Espoon väestökehitys, ruotsinkielisen väestön kehitysennusteet ja ruotsinkielisten koulupalvelujen asiakasennusteet

Transkriptio

1 Espoon väestökehitys, ruotsinkielisen väestön kehitysennusteet ja ruotsinkielisten koulupalvelujen asiakasennusteet Sinkkonen Yrjö Espoon kaupunki 2017

2 1 Yhteenveto Tämä materiaali on tarkoitettu tausta-aineistoksi Espoon Svenska rum - lautakunnan palveluverkkoa koskevaan in klo 17 Espoon valtuustotalolla. Aineisto taustoittaa väestötilastojen ja asiakasennusteiden laadinnan lähtökohtia ja periaatteita Tilastokeskuksen aineistoissa sekä pääkaupunkiseudun yhteisesti käyttämän väestöennusteen laadinnassa. Muistio selventää myös ruotsinkielisten peruskoulujen asiakasennusteiden laadintaa sekä vertailee sekä väestöennusteiden että SVEBIn asiakasennusteiden osuvuutta vuosina Koko Espoon väestöennusteet ovat toteutu

3 2 Sisällysluettelo 1 Tilastot ja väestöennusteet Tilastolliset menetelmät ja Espoon tilastotoiminta Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä Väestö ja väestönmuutokset Espoon väestöennusteiden ja sivistystoimen asiakasennusteiden laadinta Espoon kaupunkitiedon rooli Lyhyt Espoon väestöennusteiden järjestelmän kuvaus Espoon väestönkasvu 2015 ja Espoo alueittain Väestöennuste koko Espoo Espoon ruotsinkielisen väestön ennuste Ennuste Ennusteen laskennan perusteet Espoon väestökehitys ja väestöennusteen vertailu alueittain Ruotsinkielisen väestön kehitys Espoon väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön osuudet alueittain Asiakasennusteet Espoon sivistystoimessa Asiakasennusteet Koulukohtaiset asiakasennusteet /SVEBI Väestö- ja asiakasennusteiden osuvuus Espoon ruotsinkielisen väestöennusteiden osuvuus SVEBIn asiakasennusteiden (oppilasennusteet) osuvuus

4 3 1 Tilastot ja väestöennusteet 1.1 Tilastolliset menetelmät ja Espoon tilastotoiminta Väestöennusteet voivat olla pelkkiä kokonaisväkiluvun huomioon ottavia laskelmia. Tällöin menneestä kehityksestä lasketaan esimerkiksi väestönkasvu tietyltä ajanjaksolta. Tämän kehityksen oletetaan myös jatkuvan ja näin lasketaan väestönkehitys tulevaisuuteen. Tällainen kokonaisväkiluvun kehitykseen perustuva laskelma oli esim. Malthusin arvio maapallon väestön geometrisesta kasvusta. Toisaalta väestöennuste voidaan laskea ottamalla huomioon väestön ikä- ja sukupuolirakenne sekä laskemalla syntyvyyden, kuolevuuden ja muuttoliikkeen kehitys erikseen. Tätä menetelmää kutsutaan komponenttimenetelmäksi eli menetelmäksi, jossa otetaan huomioon väestönkehitykseen vaikuttavat osatekijät eli komponentit. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat kohorttikomponenttimallilla tuotettuja. Espoon väestötilastoaineisto on Tilastokeskuksen aineistoja ja Espoon väestöennusteaineistot tuotetaan pääkaupunkiseudun yhteisessä palvelussa. Espoon sivistystoimen asiakasennusteet perustuvat: 1. Toteutuneisiin asiakasmääriin palvelutuotannossa 2. Espoon viralliseen väestöennusteeseen 1.2 Väestöennusteen tarkkuuteen vaikuttavia tekijöitä Tulevaisuus on epävarma, sitä on vaikea ennustaa. Väestöennusteen tekijä pyrkii tietysti tekemään mahdollisimman hyvän ennusteen. Kolme tekijää, jotka vaikuttavat väestöennusteen tarkkuuteen, ovat: väestön koko, ikäluokitus ja ennustekauden pituus. Ennustettavan alueen väestön määrä: Ennustettavan alueen väestömäärän koosta voi sanoa, että "mitä pienempi väestö sitä epätarkempi ennuste". Suomen kuntien suuri määrä ovat ennusteentekijälle painajainen, sillä väestömäärä vaihtelee kunnissa noin 100 asukkaasta aina yli asukkaaseen. Ikäluokitus: Väestöennuste lasketaan yleensä miehille ja naisille ikäluokittain. Ikäluokituksena käytetään joko yksi- tai viisivuotisikäluokkia. Satunnaisvaihtelu on suurempi, kun väestöennuste lasketaan yksivuotisikäluokittain kuin viisivuotisikäluokittain. Monissa pienissä kunnissa ei edes riitä väkeä jokaiseen ikäluokkaan. Ennustettavan kauden pituus:

5 4 Mitä pitemmälle ennustetaan, sitä epävarmempi on tulos. Väestöennusteet voidaan jakaa lähinnä kolmeen osaan, kun tarkastellaan ennustekauden pituutta. Lyhyen aikavälin ennuste ulottuu yleensä alle viiden vuoden ajanjaksolle. Keskipitkän aikavälin ennuste ulottuu noin kymmenen vuoden päähän ja pitkän aikavälin ennuste ulottuu yli kymmenen vuoden päähän. Usein näkee vielä puhuttavan niin sanotuista ylipitkän aikavälin ennusteista, jotka ulottuvat tällä hetkellä aina vuoteen Väestö ja väestönmuutokset Kunnan väestönkehitykseen vaikuttavat muuttoliike, syntyvyys ja kuolleisuus. Kuntaan muuttoon vaikuttavat mm. sopivan asunnon saanti, työpaikan saanti, paremmat palvelut ja henkilökohtaiset syyt. Kunnasta pois muuttoon vaikuttavat esim. kallis asuminen, huonot palvelut, viihtymättömyys ja henkilökohtaiset syyt. Vuosittaiseen kuolleisuuteen vaikuttavat yleinen väestön terveystaso ja epidemiat. Syntyvyyteen vaikuttaa väestön, erityisesti naisten, ikärakenne. Mitä vanhempi on ikärakenne, sitä pienempi on syntyvyys. Myös kulttuuriset ja uskonnolliset taustat vaikuttavat syntyvyyteen. Nuorten naisten muutto kaupungista vaikuttaa tulevaan syntyvyyteen, sillä he vievät vielä syntymättömät lapset mukanaan. Tasapainoinen väestönkehitys riippuu siis monesta eri tekijästä. ( FI/Espoon_kaupunki/Tietoa_Espoosta/Tilastot_ja_tutkimukset/Vaesto_ja_vaestonmuutokset) 2 Espoon väestöennusteiden ja sivistystoimen asiakasennusteiden laadinta 2.1 Espoon kaupunkitiedon rooli Kaupunkitiedon tulosyksikkö tuottaa toimintaympäristötiedot suunnittelun, johdon ja päätöksenteon tarpeisiin. Sen keskeiset tuotteet ja palvelut ovat: Perustilastot Väestöennusteet Julkaisutoiminta Sähköiset tilastopalvelut: Essin verkkotilasto, Helsingin Seudun Aluesarjat Tietoiskut, taskutilasto, katsaukset ja raportit Internet- ja Essi -sivustot Tietopalvelu Rekisteripalvelu Keskeisimmän ennusteaineiston muodostavat Espoon kaupungin väestömuutosennusteet ja väestötilastot, jotka löytyvät linkistä: Essin verkkotilastopalvelut ja myös Espoon kaupunkitieto palvelee kuntalaisten lisäksi kaikkia Espoon hallintokuntia ja niiden organisaatioyksikköjä.

6 5 Sivistystoimen asiakasennusteet ovat joko suoraan tai välillisesti muodostettu Kaupunkitiedon väestötilasto- ja ennusteaineistojen pohjalta. 2.2 Lyhyt Espoon väestöennusteiden järjestelmän kuvaus Väestöennusteet laaditaan pääkaupunkiseudun kuntien seututietopalvelun kanssa yhteistyössä hyödyntäen yhteistä aineistotietokantaa. Tietokannasta poimitaan Espoon lähtötiedot (alueet, ikärakenteet, kielisuhteet, yms. muuttujatiedot) oman ennusteen lähtötiedoiksi. Espoon ennusteaineisto muodostetaan kaupunkitiedon toimesta välittömästi vuodenvaihteen väestötilaston valmistuttua tammi- helmikuun tienoilla. Esimerkiksi vuoden 2015 aineisto on Espoon kaupungin toimialojen käytettävissä alkaen. Kuvaus Espoon väestöennustejärjestelmässä huomioitavista ennustetekijöistä on tämän muistion liitteenä (Liite 1). Liitteessä on kuvattu myös Espoon väestökehityksen riippuvuussuhteita ja niiden huomioimista väestökehityksen ennusteissa (Liite 2). Tarkemmin ennusteissa käytettyjen termien määritelmät löytyvät esimerkiksi Tilastokeskuksen nettisivuilta sekä myös Espoon kaupunkitiedon tilastojulkaisuissa. Seuraavassa esimerkkinä väestömuutosten raportoinnista lyhyt Espoon kaupungin katsaus vuoden 2015 väestömuutoksiin. Katsauksessa mainitaan mm. syntyvyyden, muuttoliikkeen ja kuolleisuuden vaikutukset. Katsaus on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla. Linkki: F467B10572F0%7D/ Espoon väestönkasvu 2015 ja Espoo alueittain Espoon väestönkasvu on pitkälti pohjautunut muuttovoittoon. Ulkomaalaistaustainen väestö on kasvanut nopeasti 1990-luvun alusta lähtien. Vuonna 2015 syntyi uutta espoolaista. määrä oli noin 100 lasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kuolleita oli Espoolaisten määrä kasvoi vuoden 2015 aikana asukkaalla. Muuttovoittona lisäyksestä tuli henkeä, mikä oli 56,6 % väestönlisäyksestä. Espoo sai muuttovoittoa muista kunnista yli 1200 henkeä. Muuttovoiton kasvuun vaikutti lähinnä tulomuuton lisääntyminen. Ulkomailta saatu muuttovoitto supistui 550 hengellä henkeen. Väheneminen johtui maahanmuuton vähenemisestä ja ulkomaille muuton lisääntymisestä. Espooseen muuttaneista oli ruotsinkielisiä 5,0 % ja Espoosta lähteneistä 6,4 %. Ruotsinkielisten osuudet olivat laskeneet molemmissa muuttovirroissa edellisen vuoden 5,1 % ja 6,6 %:sta.

7 6 Espoon muuttotase ruotsinkielisistä oli tappiollinen hieman edellisvuotta enemmän. Suurin muuttotappio tuli nuorista vuotiaista ruotsinkielistä aikuisista. Kaikkien yli 45- vuotiaiden muuttotase oli myös tappiollinen. Vuoden 2015 aikana Espoo sai muuttovoittoa Helsingistä edellisvuotta enemmän, mutta Vantaalle ja Kauniaisiin se menetti asukkaitaan. Kaikille muille Helsingin seudun kunnille Hyvinkäätä lukuun ottamatta Espoo menetti edelleen väestöään muuttoliikkeen kautta yli 500 henkeä. Seudun ulkopuoliselle Uudellemaalle kärsitty muuttotappio oli muuttunut tasatilanteeksi. Muualta Etelä-Suomesta Espoo sai edellisvuoden tapaan muuttovoittoa. Sekä Espooseen muuttaneiden että kunnasta lähteneiden koulutustaso oli kohonnut. Kokonaisuutena Espoo sai jälleen muuttovoittoa vain ilman peruskoulutusta olevista. Helsingin seudulta muuttovoittoa saatiin myös korkea-asteen koulutuksen saaneista. Muualta Suomesta muuttovoittoa saatiin sekä keski- että korkea-asteen koulutetuista, mutta ulkomailta saatu muuttovoitto oli ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. Ulkomaille menetettiin korkea-asteen koulutuksen saaneita espoolaisia noin 520 henkeä. Vuonna 2015 syntyi uutta espoolaista. Kuolleiden määrä sen sijaan oli kohonnut lähes 100 hengellä vainajaan. Kun syntyneiden määrä väheni ja kuolleiden määrä kasvoi, luonnollinen väestönlisäys jäi henkeen. Espoolaisten naisten kokonaishedelmällisyys laski selvästi vuodesta Laskua oli kaikilla yli 25-vuotiailla naisilla. Espoolaisten kokonaiskuolleisuus oli kohonnut yli 65-vuotiailla sekä naisilla että miehillä. Suomen-, ruotsin- ja vieraskieliset Espoo jakaantui äidinkielellisesti seuraavasti: 79,1 % suomenkielisiä, 7,6 % ruotsinkielisiä ja vieraskielisiä 13,3 %. Suomenkielisten osuus on vähentynyt 3,3 prosenttiyksikköä ja ruotsinkielisten 0,6 vuodesta Vieraskielisten osuus on kasvanut 3,9 prosenttiyksikköä. Suomenkielisten osuus Espoossa on matalampi kuin Helsingissä (80,8 %), Vantaalla (82,9 %) ja koko Suomessa (89 %). Ruotsinkielisten osuus on kuitenkin korkeampi kuin Helsingissä (5,8 %), Vantaalla (2,7 %) ja koko Suomessa (5,7 %). Vieraskielisten osuus on matalampi kuin Vantaalla (14,4 %) ja Helsingissä (13,5 %), mutta korkeampi kuin koko Suomessa (5,7 %). 3 Väestöennuste koko Espoo Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa.

8 7 Suuralueista eniten kasvavat Suur- Leppävaara, Suur-Tapiola, Suur-Espoonlahti ja Suur- Matinkylä asukkaalla ja pienalueista Suurpelto 4 100, Niittykumpu 2 600, Saunaniemi ja Perkkaa asukkaalla. Yli tuhannella asukkaalla kasvavia pienalueita on kaikkiaan 13. Toisaalta myös 17 pienalueen asukasmäärä vähenee. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Espooseen valmistuu ennustekaudella uutta asuntoa, joista 25 % pientaloihin. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat - tietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E1. Espoon väestö ja väestöennuste ). Yhteenveto ennusteesta on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla, linkki: 4 Espoon ruotsinkielisen väestön ennuste Ennuste Väestöennuste on kaupungin seuraavien vuosien talouden ja toiminnan suunnittelun keskeinen asiakirja. Espoossa oli ruotsinkielisiä asukkaita vuoden 2016 alussa Ennusteen mukaan ruotsinkielisten määrä on vuoden 2026 alussa asukasta. Tällöin vuoden 2026 alkuun mennessä Espoon ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskisi noin 500 asukkaalla nykyisestä. Samoin ruotsinkielisten suhteelliset osuudet Espoon väestöstä laskisivat vastaavana ajanjaksona 7,5 prosentista 6,4 prosenttiin. Eniten ruotsinkielisten asukkaiden määrä laskee Vanha- Espoon, Suur-Espoonlahden ja Suur-Matinkylän alueilla asukkaalla. Toisaalta ruotsinkielisten asukkaiden määrä kasvaa Suur-Tapiolassa, Suur-Kauklahdessa ja Pohjois-Espoossa asukkaalla. Ruotsinkielisen väestön määrä kasvaa yli 200 asukkaalla Suurpellon, Otaniemen, Niittykummun ja Perkkaan pienalueilla ja vähenee eniten Haukilahdessa Soukanmäessä ja Matinlahdessa asukkaalla. Ennusteluvut ovat saatavissa Helsingin seudun aluesarjat-tietokannasta (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Väestöennuste > E2. Espoon ruotsinkielinen väestö ja väestöennuste ). Yhteenveto ennusteesta on julkaistu Espoon kaupungin nettisivuilla, linkki: DFA B%7D/80071

9 8 4.2 Ennusteen laskennan perusteet Ennuste on laadittu samalla menetelmällä kuin Helsingin tekemä ennuste (Kaupunkitutkimus TA OY, Seppo Laakso). Ennuste lasketaan erikseen vanhaan asuntokantaan ja uustuotantoon, joiden summa täsmäytetään koko Espoon lukuihin. (Katso muistion liitteet 1 ja 2). Vanhan asuntokannan ennusteessa otetaan huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen alueelliset erot. Pienalueet ryhmiteltiin kolmeen hedelmällisyystyyppiin ja viiteen muuttoliiketyyppiin. Kuolleisuuden ja hedelmällisyyden alueellisten erojen vaikutus otetaan huomioon kertoimin. Uustuotannon ennusteessa asuntojen tuotantotyypit jaotellaan talotyypin, rahoitusmuodon ja hallintasuhteen mukaisiin ryhmiin, joilla on toisistaan poikkeava sisään muuttavan väestön asumisväljyys ja ikärakenne. Myöhempi väestönkehitys ennustetaan tyypeille määritellyillä hedelmällisyys-, kuolleisuus- ja nettomuuttokertoimilla. Ennakoidun asuntotuotannon osuvuus on merkittävin uustuotannon ennusteen toteutumiseen vaikuttava tekijä. Ennusteessa asuntotuotanto arvioidaan hankekohtaisena toteutumisennusteena valmistumisvuosittain, siihen sisällytetään myös pienalueille sijoitettu hajarakentaminen. Toteutumisennuste perustuu asuntopoliittiseen strategiaan ja kaavoitukseen. Työ tehdään teknisen ja ympäristötoimen esikunnan asuntoyksikössä. Espoon ruotsinkielisten alueittaiseen ennusteeseen eniten vaikuttavat tekijät ovat: - tulevan asuntotuotannon määrän ja rakenteen sekä valmistumisajan-kohdan oikeaan osunut arvioiminen - Espoon ruotsinkielisen väestönkehityksen ja ikärakenteen oikea arviointi Ruotsinkielisten ennusteen olettamuksia ovat: - ruotsinkielisten osuus Espoon väestöstä laskee 0,1 prosenttiyksikköä vuodessa - ruotsinkieliset muuttavat uusiin asuntoihin väestöosuuttaan vastaavalla tavalla - muuttoliike vähentää ruotsinkielisten määrää Espoossa. Laadittu ennuste on päivitetty viimeksi Tähän muistoon on tarkasteltu myös pitkän aikavälin väestökehitystä ja koottu edellä mainittua vuosien väestöennustetta vertaileva taulukko väestökehityksestä suuralueittain ja ruotsinkielisen väestö-osuuden muutoksesta ennusteen mukaan.

10 9 5 Espoon väestökehitys ja väestöennusteen vertailu alueittain 5.1 Ruotsinkielisen väestön kehitys Ruotsinkielisen väestön kehitystrendi pitkällä aikavälillä tulee esiin seuraavassa taulukossa: Suomenkielis RuotsinkieliseVieraskieliset YHT. Suomenkielis RuotsinkieliseVieraskieliset YHT ,9 79,0 0,1 100, ,7 77,1 0,2 100, ,3 75,5 0,2 100, ,5 75,3 0,2 100, ,7 75,2 0,1 100, ,3 73,5 0,1 100, ,7 72,2 0,1 100, ,8 71,1 0,1 100, ,8 70,1 0,1 100, ,2 68,6 0,1 100, ,8 67,0 0,2 100, ,2 60,6 0,2 100, ,5 56,3 0,2 100, ,3 47,2 0,4 100, ,4 43,1 0,5 100, ,1 29,5 0,4 100, ,2 23,5 0,3 100, ,7 18,0 0,4 100, ,9 14,7 0,4 100, ,8 13,6 0,5 100, ,5 12,8 0,6 100, ,4 11,7 0,9 100, ,0 10,9 1,1 100, ,3 10,3 2,4 100, ,8 9,5 3,8 100, ,6 8,8 5,6 100, ,0 8,3 8,7 100, ,1 7,6 13,3 100,0 Ruotsinkielinen väestöenemmistö Espoossa loppui 1940-luvulla sotavuosien jälkeen ja osuus koko väestöstä aleni alle 10 %:n 1990-luvun puolivälissä.

11 Espoon väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön osuudet alueittain Koko ennuste ja ruotsinkielisen väestön osuus ennusteessa Espoon väestöennuste ja ruotsinkielisen väestön osuus ennusteväestöstä alueittain % Toteutunut Ennuste Muutos Alue KOKO ESPOO Ruotsinkielinen %- osuus 7,49 % 7,37 % 7,22 % 7,10 % 7,01 % 6,89 % 6,78 % 6,68 % 6,58 % 6,48 % 6,39 % 1. Suur -Leppävaara Ruotsinkielinen %- osuus 5,60 % 5,46 % 5,38 % 5,25 % 5,15 % 5,10 % 5,01 % 4,96 % 4,93 % 4,91 % 4,88 % 2. Suur-Tapiola Ruotsinkielinen %- osuus 7,57 % 7,48 % 7,33 % 7,37 % 7,35 % 7,33 % 7,24 % 7,26 % 7,18 % 7,01 % 6,90 % 3. Suur-Matinkylä Ruotsinkielinen %- osuus 8,93 % 8,73 % 8,54 % 8,34 % 8,19 % 8,03 % 7,89 % 7,69 % 7,53 % 7,38 % 7,26 % 4. Suur-Espoonlahti Ruotsinkielinen %- osuus 9,30 % 9,14 % 8,99 % 8,78 % 8,60 % 8,42 % 8,27 % 8,09 % 7,93 % 7,82 % 7,69 % 5. Suur- Kauklahti Ruotsinkielinen %- osuus 10,10 % 9,96 % 9,80 % 9,52 % 9,23 % 8,96 % 8,79 % 8,57 % 8,47 % 8,43 % 8,26 % 6. Vanha-Espoo Ruotsinkielinen %- osuus 7,08 % 6,88 % 6,72 % 6,53 % 6,36 % 6,20 % 6,07 % 5,89 % 5,75 % 5,58 % 5,42 % 7. Pohjois-Espoo Ruotsinkielinen %- osuus 5,48 % 5,38 % 5,40 % 5,40 % 5,44 % 5,46 % 5,47 % 5,48 % 5,48 % 5,49 % 5,46 % 9 Muut (laitos- jne.) Ruotsinkielinen %- osuus 4,70 % 5,48 % 5,37 % 5,64 % 5,65 % 5,78 % 5,84 % 6,03 % 6,10 % 6,22 % 6,35 % Väestönkasvu/ vuosi Ruotsinkielinen väestönmuutos/ vuosi Ruotsinkielinen väestömuutos Espoon väestön ennustevuosien yhteenvedossa vastaa alle 2 %:n osuutta koko Espoon väestömäärän muutoksesta. Tässä Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen alueyhteenveto omana taulukkona: 2 ESPOON RUOTSINKIELISTEN VÄESTÖENNUSTE muuttujina ikä, vuosi ja alue Espoo 1 Suur- Leppävaara 2 Suur- Tapiola 3 Suur- Matinkylä 4 Suur- Espoonlahti 5 Suur- Kauklahti 6 Vanha- Espoo 7 Pohjois- Espoo 9 Muu yhteensä

12 11 6 Asiakasennusteet Espoon sivistystoimessa 6.1 Asiakasennusteet Espoon sivistyspalvelujen asiakkaana on ensisijaisesti Espoon väestö. Espoon väestötilastojen ja -aineistojen raportointi ja Espoon väestötilastojen ja väestöennusteiden laadintavastuu on Espoon Kaupunkitiedon tulosyksiköllä. Sivistystoimen tulosyksiköissä laaditaan asiakasprofiilin/ -profiilien mukaisia aluetasoisia ennusteita, jotka pohjautuvat Espoon kaupunkitiedon tuottamaan aineistoon ja muuhun tilastolliseen dokumentaatioon (esim. koulujen laskentapäivän (20.9.) oppilastilasto). Vuonna 2015 koostettiin yhteenveto sivistystoimen asiakasennusteiden laadinnasta: Tämän muistion liitteenä 3 on yhteenveto Svebin asiakasennusteiden laadinnasta. Edellä olevan kuvauksen mukaisesti asiakasmääritys opetuksen osalta on selkeä ja yksiselitteinen. SVEBI asiakkaita ovat : A) Opetuksen osalta espoolaiset ruotsinkieliset oppivelvolliset ikäryhmät: esikouluikäiset (6 vuotiaat) peruskouluikäiset (7-15 vuotiaat) lukioikäiset (16-18 vuotiaat), jotka hakeutuvat lukiokoulutukseen. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvat, Espoossa ruotsinkielistä oppivelvollisuutta suorittavat Kansalaisopistopalveluja (Espoon Arbis) äidinkielellään (ruotsi) käyttävät asi-akkaat Ruotsinkielisen palveluverkon tiheys poikkeaa myös kouluverkon osalta muusta opetuksen palveluverkosta, eikä SVEBIn oppilaaksi oton alueiden nykyiset rajat noudata väestöennusteissa käytettävää tilastollista pienaluejaotusta. 6.2 Koulukohtaiset asiakasennusteet /SVEBI Koulukohtaisia oppilasennusteita varten Espoon kaupunki/ SITO/SVEBI laatii ennusteet käyttäen menetelmänä nykyisten oppilasmäärien vanhentamista. Oppilasennuste nykyisiä oppilaita vanhentamalla antaa: 1. tiedon siitä, montako koulupaikkaa tarvitaan koulun jo aloittaneille lapsille (koulunkäynti päättyy v. 2025) 2. tiedon siitä, montako lasta tarvitsee koulupaikan väestötilaston (jo syntyneet 0-6 vuotiaat lapset) mukaisesti 7 seuraavan ennustevuoden aikana (koulunkäynti alkaa viimeistään vuonna 2023) ja tarvittaessa myös 3. ennustetiedon niistä 3 vuoden kuluessa syntyvistä ikäluokista (väestöennusteen mukainen asiakasmäärä), jotka aloittavat koulunkäynnin viimeistään vuonna Asiakasennuste ruotsikielisten koulujen nykyisiä oppilasmääriä vanhentamalla on laadittu seuraavin perustein:

13 12 1. Ruotsinkielisen väestön ennuste (koulun aloittavat ikäluokat (edellisen vuoden 6-vuotiaiden lasten määrä)) ilmoitetut koulujen oppilasmäärät (koulun oppilasmääräilmoitus syyskuun 20. päivän tilanteen mukaan) Kohdan 1 mukaisen ennusteen 6- vuotiaiden ikäryhmän lisäys korjauskertoimella 1,07 (huomioi ei-ruotsinkielisen oppilaaksi oton ruotsinkieliseen kouluun, kerroin on laskettu aiempien vuosien oppilaaksi oton pohjalta). 3. Ylä-asteikäisistä (7 vuosiluokka) 40 lasta vuodessa siirtyy opiskelemaan Kauniaisiin. Väestöennuste huomioi lähtökohtatiedoissaan (kohta 1) Espoon kaupungin väestöennusteen ja sen mukaisesti ennustetekijöinä espoolaisten syntyvyyden, kuolleisuuden, muuttoliikkeen ja hedelmällisyyden vaikutukset nykyisen asuntokannan ennusteosiossa sekä muuttoliikkeen vaikutukset ja myös arvioidun ja ennustetun asuntotuotannon alueellisen kehityksen asuntojen uustuotannon huomioivassa ennusteosiossa. Väestöennuste ottaa siis huomioon ennusteväestön kieliaseman asuntotuotannon alueellisen kehityksen arvioinnin yhteydessä. Viimeisimmän, laaditun SITO /SVEBIn asiakasennusteen yhteenveto on seuraava: Läsår fsk Skolan totalt Skolan + fsk Anmälda till förskola och skola Med grönt: Från talen har subtraherats 40 elever som förväntas gå till Hagelstamska skolan Tässä asiakasennusteessa on huomioitu 40 oppilaan siirtyminen ylä-asteen kouluun Espoon ulkopuolelle.

14 13 Tässä asiakasennusteessa ei ole vielä huomioitu väestöennusteen mukaisia ikäluokkia, jotka aloittavat koulunkäynnin vuosina , eli ovat syntyneet/ syntyvät vuosina Uuden, Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen mukaan 6 -vuotiaiden määrä vuosina on seuraava: 2 ESPOON RUOTSINKIELISTEN VÄESTÖENNUSTE muuttujina alue, ikä ja vuosi Espoo 6-vuotiaat Näin ollen vanhentamismenetelmällä laskettua asiakasennustetta voidaan täydentää ottamalla ennusteessa huomioon 6- vuotiaiden määrä ja arvioida ei -ruotsinkielisen väestön hakeutuminen 1- luokalle ennusteissa käytetyllä ja toteutuneeseen kehitykseen perustuneella korjauskertoimella 1,07. Edellä mainitut 6 -vuotiaiden ikäryhmän ennuste ja laskentakerroin 1,07 huomioiden päädytään alla olevaan yhteenvetoon, joka yhdistää vanhentamismenetelmällä laaditun asiakasennusteen ja Espoon ruotsinkielisten väestöennusteen, kun 6 -vuotiaiden ikäryhmäennusteluvut otetaan lähtötiedoksi seuraavan vuoden koulunsa aloittavina ja arvioidaan eiruotsinkielisten hakeutuminen koulupaikoille toteutuneesta kehityksestä arvioidulla korjauskertoimella 1,07. Tässä asiakasennusteessa koulun aloittavien lasten määrä on ruotsinkielisen väestöennusteen mukainen ja Kauniaisiin ylä-asteelle siirtyvien määrä puolet SVEBIn ennusteesta. Oppilasennuste nykyisiä oppilaita vanhentamalla 1. luokkien oppilaat väestöennusteesta korjauskertoimella 1,07 * * * lisäopetus muutos 1-6 lk 7-9 lk esiopetus kaikki 1-6 lk 7-9 lk 1-9 lk kaikki muutos % muutos muutos tilasto Ennuste * Kauniaisiin menee 20 oppilasta vuosittain, yht. 60 Tämän laatimani asiakasennusteen mukaan 1-luokkalaisten määrä vähenee 368:sta (lukuvuonna ) 259:ään lukuvuonna

15 14 Koulunsa aloittavien lasten määrä on laskettu ennusteeseen korjauskertoimella 1,07, joka vastaa keskiarvoa viimevuosien lasten määrän muutoksesta koulutulokkaiden ja kouluun ilmoitettujen lasten määrässä laskentapäivän (20.9.) ilmoitetun perusopetusryhmätilanteen mukaisesti, eli korjauskerroin huomioi ei-ruotsinkieliset koulutulokkaat mukaan ennusteeseen. 7 Väestö- ja asiakasennusteiden osuvuus Espoon ruotsinkielisen väestöennusteiden osuvuus Muistion liitteenä 4 on vertailu Espoon ruotsinkielisen väestön kehitysennusteista v ja ennusteiden vertailu toteutuneeseen väestökehitykseen (Lähdeaineistosta puuttuivat ennusteet vuosille ja ). Ruotsinkielisen väestön osuus Espoon koko väestöstä on vähentynyt 8,82 %:sta (v.2007) 7,61 %:iin (v. 2016). Väestöennusteet ruotsinkielisen väestön osalta ovat olleet laskevia poikkeuksena ennuste vuosille , jonka taustalla oli vuoden 2010 poikkeuksellinen väestömäärän lisäys. Vuodesta 2011 alkaen vuoteen 2016 saakka väestövähennyksen toteutunut muutostrendi on ollut noin -24 (23,6) asukasta vuodessa. Vuodesta 2007 vuoteen 2011 laadituissa ennusteissa vastaavasti ennustettu väestövähennyksen muutostrendi on ollut noin -20 asukasta vuodessa. Ennustevirhe on marginaalinen verrattaessa ennustettua trendikehitystä toteutuneeseen kehitystrendiin. 7.2 SVEBIn asiakasennusteiden (oppilasennusteet) osuvuus Seuraavassa vertailussa arvioidaan SVEBIn laadittujen asiakasennusteiden osuvuutta toteutuneisiin oppilasmääriin vuosina tarkastelutasolla oppilasmäärä kouluissa yhteensä. Muistion liitteenä 5 olevassa taulukossa on vertailtu SITO/ SVEBIltä käyttöön saatuja oppilaiden vanhentamismenetelmällä laadittuja asiakasennusteita vuosina toteutuneeseen oppilasmääräkehitykseen. ( Lähdeaineistosta puuttuivat oppilasennusteet syksy 2012 ja syksy 2014). SITO/SVEBI laadittujen asiakasennusteiden ja toteutuneen oppilasmääräkehityksen kehityksen väliset erot vaihtelevat seuraavasti: Toteutunut oppilasmäärien kehitys alittaa ennustetun kehityksen (vaihteluväli ollut keskimäärin -28 ja -89 välillä) Ennustettu oppilasmäärien kehitys vuoteen 2016 verraten arvioitiin kaikissa ennusteissa keskimäärin suuremmaksi kuin toteutunut kehitys (ennusteiden välinen vaihtelu keskimäärin 28 oppilaspaikan ja 100 oppilaspaikan välillä).

16 15 Ennusteissa oppilaspaikkamäärien kehitys arvioidaan kasvavan vuoteen 2022 saakka kasvavan ja sen jälkeen kääntyvän laskuun. Laskevan kehityksen arvio perustuu Espoon virallisen väestöennusteen mukaisiin ennustelukuihin.

17 16 LIITE 1

18 17 LIITE 2

19 18 LIITE 3 Yhteenveto Svenska bildningstjänster asiakasennusteista (2015) SITO/YKSIKKÖ: Svenska bildningstjänster, SVEBI Tulosyksikkö tuottaa osin itse, osin yhteistyössä muiden tulosyksiköiden ja yhteistyökumppaneidensa kanssa ruotsinkieliset päivähoito-, koulutus-, nuoriso- ja kulttuuripalvelut espoolaisille. Resultatenheten för Svenska bildningstjänster producerar dels själv, dels i samarbete med andra enheter och aktörer svenskspråkiga dagvårds-, utbildnings-, ungdoms och kulturtjänster för Esboborna. ASIAKASMÄÄRITELMÄ: SVEBI asiakkaita ovat : A) Opetuksen osalta espoolaiset ruotsinkieliset oppivelvolliset ikäryhmät: esikouluikäiset (6 vuotiaat) peruskouluikäiset (7-15 vuotiaat) lukioikäiset (16-18 vuotiaat), jotka hakeutuvat lukiokoulutukseen. Kuntien välisiin sopimuksiin perustuvat, Espoossa ruotsinkielistä oppivelvollisuutta suorittavat Kansalaisopistopalveluja (Espoon Arbis) äidinkielellään (ruotsi) käyttävät asiakkaat B) Espoolaiset ruotsinkielisen päivähoitopalvelujen asiakkaat ikäryhmissä: kk ikäiset 1-5 vuotiaat esikouluikäiset (6 vuotiaat) C) Espoolaiset ruotsinkielisten nuorisopalvelujen asiakkaat (9-17 v) D) Espoolaiset ruotsinkielisten kulttuuripalvelujen asiakkaat E) Yksityiset palveluntuottajat (lähtötietoinformaatio) ASIAKASENNUSTEEN LAA- TIJA(T): Espoon kaupunkitieto: Petri Lintunen, Teija Jokiranta, Arja Munther Espoon kaupungin väestön kehitysennuste (5 v) ikäryhmittäin ja alueittain, äidinkielen mukaan ruotsinkielinen väestö SITO/TILA Y.Sinkkonen: Esikoulu- ja kouluikäisen väestön kehitysennuste ikäryhmittäin ja alueittain, korjattu ennuste: äidinkieliset + noin 10 % kouluvalinnan perusteella ruotsinkielisen peruskoulun valinneet SITO/SVEBI (Jaana Suihkonen/ Anna Krokfors): Ikäryhmittäinen, oppilaaksiottoalueittainen sekä koulukohtainen asiakasennuste (5v) koskien päivähoito-, esikoulu- ja oppivelvollisuusikäisten ikäryhmiä. SITO/SVEBI (Anna Krokfors): Asiakasennusteet oppilaaksiottoalueittain laaditaan 2 x vuosi (helmi- ja syyskuu). Taustalla koulujen laskentapäivän ilmoitus ja Espoon kaupunkitiedon tilasto väestöstä vuodenvaihteessa ikä- ja kieliryhmittäin. SITO/ Talousyksikkö: Taloussuunnittelija Katja Hagman: Koulukohtaiset oppilasennusteet ja perusopetusryhmät sekä laskentapäivän (20.9.) oppilastilastot valtionosuuslaskennan perusteiksi SVEBI/ apulaisrehtori Ann Christine Stenbacka: Esbo Arbis työväenopiston asiakasennusteet alueittain (ruotsinkielinen väestö). ASIAKASENNUSTEEN KÄYTTÖTARKOITUS: Kouluverkon mitoitus asiakasryhmien muutosta vastaten, ennakointi Kouluverkon kapasiteetin riittävyyden arviointi Valtionosuusperuste LAADINNAN ASIANTUNTI- JAVERKOSTO: Espoon kaupunkitieto: Teija Jokiranta, puh: SITO/TILA: Yrjö Sinkkonen: SITO/SVEBI: hallintopäällikkö Jaana Suihkonen, puh: , suunnittelija Anna Krokfors, puh: , SITO/ Esikunta: Katja Hagman, puh: VUOSIKELLO: Perusopetusryhmätilasto (joka vuosi) Asiakasryhmäennuste ikäryhmittäin ja alueittain, (vuosittain, tammi/helmikuu) Oppilaaksi ilmoittautuneet - tietokanta (ajankohta vuosittainen takaraja keväisin) Oppilashallintojärjestelmän tilastot (jatkuva ylläpito ja raportointi mahdollista)

20 19 MUU ASIAKASANALYYSI: Palvelukysynnän arviointi /SVEBI: =äidinkielinen osuus espoolaisista + ennusteosuus kaksikielisten perheiden palvelukysynnästä (%-osuus) = koulutus/päivähoitopaikkatarjonnan määrä

21 20 LIITE 4 ESBO SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGSPROGNOSEN ESBO SVENSKSPRÅKIGA BEFOLKNINGSTAT IST IK ESPOON RUOTSINKIELISEN VÄESTÖN KEHITYSENNUSTEET JA TOTEUTUNUT VÄESTÖKEHITYS S T AT IST IK FÖR ÄN DR ING E N T OTEUTUNUT TOTEUT UNUT VÄEST Ö VÄESTÖ Muutos förändringen M ÄÄR Ä MU U T O S H ELA E SBO esbo S VENS KSP RÅ KIG A K O KO E SPOO R U O T SINK VUOSI ESPOO RK osuus % ,82 % ,64 % ,53 % ,42 % ,34 % ,31 % ,32 % ,15 % ,02 % ,89 % ,77 % ,61 %

22 21 LIITE 5 M U IST IO N LIIT E : SVE BI K UN D PR O GN O SE R OC H KU N DS T AT IST IK ST AT ISTIK Åk 1-9 SVEBI KUNDPROGNOS Statistik jämförd till prognos höst Vår Höst Hö st Vår H öst H öst SIT O /T ILA H öst Höst Vår Höst Höst Vår Hö st Läsår Skolan total YSi Prognosen jämförda till läsår M edium HELA ESBO ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE ESBO SVE % 7-14 år 7-14 år 7-14 år av ESBO av HELA Å R SVE ES BO ,82 % ,39 1, ,64 % ,36 0, ,53 % ,42 0, ,42 % ,37 0, ,34 % ,09 0, ,31 % ,14 0, ,32 % ,31 0, ,15 % ,15 0, ,02 % ,39 0, ,89 % ,78 0, ,77 % ,94 0,91 Esbo statistik ,61 % ,15 0,91 statistik ,49 % ,55 0, ,35 % ,59 0, ,22 % ,58 0, ,10 % ,72 0, ,98 % ,64 0, ,87 % ,36 0, ,76 % ,04 0, ,66 % ,70 0, ,56 % ,29 0, ,46 % ,01 0,70 Esbo befolkningsprognos Esbo befolkningsprognos