5 Emilia Olkasen eroaminen yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen vaali

Transkriptio

1 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Aika , klo 16:00-20:19 Paikka Kaupunginhallituksen istuntosali Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen 3 Pöytäkirjan tarkastus 4 Ajankohtaiset asiat 5 Emilia Olkasen eroaminen yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen vaali 6 Yleisten alueiden tie-, katu- ja aluetekniikan suunnittelupalvelut 7 Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Härmälä, Perkiönkatu ja 73 75, kortteleiden täydennysrakentaminen, asemakaava nro Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Viiala, Nuijatie 31, täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen, asemakaava nro Lausunto ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Koivistonkylä, Koivistontie 30 A, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro Hämeenkadun sulatusjärjestelmän toteuttaminen 11 Yhteiskäyttöautojärjestelmän edistäminen rakennushankkeissa 12 Viherpalveluohjelma , Avoimet viheralueet, Maisemapeltojen ja niittyjen ylläpito 13 Kirsikadun katusuunnitelma, Haihara 14 Viranhaltijoiden päätösten otto-oikeus

2 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Saapuvilla olleet jäsenet Muut saapuvilla olleet Poissa Salmi Pekka, puheenjohtaja :t 1-osin 4, poistui 18:39 Stenhäll Jaakko, puheenjohtaja :t 4osin-14 Ahonen Reeta Hyötynen Kalle Höyssä Matti, saapui 17:28 Liimola Anne Niemelä Kari Raevaara Aarne Rantaviita-Tiainen Anna-Kaarina Strömberg Hannele Kovanen Päivi, varajäsen Rajala Petri, varajäsen, saapui 16:19, poistui 17:28 Sasi Ilkka, kaupunginhallituksen edustaja Harjuntausta Anneli, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä Hyry Anna-Leea, viestintäpäällikkö Nurminen Mikko, johtaja, esittelijä Hurme Taru, suunnittelujohtaja, poistui 18:47 Karppinen Elina, asemakaavapäällikkö, poistui 18:47 Vandell Ari, suunnittelupäällikkö Murtonen Tommi, nuorisovaltuuston edustaja, poistui 18:47 Seimelä Timo, liikenneinsinööri, poistui 17:11 Väliharju Reijo, hankekehitysjohtaja, poistui 18:47 Tervo Anne Allekirjoitukset Salmi Pekka Puheenjohtaja 1, 3, 2, 4 Jaakko Stenhäll Puheenjohtaja 5, 7, 12, 13, 9, 11, 6, 14, 10, 8 Anneli Harjuntausta Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Kari Niemelä Reeta Ahonen

3 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Pöytäkirjan nähtävänäolo Nähtävänä Kirjaamo, Puutarhakatu 6, Tampere Anneli Harjuntausta, sihteeri, pöytäkirjanpitäjä

4 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Todettiin. Päätösehdotus oli Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 2 Läsnäolo- ja puheoikeuden myöntäminen Päätös Myönnettiin. Päätösehdotus oli Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus hankekehitysjohtaja Reijo Väliharjulle ja liikenneinsinööri Timo Seimelälle :n Ajankohtaiset asiat ajaksi.

6 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 3 Pöytäkirjan tarkastus Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätösehdotus oli Pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan jäsenet Kari Niemelä ja Reeta Ahonen sekä varalle Kalle Hyötynen. Perustelut Pöytäkirja on allekirjoitettavana keskusvirastotalossa viimeistään

7 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 4 Ajankohtaiset asiat Päätös Merkittiin tiedoksi. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Katsaus merkitään tiedoksi. Perustelut Johtaja Mikko Nurmisen katsaus ajankohtaisiin asioihin. - Yhteiskäyttöautot rakennushankkeissa, esityslista-asia, liikenneinsinööri Timo Seimelä - PALM - pitkän aikavälin liikenteen ja maankäytön toteutussuunnitelma, hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju - Asemakaavoitusohjelma, suunnittelujohtaja Taru Hurme, asemakaavapäällikkö Elina Karppinen - Nurmi-Sorilan ja Sisaruspohjan osayleiskaavat, johtaja Mikko Nurminen. Merkittiin, että Petri Rajala saapui kokoukseen Seimelän esityksen aikana klo Liikenneinsinööri Timo Seimelä esitteli yhteiskäyttöautojen käyttöä rakennushankkeissa ja poistui kokouksesta esityksensä ja siitä käydyn keskustelun jälkeen klo Merkittiin, että Matti Höyssä saapui kokoukseen Väliharjun esityksen aikana klo 17.28, samalla varajäsen Petri Rajala poistui kokouksesta. Hankekehitusjohtaja Reijo Väliharju esitteli Palm-suunnitelman ja asemakaavapäällikkö Elina Karppinen asemakaavoitusohjelman. Suunnittelujohtaja Taru Hurme oli asiantuntijana läsnä. Merkittiin, että puheenjohtaja Pekka Salmi poistui kokouksesta esityksistä käydyn keskustelun aikana klo ja Jaakko Stenhäll siirtyi puheenjohtajaksi. Palm ja asemakaavoitusohjelman esitysten jälkeen puheenjohtaja Stenhäll esitti kokoukseen 15 minuutin taukoa klo Nuorisovaltuuston edustaja Tommi Murtonen, suunnittelujohtaja Taru Hurme, asemakaavapäällikkö Elina Karppinen ja hankekehitysjohtaja Reijo Väliharju poistuivat kokouksesta tauon alettua. Johtaja Mikko Nurminen esitteli lopuksi Nurmi-Sorilan ja Sisaruspohjan osayleiskaavojen tilanteen.

8 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 5 Emilia Olkasen eroaminen yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenen luottamustoimesta ja uuden jäsenen vaali TRE:7880/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Hirvelä Heli Valmistelijan yhteystiedot Päätösvalmistelusuunnittelija Merja Mäkinen, p , etunimi.m.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, p , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Merkittiin tiedoksi Emilia Olkasen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todettiin, että Emilia Olkasen luottamustoimi yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenenä on päättynyt Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston uudeksi jäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi valittiin Jere Nieminen. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Merkitään tiedoksi Emilia Olkasen ilmoitus luottamustoimista eroamisesta. Todetaan, että Emilia Olkasen luottamustoimi yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsenenä päättyy Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaostoon valitaan uusi jäsen alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Kokouskäsittely Jaakko Stenhäll esitti ympäristö- ja rakennusjaoston uudeksi jäseneksi alkaen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jere Niemistä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Perustelut Yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaoston jäsen Emilia Olkanen on ilmoittanut eroavansa luottamustoimistaan.

9 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) voimaan tulleen kuntalain 147 :n mukaan lakia sovelletaan toimielimiin ja luottamushenkilöihin vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Tätä ennen sovelletaan vuoden 1995 kuntalain säännöksiä. Vuonna 2012 valitun valtuuston toimikautta jatketaan vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuuston toimikautta vastaavaksi toimikaudeksi valittujen muiden toimielinten toimikausi jatkuu myös vuoden 2017 toukokuun loppuun. Valtuutettu tai muu kunnan luottamushenkilö voi niin halutessaan erota toimestaan vuoden 2016 lopussa valtuuston toimikauden jatkumisen perusteella. Tällöin varavaltuutettu kutsutaan valtuutetun tilalle jäljellä olevaksi toimikaudeksi ja muuhun luottamustoimeen valitaan uusi henkilö. Eroamisesta oli ilmoitettava valtuustolle tai luottamushenkilön valinneelle muulle toimielimelle marraskuun 2016 loppuun mennessä. Lautakuntien johtosäännön 3 :n mukaan lautakunta valitsee jaoston jäsenet ja varajäsenet. Naisten ja miesten tasa-arvosta annetun lain 4a :n mukaan kunnallisissa toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 prosenttia, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Ympäristö- ja rakennusjaostossa on jäseninä kolme naista ja kaksi miestä, joten uudeksi jäseneksi voidaan valita joko nainen tai mies. Tiedoksi Valittu, Emilia Olkanen, Ilpo Pyymäki, Luottamushenkilömuutokset Liitteet 1 Emilia Olkasen eroilmoitus.pdf

10 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 6 Yleisten alueiden tie-, katu- ja aluetekniikan suunnittelupalvelut TRE:9237/ /2016 Valmistelija / lisätiedot: Vandell Ari Valmistelijan yhteystiedot Hankintalakimies Minna Rautiainen, puh , etunimi.sukunimi@tuomilogistiikka.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Esityksen mukaisesti sopimus yleisten alueiden tie-, katu- ja aluetekniikan suunnnitelupalveluiden (korjattu poistamalla sanat: liikennesuunnitteluun liittyvien suunnitteluja asiantuntijapalveluiden) hankinnasta puitejärjestelynä kaksivuotiselle sopimuskaudelle tehdään Sito Oy:n ( ), WSP Finland Oy:n ( ), Ramboll Finland Oy:n ( ), Pöyry Finland Oy:n ( ) ja Sweco Ympäristö Oy:n ( ) kanssa. Optiokauden käyttämisestä tehdään erillinen päätös. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on sitoumuksetta noin ,00. Hankintapäätös sitoo Tampereen kaupunkia vasta, kun sopimus on allekirjoitettu. Perustelut Tuomi Logistiikka Oy pyysi Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen toimeksiannosta tarjouksia yleisten alueiden tie-, katu- ja aluetekniikan suunnittelupalveluista puitejärjestelynä kaksivuotiselle sopimuskaudelle hankintasopimuksen allekirjoittamisesta lukien. Sopimuskautta on mahdollista jatkaa kahden (2) vuoden optiokaudella. Puitejärjestelyyn valitaan tarjouspyynnön mukaan sijajärjestyksessä 4-5 soveltuvuusehdot täyttävää ja tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen jättänyttä tarjoajaa. Hankintamenettely oli avoin. Kyseessä on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Hankintailmoitus lähetettiin julkaistavaksi HILMA-palvelussa ja tarjouspyyntö oli saatavilla Tarjouspalvelu.fi toimittajaportaalissa.

11 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Tarjouksen jätti määräaikaan klo mennessä seuraavat yksitoista (11) yritystä: A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Destia Oy, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, FINNMAP Infra Oy, Pöyry Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Sito Oy, Sweco Ympäristö Oy, TähtiRanta Infra Oy, VR Track Oy ja WSP Finland Oy. Tarjoajien soveltuvuuden arviointi: Hankintalain 52 :n mukaan tarjoajien soveltuvuus on arvioitava ennen tarjousten vertailua. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoajat täyttivät tarjouspyynnössä tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi: Hankintalain 46 :n 1 mom. mukaisesti tarjouspyyntöä vastaamattomat tarjoukset on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi suljettava tarjouskilpailusta. Kaikki tarjouskilpailuun osallistuneet tarjoukset vastasivat tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouspyynnössä ilmoitettu valintaperuste oli kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous seuraavin arviointiperustein: Kokonaishinta, 1. maksimipisteet 30 pistettä. Kokonaishinta on määrillä kerrottu SKOL-tuntihintojen summa. Vertailussa edullisin tarjous saa 30 pistettä ja muiden tarjousten pistemäärä lasketaan seuraavasta kaavasta: pienin annettu arvo * maksimipisteet tarjottu arvo Projektivastaavien 2. ja suunnittelijoiden referenssit. Projektivastaavien ja suunnittelijoiden kokemus ja näyttö arvioidaan referenssilomakkeella ilmoitettujen referenssien perusteella. Referensseistä arvioidaan seuraavia seikkoja: referenssikohteen merkittävyys, vaativuus ja laajuus (esim. suunnitteluhankkeen helppous vs. haastavuus, suunnittelukohteen sijainti: omakotialue vs. kaupunkikeskusta). Arviointiin vaikuttaa myös oman työn osuus/osallistuminen hankkeeseen ja jos hanke on saanut erityisen merkittäviä ansioita. Pisteytys max. 5 pistettä/referenssi. Parhaat pisteet referensseistä saanut tarjoaja saa maksimimäärän pisteitä. Muiden pisteet lasketaan suhteessa suurimpaan (tarjoajan pisteet/korkein pistemäärä*maksimipisteet). Katujen katu- ja rakennussuunnitelmien osa-alue: Projektivastaavan referenssit max. 25 p. Suunnittelijan referenssit max. 25 p. Vertailupistemäärä lasketaan projektivastaavien ja suunnittelijoiden pistemäärien keskiarvon perusteella. Katujen yleissuunnitelmien osa-alue:

12 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Projektivastaavan referenssit max. 10 p. Suunnittelijan referenssit max. 10 p. Kokonaistaloudellisesti edullisimmat tarjoukset tekivät: Sito Oy, 1. 96,407 p. WSP Finland 2. Oy, yht. 94,783 p. Ramboll 3. Finland Oy, 91,183 p. Pöyry 4. Finland Oy, 86,935 p. Sweco 5. Ympäristö Oy, 82,689 p. Tarkempi tarjousvertailu pisteineen ja perusteluineen on liitteellä Vertailutaulukko. Tarkempi nimettyjen projektivastaavien ja suunnittelijoiden referenssien pisteytys ja niiden perustelut toimitetaan kullekin tarjoajalle erikseen. Sito Oy, WSP Finland Oy, Ramboll Finland Oy, Pöyry Finland Oy ja Sweco Ympäristö Oy esitetään edellä esitetyin perustein valittaviksi palveluntuottajiksi. Hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on sitoumuksetta noin ,00 mukaan lukien optiokausi. Päätösesitys perusteluineen tulee julkiseksi vasta päätöksenteon jälkeen ja asiakirjat ovat liikesalaisuuksia lukuun ottamatta julkisia sopimuksen tekemisen jälkeen sekä asianosaisjulkisia hankintapäätöksen jälkeen (laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999). Asiakirjoja säilytetään Tuomi Logistiikka Oy:n sähköisessä arkistossa. Tarvittaessa asiakirjoja voi tiedustella Tuomi Logistiikka Oy:stä. Hankinnan valmistelijana toimivat katuinsinööri Petri Keivaara, katuinsinööri Pasi Palmu ja suunnittelupäällikkö Ari Vandell Kaupunkiympäristön palvelualueelta sekä hankintalakimies Minna Rautiainen Tuomi Logistiikka Oy:stä. Sopimus hankinnasta voidaan tehdä aikaisintaan 21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista edellytyksellä, että hankintapäätös on saanut lainvoiman. Tiedoksi Tarjouksen tehneet yritykset, sitar, Keivaara Petri, Palmu Pasi, Vandell Ari, Sinervo Antti J/Tuomi, Ojanen Mika/Tuomi, Rautiainen Minna/Tuomi Liitteet 1 Liite Vertailutaulukko.pdf 2 Liite Vertailutaulukko.pdf

13 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Yhdyskuntalautakunta, 7, Yhdyskuntalautakunta, 42, Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Härmälä, Perkiönkatu ja 73 75, kortteleiden täydennysrakentaminen, asemakaava nro 8426 TRE:6374/ /2016 Yhdyskuntalautakunta, , 7 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Hyväksytään päivätty ja ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8426 ja esitetään kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Asiasta ei jätetty lausuntoja tai muistutuksia. Nähtävillä olon jälkeen asemakaavaan tehtiin tekninen tarkistus, jossa korttelin nro 792 LPA-alueet nimettiin uudelleen Tarmonkujaksi ja Toivonkujaksi osoitenumeroinnin mahdollistamiseksi uusille tonteille. Lisäksi Vähäjärvenpuiston ulkoilureitit nimettiin Vähäjärvenpoluksi ja Vähäjärvenreitiksi. Tiedoksi Kh Liitteet 1 Liite_asemakaavakartta.pdf 2 Liite_asemakaavaselostus.pdf 3 Liite_seurantalomake.pdf 4 Oheismateriaali_havainnekuva.pdf 5 Oheismateriaali_rakentamistapaohje.pdf 6 Oheismateriaali_OAS.pdf 7 Oheismateriaali_palautekooste_OAS.pdf 8 Oheismateriaali_palautekooste_luonnos.pdf 9 Oheismateriaali_meluselvitys.pdf 10 Oheismateriaali_katusuunnitelma.pdf

14 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 11 Oheismateriaali_hulevesiselvitys.pdf 12 Oheismateriaali_kaatopaikkaraportti.pdf Yhdyskuntalautakunta, , 42 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Karppinen kaavelka Elina.Karppinen@tampere.fi Päätös Hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8426 asetettavaksi nähtäville ja esitetään nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaava-alue Alue sijaitsee noin 5 kilometriä lounaaseen kaupungin keskustasta, Härmälän kaupungin-osassa, Perkiönkadun eteläpuolella. Kaavamuutosalue rajautuu lännessä Härmälänojaan ja etelässä Vähäjärven virkistysalueeseen. Härmälänojan länsipuolella on Pirkkalan kunnan raja. Alueen pohjoispuolelle sijoittuu luvun kerrostaloalueet ja Härmälän 30- luvulla rakentunut pientaloalue. Alueen itäpuolella on hiljattain laajennettu entinen Härmälän saunan rakennus. Kaavamuutoksen kohteena ovat Tampereen vuokratalosäätiön tontit (Perkiönkatu 73 75) sekä kokonaisuudessaan viereinen kortteli nro 792 (Perkiönkatu 65 69), jossa on todettu olevan entinen kaatopaikka. Korttelin 792 kaikki rakennukset on purettu ja maaperä puhdistetaan siten, ettei alueelle jää maankäyttörajoitteita. Tavoite Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaavamuutoksen kohteena olevien tonttien täydennysrakentaminen. Tampereen vuokratalosäätiön tonteilla (Perkiönkatu 73 75) mahdollistetaan kahden uuden rakennuksen rakentaminen. Kortteliin 792 (Perkiönkatu 65 69) on tavoitteena osoittaa asumista, josta osa sijoittuu pientaloihin ja osa kerrostaloihin. Kaupunkikuvallisena lähtökohtana huomioidaan ympäröivä rakenne mm. (pientaloalue ja Vähäjärvenpuisto) ja sopeutetaan uudisrakentaminen ympäristöön. Asemakaavassa on tarkoitus laajentaa korttelia 792 nykyisen maatäytön luiskauksen muodon mukaisesti.

15 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Asemakaavoitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi kaavoittaa suunnittelualueelle 8000 kerrosalaneliömetriä asuinrakentamista ja 20 pientaloasuntoa. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä välisen ajan. Asiasta järjestettiin yleisötilaisuus torstaina klo Härmälän koulun ruokasalissa, osoitteessa Nuolialantie 47. Yleisötilaisuudessa käsiteltiin asemakaavoituksen lisäksi entisen kaatopaikan purku- ja puhdistustöiden aikataulua. Paikalla oli noin 40 osallista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloaikana saatiin 17 mielipidettä ja kolme kommenttia. Palautteesta on koottu erillinen palautekooste. Lisäksi nähtävilläolon jälkeen saatiin kirjattu Pirkkalan kunnan lausunto. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Asiasta järjestettiin yleisötilaisuus torstaina klo lounasravintola Ninan keittiön tiloissa os. Valmetinkatu 5. Paikalla oli noin 20 osallista. Asemakaavaluonnoksen nähtävilläoloaikana saatiin kuusi kommenttia ja kuusi mielipidettä. Palautteesta on laadittu erillinen palautekooste. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavalla mahdollistetaan korttelin nro 792 rakentaminen uudelleen asuinkäyttöön maaperän puhdistamisen jälkeen. Korttelia nro 792 laajennetaan siten, että alue, missä on vanhaa kaatopaikkatäyttöä, otetaan korttelialueeseen mukaan. Näin maanpinnan muodot saadaan muotoiltua puhdistustyön yhteydessä loivemmaksi ja uudisrakentaminen Perkiönkadun varressa saadaan rytmittymään pohjoispuolisten pientalokortteleiden mukaisesti. Kulkureitit Vähäjärvenpuistossa tulevat säilymään. Tampereen vuokratalosäätiön tonteilla nro ja -14 mahdollistetaan kahden uuden kerrostalon rakentaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 3,8 ha. Asuinkortteleiden kokonaisrakennusoikeus on kem2. Rakennusoikeus lisääntyy kaava-alueella 10791kem2. Uutta asuinrakentamista VTS:n tontille ja korttelin 792 purettujen rakennusten tilalle on tulossa n kem2, joka tarkoittaa uusia asuntoja noin 270 kpl (1as/50m2). Keskeiset vaikutukset Asemakaava - Tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitetta - Lisää ja monipuolistaa asumisvaihtoehtojen tarjontaa - Tukee lähipalveluiden toimintaedellytyksiä - Tehostaa joukkoliikenteen ja kuntateknisen verkoston hyödyntämistä

16 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) - Lisää liikenneturvallisuutta, Perkiönkadun etelälaitaan tulee jalkakäytävä - Huomioi Härmälän maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön - Viheralueiden pinta-ala pienenee noin 0,5 ha - Maaperän puhdistamisella turvataan luonnonympäristön arvot sekä ihmisten elinympäristön turvallisuus ja terveellisyys Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Toteuttaminen Mikäli asemakaavan hyväksymisprosessi etenee ilman valituksia, on asemakaava lainvoimainen keväällä Tampereen Vuokratalosäätiön tonteilla kaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua lainvoimaiseksi. Korttelin nro 792 toteuttaminen voi alkaa, kun kaava on lainvoimainen ja maaperän puhdistus on saatettu loppuun. Kiinteistötoimella ei ole huomauttamista asemakaavasta. Liitteet 1 Asemakaavakartta 2 Asemakaavaselostus 3 Asemakaavan seurantalomake

17 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Yhdyskuntalautakunta, 8, Yhdyskuntalautakunta, 69, Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Viiala, Nuijatie 31, täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen, asemakaava nro 8627 TRE:8066/ /2015 Yhdyskuntalautakunta, , 8 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot toimistoarkkitehti Päivi Veijola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Esitetään päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8627 kaupunginhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: kaavadoc?8627. Diaarinumero: 8066/ /2015, pvm Asemakaavaehdotus oli yleisesti nähtävillä Muistutuksia ei jätetty. Tiedoksi kh Liitteet 1 1 Liite Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 2 2 Liite Asemakaavaselostus 3 3 Liite Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 4 Oheismateriaali Havainnekuva

18 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 5 5 Oheismateriaali Aloitusvaiheen palautekooste 6 6 Oheismateriaali Valmisteluvaiheen palautekooste 7 7 Oheismateriaali Rakentamistapaohje 8 8 Oheismateriaali Viitesuunnitelma 9 9 Oheismateriaali Meluselvitys Oheismateriaali Hulevesiselvitys- ja suunnitelma Oheismateriaali Luontoselvitys Yhdyskuntalautakunta, , 69 Valmistelijat / lisätiedot: Elina Karppinen kaavelka Elina.Karppinen@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Hyväksytään asemakaavaehdotus nro 8627 (päivätty ja tarkistettu ) asetettavaksi nähtäville ja esitetään se nähtävilläolon jälkeen kaupunginhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Perustelut Kaupunkiympäristön palvelualue on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavan muutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: kaavadoc?8627 Diaarinumero: 8066/ /2015, pvm TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee Viialan kaupunginosassa noin 6,5 kilometriä Tampereen ydinkeskustasta itään, osoitteessa Nuijatie 31. Kaavamuutos koskee korttelin nro 5235 tonttia nro 4 sekä Nuijan suojaviheraluetta. Alue sijaitsee Viialan pientaloalueen pohjoisosassa. Suunnittelualue on osa korttelia nro 5235, joka koostuu asuinkerrostaloista ja rivitaloista. Asemakaavan tavoitteet Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt Tampereen Vuokratalosäätiö. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteena on alueen täydennysrakentaminen vuokra-asumiseen. Tontilla olemassa olevat huonokuntoiset asuinkerrostalot on tarkoitus purkaa ja

19 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) rakentaa tilalle tehokkaampaa asumista. Alueelle suunnitellaan kerrostalorakentamisen lisäksi myös pientaloja. Asemakaava kuuluu maankäytön suunnittelun kaavoitusohjelmaan vuosille (kohde numero 7 vuodelle 2016). Tampereen kaupungin EHYT-raportissa (2011) suunnittelualue on arvioitu eheyttämiskohteeksi, jossa nykyistä korttelirakennetta täydennetään. Asemakaavaprosessin vaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin 4 viranomaiskommenttia sekä 1 mielipide. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kommentissa todettiin, että suunnittelussa on huomioitava melun ohjearvot sekä alueen sijainti vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lausunto on huomioitu kaavan liitteeksi laadituissa melu- ja hulevesiselvityksessä. Tampereen Sähkölaitos Oy:n kommentissa huomautettiin, että tontin halki kulkee kaukolämpöjohto, jonka mahdollisista siirtokustannuksista vastaa muutoksen aiheuttaja. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentin mukaan kaavaalueelta ei tunneta erityisiä kulttuuriympäristöarvoja eikä hankkeeseen liity niiden osalta selvitystarvetta. Kiinteistötoimen lausunnossa todettiin, että kaavan hyväksynnän jälkeen tulee tehtäväksi kaavan mukainen vuokrasopimus. Naapureiden mielipiteessä oltiin huolissaan rakennusten purkamisesta aiheutuvasta melu-, pöly- ja roskahaitoista. Lisäksi rakennusten purkamisen tarpeellisuus kyseenalaistettiin. Alueelle ei toivottu täydennysrakentamista, sillä sen nähtiin lisäävän liikennettä, mutta ei kuitenkaan turvaavan lähialueen palveluiden säilymistä. Naapuruston näkymien pelättiin muuttuvan autojen tai kerrostalojen hallitsemaksi. Alueen kulttuurihistorialliset arvot tulee huomioida. Lisäksi täydennysrakentamisen pelättiin pilaavan lähivirkistysalueita. Asemakaavan valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville Valmisteluaineistosta saatiin 4 viranomaiskommenttia. Kiinteistötoimella ja Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ollut hankkeesta huomautettavaa. Tampereen kaupungin ympäristönsuojeluyksikön kommentissa todettiin, että Tampereen kaupungin valmisteilla olevassa liito-oravaselvityksessä on tehty havaintoja liito-oravasta Santaharjuntien itäpuolella kaava-alueen läheisyydessä. Kaavaalueen kaakkoiskulmassa on kookasta puustoa, joka soveltuu hyvin myös liito-oravan kulkuyhteydeksi. Asemakaavassa tulee huolehtia, että kulkuyhteyden mahdollistamiseksi tarvittavaa puustoa säilyy. Lausunnon perusteella kaava-alueen kaakkoiskulmassa oleva puusto on merkitty säilytettäväksi (s-18). Tampereen Veden kommentissa muistutettiin välille Sammon valtatie Rusko suunnitteilla olevasta runkovesijohdosta, joka kulkee kaava-alueen kautta. Vesijohdolle tarvitaan

20 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) kaavaan aluevaraus. Lisäksi kaava-alueella kulkee vesijohto ja jätevesiviemäri, joiden toimintaedellytysten täytyy säilyä täydennysrakentamisesta huolimatta. Lausunnon perusteella kaavakartalle on lisätty johtorasite runkovesijohtoa varten. Nykyinen vesijohto ja viemäri siirretään asemakaavassa osoitettuun uuteen paikkaan hakijan kustannuksella. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavamuutoksella tontista ja suojaviheralueen osasta muodostetaan uusi tontti , joka osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AKR). Tontille osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2 ja sen tehokkuusluvuksi muodostuu e=0.54. Asemakaava mahdollistaa sekä kerroksisten asuinkerrostalojen että 2-kerroksisten kytkettyjen pientalojen rakentamisen tontille. Aiemmin voimassa olevaan asemakaavaan nähden rakennusoikeus suunnittelualueella lisääntyy k-m 2. Tontin kaakkoiskulmassa oleva puusto on merkitty säilytettäväksi (s-18) maisemallisista syistä sekä mahdollisena liitooravan kulkureittinä. Asemakaavan liitteeksi on laadittu rakentamistapaohje, jossa on kiinnitetty huomiota erityisesti uudisrakennusten sovittamiseen ympäristöön ja asumisen viihtyisyyteen. Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan saatua lainvoiman. Toteutuksesta ja aikataulusta vastaa Tampereen Vuokratalosäätiö. Kiinteistötoimella ei ole lausunnossaan huomautettavaa. Liitteet 1 Liite: Asemakaavakartta ja poistettava asemakaava 2 Liite: Asemakaavaselostus 3 Liite: Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 Oheismateriaali Havainnekuva 5 Oheismateriaali Aloitusvaiheen palautekooste 6 Oheismateriaali Valmisteluvaiheen palautekooste 7 Oheismateriaali Rakentamistapaohje 8 Oheismateriaali Viitesuunnitelma 9 Oheismateriaali Meluselvitys 10 Oheismateriaali Hulevesiselvitys- ja suunnitelma 11 Oheismateriaali Luontoselvitys

21 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Yhdyskuntalautakunta, 9, Yhdyskuntalautakunta, 6, Lausunto ja asemakaavaehdotuksen hyväksyminen, Koivistonkylä, Koivistontie 30 A, rakennusoikeuden lisääminen, asemakaava nro 8630 TRE:1448/ /2016 Yhdyskuntalautakunta, , 9 Valmistelija / lisätiedot: Karppinen Elina Valmistelijan yhteystiedot Kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Hyväksytään päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro Perustelut Asemakaavaehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Asiasta ei jätetty muistutuksia. Pirkanmaan maakuntamuseo jätti päivätyn lausunnon, jonka mukaan Kaavan selostukseen kootut aineistot osoittavat, että kaava-alue ja sen lähiympäristö muodostavat Koivistonkylän varhaisinta omakotiasutusta edustavan kokonaisuuden. Tämän kokonaisuuden arvojen sekä kaava-alueella sijaitsevan kiinteistön omien ja edellä mainittuun kokonaisuuteen liittyvien arvojen selvittämiseksi tarvitaan kuitenkin vielä tarkempaa, inventointitasoista tietoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 54. toteaa asemakaavan sisältövaatimuksista, että rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Nyt käytettävissä olevan tiedon perusteella asiaa ei tältä osin voida vielä ratkaista. Kaavaa varten tulee laatia erillinen rakennetun ympäristön inventointi tai vaihtoehtoisesti kaavaselostusta voidaan täydentää asemakaavainventointitasoisella tiedolla. Tiedoista tulee käydä ilmi kaava-alueella sijaitsevien rakennusten ominaispiirteet ja arvot sekä merkitys osana lähialueen 1900-luvun alkupuolen rakennuskantaa. Myös kaavan vaikutustenarviointia tulee syventää tältä osin. Kaavaselostusta on täydennetty lausunnon perusteella.

22 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Tiedoksi hakija, Pirkanmaan ELy-keskus, Pirkanmaan maakuntamuseo, Mäkituuri Jussi/tupa Liitteet 1 Liite_asemakaavaselostus.pdf 2 Liite_seurantalomake.pdf 3 Oheismateriaali_havainnekuva.pdf 4 Oheismateriaali_maakuntamuseon_lausunto.pdf 5 Liite_asemakaavaselostus.pdf 6 Liite_seurantalomake.pdf 7 Oheismateriaali_havainnekuva.pdf 8 Oheismateriaali_maakuntamuseon_lausunto.pdf 9 Liite_asemakaavaselostus.pdf 10 Liite_seurantalomake.pdf 11 Oheismateriaali_havainnekuva.pdf 12 Oheismateriaali_maakuntamuseon_lausunto.pdf 13 Liite_asemakaavaselostus.pdf 14 Liite_seurantalomake.pdf 15 Oheismateriaali_havainnekuva.pdf 16 Oheismateriaali_maakuntamuseon_lausunto.pdf 17 Asemakaavakartta Yhdyskuntalautakunta, , 6 Valmistelijat / lisätiedot: Ohtola Hanna Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Esittelijä: Elina Karppinen Päätösehdotus oli Yhdyskuntalautakunta päättää, että päivätty ja tarkistettu asemakaavaehdotus nro 8630 hyväksytään asetettavaksi nähtäville. Perustelut Kaupunkiympäristön kehittäminen on valmistellut päivätyn ja tarkistetun asemakaavanmuutoksen nro Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. Lisätietoja osoitteesta: Dno: TRE: 1448/ /2016 Kaavan laatija Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön kehittäminen, maankäytön

23 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) suunnittelu, kaavoitusarkkitehti Hanna Ohtola. TIIVISTELMÄ Kaava-alue Suunnittelualue sijaitsee Koivistonkylän kaupunginosassa, noin 3km etelään kaupungin ydinkeskustasta. Kaupunginosa on pientalovaltaista, eri aikakausien rakennuskantaa edustavaa vehreää pientaloaluetta. Lähiympäristössä on pientaloja luvun alusta 2000-luvulle. Naapurusto on suhteellisen yhtenäistä pientaloaluetta, mutta Koivistontien varrella rakennuskanta on hajanaisempaa, ja pientalojen lisäksi tien varrella on kerrostaloja, liikerakennuksia ja ammattikoulu. Tontin pinta-ala on 1497 m2. Tontilla sijaitsee asuinrakennus, jonka arvioidaan valmistuneen 1900-luvun alussa, ja jota on vuosien saatossa uudistettu runsaasti. Rakennuksen kerrosala on 90 m2. Rakennus on puurakenteinen, ja sen oletettavasti vanhin osa on mansardikattoinen. Laajennusosissa on harjakatot. Julkisivut ovat mineriittilevyä. Rakennus on tarkoitus purkaa. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen hakijan tavoitteena on lisätä tontin rakennusoikeutta siten, että tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,25. Tontilla olevat rakennukset on tarkoitus purkaa. Kaavan laatijan tavoitteena on suunnittelutyön yhteydessä selvittää hakijoiden suunnitelmien toteuttamiskelpoisuus kaavamuutosalueella. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen sijainti kaupunkirakenteessa ja kaupunkikuvallinen luonne. Suunnitelma tukee kaupungin täydennysrakentamistavoitteita. Kaavaprosessin vaiheet Kaavahanke tuli vireille , kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja valmisteluaineisto kuulutettiin nähtäville väliseksi ajaksi Palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille. Osallistumisja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävillä oloaikana tiedoksi osallisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja valmisteluaineistosta pyydettiin aloitusaikana kommentit tarvittavilta kaupungin toimialoilta ja viranomaistahoilta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä oloaikana jätettiin kolme kommenttia ja yksi mielipide. Mieskuoro Pirkanmiehien jättämässä mielipiteessä todettiin, ettei heillä ole suunnitelmaan huomautettavaa. Myöskään kaupungin ympäristönsuojelulla ei ollut kommentissaan huomautettavaa. Kaupungin yleisten alueiden suunnittelu suositti kaavassa käytettäväksi hulevesimääräystä hule-42(1) ja se lisättiin kaavaan. Pirkanmaan maakuntamuseo edellytti kommentissaan, että kaavahankkeen yhteydessä tulee hankkia lisätietoa kaava-alueen

24 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) ja sen vaikutusalueen rakennuskannasta kaavaselostukseen, jotta kaavan vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin voidaan arvioida ja että kaavaehdotus tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Kaavaselostukseen on lisätty tietoa alueen rakennuskannasta. Asemakaavan keskeinen sisältö Tontti osoitetaan erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontilla suurin sallittu kerrosluku on II. Viisikymmentä prosenttia ensimmäisen kerroksen alasta on vähintään käytettävä sen yläpuolella olevasta tilasta sellaiseksi tilaksi, joka välittömästi tai myöhemmin voidaan sisustaa kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Tontille on osoitettu hulevesien imeyttämistä ja viivyttämistä varten määräys hule-42(1). Asemakaavan muutoksessa tontille osoitetaan rakennusoikeutta tehokkuusluvun e=0,25 mukaan yhteensä 374 k-m2. Rakennusoikeus lisääntyy 180 m2. Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava voidaan toteuttaa sen saatua lainvoiman. Kiinteistötoimella ei ole lausunnossaan huomautettavaa. Asemakaavaehdotus tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseolle. Liitteet 1 Asemakaavakartta 2 Asemakaavaselostus 3 Asemakaavaselostuksen liitelomake 4 Havainnekuva

25 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 10 Hämeenkadun sulatusjärjestelmän toteuttaminen TRE:5995/ /2015 Valmistelija / lisätiedot: Vandell Ari Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Jaana Kalliolaakso, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Rakennetaan kaupungin toimesta nykyisen järjestelmän korvaava sulatusjärjestelmä katusaneerauksen yhteydessä Hämeenkadun jalkakäytäville välille Kuninkaankatu - Aleksis Kiven katu sekä varaudutaan pohjarakenteissa ja johtosiirroissa mahdollisuuteen rakentaa myöhemmin laajempi sulatusjärjestelmä pysäkeille ja jalankulkualueille koko Hämeenkadun osuudelle. Eriävä mielipide Matti Höyssä Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Rakennetaan kaupungin toimesta nykyisen järjestelmän korvaava sulatusjärjestelmä katusaneerauksen yhteydessä Hämeenkadun jalkakäytäville välille Kuninkaankatu - Aleksis Kiven katu sekä varaudutaan pohjarakenteissa ja johtosiirroissa mahdollisuuteen rakentaa myöhemmin laajempi sulatusjärjestelmä pysäkeille ja jalankulkualueille koko Hämeenkadun osuudelle. Kokouskäsittely Merkittiin, että suunnittelupäällikkö Ari Vandell esitteli asian. Keskustelun kuluessa Matti Höyssä esitti päätösehdotuksen muutettavaksi muotoon: "Rakennetaan kaupungin toimesta nykyisen järjestelmän korvaava sulatusjärjestelmä katusaneerauksen yhteydessä Hämeenkadun jalkakäytäville välille Kuninkaankatu - Aleksis Kiven katu." Hannele Strömberg, Anna-Kaarina Rantaviita-Tiainen ja Aarne Raevaara kannattivat muutosesitystä. Kari Niemelä, Jaakko Stenhäll ja Anne Liimola ilmoittivat olevansa päätösehdotuksen kannalla.

26 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Koska oli tehty kannatettu muutosesitys, puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: JAA esittelijän päätösehdotuksen hyväksyminen EI muutosehdotuksen hyväksyminen Äänestyksen tulos: JAA; 5 ääntä (Niemelä, Stenhäll, Liimola, Kovanen, Hyötynen) EI; 4 ääntä (Höyssä, Strömberg, Rantaviita-Tiainen, Raevaara) TYHJIÄ; 1 (Ahonen) Puheenjohtaja totesi esittelijän päätösehdotuksen tulleen hyväksytyksi äänin 5-4, yksi tyhjä. Päätöksen jälkeen Matti Höyssä jätti eriävän mielipiteensä pöytäkirjaan liitettäväksi. Perustelut Hämeenkadun ja siihen liittyvien katujen katusuunnitelmat on hyväksytty yhdyskuntalautakunnassa Lisäksi todettiin, että sulatusjärjestelmän toteuttamisesta päätetään erikseen. Sulatusjärjestelmän laajentaminen jalkakäytäville koko Hämeenkadun osuudella pidetään tärkeänä ja se on myös asetettu tavoitteeksi esim. Tampereen keskustan katutilaohjeessa Järjestelmän tuomat hyödyt olisivat merkittävät, mutta sen investointi- ja käyttökustannukset ovat korkeat. Sulatusjärjestelmän rakentaminen edellyttäisi myös kiinteistöjen osallistumista kustannuksiin. Tehdyn ennakkokyselyn perusteella yli puolet Hämeenkadun kiinteistöistä ei ole halukas osallistumaan katusulatusjärjestelmään. Kaupungilla ei ole olemassa keinoja, joilla kiinteistöjä voisi edellyttää osallistumaan katusulatusjärjestelmään. Hämeenkadun jalkakäytävillä on olemassa katusulatus välillä Kuninkaankatu - Aleksis Kiven katu, josta on tehty kiinteistöjen kanssa sopimus vuonna Hämeenkadun ajoradan rakentaminen on alkamassa raitiotieallianssin toimesta keväällä Raitiotieallianssin toteuttamissopimukseen ei kuulu sulatusjärjestelmän rakentaminen tai siihen varautuminen. Hämeenkadun ajoradan ulkopuolisten alueiden rakennussuunnittelu on käynnistynyt. Johtosiirtojen laajuuden ja rakennussuunnittelun lähtökohdiksi tarvitaan päätös katusulatusjärjestelmän toteuttamisesta. Sulatusjärjestelmän toteuttaminen ja siihen varautuminen vaikuttaa rakennussuunnitelman sisältöön. Tiedoksi Pasi Ruohomäki, Jaana Kalliolaakso Liitteet 1 Hämeenkadun katusulatusjärjestelmän toteuttaminen 2 Matti Höyssän eriävä mielipide pdf

27 Tampere Pöytäkirja 1/ (51)

28 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) 11 Yhteiskäyttöautojärjestelmän edistäminen rakennushankkeissa TRE:94/ /2017 Valmistelija / lisätiedot: Vandell Ari Valmistelijan yhteystiedot Liikenneinsinööri Timo Seimelä, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Lisätietoja päätöksestä Päätösvalmistelusihteeri Anneli Harjuntausta, puh etunimi.sukunimi@tampere.fi Päätös Asia jätettiin pöydälle. Esittelijä: Mikko Nurminen Päätösehdotus oli Tampere ottaa yhteiskäyttöautojärjestelmän käyttöön rakennushankkeissa pilotoimalla palvelua kolmessa kohteessa, jotka ovat Luminary keskustassa ja Härmälänrannan kortteli 1911 Setlementtiasunnot sekä Kalevanrinteessä asemakaava Pilottien kokemukset arvioidaan hankkeiden valmistumisen jälkeen ja tulosten perusteella päätetään mahdollisuudesta ottaa yhteiskäyttöautot asemakaavoituksen keinovalikoimaan pysäköintinormin alentamisperusteeksi. Tampere käynnistää pysäköintisuunnitelman laadinnan Kalevan alueelle jo toteutetun pysäköintiselvityksen toimenpideehdotuksen mukaisesti. Tampere käynnistää suunnittelun varsinaisen yhteiskäyttöautojärjestelmän toteuttamisesta Tampereelle. Kokouskäsittely Keskustelun kuluessa Aarne Raevaara esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi. Koska ehdotus ei saanut kannatusta, se raukesi. Matti Höyssä esitti asian jättämistä pöydälle. Hannele Strömberg ja Reeta Ahonen kannattivat pöydällejättöesitystä. Puheenjohtaja tiedusteli Höyssän pöydällejättöesityksen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti. Perustelut Liikkuminen on murroksessa, jossa muutosvoimia ovat mm. kaupungistuminen, palveluistuminen ja digitalisaatio.

29 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Digitalisaatio on yksi Suomen hallituksen kärkihankkeista, joilla tavoitellaan myös työllisyyteen vaikuttavien uusien liiketoimintamuotojen kehittämistä. Tulevaisuudessa kaupunkien liikennejärjestelmässä yksityisomistuksessa olevien autojen tarve vähenee, kun liikkumiseen on tarjolla monipuolisia liikkumispalveluita, joita voi yhdistellä yksilöllisellä tavalla. Liikkumisen palveluiden kehittämisessä yhdistyvät mm. liikkumisen vapaus ja liikennejärjestelmän resurssitehokkuus. Autojen yhteiskäyttö on arkisiin tarpeisiin soveltuvaa joustavaa auton vuokrausta. Liikenteen digitalisaatio mahdollistaa myös yhteiskäyttöautojen yleistymisen, sillä digitalisaation keinoin autojen sijainti- ja vapaanaolotiedot ovat käyttäjien saatavilla ja autojen käyttöönotto omatoimisesti on mahdollista. Yhteiskäyttöauto varataan internetissä tai mobiililaitteella ja se otetaan käyttöön esimerkiksi älykortilla tai matkapuhelimella. Yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä lyhyeksikin ajaksi yleensä läheltä kotia tai työpaikkaa. Yhteiskäyttöautopalvelut tarjoavat jo nykyisin pääkaupunkiseudulla tilapäiseen autolla liikkumisen tarpeeseen vaihtoehdon, jossa kuntalaisen ei tarvitse sitoutua auton omistukseen, mutta auto on tarvittaessa kohtuuhintaan käytettävissä. Yhteiskäyttöautoja käyttävät henkilöt liikkuvat päivittäin pääasiassa joukkoliikenteellä ja pyörällä ja noin puolet yhteiskäyttöautojen käyttäjistä käyttää autoa kerran kuussa tai harvemmin. Yhteiskäyttöautoja käytetään eniten ostos- ja vapaa-ajanmatkoilla. Yhteiskäyttöautojärjestelmässä autot ovat tehokkaasti käytössä, mikä vähentää pysäköintipaikkojen tarvetta. Tampere haluaa olla edelläkävijä liikkumisen palveluiden kehittämisessä. Keväällä 2014 valmistui selvitys, jossa kuvattiin yleisesti yhteiskäyttöautojärjestelmää, järjestelmän soveltuvuutta Tampereelle ja miten Tampere voisi edistää yhteiskäyttöautoilua (Liite Yhteiskäyttöautot Tampereella). Syksyllä 2016 Tampereelle laadittiin alustava MaaS-toimenpideohjelma (liikkuminen palveluna), jossa on esitetty yhtenä toimenpiteenä, että Tampere voisi pilotoida yhteiskäyttö - ja vuokra-autojen pysäköintitunnusjärjestelmää. Näiden edellä mainittujen selvitysten yhteydessä järjestettiin markkinavuoropuhelu yhteiskäyttöauto toimijoiden kanssa ja he kertoivat, että yhteiskäyttöautopalvelut lähtevät heti käyntiin, kun autojen pysäköinti mahdollistetaan lähelle asiakkaita. Yhteiskäyttöautojen toiminnan mahdollistaminen uusissa rakennushankkeissa on huomioitu Tampereen pysäköintipolitiikassa. Yhteiskäyttöautojärjestelmissä on tunnistettavissa kolme erilaista toimintamallia Yhteiskäyttöauto 1. rakennushankkeissa ja taloyhtiöissä, jolloin kyse on hyvin rajoitetun alueen tai käyttäjäkunnan omasta muutaman yhteiskäyttöauton järjestelmästä Alueellinen 2. yhteiskäyttöautojärjestelmä, jossa autoja tarjotaan hieman laajemmalle käyttäjäryhmälle esim. kaupunginosaan Koko 3. kaupunkia koskeva järjestelmä

30 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Kaksi ensimmäistä toimintamallia soveltuvat kokeiluihin ja pilotointiin, mutta tavoitteena pitäisi olla koko kaupunkia koskeva järjestelmä, johon nämä pienimuotoisemmat järjestelmät voidaan myöhemmin liittää. Kaikissa toimintamalleissa yhteiskäyttöautojen käyttöönottoa voidaan tukea tarjoamalla yhteiskäyttöautopalveluita tarjoaville yrityksille pysäköintipaikkoja. Yritysten toiminnan käynnistyminen Tampereella vauhdittuisi, jos Tampereen kaupungin hallinnoimilla maanpäällisillä pysäköintipaikoilla yhteiskäyttöauton pysäköinti olisi maksutonta tai pysäköintiin voisi hankkia vuosimaksuun perustuvan luvan koko kantakaupungin alueelle. Suppeammissa järjestelmissä pysäköintilupa poistaisi palvelutarjoajalle maksettavaksi jäävät pysäköintivirhemaksut, jotka nyt välillisesti nostavat palvelun asiakaskustannusta ja siten heikentävät palvelun houkuttelevuutta. Koko kaupunkia koskevassa järjestelmässä pysäköintilupa mahdollistaisi autojen palautuksen (ja seuraavan noudon) aikarajoitetulle tai maksulliselle pysäköintialueelle, mikä lisäisi järjestelmän joustavuutta asiakkaalle. Yhteiskäyttöautot tuovat monia hyötyjä eri tahoille: Rakentaja Autopaikkojen vähäisempi määrä pienentää rakentamisen kustannuksia ja edesauttaa hankkeiden käynnistymistä Mahdollistaa täydennysrakentamisen halvemmilla pysäköintiratkaisuilla Hillitsee rakentamisen ja asumisen kustannuksia Parantaa rakentamistehokkuutta Pysäköinniltä vapautunutta tilaa yleisillä alueille ja tonteilla voidaan käyttää muihin tarkoituksiin ja mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen Asukas Vähentää yksityisauton omistustarvetta, korvaa kakkosauton Pienentää autoilun kustannuksia Parantaa sosiaalista tasa-arvoa Alentaa asuntojen ja asumisen hintaa Liikenne Täydentää joukkoliikennejärjestelmää ja toimii osana liikkuminen palveluna -kokonaisuutta Lisää kestävien kulkumuotojen käyttöä Vähentää ajosuoritetta ja lieventää ruuhkia sekä parantaa liikenneturvallisuutta Ympäristö Vähentää liikenteen päästöjä Kaupunkiympäristön viihtyisyys paranee Yhdyskuntalauta päätti kokouksessaan ottaa Tampereen pysäköintipolitiikan käyttöön heti ja että yhteiskäyttöjärjestelmän toimivuutta rakennushankkeissa

31 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) tutkitaan 2 3 pilotointikohteessa ja niistä saatujen kokemusten pohjalta arvioidaan yhteiskäyttöautojärjestelmän vaikutusta pysäköintinormiin. Hyväksytyssä pysäköintipolitiikassa on määritelty, että pysäköintipaikkamäärä lasketaan asemakaavaan merkitystä pääkäyttötarkoitusten mukaisesta rakennusoikeudesta. Normi on pyritty muodostamaan joustavaksi. Toteutettava autopaikkamäärä voi olla 20 prosenttia pysäköintinormia alempi, mikäli hankkeessa pystytään osoittamaan pysäköintipaikan käytön tehostamiseen käytetyt keinot, kuten paikkojen vuoroittaiskäyttö ja/tai nimeämättömyys ja keskitetty rakenteellinen pysäköinti. Myös yhteiskäyttöautojärjestelmä voi tulevaisuudessa vähentää autopaikkavelvoitetta. Yhteiskäyttöautojärjestelmän toimivuutta pilotoidaan 2 3 kohteessa. Pilotoinnin jälkeen arvioidaan järjestelmän vaikutukset normiin. Pilotoinnin lähtökohtana on, että autopaikkavelvoitetta voidaan vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 % normin määrittämästä kokonaispaikkamäärästä. Pysäköintiä tehostavilla toimenpiteillä tehtävien vähennysten kokonaismäärä on enintään 30 prosenttia laskentaohjeen määrittämästä kokonaispaikkamäärästä. Kokeiluissa kerätään kokemuksia mm. pysäköintipaikkojen riittävyydestä, asukkaiden suhtautumisesta yhteiskäyttöautopalveluun ja yritysten mahdollisuudesta sitoutua palvelun jatkuvuuteen vähintään 5 vuodeksi. Mikäli kokemukset ovat hyviä, tulevaisuudessa voidaan käyttää yhteiskäyttöautoja yhtenä pysäköinnin tehostamiskeinona. Asemakaavatyön yhteydessä arvioidaan yhteiskäyttöautojärjestelmän soveltuvuus rakennushankkeeseen, ja jos kohde soveltuu, niin se mahdollistetaan asemakaavamääräyksissä. Jos yhteiskäyttöautot otetaan käyttöön asemakaavoissa, niin kaupunki laatii mallin, jossa on kuvattu miten arviointi tulevaisuudessa tehdään ja mitä kaupunki edellyttää toimijoilta rakennuslupavaiheessa. Pilotoitavien kohteiden valitsemiseksi on määritelty seuraavat alustavat kriteerit: Alueella on tehokas joukkoliikennetarjonta ja kohde sijaitsee tehokkaalla joukkoliikenne- tai kävelyvyöhykkeellä. Kohde sijaitsee enintään 300 metrin päässä yleisestä pysäköintilaitoksesta tai muusta yleisestä pysäköintialueesta, johon on mahdollista osoittaa puuttuvat pysäköintipaikat, jos tulee ongelmia yhteiskäyttöautojärjestelmän kanssa. Alue/kohde on operaattorin kannalta houkutteleva mm. liiketaloudellisuus, laajennettavuus, mahdollisuus yhdistää laajempaan tai olemassa olevaan järjestelmään. Käyttötarkoituksena asuminen ja kohteessa edellytetään rakenteellista pysäköintiä. Asemakaavassa mahdollistetaan yhteiskäyttöautojärjestelmän hyödyntäminen. Pilotointikohteiksi valitaan kuitenkin kohteita, jotka ovat asemakaavaehdotus- tai rakennuslupavaiheessa ja joissa on tehty aloite yhteiskäyttöautojärjestelmästä. Yhteiskäyttöautojen tulee olla pääasiassa asuntoyhtiön asukkaiden käytössä ja autot sijoitetaan tontille.

32 Tampere Pöytäkirja 1/ (51) Taloyhtiön yhtiöjärjestyksessä tulee olla maininta järjestelmästä ja sen käyttömahdollisuudesta. Pilotoitaviksi rakennushankkeiksi on ollut tarjolla useita kohteita mm. Luminary, asemakaava SKANSKA Itsenäisyydenkatu 7 9,TOAS Pinninkatu 47, TOAS Härmälänrannan Setlementtiasunnot Oy, SKANSKA Perkiönkatu, VTS Pappila, TOAS 10-kortteli, Kauppakatu 2 6, Puutarhakatu 11 13, Peab Kalevanrinne, asemakaava 8478, Bonava Otavalanhovi, kaava 8564 Tesoman rautatiekorttelin asemakaavahankkeen 8527 Ranta-Tampella Pilotoitaviksi rakennuskohteista esitetään valittavaksi Luminary keskustassa, Härmälänrannan kortteli 1911 Setlementtiasunnot ja Kalevanrinteessä asemakaava 8478, koska nämä kohteet täyttävät pilotoitaville kohteille asetetut vaatimukset. Näiden hankkeiden toimijoiden tulee rakennuslupavaiheessa osoittaa yhteiskäyttöjärjestelmän soveltuvuus kohteeseen. Heidän tulee osoittaa tontin omistajan tai haltijan ja operaattorin välinen jatkuva vähintään 5 vuoden sopimus, jossa yhteiskäyttöautooperaattori sitoutuu toimittamaan kohteeseen/taloyhtiölle niin monta yhteiskäyttöautoa kuin kohteeseen on varattu paikkoja yhteiskäyttöautoille. Kohteen yhteiskäyttöautojen tulee olla ensisijaisesti kohteen asukkaiden käytössä ja käytettävien autojen tulee olla uusia hyväkuntoisia autoja, joiden keskimääräinen hiilidioksidipäästö on alle 110 g/km. Jos edellä mainitut vaatimukset täyttyvät, voidaan asemakaavassa määritellystä autopaikkavelvoitteesta vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 % normista. Rakennushankkeisiin liittyvät yhteiskäyttöautot ovat vain osa kokonaisvaltaista yhteiskäyttöautojärjestelmä ja siksi on syytä käynnistää suunnittelu varsinaisen yhteiskäyttöautojärjestelmän toteuttamisesta Tampereelle. Kalevan alueelle on laadittu pysäköintiselvitys, jossa on esitetty keinot alueen pysäköinnin kehittämiseksi niin, että voidaan varmistaa asukas- ja asiointipysäköinnin toimivuus myös tulevaisuudessa. Selvityksessä on esitetty yhtenä tehostamiskeinona yhteiskäyttöautojärjestelmän mahdollistaminen alueella. Raitiotien rakentaminen on käynnistymässä vuoden 2017 alkupuolella ja rakentaminen tulee vaikuttamaan Kalevan alueen pysäköintipaikkatarjontaan ja siksi olisi syytä käynnistää pysäköintisuunnitelman laadinta Kalevan alueelle. Tiedoksi Ari Vandell/kapa, Timo Seimelä/kapa, Elina Karppinen/kapa, Hanna Montonen/kapa, Annika Alppi/rava