) S.Hiltunen/

4 Ihmisen kehityshistoria miljoonaa vuotta sitten Iso- ih- mis- api- nat Ih- mis- api- nat Afrikka Aasia Valste, 2012, 40 S.Hiltunen/ Ihmiskielen opetuskokeet Papukaijat: Alex harmaapapukaija, Irene Pepperberg Alex käytti k itse 150 englannin sanaa ymmärsi monta kertaa enemmän erotteli esineitä muodon, värin v ja lukumää äärän n perusteella 25-vuotiaana hyppäsi uudelle käsitteiden k yhdistämistasolle ja kuoli myöhemm hemmät t kokeet Griffin ei niin hyvä oppimaan kuin Alex ducts-page/publications/ N kisi käytti itse 950 englannin sanaa S.Hiltunen/

5 Ihmiskielen opetuskokeet Koirat: Chaser: : ymmärsi 1022 sanaa 3-vuotiaana3 ymmärt rtävät t ihmisen osoituseleet (sudet eivät, tarhatut ketut kyllä) katsekontakti ja katseen suunta viestinnäss ssä Isoihmisapinat: Puheen opetus: Viki,, simpanssi, 1976: 3 sanaa: mama, papa, cup simpanssin äänt ntöelimistö (kurkunpää ää) ) ei kykene äänt ntämiseen häntäapinoilla (monkeys) samankaltainen kurkunpää kuin ihmisellä isoapinoista gibbonit hyvin musikaalisia S.Hiltunen/ Ihmiskielen opetuskokeet Viittomakielen opetus (ALS): simpanssi Nim Chimpsky,, 1973: 125 viittomaa väitteet: matkimista, eleiden lukemista Mutta: epäinhimilliset elinolosuhteet!! Washoe-simpanssi simpanssi (Gardnerit ja Fouts), : 350 ALS:in sanaa (9 peräkk kkäisenä päivänä spontaanisti) satoja itseluotuja sanayhdistelmiä kielioppi (rekursio, vrt. Chomsky?) myös s jälkelj lkeläiset oppivat ALS:ia Koko-gorilla (Penny Patterson), 1971: 1000 ALS:in sanaa itseluotuja yhdistelmiä,, esim. SHIT-JUMP JUMP-FLOOR! (maanjäristyksen jälkeen) j S.Hiltunen/

6 Ihmiskielen opetuskokeet Symbolikielen opetus (leksigrammit): Kanzi-bonobo (Sue Savage-Rumbaugh),1980 yhdisteli symboleita myös s luovasti Panbanisha-poika oppi jopa paremmin nyt taito jo kolmannessa polvessa: Nyota Mutta: : ihmislapsi aloittaa siitä,, mihin Kanzi jäi: j lauseen ymmärt rtäminen (pyynnöt): Kanzi 22 % 2,5 v tyttö 66 % ero kielivalmiudessa savagerumbaugh.htm S.Hiltunen/ Simpanssien kognition tutkimukset Matsuzawan ryhmän n tutkimukset: 1977 alkaen: Ai-simpanssi 2000 lähtien: l Ayumu-poika myös s emo-lapsi lapsi-simpanssi simpanssi vrt. ihmisäiti iti-lapsi visuaalis-spatiaalinen spatiaalinen lyhyt- kestoinen muisti paljon parempi kuin ihmisillä!! Ayumu päihitti p ihmiset 5 v nyk. 11 v täysin t ylivoimainen: merkit esillä vain 60 ms ihminen ei ehdi edes havaitsemaan!! ymmärt rtävät sanoja: : Stroop-testin testin versio japanilaisilla merkeillä: punainen punainen BBC News, Science S.Hiltunen/

7 Eläinten vs. ihmisen kielikyky ihmiskielen symbolit abstrakteja,, eivät t liity suoraan niiden kohteisiin ihmiskielen kielioppi: : sanoja voidaan yhdistää toisiinsa tiettyjä sääntöjä noudattaen ja luoda uusia merkityksiä luovuus ja produktiivisuus: : on mahdollista tuottaa ja ymmärt rtää rajattomasti uusia lauseita esim. tekstin muistamiskoe: alkuperäinen teksti: iän n kohotessa vanhuudessa muistetut ilmaisut: : iän i n karttuessa vanhusten keskuudessa, iäkkäiden parissa, iäkki kkäiden keskuudessa, iän i n myötä, ikää ääntymisen myötä,, vanhetessa(an), ikää ääntymisen vaikutukset, vanhenemiseen liittyviä,, ikää ääntymisen lisää ääntyessä,, mitä iäkkäämpiä,, ikää ääntyminen vaikuttaa, iän i karttuessa/ lisää ääntyessä,, iäkki kkäillä ihmisillä,, vanhemmiten iän i noustessa, vanhetessa, vanhuuden koittaessa, ikää ääntyvien ihmisten, vanhuksilla erilaista ilmaisua! S.Hiltunen/ Lintujen laulu synnynnäist istä vai opittua? Seeprapeipot: koiraspoikasia äänieristettiin ympärist ristöstä eivät t oppineet isiensä laulua vain jonkinlaista rääkymistä naaraat eivät t ensin halunneet paritella seuraava sukupolvi räär ääkyi kuten isä 2. sukupolvi kehitti laulua hieman, 3. lisää ää sukupolvi lauloi jo kuten seeprapeipot luonnossa! siis laulun omaksuminen on periytyvä ominaisuuus: lajityyppinen laulu opitaan lopulta kuitenkin S.Hiltunen/

8 Kielen periytyvyydestä ihmisillä S.Hiltunen/ Pystyihminen ja heidelberginihminen Neandertalit Nykyihmiset Valste, 2012, 19 Denisovanihmiset Myös ihmislapset kehittävät t kielen: kuurot lapset Nicaraguan sandinistivallankumouksen aikaan luvulla kehittivät t oman viittomakielensä nyk. viitottu nicaragua vanhimmat (ensimmäiset) iset) lapset karkea kieli nuoremmat hienostuneempi, ilmaisujen pilkkominen osiin: mäkem keä alas kaksi viittomaa, vaikka yksi olisi taloudellisempi Altistuminen välttv lttämätöntä kielen omaksumiselle nk. susilapset Pystyihminen 2 milj. v sitten Heidelbergin- ihminen v sitten kehittyi: neandertaliksi Euroopassa denisovanihmi- seksi Aasiassa nykyihmiseksi Afrikassa S.Hiltunen/

9 DNA-analyysi paljastaa risteytymät Valste, 2012, 28 afrikkalaisilta kansoilta ei löydy muiden ihmislajien geenejä eurooppalaisista, haneista ja melanesialaisista löytyy l sekä denisovalais- että neandertalgeenejä Euroopassa Toscanassa Italiassa eniten, muualla vähemmän:1 5% melanesialaisista löytyy l enemmän n denisovalais- geenejä kuin muilta Lähtö Afrikasta - kahdesti Nykyihmisen synty itäisess isessä Afrikassa n v sitten (mitokondrio-dna) dna) Levisi Etelä- ja Itä-Aasiaan asti jo v sitten Useita pullonkauloja, viimeisin n v sitten Toba-tulivuoren räjähdys r n v sitten? Ilmastonmuutos jo sitä ennen, esim. Sahara kuivui Nykyihminen säilyi s eteläisess isessä Afrikassa (koko Saharan etelänpuoleinen alue) siirtyi ehkä idäst stä,, kun keskiosat kuivuivat n henkeä,, joista me kaikki periydymme ( pidetää ään n terveen väestv estön n alarajana) lämpimän n veden rannalla, merenelävät t lisäravintona Lähtö Afrikasta uudelleen n v sitten 9

10 Nykyihmisen vaellus Valste, Tiede, 6/2011 S.Hiltunen/ Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon kyky tarttua esineisiin käsillk sillä peilisolut (sama hermosolu aktivoituu, kun itse tarttuu johonkin tai näkee n toisen tarttuvan johonkin) matkimiskyky - tietoinen matkiminen kielen omaksumisen edellytys! simpanssit osaavat matkia liikesarjoja mutta eivät t opi oikoteitä (= emulation): sama tavoite usealla eri tavalla viestintä eleillä: ruokaan ja syömiseen liittyvät eleet puhutut tavut pantomiimi kerrotaan asioista, jotka eivät t ole läsnl snä Homo-suku; apinoiden peilineuronit aktivoituvat vain liikkeen näkemisestä protopuhe nykykieli S.Hiltunen/

11 Puhutun kielen evoluutiosta Arbib, 2006: koevoluutio äänt ntöelimet ja niitä ohjaava hermosto kehittyivät t vuoroon Protopuhe (pystyihminen Homo erectus) ensin huutojen kaltaisia protosanoja uusia opittiin ja lisättiin (vrt. eläinten varoitusää äänet) käsitteet eivät t olleet sanoja, vaan aktivaatioketjuja aivojen hermoverkoissa (vrt. skeemat) yleistäminen, yleiset sääs äännöt protokieleen vähitellen vaihdot ja palvelukset protokeskustelu keskustelu on yhä protokieltä Mutta: : koska protokieli ja protoeleet kehittyivät t vuoroon (spiraalimaisesti) ja myös s viittomakielellä on fonologinen (äänteenmukainen) rakenne, niin miksi puheesta tuli vallitseva? Miksi protomerkit eivät t muuttuneet protoviittomiksi? Puhutun kielen evoluutiosta 200 milj. v sitten aivojen vas.puolen liikkeiden ja äänten ajallinen sääs äätely (dinot, linnut ja matelijat) 65 milj. v sitten peilisolut matkiminen (nisäkk kkäiden esi-is isät) 6 milj. v sitten pystykävely, kädet k vapautuivat: työkalut, eleet (ihminen) ehkä jo aikaisemmin: käveltiin k jo puissa, vrt. orangit? simpanssit ja gorillat laskeutuivat rystykävelyyn myöh.? v sitten heittotaito ajall. ennakointi (heidelbergin ihminen) ja kurkunpää ään laskeutuminen v sitten FOXP2 hienomotoriikka (kielen ja kurkunpää ään n lihaksista yksi yksikkö) ) (ainakin neandertalit) n v sitten äänt ntöelimistä puhe-elimi elimiä, symbolikielen kehitys (vrt. nykyihmisen lähtl htö Afrikasta toisen kerran) 11

12 Puhutun kielen evoluutiosta Osasivatko neandertalit puhua? osasivat FOXP2-geenist geenistä samat alleelit kuin nykyihmisillä jo heitä ennen heidelberginihmiset, luultavasti jo pystyihmiset myös s denisovanihmiset mutta: ei ehkä samanlaista symbolikieltä kuin nykyihmisen kieli luultavasti eivät t osanneet kaikkia äänteit nteitä mitä nykyihminen: esim. vokaaleista e ja i puuttuivat S.Hiltunen/ Kielten monimuotoisuus 1. Eniten kieliä alueilla, joilla on paljon ravintoa eikä tarvitse lähtel hteä muualle: Uusi Guinea, Amazon 2. Vanhimmat kielet monimuotoisimpia esim. eniten äänteit nteitä: Afrikan eteläosat: khoi-san san-kielet:!xu-kieless kielessä 141 foneemia vrt. rotokas (Uusi Guinea) ja pirahā (Amazon) vain 11 naksausää äänteet (nyk. zulu ja sankielet) ehkä aluksi oli yksinomaan naksausää äänteitä? puhuttu kieli peräisin Afrikan eteläosasta kielet alkaneet eriytyä n v sitten foneemianalyysi: v sitten - vrt. nykyihmisen lähtl htö Afrikasta toisen kerran: v sitten) S.Hiltunen/

13 Puhutun kielen evoluutiosta Myös s fossiililöyd ydöt t viittaavat samaan suuntaan: nykyihmisen kehityksen pullonkaulat, viimeisin: v sitten (Toba ja/tai ilmastonmuutos) mitokondrio-dna:n dna:n mukaan v sitten nykyihminen (nyk.sanit( nyk.sanit) ) säilyi s eteläisess isessä Afrikassa Blombosin luola Etelä-Afrikan rannikolla, kerrokset v vanhoja luolamaalauksia, okran käyttk yttö,, symbolikaiverrukset n v vanhoja genetiikka viittaa samaan suuntaan lähtö Afrikasta toisen kerran n v sitten Eurooppaan n v sitten S.Hiltunen/ Kielten alkuperäst stä Euroopassa Vanhimmat kielet: baski saame? (saamet ainakin geneettisesti Euroopan vanhimpia kansoja) suomalais-ugrilaiset ugrilaiset kielet metsäst stäjä- keräilij ilijät koko itäisen isen Euroopan alue? jääkauden Ukrainan alueen refugiosta pohjoiseen maanviljelykulttuuri n v lähtien l Lähi-Idästä Etelä-Eurooppaan Eurooppaan indoeurooppalaiset kielet levisivät t mukana? kansainvaellusta,, ositt. kielenvaihto? Ranskan-Espanjan väl.rajan v refugiosta pohjoiseen kirjoitustaito nuolenpää ääkirjoitus Kaksoisvirranmaa n v sitten 13

14 MYH16 Geenimuutoksista löydetty ,3 2,4 milj. v vanha geeni lukuisia apina- ja esi-ihmislajeja:afarin ihmislajeja:afarin apinaihmisestä käteväihmiseen tärkeä lihasten supistumisessa etenkin alaleuan pureskelulihakset jos puuttuu, lihakset jääj äävät t pienemmiksi nykyihmisellä ei toimi! ehkä vaikutti puheen kehitykseen mahdollisti mm. kielen liikkumisen? Puheen tuottamiseen tarvitaan jopa 100 eri lihaksen käyttk yttämistä 1 ms:n aikana! MYH16 Geenimuutoksista nykyihmisellä ei toimi! ehkä vaikutti puheen kehitykseen mahdollisti kielen? vaikutti ravintotottumuksiin: raadot, metsä- ja ruohikkopaloissa kypsyneet ruoat, luuytimet tulen säilytts ilyttäminen ja tekeminen, ruoan kypsentäminen merenelävien käyttk yttö ravinnoksi n v sitten (neandertalit eivät t käyttk yttäneet) aivojen koon kasvu tai muut muutokset estivät t geenin toiminnan? löydetty koirilta mutta ei hiiriltä sosiaalinen viestintä? 14

15 FOXP2 Geenimuutoksista S.Hiltunen/ KE-perhe, 45 jäsentj sentä,, 4 sukupolvea, 15:llä häiriö: kasvojen alaosan lihasten liikkeen hienosää äädössä myös s kielen tuotossa: esim. luettele k:lla alkavia sanoja vanha geeni löytyy esim. alligaattoreilta Mutta eri alleeleissa aminohappoparien lukumää äärät t poikkeavat nisäkk kkäät t (esim. hiiret, lepakot), linnut simpansseihin verrattuna, nykyihmisen 2 erilaista aminohappoa löydetty l myös s neandertaleilta ja denisovanihmisiltä Geenimuutoksista ASPM S.Hiltunen/ maanviljely ja karjanhoito alkoi LähiL hi- idäss ssä n v sitten parempi ravinto kuvakirjoitus syntyi samoihin aikoihin ASPM 6000 v sitten säätelee aivojen kasvua aakkosellinen kirjoitustapa syntyi yhteys? kreikassa alettiin merkitä myös s vokaaleja edullisin geenimuoto ei ole valikoitunut kaikkiin populaatioihin (väest estöryhmiin) 15

16 Kieli ja aivot Kielen omaksuminen lapsena oppiminen kohdussa oppiminen varhaislapsuudessa varhaisesta kaksikielisyydestä Kielen käsittely k aivoissa Aivopuoliskot ja kätisyysk Kielen käsittelyyn k osallistuvia aivojen alueita Otsalohko (PFC) Kielen havaitseminen (kuuntelu ja lukeminen) Kaksikielisyydestä kaksi kieltä aivoissa Varhainen kielen omaksuminen 1. Lapsi oppii jo kohdussa! Miten tutkitaan? tutin imuvoimakkuus alle 8 kk:n ikäinen inen vauva kääk ääntää katseensa kohti tuttua äänt ntä tai esinettä tai tuttuja kasvoja yli 8 kk uusi on ihanaa! behavioraaliset kokeet (siis käytk ytöksen tarkkailu) EEG-myssyt - aivokuvanta Lähde: Minna Huotilaisen luennot S.Hiltunen/

17 Sikiö oppii jo kohdussa Vauvat tunnistavat heti synnyttyää ään: äidin (isän) äänen, äidinmaidon, kohdussa kuulemansa musiikin jne. äidin (isän) puheen äidinkielen rytmin ja painotuksen vauvat itkevät äidinkielellään! lauserakenteet vs. hengitysrytmin tunneviestit (emootiot) matalat taajuudet kuuluvat kohtuun äänen ja liikkumistavan yhteys äidin äänen ja hormonitoiminnan yhteys mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun S.Hiltunen/ Varhainen kielen omaksuminen 2. Vauvapuhe aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle: äänenkorkeuden ja äänteiden liioittelu 3. Äänteiden oppiminen syntymän n jälkeen j herkkyysvaihe oppii minkä tahansa kielen minkä tahansa äänteen (800) erottelukyky näkyy n EEG:ssä n. 100 ms:n kuluttua ikkuna sulkeutuu n kk myöh. oppii itse äänt ntämään n vokaalit oikein ilman aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyys (monikielisyys) altistus (kielikylpy) vielä alle v auttaa oppimaan äänteet virheettömästi terveet lapset! esim. ennenaikaisesti syntyneet yksikielinen kielinen kieliympärist ristö eduksi S.Hiltunen/

18 Varhainen kielen omaksuminen 4.Tilastollinen oppiminen - tavut: kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. sanaväli), oppii tavuvirrasta sanoja oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset): 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa myös s unen aikana jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista) Kaksikielisyydestä: musiikin harrastaminen auttaa äidinkielen (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessa muskari: rytmi- ja taputusleikit monipuolisen musiikin kuuntelu soiton ja laulun harrastaminen S.Hiltunen/ Kielen käsittely k aivoissa Kielenkäsittely vasemmassa aivopuoliskossa Kielenkäsittely oikeassa aivopuoliskossa Oikeakätiset n. 95 % n. 5 % Vasenkätiset n. 70 % n. 30 % 15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa Myös lintujen laulaessa aktivoituu vast. alueet vas.puolella Jos pääp ääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellk sitellään n oikeassa 18

19 Kielen käsittely k aivoissa S.Hiltunen/ B = Brocan alue - kielentuotto W = Wernicken alue kielen ymmärtäm. A = Kuuloaivokuori (auditive cortex) M = Liikeaivokuori (motor cortex) Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex) Pf = Etuotsalohko (PFC prefrontal cortex) Kielen käsittely k aivoissa Aivojen syvistä osista mm. - tyvitumakkeet (basaaligangliat) - pikkuaivot (cerebellum) osallistuvat kielellisten toimintojen toteuttamiseen S.Hiltunen/

20 Puheen havaitseminen MUTTA: : Kun ääni on opittu havaitsemaan puheena, sitä on mahdotonta kuulla enää pelkkänä äänen nenä! JA: : Puhe, myös s vieraskielinen, jota ei osaa, kuullaan ympärist ristöhälystä hyvin herkästi häiritsee keskittymistä haitta n. 10 % verrattuna hiljaiseen ympärist ristöön esim. ruotsin sanoja lukiessa ei kannata kuunnella samalla sanoitettua engl.musiikkia hajoittaa aktivaatiota aivoissa, oppiminen heikentyy S.Hiltunen/ Puheen havaitseminen Alvin Liberman: Kielen havaitsemisen motorinen teoria, 1985 prosodia Hickock ja Poeppel, 2007 puheen ymmärt rtäminen: : puhesignaalin käsittely k vasemmalla puolella akustisen puhesignaalin liittäminen puheentuottoprosesseihin prosesseihin kun kuuntelemme puhetta, myös s tuotamme sitä! 20

21 Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! 100 ms: akustinen analyysi kirjainten visuaaliset piirteet 150 ms: äänteiden erottelu kirjainjonojen analyysi Lähde: Vartiainen, 2010 S.Hiltunen/ Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! n.250 ms: kirjainjonojen yhdistäminen äänteisiin Merkitys: vasen ms oikea ms: prosodia Lähde: Vartiainen, 2010 S.Hiltunen/

22 Sanojen ymmärt rtäminen Nopeaa! ms: kielioppivirheiden havaitseminen semanttisten roolien hav., esim. elollisuus (ei-kielellinen) virheiden korjaus 800 ms integrointi eri puolilta tulevan tiedon yhdistäminen myös s lauseen ymmärt rtäminen ratkaisevasta sanasta laskettuna esim. Kissa kiipesi jyrkälle auringolle. S.Hiltunen/ Kaksi kieltä aivoissa Konvergenssihypoteesi (Green, 2005): Eri kielet käsitellk sitellään n aivoissa pääosin samoin mekanismein kielen oppimisiäst stä riippumatta myöhemmin opittu kieli käyttk yttää jo olemassaolevia mekanismeja S.Hiltunen/

23 Kaksi kieltä aivoissa Aivokuvantatutkimukset: samat aivoalueet vastaavat kieliopin käsittelystä varhain ja myöhää ään opituilla kielillä Mutta: : oppimisvaiheessa uusi kieli aktivoi LAAJAT aivoalueet vaatii ponnistelua! Lagrou, 2012: molempien kielten sanat aktivoituvat, kun toisen kielen sana sanotaan tai kuullaan/luetaan Kaksi kieltä aivoissa Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010 S.Hiltunen/

24 Kaksi kieltä aivoissa Kahden kielen sujuva käyttk yttö edellyttää ää: 1. kielten hallintaa ja 2. toimivia ohjausprosesseja: kielten pito erillää ään käännösvastineiden haku S.Hiltunen/ Kaksi kieltä aivoissa Pihtipoimun etuosa (ACC( ACC): ristiriidan havaitseminen: esim. molempien kielten sana aktivoituu, toinen ehkäist istävä signaali otsalohkolle, joka ehkäisee Tyvitumakkeet: väärän n kielen sanojen tuottamisen ehkäisy PFC ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista): oikean kielen aktivointi oikealla hetkellä: tehtävän n vaihto (esim. tulkit/kää ääntäjät kielen vaihto) käännösvastineiden haku muistista haetun tiedon vertailu ja järjestely j (esim. simultaanitulkit lähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu) S.Hiltunen/

25 Muistista ja muististrategioista Mitä muisti on? Missä muisti on? Tunteet ja oppiminen Muistikeinoja sanat Muistikeinoja luvut Kertaus ja uni S.Hiltunen/ Muisti mitä se on? Unohtaminen S.Hiltunen/ Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Hakuvihjeet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli 25

26 Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet pääp äälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvs ilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi S.Hiltunen/

27 Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus - ja amygdala Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus S.Hiltunen/ Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut vaurioituu loppuunpalamisessa tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittp ivittäin in opitun kertaaminen seuraavana päivp ivänä! hyvin herkät t stressihormoneille pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana S.Hiltunen/

28 Innostu! Tukiaktiviteetti esim. tunnealueilta Kuvittele: minkä väristä on innostus? mitä ääntä liittyy innostukseen? mitä tuoksuja, makuja? OTA INNOSTUNUT ASENTO!! Tukiaktiviteettia antavat tärkeät t asiat: kiinnostus motivaatio HYÖDYNNÄ! sinnikkyys tarkkaavaisuus Motivoiva taustamusiikki! S.Hiltunen/ Sanat, nimet, luvut assosioi! Näkö: : värit, v mielikuvat, kuviot, maisemat Kuulo: ääniin, luonnonää äänet, ihmisää äänet Paikka: paikkaan, ympärist ristöön kävele jos pystyt Kieli: : muihin sanoihin väännä ja kääk äännä amyloidi - Amy + loimi paleoseeni - paljonko sieniä Näe e kirjoitettuna, kuule sanottuna S.Hiltunen/

29 Luvut, tunnusluvut assosioi! Lorut yhdistä - mielikuvat: ensimmäinen inen enkeli, toinen tokka, kolmas kovanokka Kuvien lähteet: foorumi.ihanitse.com pamppa.blogspot.com pinokkio.pmg S.Hiltunen/ Panosta kertaukseen! Kertaa eka kerran seuraavana päivänä! 6 päivp ivän n pääp äästä! Huom: Myös virheet opitaan heti: TARKISTA oppimasi seuraavana päivänä! S.Hiltunen/

30 Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/ Monen asian tekeminen yhtaikaa (multi( multi-tasking) tasking) eri aistialueet onnistuu: esim. käsityk sityöt t auttavat kuuntelemalla oppimista!! mutta sama aistialue ei onnistu esim. kännykk nnykän n vilkuilu, tv:n katselu ja läksyjen luku toiseen asiaan siirtyminen ja keskittyminen vie aikaa muistaminen heikentyy S.Hiltunen/

31 Monen asian tekeminen yhtaikaa (multi( multi-tasking) tasking) pitkäkestoisena kestoisena stressitaso nousee solujen ikä lyhenee ihminen ikää ääntyy nopeammin!! heikentää muistia ylipää äätään (keski-iäst stä lähtien) S.Hiltunen/ Ajattelutavat - uskomukset Uskomukset kuin automaattiohjelmia automatisoituu ja muuttuu tiedostamattomaksi toteutuu järjestyksessj rjestyksessä,, ei voi keskeyttää ää,, ei muutu vrt. skeemat ja skriptit: skripti - rahannosto automaatista stereotypiat ovat skriptejä! skeema on tapa luokitella, järjestj rjestää maailmaa: ravintolassa käynti sallii enemmän n muuntelua, pysyy silti hyvin samanlaisena yleistäminen - nopeuttaa päätöksiä MUTTA... 31

32 Ohjaavat havaintoja Opettelee myrkkysienet näkee vain myrkkysieniä Opettelee herkkusienet löytää vain niitä! SAMA METSÄ! Itseää ään n vahvistavia Herkkä loukkaantumaan (sensitiivinen temperamentti?): Muut aina loukkaavat minua Muut eivät t pidä minusta yrittää miellyttää välttää kiistoja Käytetään n hyväksi, kiusaaminen? Vihainen, katkera Sanoinhan minä! 32

33 Totta sisäisesti isesti TUNTUVAT TODELTA! Uskomukset EIVÄT T OLE järjellj rjellä hallittavissa!!! Tieto ja uskomus Tieteen filosofia: Tieto on hyvin perusteltu uskomus! tieto perustuu havaintoihin, todisteisiin, päätelmiin = perustelut päättelyn avulla voidaan ennustaa uusien kokeiden ja havaintojen tuloksia poikkeavat havainnot johtavat teorian/hypoteesin hylkää äämiseen uskomus ei enää ole hyvin perusteltu! 33

34 Tukevat ja rajoittavat Myönteiset eli tukevat: Olen hyvä jalkapallossa. Olen hyvä jalkapalloilija. Kielteiset eli rajoittavat: Olen huono kielissä Minulla ei ole kielipää äätä ä Hierarkinen rakenne 1. kykyjä ja taitoja koskevat Minä en osaa englantia. Minä en opi matikkaa, laulamaan 2. minäkuvaa (identiteettiä) koskevat Olen huono kielissä Minulla ei ole matikkapää äätä ä Olen huono oppilas Kun ylempänä hierarkiassa oleva muuttuu, myös s alempi muuttuu hierarkinen rakenne 34

35 Muutetaan värin v avulla 1. Mieti jokin myönteinen käsitysk sitys: Missä olet hyvä? Kuvittele se kirjoitettuna eteesi: Olen hyvä jalkapallossa. Miltä sinusta tuntuu, kun ajattelet niin? Nauti tunteista! Mikä väri voisi kuvata tunteitasi? Anna värin levitä ympärillesi, vahvista sitä. 2. Mieti nyt jokin rajoittava uskomus,, jota haluat muuttaa. En osaa matikkaa. Kuvittele rajoittava käsitys k kirjoitettuna eteesi. Muistele, mikä väri kuvasi myönteist nteistä käsitystäsi Anna sen värin v levitä ensin eteen kuvitellun rajoittavan käsityksen ympärille ja sitten itsesi ympärille Muunnelmia 1. Värin sijaan voi käyttk yttää äänt ntä,, joka vahvistuu, tulvii joka puolelle ympärille. 2. Joillekin voi sopia myös s tuntemus (tai tuoksu!), joka leviää ensin itseen joka puolelle ja sitten itsen ulkopuolelle kuvitellun uskomuksen ympärille. 3. Joillekin sopii liikkuminen, tekeminen: seiso lattialla siten, että edessä on tilaa kuvittele rajoittava käsitys k kirjoitettuna lattialle eteesi ajattele myönteist nteistä käsitystäsi anna tunteiden vahvistua ja ympäröid idä itsesi joka puolelta, levitä joka paikkaan astu rajoittavan käsityksesi k pääp äälle niin, että myönteiset tunteet ja tuntemukset siirtyvät t mukanasi ja peittävät t rajoittavan käsityksen kokonaan ja joka puolelta 35

36 4. Joillekin voi sopia askartelu: Kirjoita rajoittava käsitys k paperille Kirjoita myönteinen käsitys k toiselle paperille Käytä eri värejv rejä! Muunnelmia Liimaa myönteinen käsitysk rajoittavan pääp äälle 5. Joillekin voi sopia kielellä leikittely ja hokeminen (rallattelu) Ehkä laulamalla, räppr ppäämällä! En osaa matikkaa. Mutta osaan äikkää.. Osaan hyvin äikkää.. Osaan hyvin äikkää.. Kohta osaan matikkaa. Huomenna osaan matikkaa. Ylihuomenna osaan matikkaa. Joulukuussa osaan matikkaa. Ensi vuonna osaan matikkaa. Mutta osaan matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Osaan hyvin matikkaa. Ideana se, että kun jotain hokee tarpeeksi kauan ja usein, niin se lopulta rupeaa tuntumaankin todelta (nk. affirmaatiot) 6. Joillekin voi sopia... LUOVUUS ON SALLITTUA Koulutuksia pohjoisessa: pe klo ja la klo Tavoitteista totta NLP-erityiskurssi Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu ke ja to klo 9 16 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi NLP-peruskurssi Lapin kesäyliopisto, Rovaniemi S.Hiltunen /

37 Kirjallisuutta Juha Valste: Ihmislajin kehitys, 2012 myös s Tiede-lehden 6/2011 artikkeli Ilkka Koivisto: Eläinten kielestä,, 2011 Jussi Viitala: Älykäs s eläin, 2011 Frans de Waal: Hyväluontoinen: Oikean ja väärän n alkuperä ihmisessä ja muissa eläimiss imissä,, 1998 Roger Fouts: Simpanssini Washoe, 1999 Francine Patterson: Koko puhuva gorilla, 1987 S.Hiltunen/ Kirjallisuutta Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, häirih iriöt ja kuntoutus Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: 7F9EE7DD1DEFC4A4C22572A DB?O pendocument Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron System S.Hiltunen/

38 Kirjallisuutta Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Salonen S., : PääP ääteos Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Terävä pää kaiken ikää ää,, 2011 Valitut palat: Hietanen M. ym. (toim.), 2005: Tunne muistisi: käytk ytä, kehitä,, kohenna Erkinjuntti T. ym., 2009: PIDÄ aivosi kunnossa Stafford T. & Webb M. 2005: Ajatus otatko kaiken irti siitä mitä sisält ltäsi löytyy? l Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin Kieliharjoituksia verkossa oliisi/5972 useampi osa-alue: alue: S.Hiltunen/

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen

Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Kasvuympäristö, aikuisuus, ikääntyminen Miten lasten ja nuorten minäpystyvyysuskomuksiin voi vaikuttaa? NLP-harjoitus: kielteisen, rajoittavan uskomuksen muuttaminen hyödynnetään kieltä Minäpystyvyyden

Lisätiedot

(Monen) Kielen omaksuminen

(Monen) Kielen omaksuminen Kaksikielisyydestä ja puolikielisyydestä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 5.11.2015 klo 9.00 15.30 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa)

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen

Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Mihin minä pystyn? Minäkäsitykset ja niiden muuttaminen Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa. Aivojen iloksi. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 4.osa Aivojen iloksi. Aivojen aktivointi Ilo ja hyvä mieli ovat aivojen parhaita ystäviä. Meille kaikille on yksilöllistä se, miten painamme mieleen asioita.

Lisätiedot

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä 1.-2. luokalla Jyväskylän yliopisto Kielellisen kehityksen yhteys lukutaitoon Esikielelliset Sanavarasto Lauseet ja taivutukset Kielellinen tietoisuus

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa

Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa Fonologisen tietoisuuden ja kirjainten opettamisen tukeminen esi- ja alkuopetuksessa HYVÄ ALKU -messut Jyväskylä, 2.-3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Oppimistutkimuksen keskus, Turun yliopisto ÖTÖKÄSTÄ öö Muistitukien

Lisätiedot

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, , Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla

Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Uskomukset ja paikkasolut

Uskomukset ja paikkasolut Uskomukset ja paikkasolut Suomen NLP-yhdistys, Tampere 20.9.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer 2000 Kognitiotieteen

Lisätiedot

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja

Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Taitava taitoharjoittelu kehittymisen tukena Sami Kalaja Huippu-urheilupäivät 2014 Vierumäki Esityksen sisällöstä Harjoittelun määrästä Näytöt ja mallin seuraaminen Vaihtelun ja monipuolisuuden merkityksestä

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta

Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Luetaan yhdessä verkoston syysseminaari 29.10. Hanna Pöyliö, KM Sanaston oppiminen kaunokirjallisuuden avulla Sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lukumummi ja -vaari -toiminnassa vapaaehtoiset seniorit

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä

Evoluutio ja luominen. Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Evoluutio ja luominen Mian tekemä esitys Jannen esittämänä Väite: tiedemiehet ovat todistaneet evoluutioteorian todeksi Evoluutioteorialla tässä tarkoitan teoriaa, jonka mukaan kaikki elollinen on kehittynyt

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Puhutun ja kirjoitetun rajalla

Puhutun ja kirjoitetun rajalla Puhutun ja kirjoitetun rajalla Tommi Nieminen Jyväskylän yliopisto Laura Karttunen Tampereen yliopisto AFinLAn syyssymposiumi Helsingissä 14. 15.11.2008 Lähtökohtia 1: Anekdotaaliset Daniel Hirst Nordic

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

3. luokan kielivalinta

3. luokan kielivalinta 3. luokan kielivalinta A2-kieli Pia Bärlund, suunnittelija Sivistyksen toimiala - Perusopetus 014-266 4889 pia.barlund@jkl.fi 1.2.2016 Yleistietoa Jyväskylässä valittavissa A2-kieleksi saksa, ranska, venäjä

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA

OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA OPPIMISKYVYKKYYS DIGITALISOITUVASSA MAAILMASSA Sisältö Ihmisen oppiminen ja ohjautuvuus Ihminen digitalisoituvassa elinympäristössä Oleellisen oppimiskyvykkyys, mikä meitä vie? Yhteistyötä yrityksissä

Lisätiedot

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja

Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja Taukojamit Marjuska Santala, MuM Laulaja - Kansansantanssinopettaja / Lauluvarpunen 17.3.2016 Vain elämää varten - oppimisen erikoismessut Opetusalan ja varhaiskasvatusalan ammattilaisten päivä FolkJam

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen Näkökulmia monikielisyyteen Yksikielinen näkökulma: monikielinen=yksikielinen+yksikielinen+jne.

Lisätiedot

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin) Erityispedagogiikan koulutus Kommunikaatiokurssin luento 2010 Dosentti Elina Kontu Kielen oppimisen perusta on vuorovaikutus (Launonen, K. 2007. Vuorovaikutus, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin)

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko

VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Luvan saatuasi m erkitse vastauslomakenumerosi eli vastauslomakkeen 3 o i keassa yläreunassa oleva numero. Vastauslomakenumero VALINTAKOE 2013 kognitiotiede aineisto- ja tehtävävihko Copyright Helsingin

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä

Kieli merkitys ja logiikka. 3: Kielen biologinen perusta. Kielijärjestelmä. Kielen edellytykset. Kielijärjestelmä Kielijärjestelmä Kieli merkitys ja logiikka 3: Kielen biologinen perusta Marc Hauser, Noam Chomsky ja Tecumseh Fitch (2002): The Faculty of Language: What Is It, Who Has It, and How Did It Evolve? Science

Lisätiedot

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka

Äi 8 tunti 6. Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Äi 8 tunti 6 Tekstin rakenne, sitaattitekniikka Tekstin kirjoittaminen on prosessi Ensimmäinen versio sisältää ne asiat, mitä tekstissäsi haluat sanoa. Siinä ei vielä tarvitse kiinnittää niin paljon huomiota

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Puutarhan hyvinvointivaikutukset. Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Puutarhan hyvinvointivaikutukset Viherlandia Leena Lindén Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Miksi viljelet puutarhapalstaa? juuret maatalossa ruumiillinen työ palstalla ylläpitää kuntoa ja

Lisätiedot

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1

Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Leikitään! karoliina räty johanna saarinen 1 Teoskokonaisuus Karoliina Räty, Johanna Saarinen ja Ensi- ja turvakotien liitto, 2014 Toimittanut Karoliina Räty ja Johanna Saarinen, 2014 Sävel ja sanat kansanlauluja

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki.

Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. Kielioppi 2 27.1.2012 Tehtävä: Anna lausetyypille nimi ja keksi vielä oma esimerkki. La usetyyppi: Mä näin eilen kaupungilla poliiseja ja palomiehiä. Voisitko ostaa kaupasta appelsiineja ja greippejä?

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Materiaali. Kurssin sisältö. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, kevät 2009. Saara Huhmarniemi 1 Materiaali Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1, 2, 4-6 ja luvusta 10 ja 11 osia. mahd. myös muita lukuja Kurssin sisältö Kirjasta 1. Biolingvistiikka: universaalikieliopin

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1

Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki. Seppo Tella, 1 Välineestä valtauttavaksi mediaattoriksi Seppo Tella University of Helsinki Seppo Tella, 1 Vieras kieli työvälineenä n Vieraiden kielten asemaa voidaan kuvata monilla eri metaforilla. n Työväline-metafora

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU Honkajoen kunta Sivistystoimi Varhaiskasvatus KIS KIS KISSANPOIKA KISSA TANSSII JÄÄLLÄ SUKAT KENGÄT KAINALOSSA HIENO PAITA PÄÄLLÄ VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU 3-5 VUOTIAAT Lapsen nimi Syntymäaika Päivähoitopaikka

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys Kaikki liikkeelle yhdessä Miksi HYKKI HERÄÄ? Liikunta ja fyysinen aktiivisuus parantaa / kehittää / lisää muisti, tarkkaavaisuus, tiedonkäsittely- ja ongelmanratkaisutaidot

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE

MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE HYVINKÄÄN KAUPUNKI 2016-2017 MINÄ OSAAN OHJEITA OPETTAJALLE Äidinkielen ja kirjallisuuden jatkuvan arvioinnin lomake esi- ja alkuopetukseen Sisältö: Luokanopettajat Kirsi Lindfors ja Jaana Perkinen Äidinkielen

Lisätiedot

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN

KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Markku Gardin 2012 KATSOMALLA JA MIELIKUVILLA HARJOITTELU, OPPIMINEN Aivojen peilisolut perustana: katso tai kuvittele, tee ja tunne Aivojen ja hermoston tutkimus on mennyt viime vuosina pitkin askelin

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Liikehallintakykytestaus

Liikehallintakykytestaus Liikehallintakykytestaus ketteryys, tasapaino ja liikkuvuus Marjo Rinne TtT, tutkija, ft Liikehallintakyky Liikkeen hallintaan vaikuttavia tekijöitä osa selittyy perintötekijöillä, mutta harjoittelulla

Lisätiedot

Steven Kelly & Mia+Janne

Steven Kelly & Mia+Janne Luomisoppi evoluutio Steven Kelly & Mia+Janne Tämä ei ole väittely! Pidetään kiinni yhteisestä uskosta: Alussa Jumala loi Se, että on Luoja, ratkaisee paljon: käytetään sitä rohkeasti apologiassa Eri mielipiteitä

Lisätiedot

S Laskennallinen systeemibiologia

S Laskennallinen systeemibiologia S-114.2510 Laskennallinen systeemibiologia 3. Harjoitus 1. Koska tilanne on Hardy-Weinbergin tasapainossa luonnonvalintaa lukuunottamatta, saadaan alleeleista muodostuvien eri tsygoottien genotyyppifrekvenssit

Lisätiedot

Muistista ja tulkin muistista

Muistista ja tulkin muistista Muistista ja tulkin muistista Tulkkauksen tutkimus ja teoria Vaasa, 18.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy 14.10.2016 Osa-alueet Ennaltaehkäisy Tapahtuneen selvittely Roolittamisen purku Jannan malli 1. Haasta omat ennakkokäsityksesi! 2. Kysy lapselta!

Lisätiedot

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA

D -IKÄISTEN HARJOITTELUA D -IKÄISTEN HARJOITTELUA VERYTTELYT niveljumppa Erityisen tärkeitä kaikki käsien heilautukset, olkapäiden rentouden kehittämiseen paljon aikaa. Matkitaan rennosti iskulyönnin käsien vientiä ylös ja liikettä

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala

Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti. 21.9.Hämeenlinna/Poutala Pirjo Poutala, kouluttajakoordinaattori Osaava ohjaus -projekti Jos toimit opettajana tai ohjaajana tai jollain tavalla edistät oppimista, muista aina, että oma ajattelutyylisi todennäköisesti hallitsee

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta

Kieli merkitys ja logiikka. 2: Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta. Kielen biologinen perusta Kielen biologinen perusta Kieli merkitys ja logiikka 2: Kielen biologinen perusta Onko olemassa kielellinen systeemi, jota puhujat tiedostamattaa noudattavat? merkkien, rakenteiden ja sääntöjen psykologinen

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen

Loikkien ketteräksi. Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Loikkien ketteräksi Motoriikan kehittämisestä tukea tulevaisuuteen Helena Viholainen, Tutkijatohtori, KT, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka MIKSI TUKEA MOTORISTA KEHITYSTÄ? 26.10.2011 Tampere

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1 Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen 3.12.2015 Aija Paakkunainen 1 Tunnista hallitsevat uskomukset ja tunnelukkosi Väärät uskomukset: itsestä, työstä, parisuhteesta, onnellisuudesta Uskomus

Lisätiedot

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa

Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Mä haluun oppia kieliä! Innostus kieliin herää kielikerhossa Nina Pirttinokka Kielikerhotoiminta on tärkeä osa koulun kielikulttuuria ja tarjoaa oppilaille uuden tavan tutustua eri kieliin. Toiminta tähtää

Lisätiedot

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä Harjoite 5: AARRESAARI Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: P: aikajärjestys, IR: suhteet, sarjan järjestäminen Toiminnan tavoite ja kuvaus: Lapset käyttävät kuvia hyväksi muodostaessaan tarinan

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot