Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 Tulkin muisti Turun seudun tulkkikeskus, risteily, , Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta S.Hiltunen/ Tulkin muisti MITÄ muisti on? MISSÄ muisti muisti sijaitsee? Muistimalleista Omasta tutkimuksesta Aivoterveys ja aivojen huolto

2 Muistin tutkimuksen suuria nimiä Atkinson & Shiffrin, 1968: muistivarastot: lyhytkestoinen muisti pitkäkestoinen kestoinen muisti MUTTA: aivokuvantatutkimukset: hermoverkoston aktivaatiomalli varastoja ei löydy l aivoista: muisti on kaikkialla aivoissa Muistin tutkimuksen suuria nimiä Lyhytkestoisen muistin kapasiteetti: Miller 1956, maaginen luku: 7±22 irrallista yksikköä Kyllä mutta vain joissakin olosuhteissa: palautus missä järjestyksessä tahansa (vapaa palautusjärjestys, free recall) ei muita tehtävi viä samaan aikaan tai vuorotellen

3 Tulkkien muistintutkimusta Konsekutiivit, ka vaihteluväli li Simultaanit, ka vaihteluväli li Opettajat, ka vaihteluväli li Muut ammattilaiset 6, , , , Miksi jopa tässt ssä testissä osalla koehenkilöist istä jää alle Millerin maagisen luvun? tarkkaavaisuus? Muistintutkimuksen suuria nimiä Muistin varastomalli malli: Baddeley 1986, 1990, 2000 termi TYÖMUISTI MUISTI: ylläpito prosessointi Visuaalisspatiaalinen varasto Keskusyksikkö Episodinen puskuri Fonologinen kehä Visuaalinen Episodinen PKM Kieli semantiikka Kuva 2: Baddeleyn uudistettu työmuistimalli (Baddeley, 2000, 421 mukaan)

4 Muisti mitä se on? Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Hakuvihjeet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli Sinikka Hiltunen / Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori = aivojen ulommainen kerros ihmisellä 1-44 mm paksu monikerroksinen pinta-ala ala 0,22 m² m hyvin poimuttunut ulottuu lähes l sisimpien keskiosien ympäri 100 miljardia neuronia synapsia/neuroni Aivojen paino vain 5 % ruumiin painosta Mutta kuluttaa energiaa 20 % levossa

5 Muisti kaikkialla aivokuorella Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen aistialueet aivokuoret: näkö, n, kuulo, tunto Liikkeen ohjaus - liikeaivokuori Toiminnan ohjaus otsalohko Kieli/kielet ohimolohkot vasen merkitykset, kielioppi ym. oikea prosodia Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet pääp äälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti sijaitsee kaikkialla aivokuorella! Muistin aktivaatiomalli SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Muistintutkimuksen suuria nimiä Muistin aktivaatiomalli malli: Cowan, 2001 TARKKAAVAISUUS Työmuistin kapasiteetti: maaginen luku onkin: 4±11 irrallista yksikköä tehtävän n tavoite vie yhden yksikön Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa Tarkkaavaisuuden kohde Cowanin tarkkaavaisuusmalli Modifioitu: Cowan, 2001, 95, kuva 1

6 Lyhytkestoinen muisti vs. työmuisti Englen työryhm ryhmä (Engle ym. 1992, Unsworth & Engle, 2007): yksinkertainen muistijänne (simple memory span) ylläpitotoiminnot (aktivoituneena) = lyhytkestoinen muisti esim. numerojänne, nne, kirjainjänne nne kapasiteetti vastaa Millerin maagista lukua 7±27 kompleksi muistijänne (complex memory span) ylläpito JA prosessointi esim. lukemisjänne työmuistin päivitys p (updating( updating) ) (simut!) tavoitteen muistaminen; tehtävän n vaihto (konset!) kapasiteetti vastaa Cowanin maagista lukua 4±14 tarkkaavaisuus oleellista = työmuisti Muistintutkimuksen suuria nimiä Unsworth ja Engle,, 2007: Hyvä- ja heikompimuistiset eroavat toisistaan: 1.Kyky ylläpit pitää tietoa tarkkaavaisuuden kohteena 2.Kyky hakea tietoa aktivoituneesta muistista erotella olennainen tieto epäolennaisesta ehkäist istä häiriöitä (inhiboida) Pitkäkestoisen muistin aktivoitunut osa ehkä hyvämuistiset ovatkin vain hyviä keskittymää ään?! Tarkkaavaisuuden kohde Cowan, 2001 = Tarkkaavaisuus

7 Simultaanien muisti Simultaanien muisti parempi kuin muiden? Tulokset olleet hyvin kirjavia: Christoffels ym., 2006: simultaanien työmuisti parempi kuin: kielten opettajien tulkkiopiskelijoiden Signorelli ym., 2012: simultaanieksperttien työmuisti parempi kuin : nuorempien ja vanhempien kaksikielisten nuorempien simultaanitulkkien Simultaanien muisti Mutta: Köpke & Nespoulous, 2006: simultaaninoviisien työmuisti parempi kuin: simultaanieksperttien Selitys: Signorelli ym., 2012: simultaanin eksperttiys: vähintv hintään n 10 v alalla vain kun palautusjärjestys on vapaa (vs. järjestyksessä palauttaminen serial recall)

8 Sitten omaan tutkimukseen... Toteutettu kahdessa osassa: 2007 ja Vaatimukset: vähintään n alempi korkeakoulututkinto tai vastaava vähintään 10 v kokemus omalta alalta Koehenkilöt 1. konsekutiivitulkit tulkit (22) ikä keskim. 49,6 v (39 63 v) kokemus 17,4 v ( v) 2. simultaanitulkit tulkit (22) ikä keskim. 48,0 v (32 61 v) kokemus 16,6 v (5 35 v) 3. vieraiden kielten opettajat (26) ikä keskim. 46,6 v (33 59 v) kokemus 17,6 v (8 30 v) 4. muut kuin kielten ammattilaiset (23) ikä keskim. 44,9 v (34 57 v) kokemus 19,4 v (5 35 v) ryhmien välillv lillä ei ole tilastollista eroa iässä tai kokemuksessa

9 Tulkit simultaani vai konsekutiivi? KONSEKUTIIVITULKIT TULKIT (22): 12 ei lainkaan simultaania 10 alle 9 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania kuiskaustulkkausta oikeudessa keskimää äärin konsekutiivia koko ryhmäss ssä 98,07% SIMULTAANITULKIT TULKIT (22): 1 ei lainkaan konsekutiivia ,5 % tulkkaustyöajasta ajasta simultaania keskimää äärin simultaania koko ryhmäss ssä 63,77 % S.Hiltunen/ Tehtävät 2 muistitehtävää: sanakoe: abtr. ja konkr. sanat erikseen sanasarjojen koko kasvaa: 2x3 sanaa, 2x4 sanaa... 2x10 sanaa kuormittaa tarkkaavaisuutta: aikaisemmat sanat häiritsevät äskeisiä nk. kokonaisjänne kaikki oikein palautetut sanat yhteensä tekstikoe: 11 puhejaksossa palautettu proosateksti merkityksellinen yksikkö idea unit: lause tai lauseenvastike tarkkaavaisuustehtävä nk. cocktail-party-testi

10 Sanakoe: kokonaisjänne Kaikkien oikein muististapalautettu- jen sanojen määm äärä suhteessa maksimiin Simultaanit ja kielten opettajat parempia kuin muut ammattilaiset Suurin oikein palautettu sanaryhmä Suhteellinen kokonaisjänne Kaikkien oikein palautettujen sanojen määrä 104:stä Abstr. sanat Ärsykkeiden konkreettisuus Konkr. sanat Muut asiantuntijat Kielten opettajat Konsekutiivit Simultaanit 0.79 Sanakoe: virheet Virheiden kokonaismää äärä konkr. kokeessa Konsekutiivit tekivät eniten virheitä Olennaisen tiedon erottelu vaikeaa? (aikaisempien ärsykkeiden ehkäisy) vrt. U&Engle, 2007, kalvo 14 Virh eet, kp l Muut ammattilaiset Sanakokeen virheet, konkr. sanat Kielten opettajat Konsekutiivit Simultaanit Koeyhmät

11 Tarkkaavaisuus: Cocktail- party vasempaan ja oikeaan korvaan kuuluu sanoja samassa tahdissa toista heti oikealta kuulemasi sanat, 240 sanaa virheiden määm äärä ei poikennut ryhmien välillv lillä cocktail-party party-ilmiö: vasemmalla puolella 210. sana henkilön n oma nimi kysymys kokeen jälkeen: j havaitsitko nimesi? Cocktail- party Nimen havaitseminen Simultaanit ja muut ammattilaiset havaitsivat nimensä Konsekutiivit ja opettajat eivät H a v aits i n im e n s ä, % Nimen havaitseminen ryhmittäin prosentteina Ryhmät Muut ammattilaiset Opettajat Konsekutiivit Simultaanit

12 Cocktail- party Aik. kokeissa: Hyvämuistiset (high( high- spans) eivät havaitse nimeää ään n yhtä helposti kuin heikompimuistiset (low-spans) vrt. vrt. konsekutiivit 22,7% simultaanit 61,9% Conway ym., 2001 Yhteenvetoa simultaaneilla näyttäisi olevan työmuistin kapasiteetti parempi kuin muiden alojen ammattilaisilla (paitsi kielten opettajat) konsekutiivien työmuistin kapasiteetti ei näytn ytä olevan paljonkaan suurempi kuin muiden alojen ammattilaisilla tarkkaavaisuus, olennaisen erottelu: : ehkä aikaisemmat sanasarjat häiritsivh iritsivät t sanakokeessa (vrt. virheet)? MUTTA: konsekutiivit pystyvät t tehokkaasti sulkemaan pois ulkopuolisia ärsykkeitä (cocktail-party party-koe) Selitys: : tulkkiryhmien erilaiset työolosuhteet: sisäisten isten ja ulkoisten ärsykkeiden poissulkeminen erilaista??

13 Muistitesti: Proosamuotoinen teksti Kaikki kielten ammattilaiset muistivat merkityksellisiä yksiköit itä enemmän n kuin muut ammattilaiset Merk.yksiköitä maksimista (62) Tekstin muististapalautus, merkitykselliset yksiköt Ei-kieliekspertit Opettajat Konsekutiivit Simultaanit 0.84 Tekstikoe: Puhejaksojen palautus Tekstin muististapalautus puhejaksoittain ja ryhmittäin Ei-kieliekspertit Opettajat Konsekutiivit Simultaanit Merkityksellisiä yksiköitä maksimista pj1_17_6 pj2_9_2 pj3_20_4 pj4_22_4 pj5_23_10 pj6_20_6 pj7_22_6 pj8_8_4 pj9_22_8 pj10_23_6 pj11_11_6 Puhejakson järjestysnumero_sanojen lukumäärä_maksimipistemäärä Konsekutiivit muistivat simultaaneja paremmin vain 8. ja 10. puhejakson: 8 vs. 23 sanaa

14 Tekstikoe: konset vs. simut 10. puhejakso 10_23_6 Tulos osoitti sen, että toisen kanssa yhdessä eläminen ei enää myöhemm hemmällä iällä,, iän i kohotessa suojannutkaan yksinäisyyden isyyden tunteilta niin kuin se oli suojannut nuorempana. Ajatus vanhana-nuorena nuorena-eroavuudesta eroavuudesta mukana: konsekutiiveista 95 %:lla simultaaneista 90 %:lla Ehkä puhejaksot olivat liian lyhyitä,, jotta konsekutiivien taidot olisivat nousseet kunnolla esiin? Konset vs. simut Eroavuus muistiinpanojen käyttämisessä: Paljonko teet normaalisti muistiinpanoja tulkatessasi konsekutiivia? 0=en lainkaan, 10=merkkaan muistiin lähes l joka sanan Tulokset: Konsekutiivit: 3,20 Simultaanit: 5,63

15 Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus Sinikka Hiltunen / Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut vaurioituu uupumisessa tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittp ivittäin in opitun kertaaminen seuraavana päivänä! hyvin herkät t stressihormoneille pitkäkestoisen kestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana Sinikka Hiltunen /

16 Hermoverkon tiheys eri ikäisill isillä Silti: hermosoluja jää paljon varalle kognitiivnen reservi Lähde: Veijo Virsu 1991 Hermosolut oppimisen perusta Neuronit lisää ääntyvät t joillakin alueilla karsiintuvat (valikoituminen) kogn.reserviä otetaan käyttöön Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi kasvaa

17 Hermoverkoston kasvu - eksperttiys Lähde: Maguire ym., 1999 Maguire ym., 1999: Kokeneiden Lontoon taksinkuljettajien hippokampus suurempi kuin muiden S.Hiltunen/ Kielikone aivoissa? Chomsky: kieltä ei opita eikä omaksuta: ei ehdi, aika ei riitä! synnynnäinen kielikone aivoissa geenimutaatio MUTTA: : uudempi tutkimus todistaa ihan muuta!

18 1. Sikiö oppii jo kohdussa Vauvat tunnistavat heti synnyttyää ään: äidin (isän) äänen, äidinmaidon, kohdussa kuulemansa musiikin jne. äidin (isän) puheen äidinkielen rytmin ja painotuksen vauvat itkevät äidinkielellään! lauserakenteet vs. hengitysrytmin tunneviestit (emootiot) matalat taajuudet kuuluvat kohtuun äänen ja liikkumistavan yhteys äidin äänen ja hormonitoiminnan yhteys mutta vokaaleja ei voi kuulla kohtuun 2. Vauvapuhe aikuiset puhuvat eri tavalla vauvalle: äänenkorkeuden ja äänteiden liioittelu helpompaa oppia vrt. esim. aikuiset ja vieraan kielen oppiminen

19 Varhainen kielen omaksuminen 3. Äänteiden oppiminen syntymän n jälkeen j herkkyysvaihe oppii minkä tahansa kielen minkä tahansa äänteen (800) erottelukyky n. 100 ms:n kuluttua ikkuna sulkeutuu n kk myöh. oppii itse äänt ntämään n vokaalit oikein ilman aksenttia (korostusta) varhainen kaksikielisyys (monikielisyys) altistus (kielikylpy) vielä alle v auttaa oppimaan äänteet virheettömästi terveet lapset! esim. ennenaikaisesti syntyneet yksikielinen kielinen kieliympärist ristö eduksi Varhainen kielen omaksuminen 4.Tilastollinen oppiminen - tavut: kun kuulee usein yhteenkuuluvat tavut (sana vs. sanaväli), oppii tavuvirrasta sanoja oppiminen hyvin nopeaa (vrt. aikuiset): 10 sanaa, kolme tavua kussakin, vauva oppi 3 minuutissa myös s unen aikana jo kohdussa (vauva erottaa sanojen alut muista tavuista) Kaksikielisyydestä: musiikin harrastaminen auttaa äidinkielen (lukutaito, sanaluetteloiden muistaminen) ja vieraan kielen oppimisessa muskari: rytmi- ja taputusleikit monipuolisen musiikin kuuntelu soiton ja laulun harrastaminen

20 Kielen käsittely k aivoissa Kielenkäsittely vasemmassa aivopuoliskossa Kielenkäsittely oikeassa aivopuoliskossa Oikeakätiset n. 95 % n. 5 % Vasenkätiset n. 70 % n. 30 % 15 %:lla oikeassa aivopuoliskossa ja 15 %:lla molemmissa Jos pääp ääasiallinen kielenkäsittely on vasemmassa puoliskossa, niin prosodiaa käsitellk sitellään n oikeassa Kielen käsittely k aivoissa B = Brocan alue - kielentuotto W = Wernicken alue kielen ymmärtäm. A = Kuuloaivokuori (auditive cortex) M = Liikeaivokuori (motor cortex) Ss = Tunto-maku-haju (somatosensory cortex) Pf = Etuotsalohko (PFC prefrontal cortex)

21 Kielen käsittely k aivoissa Aivojen syvistä osista mm. - tyvitumakkeet (basaaligangliat) - pikkuaivot (cerebellum) osallistuvat kielellisten toimintojen toteuttamiseen Kaksi kieltä aivoissa Kuva kirjasta Kieli ja aivot, 2010

22 Kaksi kieltä aivoissa Kahden kielen sujuva käyttk yttö edellyttää ää: 1. kielten hallintaa ja 2. toimivia ohjausprosesseja prosesseja: kielten pito erillää ään käännösvastineiden haku Kaksi kieltä aivoissa Pihtipoimun etuosa (ACC( ACC): ristiriidan havaitseminen: esim. molempien kielten sana aktivoituu, toinen ehkäist istävä signaali otsalohkolle, joka ehkäisee Tyvitumakkeet: väärän n kielen sanojen tuottamisen ehkäisy PFC ohjaa ja valvoo (suurelta osin tietoista): oikean kielen aktivointi oikealla hetkellä: tehtävän n vaihto (esim. tulkit/kää ääntäjät kielen vaihto) käännösvastineiden haku muistista haetun tiedon vertailu ja järjestely j (esim. simultaanitulkit, lähdekielisen ja kohdekielisen viestin vertailu)

23 Kaksi kieltä aivoissa Simultaanitulkeilla hyvä ylläpitokyky (suurempi muistijänne) ja olennaisen informaation erottelukyky (vähän n virheitä sanakokeissa) jaettu tarkkaavaisuus ja ekvivalenssin sekä mahd. virheiden tarkkailu työss ssä PFC eli etuotsalohko oletettavasti hyvin kehittynyt? Kaksi kieltä aivoissa Rinne ym.2000 Kuvassa: A: SI (en-su) varjostus (en) B: SI (su-en) varjostus (su) simultaanitulkkaus äidinkielestä vieraaseen aktivoi laajemmat aivoalueet kuin vieraasta äidinkieleen

24 Kaksi kieltä aivoissa Konsekutiivitulkit joskus tulkkaavat uudelleen samaan kieleen! väsyneenä tai stressaavassa tilanteessa usean kielen tulkkaustilanteessa toinen kieli heikompi, käytetk ytetään n vahvempaa uudelleen erit. vieraasta vieraaseen tulkatessa luultavasti PFC:n ohjaus- ja valvontavirhe PFC herpaantuu - automaattisemmat prosessit aktivoituvat ensin virheen huomaaminen kestää kauan ehkä myös s pihtipoimu nukkuu Monikielisyys on etu! Kahden (usean) kielen jatkuva käyttk yttö: harjoittaa yleisiä toiminnanohjausmekanismeja mekanismeja (etuotsalohko PFC) esim. parempi harhaanjohtavien vihjeiden ehkäisy ja nopeampi tehtävänvaihto taito siirtyy myös s muihin tehtäviin! lisää harmaan aineen osuutta: harmaa aine kuvaa hermosolujen soomaosien ja niihin kiinnittyneiden synapsien määm äärää kyseisellä aivoalueella verrattuna hermosolujen välisten v yhteyksien määm äärään n (vrt. valkoinen aine = aksonit eli viejähaarakkeet solujen väl. v yhdeydet) päälaen alueella (sanasto ja assosiaatiot) ohimolohkoissa

25 Monikielisyys on etu! Etenkin ikää ääntyessä Luxemburgilainen tutkimus, 230 henkilöä öä,, 73 v: kieltä elämäns nsä aikana 2 2 vs. 4 kieltä puhuneet muistisairaus 5 x tod.näk. 2 2 vs. 3 kieltä puhuneet muistisairaus 3 x tod.näk. suojaa myös s Alzheimerilta?? Monikielisyys on etu! Luultavasti etua myös s muissa muistisairauksissa Aivoinfarktista toipumisnopeus riippuu koulutustasosta (kuopiolainen tuore tutkimus) Luultavasti usean kielen taidolla on vastaava vaikutus nk. kognitiivinen reservi kasvaa mitä useampi ammatti tai kieli sitä parempi sitä enemmän n hermosoluja ja niiden välisiv lisiä yhteyksiä on enemmän n varaa, mistä tuhoutua!

26 Muisti pätkii p ikäkö syy? EI OLE!!! Kokonaisjänne, konkr. sanat 26 44v 45 49v Oikein palautetut sanat maksimista, Ikäryhmät nuoret aikuiset keski-ikäiset seniorit 60 63v Ikä ja muistin pätkiminen Joihinkin muistin osa-alueisiin alueisiin ikä kyllä vaikuttaa: ulkoaoppiminen v paras aivot täysin t kehittyneet n. 25 v vieraiden sanojen oppiminen kerrasta heikentyy n. 30 v oppimistapa muuttuu yksityiskohdista yhä enemmän n yhdistämiseen: uusi tieto vanhaan S.Hiltunen/

27 Ikä ja uuden oppiminen Iän n myötä vaaditaan enemmän keskittymistä: toistoa ja kertausta (yksityiskohdat) tietoista assosioimista nimet yms. kokonaan oma lukunsa kielen pääp äällä -ilmiöt Kielen pää ääll llä - yleisyys Kielen päällä tilanteet, päiväkirjatutkimukset Ryhmät Yleisyys kertaa/viikko Ratkaisu löytyi % Nuoret (n v) 3,9-5, Keski-ikäiset (n. 38,7 v) Iäkkäät (n. 71 v) Iäkkäimmät S.Hiltunen/ ,4 6,6 9, Dementian merkki?

28 Mikä sitten on syy? tasking) keskity!!! moneen asiaan keskittyminen (multi-tasking) haitaksi myöhemmin muisti heikompi stressi - hippokampus univaje, unihäiri iriöt vaihdevuodet naisilla uusien jyvässolujen hippokampuksessa synty laskee? korvaushoito? masennus diabetes muut hormonihäiri iriöt, esim. tyroksiini verenpaine altistaa aivoinfarktille kolesteroli altistaa aivoinfarktille Silti: muistitesteihin kannattaa hakeutua ajoissa! S.Hiltunen/ Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöst stä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös s kielitaito) näkymiä aamuyöst stä Valvetila Kevyt uni Syvä uni REM-uni Kajaste & Markkula, 2011 Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/

29 Panosta aivoterveyteen Uni paras lääl ääke on ennen oppimistilannetta ja sen jälkeenj muistijälki kiinnittyy aivokuorelle hippokampus aloittaa uudelleenaktivoitumisen yön n aikana ei voi oppia uusia asioita! (melatoniini) unihäiri iriöt t vaikuttavat välittv littömästi tarkkaavaisuuteen: 1 valvottu yöy vastaa 1 promillen humalatilaa! Panosta aivoterveyteen Liikunta kaiken a ja o kasvattaa hippokampusta parantaa muistia! tanssi monipuolisin, joukkuepelit tasapainoa harjoittavat lajit: luistelu, rullaluistelu, pyöräily, telinevoimistelu jne. kognitiivisen reservin kasvattaminen, tehostaminen ja ylläpito uuden oppimista ei kannata vältellv ltellä monipuolisia tehtävi viä ja asioita!

30 Panosta aivoterveyteen Ravinto muistin tukena omega-6- ja omega-3-rasvahapot D-vitamiini auttaa unihäiri iriöihinihin minkä tahansa hivenaineen vajaus haitaksi pitemmän n pääp äälle monipuolinen (välimerellinen) ruokavalio Kirjallisuutta, muisti Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Muistatko vielä minut? Apua ja neuvoja muistihäiri iriöiden iden hoitoon ja ehkäisyyn, 2013 Terävä pää kaiken ikää ää,, 2011 Valitut palat: S.Hiltunen/

31 Kirjallisuutta, kieli Korpilahti, Aaltonen, Laine, 2010: Kieli ja aivot, Kommunikaation perusteet, häirih iriöt t ja kuntoutus Minna Huotilainen, julkaisuja suomeksi: 7DD1DEFC4A4C22572A DB?OpenDocument Mari Tervaniemi, julkaisuja suomeksi: Arbib, M.A., 2006: Action to Language via the Mirror Neuron System S.Hiltunen/ Kirjallisuutta, unihäiri iriöt Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin S.Hiltunen/

32 Nettitestejä - toimintakykymittari ja suosituksia BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen -> > työhyvinvointi -> > Työaika -> Uni ja vireys -> > Työkalut Uni- ja vireystilan mittari S.Hiltunen/

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto, 26.8.2013, 18.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Ajattele aivojasi mieti muistiasi Pirkanmaan tulkkikeskus, 10.12.2013, 14.15-15.45 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992,

Lisätiedot

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista

Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista. Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista Muistintutkimuksesta ja tulkin muistista SKTL:n Tulkkijaos Koulutus- ja virkistäytymisp ytymispäivä Tampere-talo, 8.10.2011 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede 1992), FM (kognitiotiede

Lisätiedot

Ajattele aivojasi ja - muistiasi Sinikka Hiltunen Kaukajärven martat, 18.00-19.30 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000)

Lisätiedot

Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, 23.10.2013, 18.00-19.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP

Lisätiedot

Osastonsihteerin muistikoulu

Osastonsihteerin muistikoulu Osastonsihteerin muistikoulu FCG, Naantali, 22.5.2014, 11.4512.45 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi

Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Ajattele aivojasi - mieti muistiasi Helsingin kesäyliopisto, 13.5.2014, 1718.30 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot

Kieli ja aivot. Kieli ja aivot Kieli ja aivot Hyvinkään opisto, 4.10.2012 19.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistin ihmeellisyydestä

Muistin ihmeellisyydestä Muistin ihmeellisyydestä SKTL, paikallisosasto, 17.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija - Helsingin

Lisätiedot

Muistin jaottelua Muistin keston ja sisäll llön n mukaan Sensoriset muistit: ikonimuisti ja kaikumuisti Työmuisti Säilömuisti Taitomuisti = proseduraalinen muisti Asiamuisti = deklaratiivinen muisti Tietomuisti

Lisätiedot

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa

Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa Mitä muisti on? Työmuisti on säilömuistin aktivoitunut osa 1.Tietoinen muisti mieleenpainaminen säilyttäminen (ylläpito) - muististapalautus 1.1 Työmuisti = prosessointi ja ylläpito rajoitettu: lyhytkestoinen

Lisätiedot

(Monen) Kielen omaksuminen

(Monen) Kielen omaksuminen Kaksikielisyydestä ja puolikielisyydestä Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 5.11.2015 klo 9.00 15.30 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa)

Lisätiedot

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia

Muistin salaisuuksia. Muistin salaisuuksia Muistin salaisuuksia Turun seudun tulkkikeskus, 2.6.2017, 14.20 16 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Simultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla

Simultaanit ja konsekutiivit muisti ja toiminnanohjaus 1. Muistin testausta sanoilla Simultaani- ja konsekutiivitulkkien muistin ja tarkkaavaisuuden eroista Alustavia tutkimustuloksia KäTu-2017-symposium,21.4.207 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO TOHTORIOHJELMA PSYCO HUMANISTINEN TIEDEKUNTA

Lisätiedot

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta

Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Kielten ammattilaisten muistista ja tarkkaavaisuudesta Muisti-kollovio, 8..3 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen FK käännöstiede 992 FM kognitiotiede 8 tulkki ja kääk ääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 975

Lisätiedot

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00

Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa. Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Kymenlaakson kesäyliopisto, Kotka 26.3.2015 14.00-18.00 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Muistista ja muististrategioista THL, Kuopio, 26.11.2015, 1216 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008

Lisätiedot

SKTL, tulkkijaosto, Helsinki, ,

SKTL, tulkkijaosto, Helsinki, , Tulkkien muistista SKTL, tulkkijaosto, Helsinki, 25.4.2017, 17.30 20 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Muistista ja tulkin muistista

Muistista ja tulkin muistista Muistista ja tulkin muistista Tulkkauksen tutkimus ja teoria Vaasa, 18.3.2016 www.muistikuisti.net Sinikka Hiltunen - Käännöstiede (DKK, 1975; FK, 1992) - Kognitiotiede (FM, 2008) - Kognitiotieteen tohtoriopiskelija

Lisätiedot

Muistista ja muististrategioista

Muistista ja muististrategioista Oppaiden muisti-ilta Tampere, 12.4.2017, 17 20 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Päijät-Hämeen kesäyliopisto, 1.10.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Ajattele aivojasi Sinikka Hiltunen TAMK, 11.2.2013, 14.30-16.00 FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen

Lisätiedot

Panosta aivoterveyteen II: muisti pätkii Tampereen seudun työväenopisto, 27.10.2012 10-16 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta

Lisätiedot

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto

MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN. Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto MUSIIKKI, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi Tutkimusjohtaja Cicero Learning ja Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö Helsingin yliopisto ÄÄNET AIVOISSA Huotilainen 2000 premotorinen aivokuori motorinen

Lisätiedot

Temperamentti ja vuorovaikutus

Temperamentti ja vuorovaikutus Temperamentit oppimisen taustalla Kouvolan perheterapeutit, Vierumäki, 1.11.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja

Lisätiedot

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina KäTu-2015-symposium, 10.4.2015 SINIKKA HILTUNEN HELSINGIN YLIOPISTO KÄYTTÄYTYMISTIETEIDEN LAITOS KOGNITIOTIEDE www.muistikuisti.net Tarkka kuuntelu tulkkien valttikorttina

Lisätiedot

Tarkkaavaisuus ja muisti

Tarkkaavaisuus ja muisti Luennon sisältö Tarkkaavaisuus ja muisti IHTE-5100 Ihminen käyttäjänä Sari Kujala Tarkkaavaisuus - Mitä se on? - Tarkkaavaisuuden lajit ja rajallisuus - Johtopäätökset suunnitteluun Muisti ja muistaminen

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia

Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia Sinikka Hiltunen 30.5.2017 1/5 Tulkkien muistikokeet, alustavia tuloksia Ryhmäjaosta Yhteensä tutkimukseen osallistui 45 tulkkia. Näin kumpaankin tulkkiryhmään saatiin vähintään 20 osanottajaa, mitä pidetään

Lisätiedot

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, ,

Minä oppijana. Helsingin kesäyliopisto, , Minä oppijana Helsingin kesäyliopisto, 24.8.2016, 1720.15 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) Tulkki ja kääntäjä v:sta 1975 (venäjä, saksa) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Tohtoriopiskelija,

Lisätiedot

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT?

Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä. Neuropsykologia tutkii aivojen ja mielen suhdetta MITEN AIVOT TOIMIVAT? SISÄLLYS I IHMINEN KÄSITTELEE JATKUVASTI TIETOA 10 1 Kognitiivinen psykologia tutkii tiedonkäsittelyä 12 Ympäristöön sopeudutaan kognitiivisten toimintojen avulla Kaikki asiat eivät tule tietoisuuteen

Lisätiedot

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium,

Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, Konsekutiivitulkit ja tekstin muistaminen Laadullista analyysia KäTu2010-symposium, 23.4.2010 Sinikka Hiltunen Helsingin yliopisto Käyttäytymistieteiden laitos Kognitiotieteen yksikkö www.muistikuisti.net

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, 15.11.2013,.2013, 9 159 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,,

Lisätiedot

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.

ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti. Työss ssä jaksaminen: Apua stressiin ja unihäiri iriöihinihin Eteläpohjanmaan kesäyliopisto, 25.10.2013, 9.45 16.30 Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta

Lisätiedot

Puhutun kielen evoluutiosta

Puhutun kielen evoluutiosta Kielen omaksuminen ja monikielisyys aivoissa Sinikka Hiltunen Pohjois-Pohjanmaan Pohjanmaan kesäyliopisto, Oulu 14.11.2013 13.00-19.00 19.00 www.muistikuisti.net FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1

Kieli merkitys ja logiikka. Johdanto. Kurssin sisältö. Luento 1: Johdanto. Kirjasta. Kieli, merkitys ja logiikka, HY, kevät Saara Huhmarniemi 1 Kurssin sisältö Kieli merkitys ja logiikka Johdanto Biolingvistiikka: universaalikieliopin näkökulma kieleen ja kielen omaksumiseen Pauli Brattico, Biolingvistiikka. Luvut 1-6 ja luvusta 10 ja 11 osia.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto

Musiikki, aivot ja oppiminen. professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Musiikki, aivot ja oppiminen professori Minna Huotilainen Helsingin yliopisto Twitterissä: @minnahuoti Musiikki vaikuttaa nopeasti Soittaminen ja laulaminen muuttaa aivoja Musiikkiharrastuksen erityisiä

Lisätiedot

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta

MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta 1/7 Sinikka Hiltunen: MUISTIA NIIN MONENMOISTA: lyhytkestoinen ja pitkäkestoinen työmuisti kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta Kääntäjä Översättaren, SKTL:n jäsenlehti, huhtikuu 2006 Tässä artikkelissa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Rakastavatko aivosi liikuntaa? Rakastavatko aivosi liikuntaa? Heidi Syväoja, FT, LitM LIKES- tutkimuskeskus, Jyväskylä LIKES-tutkimuskeskus Rautpohjankatu Viitaniementie 158, A, 40700 40720 Jyväskylä heidi.syvaoja@likes.fi www.likes.fi

Lisätiedot

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä

Musiikista ja äänestä yleisesti. Mitä tiedetään vaikutuksista. Mitä voi itse tehdä Tarja Ketola 13.3.2017 Musiikista ja äänestä yleisesti Mitä tiedetään vaikutuksista Mitä voi itse tehdä MELU ihmisen tekemää ääntä, erityisesti sitä mitä ei pysty itse kontrolloimaan HILJAISUUS sallii

Lisätiedot

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry

Muisti ja sen huoltaminen. Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Muisti ja sen huoltaminen Terveydenhoitajapäivät 17.2.2012 Sanna Suvisalmi Projektisuunnittelija, sairaanhoitaja, Muistiliitto ry Aivot tärkein omistamamme pääoma Aivojen tehtävä on elämän ylläpitäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 18.2.2013 Hyvinvointia työstä Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 Uni, aivot stressi Sampsa Puttonen Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 2 Sisällys 1. Uni ja aivot - unen merkitys aivoille - miten huolehtia unesta

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto

Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Lapsi ja trauma Kriisikeskus Osviitan koulutusilta 2.2.2017 Kirsi Peltonen, PsT., Dos Tampereen yliopisto Trauman SYNTY Potentiaaliseti traumatisoiva(t) tapahtuma(t) -> Traumaattinen kokemus -> Selviytymisyritykset

Lisätiedot

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012

Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 Muuta mieltäsi kehitä itseäsi si Sinikka Hiltunen Hyvinkään opisto 10.11. ja 17.11.2012 FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer v. 2000

Lisätiedot

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia

Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia sinikka.hiltunen@muistikuisti.net 14.6.2017 1/5 Tulkkien toiminnanohjauskokeet, alustavia tuloksia Käytin tulkkien toiminnanohjauskyvyn mittaamiseen kahta erilaista testiä, työmuistin päivityskoetta (Updating)

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus

Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Kestävä aivotyö aivotyön tuottavuus Liito-ohjelman vuosiseminaari 8.9.2009 Työelämä muuttuu muuttuuko johtaminen? tutkimusprofessori Kiti Müller Aivot ja työ tutkimuskeskus Aivot ja työ tutkimuskeskus

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa

Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa Tarkkaavaisuuden merkitys konsekutiivitulkin muistitoiminnoissa Kognitiotieteen pro gradu -tutkielma (53 + 16 ls) Ohjaaja: Christina M. Krause Huhtikuu 2008 Pirkko Sinikka Irmeli Hiltunen i HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY Juhani Juntunen Professori, vakuutuslääketieteen ja neurotoksikologian dosentti Neurologian erikoislääkäri Share of GDP Three phases of development of economic structures each

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi

Kielteisen mielikuvan editointi Myönteisen mielikuvan editointi Vanajaveden opisto 22.11.2014 Sinikka Hiltunen www.muistikuisti.net FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri,

Lisätiedot

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto

Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta. 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto Virikkeitä laadukkaaseen varhaiskasvatukseen aivotutkimuksesta 28.1.2012 Markku Penttonen, Jyväskylän Yliopisto 1 Sisällys Hermosolu Aivot Elämän vaiheet Hermojärjestelmän rakentuminen sikiöaikana Hermosolujen

Lisätiedot

Uskomukset ja paikkasolut

Uskomukset ja paikkasolut Uskomukset ja paikkasolut Suomen NLP-yhdistys, Tampere 20.9.2012 Sinikka Hiltunen FK (käännöstiede, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer 2000 Kognitiotieteen

Lisätiedot

Vanajaveden opisto 2.2.2013

Vanajaveden opisto 2.2.2013 Ajattelutavat uusiksi Sinikka Hiltunen Vanajaveden opisto 2.2.2013 FK (käännöstiede, 1992), FM (kognitiotiede, 2008) tulkki ja kääntäjä (venäjä, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Lähtökohdat puheenvuorolle

Lähtökohdat puheenvuorolle Aistitoiminnot - Kognitiiviset toiminnot - Muisti ja oppiminen - Missä voi mennä pieleen? - Miten voi auttaa ja helpottaa muistamista? - Sosio-emotionaalinen alue - Summa Summarum KM Susanna Paloniemen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista MUISTI JA MUISTIHÄIRIÖT Muisti on tapahtumasarja, jossa palautetaan mieleen aiemmin opittuja ja koettuja asioita sekä opitaan uutta. Kun muisti

Lisätiedot

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET)

OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET. Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 1 OPPIMAAN OPPIMINEN - OPPIMISEN KOGNITIIVISET PERUSTEET Jonna Malmberg Learning and Educational Technology Research Unit (LET) 2 LUENNON RAKENNE Mitä ovat myytit oppimisesta Miten ihmisen muisti toimii

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Virpi Kalakoski. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Virpi Kalakoski Taide ja aivot tutkimusprofessori, Työterveyslaitos Aivot, oppiminen ja koulutus professori, Cicero Learning verkosto, Helsingin yliopisto Aivotutkimuksen tulosuuntia

Lisätiedot

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni, LKT, neurologian dosentti Unilääketieteen erityispätevyys Biologisia rytmejä ja vireystaso Lmptila Kortisoli Vireystaso Somatotropiini Melatoniini 24 3 6 9 12 15 18

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta

YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta YHTEISKUNTA MUUTTUU- KUINKA ME MUUTUMME? Asiaa aivotutkimuksesta ja hahmottamisesta Heli Isomäki Neuropsykologian erikoispsykologi, PsT Neuropsykologipalvelu LUDUS Oy www.ludusoy.fi AIVOJEN KEHITYS MISSÄ

Lisätiedot

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma

Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja toiminnanohjausprosessien

Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja toiminnanohjausprosessien Sinikka Hiltunen Tutkimussuunnitelma 29.1.2016 1/5 Konsekutiivi- ja simultaanitulkit vieraiden kielten ekspertteinä: Muisti- ja toiminnanohjausprosessien eroavuuksista Haen rahoitusta väitöstutkimuksen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Puhumaan oppii vain puhumalla. Puhumaan oppii vain puhumalla. Maisa Martin Jyväskylän yliopisto suomenkielisanootervetuloa.fi Toisto-menetelmän periaatteet ja selkopuhe oppijoiden tukena Luetaan yhdessä -verkoston syysseminaari Paasitorni

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004

Tuotteen oppiminen. Käytettävyyden psykologia syksy 2004. T-121.200 syksy 2004 Tuotteen oppiminen Käytettävyyden psykologia syksy 2004 Oppiminen Havainto Kognitiiviset muutokset yksilössä Oppiminen on uuden tiedon omaksumista, joka perustuu havaintoon Ärsyke Behavioristinen malli

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin

Musiikin parissa toimiminen tukee puheen oppimista. 1. Musiikin ja puheen läheinenl yhteys. Musiikinkuuntelu vaikuttaa aivojen tunnealueisiin Voiko musiikki tuoda laatua lastentarhanopettajan työhön näkökulmiakulmia aivotutkimuksesta Minna Huotilainen Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö Helsingin yliopisto Työterveyslaitos Sisältö

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY johkaa@utu.fi Mitä muistaminen on? AISTIHAVAINNOT TIEDON AKTIIVINEN KÄSITTELY MIELEEN- PALAUTTAMINEN MUISTIIN

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla

Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Melun terveysvaikutukset alle 80dB:n äänitasoilla Irja Korhonen Ylilääkäri, Työterveys Aalto Lähteet: Suomen Lääkärilehti 36/2012 v sk 67 sivut 2445 2450b; Carter & Beh 1989; Miedema 2007; 3T Työturvallisuus

Lisätiedot

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys

Ikääntyvän muisti ja aivoterveys Ikääntyvän muisti ja aivoterveys 13.4.2016 Varusmestarintie 15, 20360 Turku (Runosmäki) www.muistiturku.fi Elina Rannikko fysioterapeutti, sosionomi amk Liiku ja Muista-projekti (2015-2017) Ikääntyminen

Lisätiedot

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN

MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN MUSIIKIN HARRASTAMINEN, AIVOT JA OPPIMINEN Mari Tervaniemi, professori Minna Huotilainen, professori Vesa Putkinen, PsT, tutkijatohtori Katri Saarikivi, PsM SISÄLTÖ 1. MUSIIKKIHARRASTUS MUUTTAA AIVOJEN

Lisätiedot

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen?

Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Sinikka Hiltunen 3.12.2007 1/18 Baddeleyn työmuistimalli - yhä ajankohtainen? Työmuistin varastomallin arviointia uusimman muistintutkimuksen valossa 1. Baddeleyn työmuistimallin syntytausta... 2 2. Baddeleyn

Lisätiedot

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011

Esityksen rakenne. Kaksikielisyystyyppejä Paradis ym. 2011. Yleisimpiä termejä. Vieraskieliset Suomessa Suurimmat vieraskieliset ryhmät 2001 ja 2011 Monikielisen lapsen kielellinen vaikeus Vieraskieliset Suomessa Vieraskielisten osuus samanikäisestä väestöstä vuosina 2001 ja 2011 (Helsingin seudun aluesarjat tilastokanta 2012, Suomen virallinen tilasto

Lisätiedot

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE

LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE LEIKIN MERKITYS AIVOTERVEYDELLE Nina Sajaniemi 19.1.2015 1 Kaikki leikkivät miksi / Esityksen nimi www.helsinki.fi/yliopisto 19.1.2015 2 Ilo on hyvinvoinnin perustunne Ilon ja mielihyvän kokemukset kumpuavat

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti Sivu 1 Unihäiriöt Unettomuushäiriöt Unenaikaiset hengityshäiriöt Keskushermostoperäinen

Lisätiedot

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ

Leena Savela-Syv RETTIN OIREYHTYMÄ Leena Savela-Syv Syväjärvi RETTIN OIREYHTYMÄ Lähinnä tytöill illä ilmenevä harvinainen neurologinen oireyhtymä N. yhdellä/10 000-15 000:sta Suomessa n.100 Rett-henkil henkilöä Yli 80%:lla mutaatio X-kromosomin

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012

AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Aivojen korkeammat toiminnot AIVOJEN KORKEAMMAT TOIMINNOT 17.09.2012 Synnöve Carlson syncarls@cc.helsinki.fi 1. Aivojen rakenteesta Assosiatiiviset alueet 2. Miten tietoa aivojen toiminnasta saatu Vauriot,

Lisätiedot

oppimisella ja opiskelemisella

oppimisella ja opiskelemisella MITÄ ON OPPIMINEN? Miten, milloin ja missä ihminen oppii esim. suomen kieltä? Miten huomaat, että olet oppinut jotain? Mikä ero on oppimisella ja opiskelemisella? Mikä on PASSIIVISTA OPPIMISTA AKTIIVISTA

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti

Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Oi muistatko vielä sen virren - musiikki ja ikääntyvä muisti Petteri Viramo Geriatri, LT Oulun Diakonissalaitos Musiikki elämään Oulu 20.1.2012 Sisältöä Ikääntyvä muisti, muistihäiriöt ja -sairaudet Mitä

Lisätiedot

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.

KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN VIERAAN KIELEN PURESKELUA? OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN. KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu. KYNSIEN SYÖMISTÄ VAI KIELEN PURESKELUA? VIERAAN KIELEN OPETUSMENETELMISTÄ APUA S2- OPETTAMISEEN KT Tuija Niemi Turun normaalikoulu tuija.niemi@utu.fi KIELITAITOMALLEJA kämmenmalli: kielitaidon osa-alueet

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst. 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus PARIEN KANSSA TEHTÄVÄ TYÖ Kokemuksia A-klinikka A ja Miesten keskuksen yhteistyöst stä Näkymätön n näkyvn kyväksi, ksi, Seinäjoki 11.3.2010 klo 12.45 13.15 Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten

Lisätiedot

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon. 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 A2-KIELEN VALINTA Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon 8.1.2014 Eveliina Bovellan 1 Kielivisailu Saksa 1. Mitä seuraavista asioista ei voi syödä? a) Kuchen b) Küche c) Kühe 8.1.2014 Eveliina Bovellan

Lisätiedot