- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, , Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta S.Hiltunen/ Tulkin muisti MITÄ muisti on? MISSÄ muisti muisti sijaitsee? Muistimalleista Omasta tutkimuksesta Aivoterveys ja aivojen huolto

2 Muistin tutkimuksen suuria nimiä Atkinson & Shiffrin, 1968: muistivarastot: lyhytkestoinen muisti pitkäkestoinen kestoinen muisti MUTTA: aivokuvantatutkimukset: hermoverkoston aktivaatiomalli varastoja ei löydy l aivoista: muisti on kaikkialla aivoissa Muistin tutkimuksen suuria nimiä Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti: Miller 1956, maaginen luku: 7±22 irrallista yksikköä Kyllä mutta vain joissakin olosuhteissa: palautus missä järjestyksessä tahansa (vapaa palautusjärjestys, free recall) ei muita tehtävi viä samaan aikaan tai vuorotellen

3 Tulkkien muistintutkimusta Konsekutiivit, ka vaihteluväli li Simultaanit, ka vaihteluväli li Opettajat, ka vaihteluväli li Muut ammattilaiset 6, , , , Miksi jopa tässt ssä testissä osalla koehenkilöist istä jää alle Millerin maagisen luvun? tarkkaavaisuus? Muistintutkimuksen suuria nimiä Muistin varastomalli malli: Baddeley 1986, 1990, 2000 termi TYÖMUISTI MUISTI: ylläpito prosessointi Visuaalisspatiaalinen varasto Keskusyksikkö Episodinen puskuri Fonologinen kehä Visuaalinen Episodinen PKM Kieli semantiikka Kuva 2: Baddeleyn uudistettu työmuistimalli (Baddeley, 2000, 421 mukaan)

4 Muisti mitä se on? Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Hakuvihjeet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli Sinikka Hiltunen / Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori = aivojen ulommainen kerros ihmisellä 1-44 mm paksu monikerroksinen pinta-ala ala 0,22 m² m hyvin poimuttunut ulottuu lähes l sisimpien keskiosien ympäri 100 miljardia neuronia synapsia/neuroni Aivojen paino vain 5 % ruumiin painosta Mutta kuluttaa energiaa 20 % levossa

5 Muisti kaikkialla aivokuorella Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen aistialueet aivokuoret: näkö, n, kuulo, tunto Liikkeen ohjaus - liikeaivokuori Toiminnan ohjaus otsalohko Kieli/kielet ohimolohkot vasen merkitykset, kielioppi ym. oikea prosodia Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet pääp äälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti sijaitsee kaikkialla aivokuorella! Muistin aktivaatiomalli SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Muistintutkimuksen suuria nimiä Muistin aktivaatiomalli malli: Cowan, 2001 TARKKAAVAISUUS Työmuistin kapasiteetti: maaginen luku onkin: 4±11 irrallista yksikköä tehtävän n tavoite vie yhden yksikön Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Cowanin tarkkaavaisuusmalli Modifioitu: Cowan, 2001, 95, kuva 1

6 Lyhytkestoinen muisti vs. työmuisti Englen työryhm ryhmä (Engle ym. 1992, Unsworth & Engle, 2007): yksinkertainen muistijänne (simple memory span) ylläpitotoiminnot (aktivoituneena) = lyhytkestoinen muisti esim. numerojänne, nne, kirjainjänne nne kapasiteetti vastaa Millerin maagista lukua 7±27 kompleksi muistijänne (complex memory span) ylläpito JA prosessointi esim. lukemisjänne työmuistin päivitys p (updating( updating) ) (simut!) tavoitteen muistaminen; tehtävän n vaihto (konset!) kapasiteetti vastaa Cowanin maagista lukua 4±14 tarkkaavaisuus oleellista = työmuisti Muistintutkimuksen suuria nimiä Unsworth ja Engle,, 2007: Hyvä- ja heikompimuistiset eroavat toisistaan: 1.Kyky ylläpit pitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena 2.Kyky hakea tietoa aktivoituneesta muistista erotella olennainen tieto epäolennaisesta ehkäist istä häiriöitä (inhiboida) Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa ehkä hyvämuistiset ovatkin vain hyviä keskittymää ään?! Tarkkaavaisuuden kohde Cowan, 2001 = Tarkkaavaisuus

7 Simultaanien muisti Simultaanien muisti parempi kuin muiden? Tulokset olleet hyvin kirjavia: Christoffels ym., 2006: simultaanien työmuisti parempi kuin: kielten opettajien tulkkiopiskelijoiden Signorelli ym., 2012: simultaanieksperttien työmuisti parempi kuin : nuorempien ja vanhempien kaksikielisten nuorempien simultaanitulkkien Simultaanien muisti Mutta: Köpke & Nespoulous, 2006: simultaaninoviisien työmuisti parempi kuin: simultaanieksperttien Selitys: Signorelli ym., 2012: simultaanin eksperttiys: vähintv hintään n 10 v alalla vain kun palautusjärjestys on vapaa (vs. järjestyksessä palauttaminen serial recall)

8 Sitten omaan tutkimukseen... Toteutettu kahdessa osassa: 2007 ja Vaatimukset: vähintään n alempi korkeakoulututkinto tai vastaava vähintään 10 v kokemus omalta alalta Koehenkilöt 1. konsekutiivitulkit tulkit (22) ikä keskim. 49,6 v (39 63 v) kokemus 17,4 v ( v) 2. simultaanitulkit tulkit (22) ikä keskim. 48,0 v (32 61 v) kokemus 16,6 v (5 35 v) 3. vieraiden kielten opettajat (26) ikä keskim. 46,6 v (33 59 v) kokemus 17,6 v (8 30 v) 4. muut kuin kielten ammattilaiset (23) ikä keskim. 44,9 v (34 57 v) kokemus 19,4 v (5 35 v) ryhmien välillv lillä ei ole tilastollista eroa iässä tai kokemuksessa

9 Tulkit simultaani vai konsekutiivi? KONSEKUTIIVITULKIT TULKIT (22): 12 ei lainkaan simultaania 10 alle 9 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania kuiskaustulkkausta oikeudessa keskimää äärin konsekutiivia koko ryhmäss ssä 98,07% SIMULTAANITULKIT TULKIT (22): 1 ei lainkaan konsekutiivia ,5 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania keskimää äärin simultaania koko ryhmäss ssä 63,77 % S.Hiltunen/ Tehtävät 2 muistitehtävää: sanakoe: abtr. ja konkr. sanat erikseen sanasarjojen koko kasvaa: 2x3 sanaa, 2x4 sanaa... 2x10 sanaa kuormittaa tarkkaavaisuutta: aikaisemmat sanat häiritsevät äskeisiä nk. kokonaisjänne kaikki oikein palautetut sanat yhteensä tekstikoe: 11 puhejaksossa palautettu proosateksti merkityksellinen yksikkö idea unit: lause tai lauseenvastike tarkkaavaisuustehtävä nk. cocktail-party-testi

10 Sanakoe: kokonaisjänne Kaikkien oikein muististapalautettu- jen sanojen määm äärä suhteessa maksimiin Simultaanit ja kielten opettajat parempia kuin muut ammattilaiset Suurin oikein palautettu sanaryhmä Suhteellinen kokonaisjänne Kaikkien oikein palautettujen sanojen määrä 104:stä Abstr. sanat Ärsykkeiden konkreettisuus Konkr. sanat Muut asiantuntijat Kielten opettajat Konsekutiivit Simultaanit 0.79 Sanakoe: virheet Virheiden kokonaismää äärä konkr. kokeessa Konsekutiivit tekivät eniten virheitä Olennaisen tiedon erottelu vaikeaa? (aikaisempien ärsykkeiden ehkäisy) vrt. U&Engle, 2007, kalvo 14 Virh eet, kp l Muut ammattilaiset Sanakokeen virheet, konkr. sanat Kielten opettajat Konsekutiivit Simultaanit Koeyhmät

11 Tarkkaavaisuus: Cocktail- party vasempaan ja oikeaan korvaan kuuluu sanoja samassa tahdissa toista heti oikealta kuulemasi sanat, 240 sanaa virheiden määm äärä ei poikennut ryhmien välillv lillä cocktail-party party-ilmiö: vasemmalla puolella 210. sana henkilön n oma nimi kysymys kokeen jälkeen: j havaitsitko nimesi? Cocktail- party Nimen havaitseminen Simultaanit ja muut ammattilaiset havaitsivat nimensä Konsekutiivit ja opettajat eivät H a v aits i n im e n s ä, % Nimen havaitseminen ryhmittäin prosentteina Ryhmät Muut ammattilaiset Opettajat Konsekutiivit Simultaanit

12 Cocktail- party Aik. kokeissa: Hyvämuistiset (high( high- spans) eivät havaitse nimeää ään n yhtä helposti kuin heikompimuistiset (low-spans) vrt. vrt. konsekutiivit 22,7% simultaanit 61,9% Conway ym., 2001 Yhteenvetoa simultaaneilla näyttäisi olevan työmuistin kapasiteetti parempi kuin muiden alojen ammattilaisilla (paitsi kielten opettajat) konsekutiivien työmuistin kapasiteetti ei näytn ytä olevan paljonkaan suurempi kuin muiden alojen ammattilaisilla tarkkaavaisuus, olennaisen erottelu: : ehkä aikaisemmat sanasarjat häiritsivh iritsivät t sanakokeessa (vrt. virheet)? MUTTA: konsekutiivit pystyvät t tehokkaasti sulkemaan pois ulkopuolisia ärsykkeitä (cocktail-party party-koe) Selitys: : tulkkiryhmien erilaiset työolosuhteet: sisäisten isten ja ulkoisten ärsykkeiden poissulkeminen erilaista??

13 Muistitesti: Proosamuotoinen teksti Kaikki kielten ammattilaiset muistivat merkityksellisiä yksiköit itä enemmän n kuin muut ammattilaiset Merk.yksiköitä maksimista (62) Tekstin muististapalautus, merkitykselliset yksiköt Ei-kieliekspertit Opettajat Konsekutiivit Simultaanit 0.84 Tekstikoe: Puhejaksojen palautus Tekstin muististapalautus puhejaksoittain ja ryhmittäin Ei-kieliekspertit Opettajat Konsekutiivit Simultaanit Merkityksellisiä yksiköitä maksimista pj1_17_6 pj2_9_2 pj3_20_4 pj4_22_4 pj5_23_10 pj6_20_6 pj7_22_6 pj8_8_4 pj9_22_8 pj10_23_6 pj11_11_6 Puhejakson järjestysnumero_sanojen lukumäärä_maksimipistemäärä Konsekutiivit muistivat simultaaneja paremmin vain 8. ja 10. puhejakson: 8 vs. 23 sanaa

14 Tekstikoe: konset vs. simut 10. puhejakso 10_23_6 Tulos osoitti sen, että toisen kanssa yhdessä eläminen ei enää myöhemm hemmällä iällä,, iän i kohotessa suojannutkaan yksinäisyyden isyyden tunteilta niin kuin se oli suojannut nuorempana. Ajatus vanhana-nuorena nuorena-eroavuudesta eroavuudesta mukana: konsekutiiveista 95 %:lla simultaaneista 90 %:lla Ehkä puhejaksot olivat liian lyhyitä,, jotta konsekutiivien taidot olisivat nousseet kunnolla esiin? Konset vs. simut Eroavuus muistiinpanojen käyttämisessä: Paljonko teet normaalisti muistiinpanoja tulkatessasi konsekutiivia? 0=en lainkaan, 10=merkkaan muistiin lähes l joka sanan Tulokset: Konsekutiivit: 3,20 Simultaanit: 5,63

15 Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus Sinikka Hiltunen / Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut vaurioituu uupumisessa tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittp ivittäin in opitun kertaaminen seuraavana päivänä! hyvin herkät t stressihormoneille pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana Sinikka Hiltunen /

16 Hermoverkon tiheys eri ikäisill isillä Silti: hermosoluja jää paljon varalle kognitiivnen reservi Lähde: Veijo Virsu 1991 Hermosolut oppimisen perusta Neuronit lisää ääntyvät t joillakin alueilla karsiintuvat (valikoituminen) kogn.reserviä otetaan käyttöön Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi kasvaa

17 Hermoverkoston kasvu - eksperttiys Lähde: Maguire ym., 1999 Maguire ym., 1999: Kokeneiden Lontoon taksinkuljettajien hippokampus suurempi kuin muiden S.Hiltunen/ Kielikone aivoissa? Chomsky: kieltä ei opita eikä omaksuta: ei ehdi, aika ei riitä! synnynnäinen kielikone aivoissa geenimutaatio MUTTA: : uudempi tutkimus todistaa ihan muuta!

18 1. Sikiö oppii jo kohdussa Vauvat tunnistavat heti synnyttyää ään: äidin (isän) äänen, äidinmaidon, kohdussa kuulemansa musiikin jne. äidin (isän) puheen äidinkielen rytmin ja painotuksen vauvat itkevät äidinkielellään! lauserakenteet vs. hengitysrytmin tunneviestit (emootiot) matalat taajuudet kuuluvat kohtuun äänen ja liikkumistavan yhteys äidin äänen ja hormonitoiminnan yhteys mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun 2. Vauvapuhe aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle: äänenkorkeuden ja äänteiden liioittelu helpompaa oppia vrt. esim. aikuiset ja vieraan kielen oppiminen

19 Varhainen kielen omaksuminen 3. Äänteiden oppiminen syntymän n jälkeen j herkkyysvaihe oppii minkä tahansa kielen minkä tahansa äänteen (800) erottelukyky n. 100 ms:n kuluttua ikkuna sulkeutuu n kk myöh. oppii itse äänt ntämään n vokaalit oikein ilman aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyys (monikielisyys) altistus (kielikylpy) vielä alle v auttaa oppimaan äänteet virheettömästi terveet lapset! esim. ennenaikaisesti syntyneet yksikielinen kielinen kieliympärist ristö eduksi Varhainen kielen omaksuminen 4.Tilastollinen oppiminen - tavut: kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. sanaväli), oppii tavuvirrasta sanoja oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset): 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa myös s unen aikana jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista) Kaksikielisyydestä: musiikin harrastaminen auttaa äidinkielen (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessa muskari: rytmi- ja taputusleikit monipuolisen musiikin kuuntelu soiton ja laulun harrastaminen

20 Kielen käsittely k aivoissa Kielenkäsittely vasemmassa aivopuoliskossa Kielenkäsittely oikeassa aivopuoliskossa Oikeakätiset n. 95 % n. 5 % Vasenkätiset n. 70 % n. 30 % 15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa Jos pääp ääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellk sitellään n oikeassa Kielen käsittely k aivoissa B = Brocan alue - kielentuotto W = Wernicken alue kielen ymmärtäm. A = Kuuloaivokuori (auditive cortex) M = Liikeaivokuori (motor cortex) Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex) Pf = Etuotsalohko (PFC prefrontal cortex)

21 Kielen käsittely k aivoissa Aivojen syvistä osista mm. - tyvitumakkeet (basaaligangliat) - pikkuaivot (cerebellum) osallistuvat kielellisten toimintojen toteuttamiseen Kaksi kieltä aivoissa Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010

22 Kaksi kieltä aivoissa Kahden kielen sujuva käyttk yttö edellyttää ää: 1. kielten hallintaa ja 2. toimivia ohjausprosesseja prosesseja: kielten pito erillää ään käännösvastineiden haku Kaksi kieltä aivoissa Pihtipoimun etuosa (ACC( ACC): ristiriidan havaitseminen: esim. molempien kielten sana aktivoituu, toinen ehkäist istävä signaali otsalohkolle, joka ehkäisee Tyvitumakkeet: väärän n kielen sanojen tuottamisen ehkäisy PFC ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista): oikean kielen aktivointi oikealla hetkellä: tehtävän n vaihto (esim. tulkit/kää ääntäjät kielen vaihto) käännösvastineiden haku muistista haetun tiedon vertailu ja järjestely j (esim. simultaanitulkit, lähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu)

23 Kaksi kieltä aivoissa Simultaanitulkeilla hyvä ylläpitokyky (suurempi muistijänne) ja olennaisen informaation erottelukyky (vähän n virheitä sanakokeissa) jaettu tarkkaavaisuus ja ekvivalenssin sekä mahd. virheiden tarkkailu työss ssä PFC eli etuotsalohko oletettavasti hyvin kehittynyt? Kaksi kieltä aivoissa Rinne ym.2000 Kuvassa: A: SI (en-su) varjostus (en) B: SI (su-en) varjostus (su) simultaanitulkkaus äidinkielestä vieraaseen aktivoi laajemmat aivoalueet kuin vieraasta äidinkieleen

24 Kaksi kieltä aivoissa Konsekutiivitulkit joskus tulkkaavat uudelleen samaan kieleen! väsyneenä tai stressaavassa tilanteessa usean kielen tulkkaustilanteessa toinen kieli heikompi, käytetk ytetään n vahvempaa uudelleen erit. vieraasta vieraaseen tulkatessa luultavasti PFC:n ohjaus- ja valvontavirhe PFC herpaantuu - automaattisemmat prosessit aktivoituvat ensin virheen huomaaminen kestää kauan ehkä myös s pihtipoimu nukkuu Monikielisyys on etu! Kahden (usean) kielen jatkuva käyttk yttö: harjoittaa yleisiä toiminnanohjausmekanismeja mekanismeja (etuotsalohko PFC) esim. parempi harhaanjohtavien vihjeiden ehkäisy ja nopeampi tehtävänvaihto taito siirtyy myös s muihin tehtäviin! lisää harmaan aineen osuutta: harmaa aine kuvaa hermosolujen soomaosien ja niihin kiinnittyneiden synapsien määm äärää kyseisellä aivoalueella verrattuna hermosolujen välisten v yhteyksien määm äärään n (vrt. valkoinen aine = aksonit eli viejähaarakkeet solujen väl. v yhdeydet) päälaen alueella (sanasto ja assosiaatiot) ohimolohkoissa

25 Monikielisyys on etu! Etenkin ikää ääntyessä Luxemburgilainen tutkimus, 230 henkilöä öä,, 73 v: kieltä elämäns nsä aikana 2 2 vs. 4 kieltä puhuneet muistisairaus 5 x tod.näk. 2 2 vs. 3 kieltä puhuneet muistisairaus 3 x tod.näk. suojaa myös s Alzheimerilta?? Monikielisyys on etu! Luultavasti etua myös s muissa muistisairauksissa Aivoinfarktista toipumisnopeus riippuu koulutustasosta (kuopiolainen tuore tutkimus) Luultavasti usean kielen taidolla on vastaava vaikutus nk. kognitiivinen reservi kasvaa mitä useampi ammatti tai kieli sitä parempi sitä enemmän n hermosoluja ja niiden välisiv lisiä yhteyksiä on enemmän n varaa, mistä tuhoutua!

26 Muisti pätkii p ikäkö syy? EI OLE!!! Kokonaisjänne, konkr. sanat 26 44v 45 49v Oikein palautetut sanat maksimista, Ikäryhmät nuoret aikuiset keski-ikäiset seniorit 60 63v Ikä ja muistin pätkiminen Joihinkin muistin osa-alueisiin alueisiin ikä kyllä vaikuttaa: ulkoaoppiminen v paras aivot täysin t kehittyneet n. 25 v vieraiden sanojen oppiminen kerrasta heikentyy n. 30 v oppimistapa muuttuu yksityiskohdista yhä enemmän n yhdistämiseen: uusi tieto vanhaan S.Hiltunen/

27 Ikä ja uuden oppiminen Iän n myötä vaaditaan enemmän keskittymistä: toistoa ja kertausta (yksityiskohdat) tietoista assosioimista nimet yms. kokonaan oma lukunsa kielen pääp äällä -ilmiöt Kielen pää ääll llä - yleisyys Kielen päällä tilanteet, päiväkirjatutkimukset Ryhmät Yleisyys kertaa/viikko Ratkaisu löytyi % Nuoret (n v) 3,9-5, Keski-ikäiset (n. 38,7 v) Iäkkäät (n. 71 v) Iäkkäimmät S.Hiltunen/ ,4 6,6 9, Dementian merkki?

28 Mikä sitten on syy? tasking) keskity!!! moneen asiaan keskittyminen (multi-tasking) haitaksi myöhemmin muisti heikompi stressi - hippokampus univaje, unihäiri iriöt vaihdevuodet naisilla uusien jyvässolujen hippokampuksessa synty laskee? korvaushoito? masennus diabetes muut hormonihäiri iriöt, esim. tyroksiini verenpaine altistaa aivoinfarktille kolesteroli altistaa aivoinfarktille Silti: muistitesteihin kannattaa hakeutua ajoissa! S.Hiltunen/ Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös s kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Valvetila Kevyt uni Syvä uni REM-uni Kajaste & Markkula, 2011 Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/

29 Panosta aivoterveyteen Uni paras lääl ääke on ennen oppimistilannetta ja sen jälkeenj muistijälki kiinnittyy aivokuorelle hippokampus aloittaa uudelleenaktivoitumisen yön n aikana ei voi oppia uusia asioita! (melatoniini) unihäiri iriöt t vaikuttavat välittv littömästi tarkkaavaisuuteen: 1 valvottu yöy vastaa 1 promillen humalatilaa! Panosta aivoterveyteen Liikunta kaiken a ja o kasvattaa hippokampusta parantaa muistia! tanssi monipuolisin, joukkuepelit tasapainoa harjoittavat lajit: luistelu, rullaluistelu, pyöräily, telinevoimistelu jne. kognitiivisen reservin kasvattaminen, tehostaminen ja ylläpito uuden oppimista ei kannata vältellv ltellä monipuolisia tehtävi viä ja asioita!

30 Panosta aivoterveyteen Ravinto muistin tukena omega-6- ja omega-3-rasvahapot D-vitamiini auttaa unihäiri iriöihinihin minkä tahansa hivenaineen vajaus haitaksi pitemmän n pääp äälle monipuolinen (välimerellinen) ruokavalio Kirjallisuutta, muisti Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Muistatko vielä minut? Apua ja neuvoja muistihäiri iriöiden iden hoitoon ja ehkäisyyn, 2013 Terävä pää kaiken ikää ää,, 2011 Valitut palat: S.Hiltunen/

31 Kirjallisuutta, kieli Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, häirih iriöt t ja kuntoutus Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: 7DD1DEFC4A4C22572A DB?OpenDocument Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron System S.Hiltunen/ Kirjallisuutta, unihäiri iriöt Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin S.Hiltunen/

32 Nettitestejä - toimintakykymittari ja suosituksia BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen -> > työhyvinvointi -> > Työaika -> Uni ja vireys -> > Työkalut Uni- ja vireystilan mittari S.Hiltunen/