- PDF Ilmainen lataus

Transkriptio

1 Muisto vai tieto, totta vai tarua? Hyvinkään opisto, , Sinikka Hiltunen FK (kää( äännöstiede,, 1992) tulkki ja kääntäjä (venäjä,, saksa) v:sta 1975 NLP-kouluttaja v:sta 1992, NLP Trainer (2000) Kognitiotieteen maisteri, 2008 Väitösteema: Konsekutiivitulkin eksperttiys: selitys muista poikkeaville muistitoiminnoille Muistikoulutuksia v:sta 2002, temperamenttikoulutuksia v:sta Aiheen äärelle Palauta mieleesi jokin vähän n kielteinen muisto: siirtyminen toiseen kouluun tai toiseen työpaikkaan muutto toiselle paikkakunnalle ero ystäväst tai työtoverista toverista tms. (ei ehkä lopullinen mut esim. muuton seurauksena) hautajaiset (ei kovin läheinen l henkilö) jokin muu ikävä tapahtuma (lievä onnettomuus, tapaturma, nolo tilanne jne.)

2 Mitä ominaisuuksia muistollasi on: laimea elävä mustavalkoinen värillinen yksityiskohdat: vähän v paljon voimakkuus (intensiivisyys): heikko voimakas 0 5 kielteinen - myönteinen Aiheen äärelle Palauta mieleesi jokin vähän n myönteinen muisto: syntymäpäiv ivä tai muu juhlapäiv ivä lomamatka jokin tapahtuma siellä tavallinen mutta mukava lomapäiv ivä jokin muu kiva tapahtuma (tapaaminen ystävän tai työtoverin toverin kanssa, teatterireissu, elokuvailta jne.)

3 Mitä ominaisuuksia muistollasi on: laimea elävä mustavalkoinen värillinen yksityiskohdat: vähän v paljon voimakkuus (intensiivisyys): heikko voimakas 0 5 kielteinen - myönteinen Vertailua: myönt. vs. kielt. Olivatko arviot erilaisia myönteiselle ja kielteiselle muistolle? missä asioissa? Oliko vanhemmilla henkilöill illä myönteisempi nteisempiä arvioita molemmissa kuin nuoremmilla?

4 Muisto vai tieto, totta vai tarua? Tapahtuma- ja tietomuisti - yhtäläisyyksi isyyksiä MITÄ muisti on? MISSÄ muisti lymyää ää? muita yhtäläisyyksi isyyksiä Tapahtuma- ja tietomuisti eroavuuksia vaurioituvat erikseen ja eri tavoin Ikää ääntyminen mikä sitten heikentyy iän i n myötä? Ajattele aivojasi hoida aivojasi! Tapahtumamuisti = episodinen muisti episodi = yksittäinen inen tapahtuma, jonka muistamme erää äänlainen aikamatka koemme tapahtuman samankaltaisena kuin silloin kuin se tapahtui henkilökohtainen kohtainen tietoisuus siitä,, että kyse on muistosta eikä kuvitellusta tapahtumasta

5 Tapahtumamuisti Kun muistoja kirjataan muistiin päiväkirjan tavoin: valtaosa muistoista painottuu nuoruusvuosiin iäkkäät t vs. nuoret: enemmän n myönteisi nteisiä tapauksia kuin kielteisiä arvioivat kielteiset tapahtumat myönteisemmin Tietomuisti = semanttinen muisti, faktamuisti,, tietämys, tieto, esim.: Olen syntynyt xxxxxx paikassa Z. Sain ylioppilaslakin tai sain pääp äästötodistukseen todistukseen vuonna xxxx. Ruotsin pääp ääkaupunki on Tukholma.

6 Tapahtuma- vs. tietomuisti Muistatko, milloin Diana kuoli? TIETO Muistatko, mitä teit silloin, kun kuulit uutisen Dianan kuolemasta? TAPAHTUMA Onko sinulla tai vanhemmilla/isovanhemmilla/ tuttavilla kesämökki? kki? Missä? TIETO Muistatko, milloin kävit k siellä viimeksi? Mitä teitte, mitä tapahtui? TAPAHTUMA Tapahtuma vs. tieto Yhteistä: ei ole läsnl snä tässä ja nyt syntyy nopeasti ja jopa yhdellä kerralla kaikki aistijärjestelm rjestelmät t voivat olla mukana edustaa sitä,, mikä maailmassa on mahdollista voidaan palauttaa mieleen joustavasti (tietyissä rajoissa)

7 Muisti mitä se on? Unohtaminen Muistissa säilyttäminen Kielen päällä -tilanteet Tarkkaavaisuus Säilömuisti Assosiointi = Hakuvihjeet Mieleenpainaminen Mieleenpalauttaminen Työmuisti Työmuisti s Aistikanavat ja kieli Sinikka Hiltunen / Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori = aivojen ulommainen kerros ihmisellä 1-44 mm paksu monikerroksinen pinta-ala ala 0,22 m² m hyvin poimuttunut ulottuu lähes l sisimpien keskiosien ympäri 100 miljardia neuronia synapsia/neuroni Aivojen paino vain 5 % ruumiin painosta Mutta kuluttaa energiaa 20 % levossa

8 Muisti - missä? S.Hiltunen/ Korteksi eli (iso)aivokuori Havaitseminen - aistialueet Toiminnan ohjaus - otsalohko Assosioimalla oppiminen: tiedon yhdistäminen aikaisempien yhdistelmien tuottaminen assosiaatioalueet päälaella Tiedon säilytys s = säilömuisti SAMA hermoverkko aktivoituu: oppimisvaiheessa JA mieleenpalautettaessa Muisti - missä? Aivojen syvät osat Etuotsalohko (PFC) Assosiaatioalueet Näköaivokuori Limbiset alueet = Tunnealueet - etenkin hippokampus Aivokurkiainen Pikkuaivot Kuuloaivokuori Hippokampus Sinikka Hiltunen /

9 Syvät t alueet - tunnealueet Tukiaktiviteetti aivokuorelle Hippokampus on tärkeä: tallentaa kontekstin piirteet paikkasolut vaurioituu loppuunpalamisessa tallentaa lyhytkestoisesti opitut asiat jyvässolut syntyy uusia päivittäin opitun kertaaminen seuraavana päivänä! hyvin herkät stressihormoneille pitkäkestoisen muistijäljen kiinnittyminen unen aikana Sinikka Hiltunen / Hermosolut oppimisen perusta Neuronien väliset v yhteydet = synapsit muuttuvat lisää ääntyvät karsiintuvat vain tarpeelliset säilyvs ilyvät aivomassa kasvaa kyseisellä alueella kognitiivinen reservi S.Hiltunen/

10 Ikä ja muisti Tietomuisti sanajänne: nne: sarjat: 2x3, 2x4, 2x5... 2x10 sanaa kuuntele sarja toista vapaassa järjestyksessä iäkkäimmät t muistivat abstraktit sanat paremmin kuin nuoret aikuiset! konkreettiset sanat yhtä hyvin kuin keski-ik ikäisetiset Oikein palautetut sanat maksimista, 104 Oikein palautetut sanat maksimista, Kokonaisjänne, konkreettiset sanat Kokonaisjänne, abstraktit sanat 1 Ikäryhmät nuoret aikuiset keski-ikäiset seniorit Ikäryhmät nuoret aikuiset keski-ikäiset seniorit 26 44v 45 49v 50 63v 26 44v 45 49v 50 63v S.Hiltunen/ Ikä ja muisti - tietomuisti Joihinkin muistin osa-alueisiin alueisiin ikä kyllä vaikuttaa: ulkoaoppiminen v paras aivot täysin t kehittyneet n. 25 v vieraiden sanojen oppiminen kerrasta heikentyy n. 30 v Poikkeuksellista: nimet yms. kokonaan oma lukunsa kielen pääp äällä -ilmiöt

11 Ikä ja muisti - tietomuisti Muistin rakenne muuttuu: oppiminen assosioimalla korostuu n. 30 v jälkeen: j uusi tieto liitetää ään n vanhaan Iän n myötä vaaditaan enemmän: keskittymistä toistoa ja kertausta Ikä ja muisti - tietomuisti Iäkkäillä erityisesti heikkouksia: tilanteen (kontekstin) hyödynt dyntäminen vihjeiden hyödynt dyntäminen = ASSOSIOI oppimisvaiheessa vaiheessa! oikea puoli korostuu 60 v jälkeen: j vasenta ei nähdä eikä kuulla tee vasemman puolen harjoituksia katso vasemmalle, kuuntele vasemmalla korvalla eteenpäin muistaminen (proaktiivinen muisti) kuvittele tapahtuma elävästi käytä muistuttajia, munakello, puhelin

12 Kielen pää ääll llä - yleisyys Kielen päällä tilanteet, päiväkirjatutkimukset Ryhmät Yleisyys kertaa/viikko Ratkaisu löytyi % Nuoret (n v) 3,9-5, Keski-ikäiset (n. 38,7 v) Iäkkäät (n. 71 v) Iäkkäimmät S.Hiltunen/ ,4 6,6 9, Dementian merkki? Ympärist ristö paikka hyödynn dynnä!! Muista paikkasolut! MISSÄ asia oli esillä? Kuka sanoi, millä äänell nellä? Missä luit/näit sen? Mitä muuta teit silloin? villakettu.blogspot.com/2009/09/kiertaakuin-kissa-kuumaa-puuroa.html Oliko mukana tuoksuja, makuja...? S.Hiltunen/ Kierrä kuin kissa kuumaa puuroa! Jätä sitten rauhaan... JOS NIMI KYSY!

13 Jos ikä ei ole syy muistihäiriöihin, niin: Mikä sitten on syy? stressi ja unihäiri iriöt masennus verenpaine kolesteroli diabetes vaihdevuodet (naisilla aikaisemmin) muut hormonihäiri iriöt, esim. tyroksiini Tapahtumamuistin heikkouksia kyky muistaa tapahtumia syntyy lapsella myöhemmin kuin kyky tietää asioita voidaan edistää kertomalla tarinoita yhdessä siitä,, mitä äskettäin on koettu: Muistatko, kun... Kerro, mitä teitte eilen äidin ja isän n kanssa vaadi johdonmukaista j kertomusta,, auta, houkuttele, kysele herkkä vaikutuksille ja manipuloinnille esim. valemuistot, johdattelu - miellyttämisen misen tarve lapset ja vanhukset erityisen herkkiä vanhukset, etenkin muistisairaat, helposti myös s satuilevat ilmeisesti uskovat tarinoihinsa itsekin ainakin ajoittain

14 Tapahtumamuistin heikkouksia herkkä vaurioitumaan: muistisairauksien yhteydessä masennuksen yhteydessä masentuneet arvioivat muistihäiri iriönsä oikein, muistisairaat helposti peittelevät, t, liioittelevat ja satuilevat aivovaurion yhteydessä ikää ääntyessä Uni on välttv lttämätöntä!! Molemmat univaiheet välttämättömiä: SWS-uni (slow wave sleep) = hidasaaltouni semanttinen ja episodinen oppiminen ajatusten kaltaisia alkuyöstä REM-uni (rapid eye movement) = vilkeuni ongelmanratkaisu taitojen oppiminen (myös kielitaito) näkymiä aamuyöstä Häiriintynyt uni heikentää muistia S.Hiltunen/

15 Hoida aivojasi riittävästi unta hoida unihäiri iriöt! hoida uniapnea ja kuorsaus!! 2-vaiheinen uni ihmiselle luontaista päivän n rytmitys, päivp iväunet maks. 30 min, ei klo 18 jälkeenj huolet, tekemätt ttömät t työt kirjoita muistiin illalla laskeudu uneen, valmistaudu, rentoudu, rauhoitu jos uni ei tule 20 min, pois sängysts ngystä! tee jotain rauhoittavaa S.Hiltunen/ Hoida aivojasi liikunta kaiken a ja o tanssi monipuolisin tasapainoa ylläpit pitävät t lajit jo ½ tunnin reipas liikunta 3 kertaa/vko parantaa muistia!! hoida sairaudet muista sydän n ja verenkierto aivot tarvitsevat verta (happea ja ravintoa): verenpaine, kolesteroli, diabetes... masennus yms. S.Hiltunen/

16 Hoida aivojasi kognitiivisen reservin kasvattaminen, tehostaminen ja ylläpito uuden oppimista ei pidä vältellä unohtakaamme laiskuus!! monipuolisia tehtävi viä ja asioita! musiikin kuuntelu, erilaista musiikkia! ei koko ajan taustalla, vaan välillv lillä KESKITTYEN laulaminen, laulelu käsityöt, t, askartelu... S.Hiltunen/ Kirjallisuutta Kohonen A., 1998: Nerokas nolla Salonen S.: PääP ääteos Lurija, 1996: Suurmuistaja Sacks O., 1988: Mies joka luuli vaimoaan hatuksi Muistatko vielä minut? Apua ja neuvoja muistihäiri iriöiden iden hoitoon ja ehkäisyyn, 2013 Terävä pää kaiken ikää ää,, 2011 Valitut palat: Pihl & Aronen, 2012: Unen taidot Kajaste & Markkula, 2011: Hyvää yötä.. Apua univaikeuksiin S.Hiltunen/

17 Kieliharjoituksia verkossa oliisi/5972 useampi osa-alue: alue: S.Hiltunen/ Nettitestejä - toimintakykymittari ja suosituksia BBI-15, työuupumuskysely, maksullinen -> > työhyvinvointi -> > Työaika -> Uni ja vireys -> > Työkalut Uni- ja vireystilan mittari S.Hiltunen/